1955-09-24-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ään
iinä
.liia
tään
loito-kui-
KuinKa efefanfif ofefaan kimni
to-sau-nme
•em-
>aan
imia
UT.
Tuskin on laukaus kajahtanut, kun
hirvittävä huuto tärisyttää kongolaista
nietsää. Yllättynyt norsulauma yrittää
paeta eri suuntiin taliat>2n jalkoihinsa
];aiken.
Silloin ilmaantuu ryhmä metsästäjiä.
He ovat kokeneita metsästäjiä, jotka
menevät lauman sekaan ottaakseen
kiinni eläimiä. He ovat varustautuneet
^erikoisen notkeilla öljytyillä köysillä.
Lauman keskellä, sekasorron vallitessa,
he toimivat uskomattoinalla nokkeluudella
asettamalla köyden toisen pään
norsun jalkaan ja sitoen pään lähimpään
puuhun kiinni.
\'angitut noFsut taistelevat raivoten
ja huutaen hurjasti, mielettömästi juoksennellen.
Varsinkin norsuemot ovat
herkkiä noille huudoille, sillä he kuulevat
pienokaistensa epätoivoiset äänet.
(Xuo pienokaiset ovat tosin jo usein
14—15 vuotta vanhoja, noin 1.5 metriä
pitkiä ja painavat olosuhteista riippuen
1,000 kilöä im siitä yli. Täysiaikaiset
norsut paiöciyat jopa 7,000 kiloakin).
Naaraat-^rlttäyät huudot kuultuaan
lulla omiensä^^ayuksi, fnutta metsästäjät
ovat ottaneet^ kaik«n huomioon ja
järjestäneet- varotoimenpiteet edeltäkäsin:
koulutettujein norsujen ajajat ohjaavat
npr|un^ ^t^^ suojaan, jossa
ne äsietetaah riviih läpipääsemättömäk-si
s e i n ä f e t . i r 3 ^ i n ^ tarkoituksena on
pysäyttäääEB^3i^^ naaraat. Opetettujen
i^orsuj^en ja tyyneys
ovat suiiivemmä^^^^^ ver^n ääni. Kärsän
iskjisi
?iin yksilön on kätkki jär|estyk-eUkvlästä
sessä — aikaisemmin vangitut toimivat
tavallaan vangitsijoina, toiset pakenevat
ja liittyvät takaisin villiin laumaan.
Xäin tapahtuu Afrikan sydämessä
norsujen-elävänä vangitseminen sirkuksia,
näyttelyjä tai metsä- ja peltotöitä
varten.
* •s-
Kiri SmJBXJRYN FLIKKA
Kylmästi ja päivät monet
-ininhtaf^pffkjatuuli,
jotta talven tulevaksi
näin jo moni luuli.
Mutta kun taas kirkkahasti
loisti terä päivän,
tanhuiltamme kark&ftti se
kylmän hallan häivän.
Jallu samtanlämmitykseen
väsyi jo, ja lähti.
Mainiosta palvelusta
hälle kuuluis' tähti.
Vastuun siitä hommasta nyt
Paavo sitten kantaa:
Hän nyt- kiukaan kuumentaa, ja
pyyheliinat antaa.
Näyctelijäin joukko täältä
Soohon pian matkaa,
ystävyyden solmimista
tällä tavoin jatkaa.
Lauantaina siellä sitten
Vihtorit ne häärää,
Tipusetkin tiputtavat,
Klaara-rouva määrää.
Kuoroltakin päättynyt jo
on taas kesälmia,
harjoituksiin rientää miehet,
tyttösetkin somat.
NYBERGIN
Norsujen kaappausta on suoritettu jo
vuosisatoja Afrikassa ja Intiassa, mutta
vangitse niistävät ovat erilaisia.
Kuten muistamme, on norsuja käytetty
erilaisiin tarkoituksiin ihntisten
palveluksessa. Norsujen ansiosta voitti
Pyrrhos aikoinaan roomalaiset, jotka
eivät olleet tottuneet niin valtaviin eläimiin.
Samoin voitti karthagolainen Han-nibal
roomalaiset norsujensa avulla laskemalla
irti suuren lauman paksunahkaisia
eläimiä.
