1942-11-28-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m'
Sivu 8 LAU.ANTAINA, MARRASKLX'X 28 PÄIVÄNÄ 1942
ta, jonka jäsenet valitaan \nideksi
vuodeksi ja senaatista, jonka jäsenet
nimitetään elinäkseen. Nykyisin
pääministerinä. ön William Lyon
Mackenzie King. Kuninkaan edustajana
Ottawassa on kenraalikuvernööri,
nykyisin Athlonen jaarli. Maakuntien
parlamenteilla ja pääministereillä
on suunnilleen samat valtuudet
kuin valtioiden hallituksilla \Ti-dysvalloissa.
Canadan lippu on punainen,
Union Jak (Englannin lippu)
vasemmassa yläkulmassa ja Canadan
vaakuna keskellä. \
Canadan sötaponnistuksista mainittakoon:
armeijassa 475,000^ miestä,
laivastossa 34,000 miestä ja ilmavoimissa
120,000 miestä; Merentakaiseen
palvelukseen on värväytynyt
5O0;0ÖO miestä; Mieshukka
5,500 viinie kesäkuun loppuun mennessä;
Ruokaa Canada on Brittiläiselle
valtakunnalle antanut kaksi biljoonaa
paunaa (pekonia, vehnää, jauhoja,
juustoa, munia ja hunajaa).
Raaka-aineita Canada on sodalle antanut:
aluminia, nikkeliä, asbestosta,
sinkkiä, kuparia, lyij>'ä, platinaa, mi-'
kaa, tulikiveä, kultaa ja puumassaa.
Vaikka Canadan väkiluku on vain
yhdestoista osa meidän asukasluvustamme
ja sen kansallistulot ovat vain
kuudestoista osa meidän kansallistu-loistamme,
Canada kuluvan vuoden
alussa tuotti niin paljon, että se vastasi
viidettä osaa meidän tuotannostamme.
Canadalaisia sodan hyväksi
verotetaan 54 prosenttia jokaisen tu-loistai
Muissa osissa maailmaa lapset o-vat
kasvaneet siinä varmassa tiedos-sa,
että monet heidän naapureistaan
mänmuoto näillä alueilla. Elämä
^^Maritime maakunnissa vastaa Uuden
Englarmin elämää. Quebecissa samoin
kuin Xew Yorkissa on meijeritaloutta.
Canadan teollisuus keskit-iyy
Ontarioon ja Quebecin länsiosaan
aivan samalla tavalla kuin täällä
on teollisuutta enimmän pohjoisissa
keskivaltioissa. Manitoban, Sas-katchew^
in ja Albertan vehnäfar-mareilla
ovat samat kuivuuciet ja pölymyrskyt
ja samat ylijäämävehnän
tuomat probleemit kuin pn Minnesotan
ja Dakotan vehnäfarmareilla.
Calgaryssa^ Canadan Kalliovuorten
itäiselläT" reunalla on maailman suu;-
rin rodeo canadalaiset kutsuvat
sitä stampeedeksi. British Columbia
kilpailee puutavarateollisuudel-laan
Yhdysvaltain pohjoislännen
kanssa. Vieläpä samat vähemmistötkin
ovat asettuneet samoille alu"
eille: saksalaiset vehnänkasvatusseu-duille
ja. japanilaiset kasvitarhureifcsi
länsirannikolla.
