1956-08-11-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Olen monasti ajatellut pistää muutaman
rivin Liekkiin täältä Kitimatista/
mutta laiskuus on hyvä lahja kun sen
osaa oikein käyttää.
.Tulin tänne keväällä V. 1953 ja tämä
oli silloin vasta alulla. Ei ollut kuin
jdetsäii kaikki tämä lahden perä, lukuunottamatta
intiaanikylää lahden
toisella puolella, jossa asustaa noin 503
intiaania, joilla on kalastus ainoa tulolähde.
Nyt täällä on jo isot tehtaat ja
toisia ncusee. Mutta siellä "tehtaan sisällä
ei ole paljon tämän maan varsinaisia
asukkaita. Siellä on italialaisia, saksalaisia
ja viimeksi tulleita portugalilaisia.
Niitä tulee tänne joka päivä kuin
teuraskarjaa. Monta siellä on jo palanut
aivan muodottomaksi.
Olen jöskus käynyt siellä sisällä ja
kyllä siellä on,paha haju. Kaasunaamarit
ja silmälasit niillä näkyy siellä
olevan.
Englantia ei täällä kuule paljon ja
ruokapöydässäkin ovat hyvin rohkeita,
eivätkä häpeä omaa kieltään. Luulin
kerran, että. siinä on suomalainen lähellä,
kun eräs huusi oikein kovalla äänellä,
että ''kota, kota". Siellä meidän
puolessa oli kota nimenä sillä huoneella,
jos§a saunavettä lämmitettiin.
On meilläkin täällä jo sauna. Teimme
sen erään vanhan farmirakennuksen
nurkkaan ja siellä otimme kiperät ju-hannuslöylyt.
Ei täällä ole paljon meitä
suomalaisia, melkein sopivat kaikki
kymmeneen. Mutta uusia taloja täällä
nousee kuin sieniä sateella. Luulen että
täällä alkaa olla lähes 10,000 asukasta.
silJä henkilöautojakin on jo lähes
kolrnetuhätta. Täällä on jo monta
koulua, pallohuoneet, keilaradat ja uusi
elokuvateatteri. Pian valmistuu neljä
isoa ruokalaa, joihin sopii syömään noin
800 henkilöä aina kerrallaan, ainakin
kolmeen niistä. ' i I
Kuolemantapauksia on nyt ollut vähemmän.
Viinie talvena putosi rauta-työntekijä
katolta, noin 40 jalan korkeudelta
ja knoli noin tunnin kuluttua.
teille. '
Kerättiin kaikki suomalaiset ruokalan
tarvitsijat kokoukseen ja niitä olikin
silloin, kun Suomesta tuli melkeimpä
vain miehiä. Poikatalo keräsi ympärilleen
suuren i-uokailija joukon, sillä työolot
paranivat" ja työalueet laajenivat.
Se oli suoniaiaisten hallinnossa, mutta
siellä kävi muitakin. Se oli monien py-sähtymis-
ja keskustelupaikka.
Pian talo-osoittautui liian pieneksi ja
alettiin katsella uutta. Se löytyi kuin
sattumalta. Yleismaailmallisen tilanteen
takia ihmiset liikehtivät ja useita
lähti Timminsistäkin muualle. Poikatalon
jäsenet ostivat saatavissa olleen
hotellirakennuksen ja ruokalahike parantui.
Se menestyi ensin hyvin, mutta
sitten keskinäiset riitaisuudet hajoit-tivat
kannattajajoukon ja osa palasi
takaisin entisen poikatalon paikkaan ja
vuokrasivat sen omistajalta. Sekin kuoli
sitten.
^en jälkeen ei tuossa ensimmäisessä
talossa ele ollut liikettä. Rakennus on
ollut paikallaan, mutta kukaan ei ole
siitä maksanut veroa ja se johti talon
hävittämiseen.
Lopuksi mainitsen, että Timminsin
kehityksessä on suuri osuus suomalaisilla
— niin suuri ettei moni aavistamaan.
He ovat kehittäneet urheilua ja
osuustoimintaa, näyttämökulttuuria ja
monia muita rientoja ehkä enemmän
^uin monilla muilla Canadan paikkakunnilla.