16. vuosisadalla ryhdyttiin norsuja
käyttämään juhlakulkueissa, ne antoivat
värikkyyttä koristeltuina erilaisille
paraateilla ja tilaisuuksille.
19. vuosisadalla yrittivät englantilaiset
siirtää Intian norsuja, Sudaniin,
mutta ilmanalan vaihdos ei ollut hyväksi
norsuille. Samalla vuosisadalla huomasivat
belgialaiset, jotka olivat, asettuneet
Kongoon, että 'kotieläinten pitäminen
troopiHisillä tse-tse-kärpästen
saastuttamilla seuduilla oli mahdotonta
ja päättivät yrittää norsujen käyttöä.
Silloin perustettiin norsujen kasvatus-koulu
Bas-Ouelin seuduille.
Afrikan norsu on suurikokoisempi
kuiii aasialsHoien. Usein norsu saattaa
olla viisikin metriä korkea. Sen torahampaat
saattavat painaa jopa 100 kiloa.
Hampaista ovat muutamat liikemiehet
muodostaneet tuottavan kauppatavaran
ja rikastuneet suunnattomasti.
Sammuttaakseen janonsa tarvitsee
norsu n. 80—^i'00 litraa vettä päivässä.
Sen mukaan voi hieman kuvitella, mil-laiaen^
ön-sen-jniju päivittäinen ruokalista.
Mitkään pienet määrät eivät tule
kysymykseen.
Norsut ovat työkykyisiä vasta n. 15-
vuotiaina. Sen vuoksi kiinniottajat eivät
mielellään vangitse nuorempia yksilöitä,
koska siten säästytään tuottamattomien
norsujen ruokkimiselta.
Norsujen vangitsemiseen Afrikassa
käytettiin aluksi samaa tapaa kuin Intiassakin:
kiinniottajait ohjasivat hitaasti
villiä laumaa kohti aitausta, jossa
opetettujen norsujen avulla otettiin
kiinni valitut yksilöt. Näin ei kuitenkaan
saavutettu toivottua tulosta, joten
r3'-hdyttiin suunnittelemaan uutta
tapaa ja sellainen on mm. alussa kuvailemamme
noirsunmetsästys. Hyvin monet
metsästäjät ovat menettäneet henkensä
raivostuneiden norsujen jaloissa.
Nykyään metsästys tapahtuu sadeaiko-jen
jälkeen, jolloin norsulaumat m^at
määrätyillä paikoilla metsässä kaikessa
hiljaisuudessa. Metsästäjät jakautuvat
kahteen ryhmään. Osa, pyssyillä aseistettuna,
sijoittuu keskelle laumaa.
Määrätyllä hetkellä he ampuvat yhteislaukauksen
ilmaan saadakseen aikaan
pakokauhua norsujen joukossa. Kun
lauma on hajautunut, ottavat eri puolella
olevat metsästäjät norsut kiinni.
Norsujen opetus ei ole mikään pieni
seikka. Kasvattajat on valittu Azan-
35.VUOTISNÄYTTELIJÄJUHLA
C L I N T O N - H A A L I L L A
2605 East Pender St., Vancouver^ B. C,
Stmnuntaina, lokakuun 2 p:nä klo 7.30 illalla,
Juhlanäytelmänä -esitetään fcaunis Unkarin mustalaisaiheinen näytelmä
"MUSTALAISEN KOSTO"
(3-näytQksessä, 5 kuvaelmassa) — kauniine lauluineen ja tansseineen
T U L O T B A U H j AN
Hyvä ravintola
L I I T O L L E
Kolme hyvää ovipalkintoa.
B A V I N T O L A I L I P P U « 1 . 00
deä>heimon keskuudesta. Heidän kasvatuskeinonsa
oi^at > loputon kärsi\'äHa-syys
ja lempeys, muuten ei norsua olekaan
mahdollisuus opettaa. Kasvattajat
laulavat maansa vanhoja lauluja viihdy
ttääkscen paksunahkoja, jotka kuuntelevat
erittäin mielellään, sillä norsiit
ovat h\^-in tunteellisia, jopa miellyttäviäkin.