Nämä kaksi maata eroavat suuresti
asutuksen jakautumisessa. Samalla
aikaa, kun Yhdysvallat on nyt
suunnilleen asuttu, sivistyksen reunama
Canadassa. on vain 300 leveä
Yhdysvaltain rajalla. Pohjoiset alueet
ovat suureksi osaksi koskemattomia
frontierimaita, laaja äänettö*
myys, minkä toisinaan rikkoo satunnainen
metsästäjä tai turkiseläinten
pyydystäjä. Aivan viimeaikoina
luonnon rauhaa siellä on alkanut
häiritä kai\x)skoneiden ääni uudella
radiumialueella. Canadan kesät ovat
lyhemmät, talvet pitemmät ja kylmemmät
kuin meidän. Lapset siellä
\Vashingtoni5ta kirjoitetaan:
Vaikka amerikkalaiset ovat saapuneet
tänne kaikilta maailman ääriltä
ja puhuvat melkein kaikkien
ihmisrotujen kieliä, tämä koko maailmaa
käsittävä sota on asettanut .kie-lilähteemme
kovalle koetukselle. Ei
koskaan ,aikaisemmin ole tarvittu
niin- monta erilaista, joissakin tapauksissa
harvinaista kieltä. Sotilas,
tiedtistelu: ja salaisen toiminnan a-laila
sodan kestäessä ja tulevan rauhan
aikana kielitaito on suiirimerki-tyksellinen;
Sodan alkaessa ei ainoastaan ollut
puutetta amerikkalaisistai, jotka
taisivat n^itä kieliä, vaan myöskin
opettajista, jotka voisivat- kouluut-taa
pienen armeijan kielitaitoisia kokelaita.
Pearl Harbor sai meidät
huomaamaan japaninkielen taidon
puutteellisuuden. Vuosi takaperin
ainoastaan 50 miestä ja naista opiskeli
vakavasti japaninkieltä ja vaikka
japaninkielen opiskelu oli lisääntynyt
armeijan ja laivaston harjoituksesta,
ainoastaan- aniharvat tai-si\'
at kieltä Tyynen valtameren
hyökkäyksen sattuessa.
Kiinankielen taito oli parempi.
litsi.thai- tai siaminkieltä eikä vK
tään ainoaa, joka olisi taitanut ma
laijinkieltä tai kyennyt sitä opetta-maan.
Heti sodan puhkeamisen jäi-keen
National Resources Panninr
Board kuulusteli 41 henkilö, joitter
kuten herra Graves lausui, odotettiin
puhuvan malaijinkieltii. Muttt
useat näistä henkilöistä pHhuiva-
':keittiömalaijia-', joka tahtoo sanoa
että he osasivat sitä tarpeeksi tila-takseen
kolpakon olutta. l'seat hen
kiloista eivät olleet Amerikan kansalaisia.
Yalen Yliopistossa opetetaan
nyt malainjihkieltä ja Michiganisst.
thaikieltä.
Intian eri kieliä, kuten bengalin-
•kieltä, punjabinkieltä ja hindusta-ninkieltä
tunnetaan yhtä vähän kuic
malainjinkieltä ja thaikieltä. Samoii:
• on asianlaita kaikkien Keski-Aasiar.
kielten suhteen, joka alue, yhtä hyvin
kuin Intia, voi tulla tärkeäksi so-tanäynttämöksi.
Lähi- ja Keski-Itä myös aiheuttavat
vakavalaatuisen kielikysymyksen;
Harvat ihmiset ovat ottanee
huomioon, että turkinkieli on yks
laajalle levinnyt kieli maailmassa
Indianan Yliopistossa on toimeen-
Meillä on henkilöitä, jotka taitavat pantu nopea turkinkielenkurssi, jon-vielä
mehevät kouluun 40 asteen
eivät ole heidän ystäviään, että sota pakkasessa. Koiravaljakot ja hevosr
välttämättä tulee heille kuten on tiil- ten vetämät reet ovat yleisiä talvikul-lut
heidän isilleenkin sukupolvia. Me
jotka emme ole koskaan tunteneet
kanssaihmistemme vaistomaisen e-päilyn
tuskaa, emme käsitä kuinka
onnellisia olemme kun meillä on näin
ystävälisiä naapureita. Canadan ja
Yhdysvaltain suhteet ovat omalaatuiset
maailmassa. Kaksi kokonsa ja
luonnonlähteittensä puolesta niin samanlaista
maata olisivat hyvinkin
voineet kehitt5'ä ankariksi kilpailijoiksi.
Sensijasta meillä on 4,000
mailia pitkä linnoittamaton raja.
Sotatila on saattanut nämä maat
fntistä läheisempään y^hteistoimin-taan.