Elli Tompurin vierailut antoivat
vahvan annoksen Canadan suo-
^laisten näyttämökulttuuriin ja urhei-
Nämä suloiset kaunottaret ovat Miss Ruotsi (vasj ja Miss
Belgia. Kuva on otettu heidän saavuttuaan Scandinavian Airlines
Systeemin lentokoneella Ne-iv Yorkiin, osallistuakseen Miss Uni-verse
kilpailuun.
TERVAHAUDAN SAVU PÖLLÄHTELEE
VIELÄKIN KAINUUN TAKAMAILLA
Tervanpoltto ei Suomessa ole
enää varsinainen elinkeino,, kuten
se oli entisaikana, mutta vieläkin
saattaa joillakin sydänmailla pöllähtää
nenään tervahaudan savu.
Niinpä viime keväänäkin kokeili
Kainuun Mieslahdessa Hirvi-Iik-
Hukkumistapauksia on ollut useita tänä
vuonna. Noin pari kolme viikkoa
sitten näin oudon tapauksen. Kaksi
pientä tyttöä istui autossa, kun heidän
vanhempansa olivat kaupassa ja silloin
auto lähti liikkumaan alas mäkeä. Se
meni jo kerran ympäri, mutta pysähtyi
sitten, kiin sattui loivempi paikka. Jos
se olisi pyörähtänyt vielä toisen kerran
ympäri, niin olisi voinut käydä huonosti,
sillä vieressä oli oja ja siinä koko
paljon vettä, .^uton takalasi meni rikki
ja sieltä tytöt tulivat itkien ulos. Eräs
suomalainen oli ensimmäisenä heitä ulos
auttamassa.
Onhan täällä jo joku menettänyt henkensä
auto-onnettomuuksissa, vaikka ei
ole tietä kuin noin kahdeksan mailia.
Ensi kesänä pitäisi aueta läpikulkutie.
Tänne pitäisi suunnitelmien mukaan
tulla "lentokenttä aivan kaupungin laitaan.
Sinne tulee matkaa tehdasalueelta
noin 7 mailia.
Täällä oli työt topissa kaksi viikkoa
sitten pari päivää. Panivat kaksi kuorma-
auton ajuria pois työstä ja siitä se
sitten alkoi.
Enpä osaa kirjoittaa muuta tällä kerralla.
Toivotan hauskaa kesän jatkoa
Liekin muurahaisille ja kauniita ilmoja
liitto- v.m. juhlille!
K I T D L \ T KIT.
Jitoimintaan taas Ahtion opastusmat-
Suomalaisten Jsautta nämä opetukset
ovat kulkeutuneet maan varsimaiselle
väestöUe. Tämä ev ole kansal-
»^smielisyj-ttä^Afaanr varma vakaumukseni.
, . . . . , _ . . . . . .
- MAINARI. •
Heinäkuinen lumimyrsky
raivosi Ruotsissa
Heinäkuun 24 pnä oli Ruotsissa Ud-devallan
seuduilla oikea tammikuun lumimyrsky.
Rajua ukkosilmaa seurasi
kova raesade ja sitten todelUnen lumimyrsky.
Lumikinokset nousivat paikoittain
aina puolentoista metrin korkuisiksi.
Rakeet oUvat läpimitaltaan
lähes 2 senttiä.
Tiet-iiärsivät suuria vaurioita, kun
lumi alkoi, nopeasti sulaa. Paikoittain
oli teUlä-vtsttä puolen-metrin vahvuudelta:
- "
ka, pientilallinen, kokeili isien ammattia,
saadakseen lisätuloja. Seuraavassa
erään sanomalehtikirjeen-vaihtajan
kertomus vierailusta
Hiryi-likan luona vähää ennen tervahaudan
sytyttämistä ja juuri kun
se sytytettiin. Tervanpoltto on
tarkkaa hommaa, sillä jos tervakset
pääsevät ilmiliekkiin, menee
terva kaiken muun mukana savuna
ilmaan.
» * »
HJIRVI-IIKAX mökki on pieni, peltoa
n. 2 ha. Muutama hännänhuiske navetassa
ei pysty elättämään asujiaan, näin
ollen ikää 66 vuotta, ei enää kaikkiin
raskaisiin hommiin kykene. Tervaksia
kuitenkin voi pilkkoa ja muuta polttoon
liittyviä toimituksia tehdä.