Niitä täytyy jatkuvasti valvoa,
huolehtiv^ .niiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
Norsut ovat nopeaoppisia ja
koulutuksessa on paljon apua ennen
opetetuista norsuista —•. täysikasvuiset,
kehittyneet norsut opettavat nuorempia.
Koulutuksen jälkeen norsut joutuvat
joko metsätyömaille, peltotöihin, sirkuksiin
tai eläintarhoihin, «joissa ne
ojentavat kärsänsä ihmisten hyväiltä-väksi
täysin luottavaisesti ja kaikessa
vstävvvdessä.
Ajatuksesi toisista saattavat olla sa-m^
t kuin toisten ajatukset sinusta.
Kukko voitti ketun
käfcsintarstetussa
Kettu ja kukko kävivät äskettäin
vimmatun kamppailun elämästä ja kuole
m.ista Pielisjärven Kylänlahdessa ja
erikoista oli, että kukko selvisi voittajana
ketun saadessa loppujen lopuksi
surmansii kukon kannuksien iskuista.
Nujakka sai alkunsa siitä, että repolainen
oli puhjahtanut yön iiiljaisina
h?tkinä erääst^en sikalaan Ja yritti saada
itselleen aterian Neljän kuukauden
ikäinen sika ajai kutsumattoman vieraan
pellolle ketun juhjahtaessa ulos
sikalasta kokonaan toista tietä kuin se
oli sinne tullut ja joutui pihamaalle.
Aamuvirkku kukko huomasi ketun kar-kaamisaikeet
ja hyökkäsi s5n niskaan.
Aamulla kettu löydettiin pihamaalta
kuolleena kukon ollessa pirteällä tuulella
huolimatta pyrstösulkien menetyksestä
ja muutamista haa«voista joita se
oli saanut tappelussa.
H Ä Ä K U T S U
Täten kutsimmie sukulaisia ja kaikkia- tuttavia saapumaan t(yttäremnie
^^^^
ja poikamme
RAYMOND ALBERT SAVOLAN
hää.tUaisuuteeh; joka vietetääa Clintonrihaalilla, 2605 East Pender St.,
V^or^uyer, B. C.. lokakuim Ipäivätnä kello 8 illalla.
MR. JA-MRS. i.^Sl^SSDlER (^m. JA MRS. M . SAVOLA
Vancouver, Britiäh Columbia
••uttnimiin IIIIUMHIItllUllllllini iiuiiiimiiiimuitiiiiiiiiniiiitHiMiiitiittttttmrauiiiiiiiiiiiMiiiMiMtHiMiiiHHiiiiMiuiiiiiMiiiMiimiiiiit^
K! ITOS
SydsUnelltoen kiitos teilife kaikille, jotka saavuitte yllättäen kotiini toivottamaan
minulle onnea täyttäessäm 40 vuotta 9 päivä sjryskuuta.
Kiitos kukista ja kahvipöydän antimista isekä lahjasta. Kiitos homman
alkajille ja kerääjille.
Kiitos myöskin niille jotka eivät voineet saapua.
Tämä tilaisuus säilyy kauan muistossani,
^vqniudella teitä icaikikia muistaen.
s
3
3
1
i
•HMMINS
OIVA WÄISÄNEN
ONTARIO
^lirilltlltllllllllllllllllllll l""l"IIHUIIIHIIinilnilllllllIIUIMI(HU«llllUIIIIIUMHM«llintttHHIIIIIIIHIIIllllHIIHIHIHIH«HHI«lllllllHllini««UllllllH»
Oma ^ti ^uHan LiCCiJ. ^
PARHAINTA ONNEA OMAAN KOTIIN
IREN& MARTHA JÄ EfNO SUOJÄSELLI
toivottavat allamaAnitut toverit ja ystävät:
Fred, Helen ja Matt Suojanen
Mr. ja mrs. J. Vento
Aino ja Nick Wälimaa ja pojat
Mr. ja mrs. E, Häyrynen
Anja ja Selma Riekkinen
Donna ja Hilda Kukkola.