Ensimmäinen askel oli pysyväisen
yhteisen puolustusneuvoston
muodostaminen, jonka pääministeri
King ja pres. Roosevelt yhdessä
suunnittelivat Ogdensburgissa, N. Y.
kesällä 1940. Toinen tärkeä askel
oli Hyde Parkin julistus 1941, jonka
kuneuvoja. /
Canadalaisissa ilmenee englantilainen
perinnön ja amerikalaisen ympäristön
jälkiä. Canada on kasvanut
brittiläisen tradition puitteis.sa. PoH-tillisesti
Canada on pysynyt sidottuna
emämaahan.
Mutta canadalainen elämäntapa
on amerikalaineri. Canadassa on
Yhdysvaltain jälkeen maailman korkein
elintaso. Canadalaiset myös o-vat
kaikenlaisten vehkeiden ja välineiden
käyttäjiä. Siellä on auto ja
puhelin jokaista yhdeksää henkilöä'
kohden. Kuudessakymmenessä kuudessa
canadalaisessa kodissa sadasta
on sähkö. He kuuntelevat meidän
jässiämme^ käyttävät meidän "slangiamme"
ja syövät samanlaista ruokaa
kuin mekin. He ovat pesäpallon
ihailijoita, joskin hockey on heidän
kansallisurheilunsa. He kuuluvat
Mandarin kiinankieltä, joka on kansallinen
kieli. Kiinankielen eri mur-teitten
asiantuntijoista meillä oli kuitenkin
puute. Tämä on vakavana-haittana,
sillä japanilaiset käyttävät
kiinalaisille lähettämissään radiolä-tyksissä
suurimmaksi osaksi näitä
murteita.
]Malaijin ja Thailandin kielet olivat
heikoimmin edustettuina Kauko-
Idän kielirintamallamme. Morti-mer
Gravos, American Council of
Learned Societies sihteeri ilmoitti, että
sodan alkaessa tiedos^ oli ainoastaan
yksi amerikkalainen, joka hal-ka
ohella opiskelijat eivät opiskel:
mitään muuta aineita. Kurssin johtajana
toimii tohtori G-E". Vooglir
Tänä lukukautena kursseihin osallistuu
tusina ylioppilaita^ mutta ens-lukukautena
heidän lukumääräns
tulee lisääntymään 20 tai 30 opiskelijalla.
Amerikkalaiset olivat valmistat-tuneet
arabiankielen suhteen, mutt
meillä oli tuskin ketään, joka olis
taitanut Marokon murretta. Opetusta
tässä murteessa annetaan ny:
Pennsylvanian yliopistossa.
Eurooppalaisten kielten taito meil-tarkoituksena
oli yhdenmukaistuttaa samanlaisiin järjestöihin kuin mekin
kummankin maan taloudelliset sota-ponnistukset.
Tämä sopimus \*al-misti
tietä yhteisille materiaali-, ekonomia-
ja sotatuotantokomiteoille,
ajoita myöhemmin muodostettiin.
• • *
Tarina kertoo, että jotkut espanjalaiset
tutkijat, jotka etsivät kultaa
Canadasta, lopulta kyllästyneinä
huudahtiv-at *'Aca Nada" —täällä
ei ole mitään. Nuo miehet eivät olleet
riittävän kauan. Canada tällä
kertaa on kolmanneksi suurin kullan-tuottajamaa
maailmassa. Sillä on
rikkaat luonnonlähteet, joskin \-asta
osittain kehitett>-nä. Sillä on kirjaimellisesti
maailman mönop>oli nikkeliin
ja asbestokseen. Useimmat turja
heidän politilliset katsomuksensa
vastaavat amerikalaisten politillisia
katsomuksia.
Canadalaisissa yhtjy brittiläinen
varoN-aisuus jänkkiälykkyyden kanssa.
Canadassa otetaan vähemmän
avioeroja kuin täällär Siellä on enemmän
sovinnaisuutta. Uskonto näyttelee
suurempaa osaa heidän elämässään
kuin täällä. Canadalaiset sunnuntait
ovat hiljaisempia. Canadalaisissa
on samanlaista yritteliäisyyttä
kuin amerikalaisissa. Vaikka Ca-tensä.
Nyt he muodostavat kolmannen
osan maan väestöstä, asuvat suurimmalta
osalta Quebecin maakunnassa.