Tervahaudan poltto ennenaikaan ei
ole ollut aivan pieni juttu. Puut piti
koloa ensin, odottaa pari vuotta, ja koloa
niitä uudelleen. Vuoden perästä
niistä sai polttaa tervaa. Silloin laitettiin
suuria hautoja. Yhdestä haudasta
voi saada jopa 160 tynnyriä tervaa. Xyt
palamassa oleva hauta on paljon pienempi.
Tervaa odotetaan siitä mahdollisesti
8 tynnyriä, siis 1,000 litraa.'
Hirvi-Iikka, joka haudan omistaa ja
on laatinut sen pohjan, ei ole ensimmäistä
kertaa pappia kyydissä eli näissä
hommissa. Hän on ollut tervaa polttamassa
jo 12-vuotiaana. Hän kertoi olevansa
ammattimies erikoisesti haudan
pohjan laittamisessa ja puiden latomisessa
siihen.
Haudan pohja on kaivettava reunoilleen
madaltuvaksi montuksi, jonka syvyys
syvimmalta kohtaa on 135 sm.
Montun pohjalle kannetaan suomuhaa
ja sen päälle laitetaan kovalevy, reunoille
tuohet, ettei terva pääse painumaan
maan alle. Ennen vanhaan ei
kovalevyä tietenkään tunnettu, vaan
saatiin tyytyä "'kotimaisiin" koivuntuohiin
ja muihin pitäviin aineisiin.
Pääasia pohjan teossa on, ettei pisaraakaan
tervaa pääse hukkaan maahan.
Siksi olisikin hyvä laittaa hauta vanhan
haudan pohjalle. Sellainen olisi ollutkin
nykyisestä polttopaikasta parin sadan
metrin matkan päässä, mutta sii-heo.
el joUut Iikalla,menemistä^ Kajaani-yhtiö
on aikoinaan,hankkinut maan iialr •
tuunsa. ja haudan pohja on jäänyt väärälle
puolen rajalinjaa, Iikan pyyntöön
saada polttaa siellä v-astattiin Kajaani
Öy.stä kylmän kielteisesti.
Tervanpoltto on ammattityötä. Iikka
itse on suoritellut kaikki muut tehtävät
jonkin verran apulaisia käyttäen
mutta itse polttoon oli hankittiiva apua
Ristijärven Py hännän kyUistä saakka.
Sieltä haettiin palttomestariksi Johannes
Kemppainen, joka on ollut pitkän
ikänsä aikana polttamass;i yli 30 hautaa.
10-vuotiaasta alkaen. Polttomesta-rin
tehtävä pohon aikana on kaikisti
tärkein. Jos tervakset pääsevät palamaan
äkkiä, ei tervaa tule. ja siksi on
• turpeilla peitettävä hauta huolellisesti,
että tervakset palavat vain kitumalla.
Joskus on käynyt niin, että jos turpeet
laitetaan liian tiiviisti tulen piialle, voi
koko turvekansi lentää ilmaan ja silloin
on tervahautaa enää vaikea pelastaa.
Tervanpoltto .yhdessä haudassa kestää
n. 4—5 vuorokautta, jona aikana
polttomestari ei saa paljon levätä, vaan -
on valvottava jatkuvasti tulen kehittymistä.
Johannes Kemppainen arveli-kin.
ettei hän tule unta maistamaan tulevan
neljän vuorokauden aikana kuin
korkeintaan pari tuntia kerrallaan, eikä
ensimmäisen vuorokauden aikana sitäkään.
Kolmantena tekijänä haudan poltossa
on Matti Mikkonen. Hirvi-likan veli,
jolla niinikään on useita haudanpoltto-ja
takanaan. Hänen ikänsä on jo 69
vuotta, mutta tehtävät tervahaudalla
sujuvat vielä kuin leikiten. Polttajien
ikä, ei yhtään alle 65-vuotiasta, osoittaa,
ettei tervanpaltti) ole. lastenhom-maa.
Onko niin. että mahti menee
maan rakoon näiden miesten mukana
aikoinaan?