Aime ja Ragnar Lundell
June ja Linda Nurmi
Kaisa ja Ben Gestrin
Hilma ja Kalle Laine
Hilda, ja Matti Saari
Hilda Suonperä ja Eino
Mr. ja mrs. F. Joukäine
Ty3me ja Lauri Viitala
Mr. ja mrs. V. Laukkari ,
Flora ja Matt Savola
Lillian, Martha Ja Elmer Ketola
Aune ja Gust Rintanen
Kalle Holm
Mr. ja mrs. U. Söderholm ;ja perhe
Takaisin Vancouverissa
Sylvi ja Kalle Kuusinen ja perhe
Betty Ja Lauri Rantala
Lyyli ja Väinö Kontio
Matti Hai^tala
Olli ja Eva Kokko
AUi ja Verner Arola Ja tytöt
Helena, Elsa Ja Jack Norrena
Siiri Puttonen
Ina Harrigen
Ellen ja Mauri Tuomala
Ida Salonen
Julia ja John Aito
Aili ja Frank Asterblad
Mr. ja mrs. Otto Halinen
Saima Martin ja Harvey
Aino ja Sergei Niemi
Antti Kotila
Robert, Lisi ja Henry Kangas
Senja ja Nick Vatunki
A. Huhtala
Victor Heden
Hertha ja R. Tuomi
Inga Salo
Tyyne jä Aappo Kärmekangas
John Häyhä
Minnie ja Kalle Vainio
John Sato
Antti Ranta
Aino ja Onni Koskinen
Aarne Naamanka
Faimi Ilmonen ja tytöt
Ingrid Michelson
Fanny Lind Ja Arnie
K I I T O S
Aina muistamme tuon päivän neljätoista elokuuta ja sen suuren toveri-
Joukon, Joka saapui yllättäen kotiimme.
Sydämellinen kiitos kauniista kahvipöydästä kukkineen Ja erittäinkin siitä
suuresta rahalahjasta, jonka saimme vastaanottaa. Kaunis kiitos emännille
ja nuorille neitosille, jotka antoivat apua tarjoilussa. Erikoinen kiitos tilaisuuden
järjestäjille.
Kiitos myös niille Jotka ottivat osaa lahjaan, vaan eivät voineet olla
tilaisuudessa mukana.
Teille kalkille yhteisesti parhaat kiitoksemme. Olette aina tervetulleita
kotiimme!
MARTHA JA EINO SUOJANEN JA IRENE
2834 Pandora St., Vancouver 6* B . C. Elokuun 14 pnä 1955.
StYtt tl
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 24, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-09-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550924 |
Description
| Title | 1955-09-24-11 |
| OCR text | ään iinä .liia tään loito-kui- KuinKa efefanfif ofefaan kimni to-sau-nme •em- >aan imia UT. Tuskin on laukaus kajahtanut, kun hirvittävä huuto tärisyttää kongolaista nietsää. Yllättynyt norsulauma yrittää paeta eri suuntiin taliat>2n jalkoihinsa ];aiken. Silloin ilmaantuu ryhmä metsästäjiä. He ovat kokeneita metsästäjiä, jotka menevät lauman sekaan ottaakseen kiinni eläimiä. He ovat varustautuneet ^erikoisen notkeilla öljytyillä köysillä. Lauman keskellä, sekasorron vallitessa, he toimivat uskomattoinalla nokkeluudella asettamalla köyden toisen pään norsun jalkaan ja sitoen pään lähimpään puuhun kiinni. \'angitut noFsut taistelevat raivoten ja huutaen hurjasti, mielettömästi juoksennellen. Varsinkin norsuemot ovat herkkiä noille huudoille, sillä he kuulevat pienokaistensa epätoivoiset äänet. (Xuo pienokaiset ovat tosin jo usein 14—15 vuotta vanhoja, noin 1.5 metriä pitkiä ja painavat olosuhteista riippuen 1,000 kilöä im siitä yli. Täysiaikaiset norsut paiöciyat jopa 7,000 kiloakin). Naaraat-^rlttäyät huudot kuultuaan lulla omiensä^^ayuksi, fnutta metsästäjät ovat ottaneet^ kaik«n huomioon ja