He eivät pidä Ranskaa emämaanaan
vaikka Montreal on toiseksi
suurin ranskalainen kaupunki maailmassa.
Ensiksi ja viimeiseksi he
ovat canadalaisia. Ranskalainen Canada
on katolilainen.
* * *
Canadan sotaponnistukset ovat olleet
antoisia. Yksi sen huomatuim-pia
saavutuksia on British Common-
\vealth Air Training Pian. .\lkaen
hyvin rajoitetuilla voimilla ja välineillä
Canadassa on nyt parhain len-täjätehdas
maailmassa, joka voi valmistaa;
30,000 lentäjää vuodessa.
Vuoden 1940 loppuun mennessä il-mailuasemat
65 koululle valmistuivat,
yhtä enemmän kuin oli aikaisemmin
suunniteltu valmistuvaksi keväällä
1942. Tuhannen mailia las-
Kaksi canadalaista arnieijaosasto..
palvelee nyt merien takana. Canadan
kuninkaallisen ilmavoiman lentäjät
ovat olleet englantilaisten lentäjien
mukana Lontoosta Jaavaa/
saakka. Tuhannen canadalaista c-sallistui
Kölniin tehtyyn ilmahyökkäykseen.
. Canadan laivastossa sodan
alussa oli 15 alusta ja nyt siin;
on yli 400. Laivaston miesvoima sodan
alkaessa oli 1,700 ja nyt se oi
34,000. Canadalaiset, jotka tavallisuudessa
ovat ''landlubbereita"
paitsi maritime maaakunnissa, ova"
osottautuneet sitkeiksi ja kyvykkäik •
si merimiehiksi. Canadalaiset hä-vittäjälaivat
ja korvetit näyttelevä
tärkeätä osaa Atlannin kauppalaivojen
saattopalveluksessa.
Mikäli kotirintama on ky5\mn'k-sessä,
hallitus kontrolloi täydellisesi,
maan ekonomiaa. Joulukuussa viime
vuotena pantiin katto palkoille
ku- ja nousuratoj^ on rakennettu se- \-uokriIle, hinnoille, yleishyötypalve •
kä 2,000 rakennusta. Seitsemän jo- luksille. Uusia malleja kulutustar-kaisesta
kymmenestä kouluutetusta peille ei» voida sodan aikana oita;.
ilmailijasta on ollut canadalaisia, lo- käytäntöön kun pyritään säästämiiär
put englantilaisia, australialaisia ja
uusseelantilaisia. Canada bn suu-senttia
maailman asukasluxnista se
on viidenneksi suurin kauppakansa
maailmassa.
Canada on ainoa maa läntisellä
kit, joita näkee amerikalaisten nais- pallonpuoliskolla, jossa on kaksi \ i -
ten päällä, o\'at lähtöisin Canadan rallista kieltä ja kaksi toisistaan eroa-metsistä-
Sieltä tulee myös paperi \-aa kulttuuria. Sen \'arhaisemmat
sanomalehtiimme. uutisasukkaat olivat ranskalaisia.
nadan asukasluku ei ole yhtä pro- relta osalta kustantanut kouluutuk-sen
ja kustannus on suuri ar\non mukaan
kaksi biljoonaa dollaria. Lentäjän
kouluuttaminen maksaa $21,-
000, havainnoitsijan $22,000 ja il-matykkimiehen
S8.750. Kurssiin
kuuluu 180 lentotuntia, joka on suoritettava
24 viikossa. Mutta sitten-
^ j „ . , miehet ovat vasta puoliksi har-
Canadallao%;at samat maamieteel- Kun Englanti 1763 lopullisesti vai- joitettuja ja ne on vähitellen kouluu-liset
alueet kum meillakm ja myös- loitti maan, ranskalaisia oli maassa tettava taisteluyksikköihin merien ta
kin suurin punem' samanlainen elä- riittävän paljon säilyttääkseen ehey- kana.
raaka-aineita. Raskas teollisuus oi
kokonaan muutettu sotateoUisuudok
si. Rakennustoiminta on tarkoin ra
joitettu sotatatpeisiin. GasoHini a
nosteltiin äsken. Kuuluisat raL-U
poliisit, jotka nyt käyttävät moot
torikulkuneuvoja, ovat pitäneet huolen
ettei sabotaasia ole ilmaantunut
Vienti Canadasta Englantiin or
kaksinkertaistunut kahden \niodei
ajalla.