Taloudellisesti kannattavaa tervanpoltto
ei ole yleensä nykyaikana. Pystypuista
sitä ei kannata ajatellakaan. TiLs-sä
tapauksessa oli saatavana tervaskantoja,
jotka eivät paljon maksa ja siksi
Ilkka Mikkonen laskee, että hän tulee
saamaan t\'östään paremman palkan
kuin jostakin raskaammasta työstä, jota
*hän ei enää kyllä pysty tekemäänkään.
Jos haudan poltto onnistuu hyvin, jo.s
saadaan 1.000 litraa tervaa, tietää se
100 markan litrahinnan mukaan laskien '
ICO,000 markan ansiota. Siitä kuiten-
. kin on maksettava apulaisten palkka,
räjäytysaineet, tervaskannot ja muut
menot, mutta kuitenkin jotakin jää itsellekin.-
Ja Iikka toivoo tervalleen vähän
parempaa hintaakin. Onhan se
parempaa kuin tehtaan terva, josta on
tislattu monet erilaiset aineet pois, kuten
tärpätti ym. ja joka on savun ja
noen pilaama.
Mieslahdella nähdään näinä päivinä,
ettei tervahaudan savu ole Kainuun
historiassa vielä aivan täysin jäänyt
unhoksiin. vaan pullahtelee se vielä silloin
tällöin kuin elävänä muistomerkkinä
kainuulaisten entisestä pääelinkeinosta.
Mieslahtelainen nuoriso ja samoin
etempääkin haudan polttoa seuraamaan
saapuneet tiedonhaluiset ovat
nähneet, ettei tervanpoltossa ole leipä
löyhässä, vaan se on todella miehisten
miesten työtä.
Toivomme, että tervanpolttajien, joiden
tuttaviksi työn lomassa pääsimme,
tynnyrit ja samalla toiveet täyttyisivät
runsain mitoin.
Kalkkimat pelkäävät
lentokoneita
Waadstockissa, Oxfordin alueella o-vat
farmarit esittäneet valituksen, että
matalalla kulkevat lentokoneet tuottavat
suurta vahinkoa kalkkunoiden kasvattajille.
Kun matalalla kulkeva Ien- ^
tokone tulee lähelle, hyökkäävät sadat
kalkkunat yhteen rykelmään ja ruhjovat
toisiaan.
iKulkulaitosministeriö on nyt antanut
määräyksen, että seudun ylitse* jbka .
tunti kulkevien 6—8 lentokoneen tulee
leotä^ korkealla.
SIvtt 7
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 11, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-08-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560811 |
Description
| Title | 1956-08-11-07 |
| OCR text | Olen monasti ajatellut pistää muutaman rivin Liekkiin täältä Kitimatista/ mutta laiskuus on hyvä lahja kun sen osaa oikein käyttää. .Tulin tänne keväällä V. 1953 ja tämä oli silloin vasta alulla. Ei ollut kuin jdetsäii kaikki tämä lahden perä, lukuunottamatta intiaanikylää lahden toisella puolella, jossa asustaa noin 503 intiaania, joilla on kalastus ainoa tulolähde. Nyt täällä on jo isot tehtaat ja toisia ncusee. Mutta siellä "tehtaan sisällä ei ole paljon tämän maan varsinaisia asukkaita. Siellä on italialaisia, saksalaisia ja viimeksi tulleita portugalilaisia. Niitä tulee tänne joka päivä kuin teuraskarjaa. Monta siellä on jo palanut aivan muodottomaksi. Olen jöskus käynyt siellä sisällä ja kyllä siellä on,paha haju. Kaasunaamarit ja silmälasit niillä näkyy siellä olevan. Englantia ei täällä kuule paljon ja ruokapöydässäkin ovat hyvin rohkeita, eivätkä häpeä omaa kieltään. Luulin kerran, että. siinä on suomalainen lähellä, kun eräs huusi oikein kovalla äänellä, että ''kota, kota". Siellä meidän puolessa oli kota nimenä sillä huoneella, jos§a saunavettä lämmitettiin. On meilläkin täällä jo sauna. Teimme sen erään vanhan farmirakennuksen