järjestäneet- varotoimenpiteet edeltäkäsin: koulutettujein norsujen ajajat ohjaavat npr|un^ ^t^^ suojaan, jossa ne äsietetaah riviih läpipääsemättömäk-si s e i n ä f e t . i r 3 ^ i n ^ tarkoituksena on pysäyttäääEB^3i^^ naaraat. Opetettujen i^orsuj^en ja tyyneys ovat suiiivemmä^^^^^ ver^n ääni. Kärsän iskjisi ?iin yksilön on kätkki jär|estyk-eUkvlästä sessä — aikaisemmin vangitut toimivat tavallaan vangitsijoina, toiset pakenevat ja liittyvät takaisin villiin laumaan. Xäin tapahtuu Afrikan sydämessä norsujen-elävänä vangitseminen sirkuksia, näyttelyjä tai metsä- ja peltotöitä varten. * •s- Kiri SmJBXJRYN FLIKKA Kylmästi ja päivät monet -ininhtaf^pffkjatuuli, jotta talven tulevaksi näin jo moni luuli. Mutta kun taas kirkkahasti loisti terä päivän, tanhuiltamme kark&ftti se kylmän hallan häivän. Jallu samtanlämmitykseen väsyi jo, ja lähti. Mainiosta palvelusta hälle kuuluis' tähti. Vastuun siitä hommasta nyt Paavo sitten kantaa: Hän nyt- kiukaan kuumentaa, ja pyyheliinat antaa. Näyctelijäin joukko täältä Soohon pian matkaa, ystävyyden solmimista tällä tavoin jatkaa. Lauantaina siellä sitten Vihtorit ne häärää, Tipusetkin tiputtavat, Klaara-rouva määrää. Kuoroltakin päättynyt jo on taas kesälmia, harjoituksiin rientää miehet, tyttösetkin somat. NYBERGIN Norsujen kaappausta on suoritettu jo vuosisatoja Afrikassa ja Intiassa, mutta vangitse niistävät ovat erilaisia. Kuten muistamme, on norsuja käytetty erilaisiin tarkoituksiin ihntisten palveluksessa. Norsujen ansiosta voitti Pyrrhos aikoinaan roomalaiset, jotka eivät olleet tottuneet niin valtaviin eläimiin. Samoin voitti karthagolainen Han-nibal roomalaiset norsujensa avulla laskemalla irti suuren lauman paksunahkaisia eläimiä. 16. vuosisadalla ryhdyttiin norsuja käyttämään juhlakulkueissa, ne antoivat värikkyyttä koristeltuina erilaisille paraateilla ja tilaisuuksille. 19. vuosisadalla yrittivät englantilaiset siirtää Intian norsuja, Sudaniin, mutta ilmanalan vaihdos ei ollut hyväksi norsuille. Samalla vuosisadalla huomasivat belgialaiset, jotka olivat, asettuneet Kongoon, että 'kotieläinten pitäminen troopiHisillä tse-tse-kärpästen saastuttamilla seuduilla oli mahdotonta ja päättivät yrittää norsujen käyttöä. Silloin perustettiin norsujen kasvatus-koulu Bas-Ouelin seuduille. Afrikan norsu on suurikokoisempi kuiii aasialsHoien. Usein norsu saattaa olla viisikin metriä korkea. Sen torahampaat saattavat painaa jopa 100 kiloa. Hampaista ovat muutamat liikemiehet muodostaneet tuottavan kauppatavaran ja rikastuneet suunnattomasti. Sammuttaakseen janonsa tarvitsee norsu n. 80—^i'00 litraa vettä päivässä. Sen mukaan voi hieman kuvitella, mil-laiaen^ ön-sen-jniju päivittäinen ruokalista. Mitkään pienet määrät eivät tule kysymykseen. Norsut ovat työkykyisiä vasta n. 15- vuotiaina. Sen vuoksi kiinniottajat eivät mielellään vangitse nuorempia yksilöitä, koska siten säästytään tuottamattomien norsujen ruokkimiselta. Norsujen vangitsemiseen Afrikassa käytettiin aluksi samaa tapaa kuin