Canadan sotatar\'etehtaissa oi
800,000 työläistä, joista 20 prosent
tia naisia.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 28, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-11-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421128 |
Description
| Title | 1942-11-28-08 |
| OCR text | m' Sivu 8 LAU.ANTAINA, MARRASKLX'X 28 PÄIVÄNÄ 1942 ta, jonka jäsenet valitaan \nideksi vuodeksi ja senaatista, jonka jäsenet nimitetään elinäkseen. Nykyisin pääministerinä. ön William Lyon Mackenzie King. Kuninkaan edustajana Ottawassa on kenraalikuvernööri, nykyisin Athlonen jaarli. Maakuntien parlamenteilla ja pääministereillä on suunnilleen samat valtuudet kuin valtioiden hallituksilla \Ti-dysvalloissa. Canadan lippu on punainen, Union Jak (Englannin lippu) vasemmassa yläkulmassa ja Canadan vaakuna keskellä. \ Canadan sötaponnistuksista mainittakoon: armeijassa 475,000^ miestä, laivastossa 34,000 miestä ja ilmavoimissa 120,000 miestä; Merentakaiseen palvelukseen on värväytynyt 5O0;0ÖO miestä; Mieshukka 5,500 viinie kesäkuun loppuun mennessä; Ruokaa Canada on Brittiläiselle valtakunnalle antanut kaksi biljoonaa paunaa (pekonia, vehnää, jauhoja, juustoa, munia ja hunajaa). Raaka-aineita Canada on sodalle antanut: aluminia, nikkeliä, asbestosta, sinkkiä, kuparia, lyij>'ä, platinaa, mi-' kaa, tulikiveä, kultaa ja puumassaa. Vaikka Canadan väkiluku on vain yhdestoista osa meidän asukasluvustamme ja sen kansallistulot ovat vain kuudestoista osa meidän kansallistu-loistamme, Canada kuluvan vuoden alussa tuotti niin paljon, että se vastasi viidettä osaa meidän tuotannostamme. Canadalaisia sodan hyväksi verotetaan 54 prosenttia jokaisen tu-loistai Muissa osissa maailmaa lapset o-vat kasvaneet siinä varmassa tiedos-sa, että monet heidän naapureistaan mänmuoto näillä alueilla. Elämä ^^Maritime maakunnissa vastaa Uuden Englarmin elämää. Quebecissa samoin kuin Xew Yorkissa on meijeritaloutta. Canadan teollisuus keskit-iyy Ontarioon ja Quebecin länsiosaan aivan samalla tavalla kuin täällä on teollisuutta enimmän pohjoisissa keskivaltioissa. Manitoban, Sas-katchew^ in ja Albertan vehnäfar-mareilla ovat samat kuivuuciet ja pölymyrskyt ja samat ylijäämävehnän tuomat probleemit kuin pn Minnesotan ja Dakotan vehnäfarmareilla. Calgaryssa^ Canadan Kalliovuorten itäiselläT" reunalla on maailman suu;- rin rodeo canadalaiset kutsuvat sitä stampeedeksi. British Columbia kilpailee puutavarateollisuudel-laan Yhdysvaltain pohjoislännen kanssa. Vieläpä samat vähemmistötkin ovat asettuneet samoille alu" eille: saksalaiset vehnänkasvatusseu-duille ja. japanilaiset kasvitarhureifcsi länsirannikolla. Nämä kaksi maata eroavat suuresti asutuksen jakautumisessa. Samalla aikaa, kun Yhdysvallat on nyt suunnilleen asuttu, sivistyksen reunama Canadassa. on vain 300 leveä Yhdysvaltain rajalla. Pohjoiset alueet ovat suureksi osaksi koskemattomia frontierimaita, laaja äänettö* myys, minkä toisinaan rikkoo satunnainen metsästäjä tai turkiseläinten pyydystäjä. Aivan viimeaikoina luonnon rauhaa siellä on alkanut häiritä kai\x)skoneiden ääni uudella radiumialueella. Canadan kesät ovat lyhemmät, talvet