nurkkaan ja siellä otimme kiperät ju-hannuslöylyt. Ei täällä ole paljon meitä suomalaisia, melkein sopivat kaikki kymmeneen. Mutta uusia taloja täällä nousee kuin sieniä sateella. Luulen että täällä alkaa olla lähes 10,000 asukasta. silJä henkilöautojakin on jo lähes kolrnetuhätta. Täällä on jo monta koulua, pallohuoneet, keilaradat ja uusi elokuvateatteri. Pian valmistuu neljä isoa ruokalaa, joihin sopii syömään noin 800 henkilöä aina kerrallaan, ainakin kolmeen niistä. ' i I Kuolemantapauksia on nyt ollut vähemmän. Viinie talvena putosi rauta-työntekijä katolta, noin 40 jalan korkeudelta ja knoli noin tunnin kuluttua. teille. ' Kerättiin kaikki suomalaiset ruokalan tarvitsijat kokoukseen ja niitä olikin silloin, kun Suomesta tuli melkeimpä vain miehiä. Poikatalo keräsi ympärilleen suuren i-uokailija joukon, sillä työolot paranivat" ja työalueet laajenivat. Se oli suoniaiaisten hallinnossa, mutta siellä kävi muitakin. Se oli monien py-sähtymis- ja keskustelupaikka. Pian talo-osoittautui liian pieneksi ja alettiin katsella uutta. Se löytyi kuin sattumalta. Yleismaailmallisen tilanteen takia ihmiset liikehtivät ja useita lähti Timminsistäkin muualle. Poikatalon jäsenet ostivat saatavissa olleen hotellirakennuksen ja ruokalahike parantui. Se menestyi ensin hyvin, mutta sitten keskinäiset riitaisuudet hajoit-tivat kannattajajoukon ja osa palasi takaisin entisen poikatalon paikkaan ja vuokrasivat sen omistajalta. Sekin kuoli sitten. ^en jälkeen ei tuossa ensimmäisessä talossa ele ollut liikettä. Rakennus on ollut paikallaan, mutta kukaan ei ole siitä maksanut veroa ja se johti talon hävittämiseen. Lopuksi mainitsen, että Timminsin kehityksessä on suuri osuus suomalaisilla — niin suuri ettei moni aavistamaan. He ovat kehittäneet urheilua ja osuustoimintaa, näyttämökulttuuria ja monia muita rientoja ehkä enemmän ^uin monilla muilla Canadan paikkakunnilla. Elli Tompurin vierailut antoivat vahvan annoksen Canadan suo- ^laisten näyttämökulttuuriin ja urhei- Nämä suloiset kaunottaret ovat Miss Ruotsi (vasj ja Miss Belgia. Kuva on otettu heidän saavuttuaan Scandinavian Airlines Systeemin lentokoneella Ne-iv Yorkiin, osallistuakseen Miss Uni-verse kilpailuun. TERVAHAUDAN SAVU PÖLLÄHTELEE VIELÄKIN KAINUUN TAKAMAILLA Tervanpoltto ei Suomessa ole enää varsinainen elinkeino,, kuten se oli entisaikana, mutta vieläkin saattaa joillakin sydänmailla pöllähtää nenään tervahaudan savu. Niinpä viime keväänäkin kokeili Kainuun Mieslahdessa Hirvi-Iik- Hukkumistapauksia on ollut useita tänä vuonna. Noin pari kolme viikkoa sitten näin oudon tapauksen. Kaksi pientä tyttöä istui autossa, kun heidän vanhempansa olivat kaupassa ja silloin auto lähti liikkumaan alas mäkeä. Se meni jo kerran ympäri, mutta pysähtyi sitten, kiin sattui loivempi paikka. Jos se olisi pyörähtänyt vielä toisen kerran ympäri, niin olisi voinut käydä huonosti, sillä vieressä oli oja ja siinä koko paljon vettä, .