Intiassakin: kiinniottajait ohjasivat hitaasti villiä laumaa kohti aitausta, jossa opetettujen norsujen avulla otettiin kiinni valitut yksilöt. Näin ei kuitenkaan saavutettu toivottua tulosta, joten r3'-hdyttiin suunnittelemaan uutta tapaa ja sellainen on mm. alussa kuvailemamme noirsunmetsästys. Hyvin monet metsästäjät ovat menettäneet henkensä raivostuneiden norsujen jaloissa. Nykyään metsästys tapahtuu sadeaiko-jen jälkeen, jolloin norsulaumat m^at määrätyillä paikoilla metsässä kaikessa hiljaisuudessa. Metsästäjät jakautuvat kahteen ryhmään. Osa, pyssyillä aseistettuna, sijoittuu keskelle laumaa. Määrätyllä hetkellä he ampuvat yhteislaukauksen ilmaan saadakseen aikaan pakokauhua norsujen joukossa. Kun lauma on hajautunut, ottavat eri puolella olevat metsästäjät norsut kiinni. Norsujen opetus ei ole mikään pieni seikka. Kasvattajat on valittu Azan- 35.VUOTISNÄYTTELIJÄJUHLA C L I N T O N - H A A L I L L A 2605 East Pender St., Vancouver^ B. C, Stmnuntaina, lokakuun 2 p:nä klo 7.30 illalla, Juhlanäytelmänä -esitetään fcaunis Unkarin mustalaisaiheinen näytelmä "MUSTALAISEN KOSTO" (3-näytQksessä, 5 kuvaelmassa) — kauniine lauluineen ja tansseineen T U L O T B A U H j AN Hyvä ravintola L I I T O L L E Kolme hyvää ovipalkintoa. B A V I N T O L A I L I P P U « 1 . 00 deä>heimon keskuudesta. Heidän kasvatuskeinonsa oi^at > loputon kärsi\'äHa-syys ja lempeys, muuten ei norsua olekaan mahdollisuus opettaa. Kasvattajat laulavat maansa vanhoja lauluja viihdy ttääkscen paksunahkoja, jotka kuuntelevat erittäin mielellään, sillä norsiit ovat h\^-in tunteellisia, jopa miellyttäviäkin. Niitä täytyy jatkuvasti valvoa, huolehtiv^ .niiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Norsut ovat nopeaoppisia ja koulutuksessa on paljon apua ennen opetetuista norsuista —•. täysikasvuiset, kehittyneet norsut opettavat nuorempia. Koulutuksen jälkeen norsut joutuvat joko metsätyömaille, peltotöihin, sirkuksiin tai eläintarhoihin, «joissa ne ojentavat kärsänsä ihmisten hyväiltä-väksi täysin luottavaisesti ja kaikessa vstävvvdessä. Ajatuksesi toisista saattavat olla sa-m^ t kuin toisten ajatukset sinusta. Kukko voitti ketun käfcsintarstetussa Kettu ja kukko kävivät äskettäin vimmatun kamppailun elämästä ja kuole m.ista Pielisjärven Kylänlahdessa ja erikoista oli, että kukko selvisi voittajana ketun saadessa loppujen lopuksi surmansii kukon kannuksien iskuista. Nujakka sai alkunsa siitä, että repolainen oli puhjahtanut yön iiiljaisina h?tkinä erääst^en sikalaan Ja yritti saada itselleen aterian Neljän kuukauden ikäinen sika ajai kutsumattoman vieraan pellolle ketun juhjahtaessa ulos sikalasta kokonaan toista tietä kuin se oli sinne tullut ja joutui pihamaalle. Aamuvirkku kukko huomasi ketun kar-kaamisaikeet ja hyökkäsi s5n niskaan. Aamulla kettu löydettiin pihamaalta kuolleena kukon ollessa pirteällä tuulella huolimatta pyrstösulkien menetyksestä ja muutamista haa«voista joita se oli saanut tappelussa. H Ä Ä K U T S U Täten kutsimmie sukulaisia ja kaikkia- tuttavia saapumaan t(yttäremnie ^^^^ ja poikamme RAYMOND ALBERT SAVOLAN hää.tUaisuuteeh; joka vietetääa Clintonrihaalilla, 2605 East Pender St., V^or^uyer, B. C.. lokakuim Ipäivätnä kello 8 illalla. MR. JA-MRS. i.