pitemmät ja kylmemmät kuin meidän. Lapset siellä \Vashingtoni5ta kirjoitetaan: Vaikka amerikkalaiset ovat saapuneet tänne kaikilta maailman ääriltä ja puhuvat melkein kaikkien ihmisrotujen kieliä, tämä koko maailmaa käsittävä sota on asettanut .kie-lilähteemme kovalle koetukselle. Ei koskaan ,aikaisemmin ole tarvittu niin- monta erilaista, joissakin tapauksissa harvinaista kieltä. Sotilas, tiedtistelu: ja salaisen toiminnan a-laila sodan kestäessä ja tulevan rauhan aikana kielitaito on suiirimerki-tyksellinen; Sodan alkaessa ei ainoastaan ollut puutetta amerikkalaisistai, jotka taisivat n^itä kieliä, vaan myöskin opettajista, jotka voisivat- kouluut-taa pienen armeijan kielitaitoisia kokelaita. Pearl Harbor sai meidät huomaamaan japaninkielen taidon puutteellisuuden. Vuosi takaperin ainoastaan 50 miestä ja naista opiskeli vakavasti japaninkieltä ja vaikka japaninkielen opiskelu oli lisääntynyt armeijan ja laivaston harjoituksesta, ainoastaan- aniharvat tai-si\' at kieltä Tyynen valtameren hyökkäyksen sattuessa. Kiinankielen taito oli parempi. litsi.thai- tai siaminkieltä eikä vK tään ainoaa, joka olisi taitanut ma laijinkieltä tai kyennyt sitä opetta-maan. Heti sodan puhkeamisen jäi-keen National Resources Panninr Board kuulusteli 41 henkilö, joitter kuten herra Graves lausui, odotettiin puhuvan malaijinkieltii. Muttt useat näistä henkilöistä pHhuiva- ':keittiömalaijia-', joka tahtoo sanoa että he osasivat sitä tarpeeksi tila-takseen kolpakon olutta. l'seat hen kiloista eivät olleet Amerikan kansalaisia. Yalen Yliopistossa opetetaan nyt malainjihkieltä ja Michiganisst. thaikieltä. Intian eri kieliä, kuten bengalin- •kieltä, punjabinkieltä ja hindusta-ninkieltä tunnetaan yhtä vähän kuic malainjinkieltä ja thaikieltä. Samoii: • on asianlaita kaikkien Keski-Aasiar. kielten suhteen, joka alue, yhtä hyvin kuin Intia, voi tulla tärkeäksi so-tanäynttämöksi. Lähi- ja Keski-Itä myös aiheuttavat vakavalaatuisen kielikysymyksen; Harvat ihmiset ovat ottanee huomioon, että turkinkieli on yks laajalle levinnyt kieli maailmassa Indianan Yliopistossa on toimeen- Meillä on henkilöitä, jotka taitavat pantu nopea turkinkielenkurssi, jon-vielä mehevät kouluun 40 asteen eivät ole heidän ystäviään, että sota pakkasessa. Koiravaljakot ja hevosr välttämättä tulee heille kuten on tiil- ten vetämät reet ovat yleisiä talvikul-lut heidän isilleenkin sukupolvia. Me jotka emme ole koskaan tunteneet kanssaihmistemme vaistomaisen e-päilyn tuskaa, emme käsitä kuinka onnellisia olemme kun meillä on näin ystävälisiä naapureita. Canadan ja Yhdysvaltain suhteet ovat omalaatuiset maailmassa. Kaksi kokonsa ja luonnonlähteittensä puolesta niin samanlaista maata olisivat hyvinkin voineet kehitt5'ä ankariksi kilpailijoiksi. Sensijasta meillä on 4,000 mailia pitkä linnoittamaton raja. Sotatila on saattanut nämä maat fntistä läheisempään y^hteistoimin-taan. Ensimmäinen askel oli pysyväisen yhteisen puolustusneuvoston muodostaminen, jonka pääministeri King ja pres. Roosevelt yhdessä suunnittelivat Ogdensburgissa, N. Y. kesällä 1940. Toinen tärkeä askel oli Hyde Parkin julistus 1941, jonka