^uton takalasi meni rikki ja sieltä tytöt tulivat itkien ulos. Eräs suomalainen oli ensimmäisenä heitä ulos auttamassa. Onhan täällä jo joku menettänyt henkensä auto-onnettomuuksissa, vaikka ei ole tietä kuin noin kahdeksan mailia. Ensi kesänä pitäisi aueta läpikulkutie. Tänne pitäisi suunnitelmien mukaan tulla "lentokenttä aivan kaupungin laitaan. Sinne tulee matkaa tehdasalueelta noin 7 mailia. Täällä oli työt topissa kaksi viikkoa sitten pari päivää. Panivat kaksi kuorma- auton ajuria pois työstä ja siitä se sitten alkoi. Enpä osaa kirjoittaa muuta tällä kerralla. Toivotan hauskaa kesän jatkoa Liekin muurahaisille ja kauniita ilmoja liitto- v.m. juhlille! K I T D L \ T KIT. Jitoimintaan taas Ahtion opastusmat- Suomalaisten Jsautta nämä opetukset ovat kulkeutuneet maan varsimaiselle väestöUe. Tämä ev ole kansal- »^smielisyj-ttä^Afaanr varma vakaumukseni. , . . . . , _ . . . . . . - MAINARI. • Heinäkuinen lumimyrsky raivosi Ruotsissa Heinäkuun 24 pnä oli Ruotsissa Ud-devallan seuduilla oikea tammikuun lumimyrsky. Rajua ukkosilmaa seurasi kova raesade ja sitten todelUnen lumimyrsky. Lumikinokset nousivat paikoittain aina puolentoista metrin korkuisiksi. Rakeet oUvat läpimitaltaan lähes 2 senttiä. Tiet-iiärsivät suuria vaurioita, kun lumi alkoi, nopeasti sulaa. Paikoittain oli teUlä-vtsttä puolen-metrin vahvuudelta: - " ka, pientilallinen, kokeili isien ammattia, saadakseen lisätuloja. Seuraavassa erään sanomalehtikirjeen-vaihtajan kertomus vierailusta Hiryi-likan luona vähää ennen tervahaudan sytyttämistä ja juuri kun se sytytettiin. Tervanpoltto on tarkkaa hommaa, sillä jos tervakset pääsevät ilmiliekkiin, menee terva kaiken muun mukana savuna ilmaan. » * » HJIRVI-IIKAX mökki on pieni, peltoa n. 2 ha. Muutama hännänhuiske navetassa ei pysty elättämään asujiaan, näin ollen ikää 66 vuotta, ei enää kaikkiin raskaisiin hommiin kykene. Tervaksia kuitenkin voi pilkkoa ja muuta polttoon liittyviä toimituksia tehdä. Tervahaudan poltto ennenaikaan ei ole ollut aivan pieni juttu. Puut piti koloa ensin, odottaa pari vuotta, ja koloa niitä uudelleen. Vuoden perästä niistä sai polttaa tervaa. Silloin laitettiin suuria hautoja. Yhdestä haudasta voi saada jopa 160 tynnyriä tervaa. Xyt palamassa oleva hauta on paljon pienempi. Tervaa odotetaan siitä mahdollisesti 8 tynnyriä, siis 1,000 litraa.' Hirvi-Iikka, joka haudan omistaa ja on laatinut sen pohjan, ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä eli näissä hommissa. Hän on ollut tervaa polttamassa jo 12-vuotiaana. Hän kertoi olevansa ammattimies erikoisesti haudan pohjan laittamisessa ja puiden latomisessa siihen. Haudan pohja on kaivettava reunoilleen madaltuvaksi montuksi, jonka syvyys syvimmalta kohtaa on 135 sm. Montun pohjalle kannetaan suomuhaa ja sen päälle laitetaan kovalevy, reunoille tuohet, ettei terva pääse painumaan maan alle. Ennen vanhaan ei kovalevyä tietenkään tunnettu, vaan saatiin tyytyä "'kotimaisiin" koivuntuohiin ja muihin pitäviin aineisiin. Pääasia pohjan teossa on, ettei pisaraakaan tervaa pääse hukkaan maahan. Siksi olisikin hyvä laittaa hauta vanhan haudan pohjalle. Sellainen olisi ollutkin nykyisestä polttopaikasta parin sadan metrin matkan päässä, mutta sii-heo. el joUut Iikalla,menemistä^ Kajaani-yhtiö on aikoinaan,hankkinut maan iialr • tuunsa. ja haudan pohja on jäänyt väärälle puolen rajalinjaa, Iikan pyyntöön saada polttaa siellä v-astattiin Kajaani Öy.stä kylmän kielteisesti. Tervanpoltto on ammattityötä. Iikka itse on suoritellut kaikki muut tehtävät jonkin verran apulaisia käyttäen mutta itse polttoon oli hankittiiva apua Ristijärven Py hännän kyUistä saakka. Sieltä haettiin palttomestariksi Johannes Kemppainen, joka on ollut pitkän ikänsä aikana polttamass;i yli 30 hautaa. 