^Sl^SSDlER (^m. JA MRS. M . SAVOLA Vancouver, Britiäh Columbia ••uttnimiin IIIIUMHIItllUllllllini iiuiiiimiiiimuitiiiiiiiiniiiitHiMiiitiittttttmrauiiiiiiiiiiiMiiiMiMtHiMiiiHHiiiiMiuiiiiiMiiiMiimiiiiit^ K! ITOS SydsUnelltoen kiitos teilife kaikille, jotka saavuitte yllättäen kotiini toivottamaan minulle onnea täyttäessäm 40 vuotta 9 päivä sjryskuuta. Kiitos kukista ja kahvipöydän antimista isekä lahjasta. Kiitos homman alkajille ja kerääjille. Kiitos myöskin niille jotka eivät voineet saapua. Tämä tilaisuus säilyy kauan muistossani, ^vqniudella teitä icaikikia muistaen. s 3 3 1 i •HMMINS OIVA WÄISÄNEN ONTARIO ^lirilltlltllllllllllllllllllll l""l"IIHUIIIHIIinilnilllllllIIUIMI(HU«llllUIIIIIUMHM«llintttHHIIIIIIIHIIIllllHIIHIHIHIH«HHI«lllllllHllini««UllllllH» Oma ^ti ^uHan LiCCiJ. ^ PARHAINTA ONNEA OMAAN KOTIIN IREN& MARTHA JÄ EfNO SUOJÄSELLI toivottavat allamaAnitut toverit ja ystävät: Fred, Helen ja Matt Suojanen Mr. ja mrs. J. Vento Aino ja Nick Wälimaa ja pojat Mr. ja mrs. E, Häyrynen Anja ja Selma Riekkinen Donna ja Hilda Kukkola. Aime ja Ragnar Lundell June ja Linda Nurmi Kaisa ja Ben Gestrin Hilma ja Kalle Laine Hilda, ja Matti Saari Hilda Suonperä ja Eino Mr. ja mrs. F. Joukäine Ty3me ja Lauri Viitala Mr. ja mrs. V. Laukkari , Flora ja Matt Savola Lillian, Martha Ja Elmer Ketola Aune ja Gust Rintanen Kalle Holm Mr. ja mrs. U. Söderholm ;ja perhe Takaisin Vancouverissa Sylvi ja Kalle Kuusinen ja perhe Betty Ja Lauri Rantala Lyyli ja Väinö Kontio Matti Hai^tala Olli ja Eva Kokko AUi ja Verner Arola Ja tytöt Helena, Elsa Ja Jack Norrena Siiri Puttonen Ina Harrigen Ellen ja Mauri Tuomala Ida Salonen Julia ja John Aito Aili ja Frank Asterblad Mr. ja mrs. Otto Halinen Saima Martin ja Harvey Aino ja Sergei Niemi Antti Kotila Robert, Lisi ja Henry Kangas Senja ja Nick Vatunki A. Huhtala Victor Heden Hertha ja R. Tuomi Inga Salo Tyyne jä Aappo Kärmekangas John Häyhä Minnie ja Kalle Vainio John Sato Antti Ranta Aino ja Onni Koskinen Aarne Naamanka Faimi Ilmonen ja tytöt Ingrid Michelson Fanny Lind Ja Arnie K I I T O S Aina muistamme tuon päivän neljätoista elokuuta ja sen suuren toveri- Joukon, Joka saapui yllättäen kotiimme. Sydämellinen kiitos kauniista kahvipöydästä kukkineen Ja erittäinkin siitä suuresta rahalahjasta, jonka saimme vastaanottaa. Kaunis kiitos emännille ja nuorille neitosille, jotka antoivat apua tarjoilussa. Erikoinen kiitos tilaisuuden järjestäjille. Kiitos myös niille Jotka ottivat osaa lahjaan, vaan eivät voineet olla tilaisuudessa mukana. Teille kalkille yhteisesti parhaat kiitoksemme. Olette aina tervetulleita kotiimme! MARTHA JA EINO SUOJANEN JA IRENE 2834 Pandora St., Vancouver 6* B . C. Elokuun 14 pnä 1955. StYtt tl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-24-11