kuneuvoja. / Canadalaisissa ilmenee englantilainen perinnön ja amerikalaisen ympäristön jälkiä. Canada on kasvanut brittiläisen tradition puitteis.sa. PoH-tillisesti Canada on pysynyt sidottuna emämaahan. Mutta canadalainen elämäntapa on amerikalaineri. Canadassa on Yhdysvaltain jälkeen maailman korkein elintaso. Canadalaiset myös o-vat kaikenlaisten vehkeiden ja välineiden käyttäjiä. Siellä on auto ja puhelin jokaista yhdeksää henkilöä' kohden. Kuudessakymmenessä kuudessa canadalaisessa kodissa sadasta on sähkö. He kuuntelevat meidän jässiämme^ käyttävät meidän "slangiamme" ja syövät samanlaista ruokaa kuin mekin. He ovat pesäpallon ihailijoita, joskin hockey on heidän kansallisurheilunsa. He kuuluvat Mandarin kiinankieltä, joka on kansallinen kieli. Kiinankielen eri mur-teitten asiantuntijoista meillä oli kuitenkin puute. Tämä on vakavana-haittana, sillä japanilaiset käyttävät kiinalaisille lähettämissään radiolä-tyksissä suurimmaksi osaksi näitä murteita. ]Malaijin ja Thailandin kielet olivat heikoimmin edustettuina Kauko- Idän kielirintamallamme. Morti-mer Gravos, American Council of Learned Societies sihteeri ilmoitti, että sodan alkaessa tiedos^ oli ainoastaan yksi amerikkalainen, joka hal-ka ohella opiskelijat eivät opiskel: mitään muuta aineita. Kurssin johtajana toimii tohtori G-E". Vooglir Tänä lukukautena kursseihin osallistuu tusina ylioppilaita^ mutta ens-lukukautena heidän lukumääräns tulee lisääntymään 20 tai 30 opiskelijalla. Amerikkalaiset olivat valmistat-tuneet arabiankielen suhteen, mutt meillä oli tuskin ketään, joka olis taitanut Marokon murretta. Opetusta tässä murteessa annetaan ny: Pennsylvanian yliopistossa. Eurooppalaisten kielten taito meil-tarkoituksena oli yhdenmukaistuttaa samanlaisiin järjestöihin kuin mekin kummankin maan taloudelliset sota-ponnistukset. Tämä sopimus \*al-misti tietä yhteisille materiaali-, ekonomia- ja sotatuotantokomiteoille, ajoita myöhemmin muodostettiin. • • * Tarina kertoo, että jotkut espanjalaiset tutkijat, jotka etsivät kultaa Canadasta, lopulta kyllästyneinä huudahtiv-at *'Aca Nada" —täällä ei ole mitään. Nuo miehet eivät olleet riittävän kauan. Canada tällä kertaa on kolmanneksi suurin kullan-tuottajamaa maailmassa. Sillä on rikkaat luonnonlähteet, joskin \-asta osittain kehitett>-nä. Sillä on kirjaimellisesti maailman mönop>oli nikkeliin ja asbestokseen. Useimmat turja heidän politilliset katsomuksensa vastaavat amerikalaisten politillisia katsomuksia. Canadalaisissa yhtjy brittiläinen varoN-aisuus jänkkiälykkyyden kanssa. Canadassa otetaan vähemmän avioeroja kuin täällär Siellä on enemmän sovinnaisuutta. Uskonto näyttelee suurempaa osaa heidän elämässään kuin täällä. Canadalaiset sunnuntait ovat hiljaisempia. Canadalaisissa on samanlaista yritteliäisyyttä kuin amerikalaisissa. Vaikka Ca-tensä. Nyt he muodostavat kolmannen osan maan väestöstä, asuvat suurimmalta osalta Quebecin maakunnassa. He eivät pidä Ranskaa emämaanaan vaikka Montreal on toiseksi suurin ranskalainen kaupunki maailmassa. Ensiksi ja viimeiseksi he ovat canadalaisia. Ranskalainen Canada on katolilainen. * * * Canadan sotaponnistukset ovat olleet antoisia. Yksi sen huomatuim-pia saavutuksia on British Common- \vealth Air Training Pian. .