10-vuotiaasta alkaen. Polttomesta-rin tehtävä pohon aikana on kaikisti tärkein. Jos tervakset pääsevät palamaan äkkiä, ei tervaa tule. ja siksi on • turpeilla peitettävä hauta huolellisesti, että tervakset palavat vain kitumalla. Joskus on käynyt niin, että jos turpeet laitetaan liian tiiviisti tulen piialle, voi koko turvekansi lentää ilmaan ja silloin on tervahautaa enää vaikea pelastaa. Tervanpoltto .yhdessä haudassa kestää n. 4—5 vuorokautta, jona aikana polttomestari ei saa paljon levätä, vaan - on valvottava jatkuvasti tulen kehittymistä. Johannes Kemppainen arveli-kin. ettei hän tule unta maistamaan tulevan neljän vuorokauden aikana kuin korkeintaan pari tuntia kerrallaan, eikä ensimmäisen vuorokauden aikana sitäkään. Kolmantena tekijänä haudan poltossa on Matti Mikkonen. Hirvi-likan veli, jolla niinikään on useita haudanpoltto-ja takanaan. Hänen ikänsä on jo 69 vuotta, mutta tehtävät tervahaudalla sujuvat vielä kuin leikiten. Polttajien ikä, ei yhtään alle 65-vuotiasta, osoittaa, ettei tervanpaltti) ole. lastenhom-maa. Onko niin. että mahti menee maan rakoon näiden miesten mukana aikoinaan? Taloudellisesti kannattavaa tervanpoltto ei ole yleensä nykyaikana. Pystypuista sitä ei kannata ajatellakaan. TiLs-sä tapauksessa oli saatavana tervaskantoja, jotka eivät paljon maksa ja siksi Ilkka Mikkonen laskee, että hän tulee saamaan t\'östään paremman palkan kuin jostakin raskaammasta työstä, jota *hän ei enää kyllä pysty tekemäänkään. Jos haudan poltto onnistuu hyvin, jo.s saadaan 1.000 litraa tervaa, tietää se 100 markan litrahinnan mukaan laskien ' ICO,000 markan ansiota. Siitä kuiten- . kin on maksettava apulaisten palkka, räjäytysaineet, tervaskannot ja muut menot, mutta kuitenkin jotakin jää itsellekin.- Ja Iikka toivoo tervalleen vähän parempaa hintaakin. Onhan se parempaa kuin tehtaan terva, josta on tislattu monet erilaiset aineet pois, kuten tärpätti ym. ja joka on savun ja noen pilaama. Mieslahdella nähdään näinä päivinä, ettei tervahaudan savu ole Kainuun historiassa vielä aivan täysin jäänyt unhoksiin. vaan pullahtelee se vielä silloin tällöin kuin elävänä muistomerkkinä kainuulaisten entisestä pääelinkeinosta. Mieslahtelainen nuoriso ja samoin etempääkin haudan polttoa seuraamaan saapuneet tiedonhaluiset ovat nähneet, ettei tervanpoltossa ole leipä löyhässä, vaan se on todella miehisten miesten työtä. Toivomme, että tervanpolttajien, joiden tuttaviksi työn lomassa pääsimme, tynnyrit ja samalla toiveet täyttyisivät runsain mitoin. Kalkkimat pelkäävät lentokoneita Waadstockissa, Oxfordin alueella o-vat farmarit esittäneet valituksen, että matalalla kulkevat lentokoneet tuottavat suurta vahinkoa kalkkunoiden kasvattajille. Kun matalalla kulkeva Ien- ^ tokone tulee lähelle, hyökkäävät sadat kalkkunat yhteen rykelmään ja ruhjovat toisiaan. iKulkulaitosministeriö on nyt antanut määräyksen, että seudun ylitse* jbka . tunti kulkevien 6—8 lentokoneen tulee leotä^ korkealla. SIvtt 7 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-11-07