\lkaen hyvin rajoitetuilla voimilla ja välineillä Canadassa on nyt parhain len-täjätehdas maailmassa, joka voi valmistaa; 30,000 lentäjää vuodessa. Vuoden 1940 loppuun mennessä il-mailuasemat 65 koululle valmistuivat, yhtä enemmän kuin oli aikaisemmin suunniteltu valmistuvaksi keväällä 1942. Tuhannen mailia las- Kaksi canadalaista arnieijaosasto.. palvelee nyt merien takana. Canadan kuninkaallisen ilmavoiman lentäjät ovat olleet englantilaisten lentäjien mukana Lontoosta Jaavaa/ saakka. Tuhannen canadalaista c-sallistui Kölniin tehtyyn ilmahyökkäykseen. . Canadan laivastossa sodan alussa oli 15 alusta ja nyt siin; on yli 400. Laivaston miesvoima sodan alkaessa oli 1,700 ja nyt se oi 34,000. Canadalaiset, jotka tavallisuudessa ovat ''landlubbereita" paitsi maritime maaakunnissa, ova" osottautuneet sitkeiksi ja kyvykkäik • si merimiehiksi. Canadalaiset hä-vittäjälaivat ja korvetit näyttelevä tärkeätä osaa Atlannin kauppalaivojen saattopalveluksessa. Mikäli kotirintama on ky5\mn'k-sessä, hallitus kontrolloi täydellisesi, maan ekonomiaa. Joulukuussa viime vuotena pantiin katto palkoille ku- ja nousuratoj^ on rakennettu se- \-uokriIle, hinnoille, yleishyötypalve • kä 2,000 rakennusta. Seitsemän jo- luksille. Uusia malleja kulutustar-kaisesta kymmenestä kouluutetusta peille ei» voida sodan aikana oita;. ilmailijasta on ollut canadalaisia, lo- käytäntöön kun pyritään säästämiiär put englantilaisia, australialaisia ja uusseelantilaisia. Canada bn suu-senttia maailman asukasluxnista se on viidenneksi suurin kauppakansa maailmassa. Canada on ainoa maa läntisellä kit, joita näkee amerikalaisten nais- pallonpuoliskolla, jossa on kaksi \ i - ten päällä, o\'at lähtöisin Canadan rallista kieltä ja kaksi toisistaan eroa-metsistä- Sieltä tulee myös paperi \-aa kulttuuria. Sen \'arhaisemmat sanomalehtiimme. uutisasukkaat olivat ranskalaisia. nadan asukasluku ei ole yhtä pro- relta osalta kustantanut kouluutuk-sen ja kustannus on suuri ar\non mukaan kaksi biljoonaa dollaria. Lentäjän kouluuttaminen maksaa $21,- 000, havainnoitsijan $22,000 ja il-matykkimiehen S8.750. Kurssiin kuuluu 180 lentotuntia, joka on suoritettava 24 viikossa. Mutta sitten- ^ j „ . , miehet ovat vasta puoliksi har- Canadallao%;at samat maamieteel- Kun Englanti 1763 lopullisesti vai- joitettuja ja ne on vähitellen kouluu-liset alueet kum meillakm ja myös- loitti maan, ranskalaisia oli maassa tettava taisteluyksikköihin merien ta kin suurin punem' samanlainen elä- riittävän paljon säilyttääkseen ehey- kana. raaka-aineita. Raskas teollisuus oi kokonaan muutettu sotateoUisuudok si. Rakennustoiminta on tarkoin ra joitettu sotatatpeisiin. GasoHini a nosteltiin äsken. Kuuluisat raL-U poliisit, jotka nyt käyttävät moot torikulkuneuvoja, ovat pitäneet huolen ettei sabotaasia ole ilmaantunut Vienti Canadasta Englantiin or kaksinkertaistunut kahden \niodei ajalla. Canadan sotatar\'etehtaissa oi 800,000 työläistä, joista 20 prosent tia naisia. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-11-28-08
