1947-06-28-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ms
LAU.AXTAIXA, KESÄKUUN 2S PÄI\\ÄNÄ Shii H
[i^i""tiimianuiiKiimmiiimiwuiimiiwniHiitnraminumnnnnmihumnRratw)m
vai
Jos r.uoret saavat tilaisuuden esit-
^ kiri;ilii5ia kysymyksiä, kysytään
-^in: "-'^iitä on rakkaus?" Tähän
yjj-niykseen he todellakin täirvitse-
V valaistusta, voidakseen erottaa
^kauden niistä monista muista tun-eL>
ta, jotka sen nimellä esiintyvät,
okuvien kirjallisuuden an§iota
nykvisin suurelta osalta se, että
.•orsinkin ihastuksen ja rakkauden
iiilinen ero jää niin monille hämä-ia
juuri tästä syystä moni lu-savalta
näyttänyt avioliitto epäon-btuu.
Nuori kokee ihastumisen silloin,
kun hänen huomionsa kiintyy määrättyyn
yksilöön, jonka läsnäolo
ikäänkuin sähköistää hänet, joka-as-karruttaa
hän^n:ajatuksiakin jaksaa
hänet yhä uudelleen etslmääii tämän
jeuraa. Äsken murrosikänsä sivuut-tsneelle
nuorelle, joka siihen asti on
ollut aivan yleisesti kiinnostunut seurustelusta
toista sukupuolta olevan
nuorison kanssa, tämä ferotus on min
ilmeinen, että suuren harhakäsityksen
edellytykset ovat valmiit: nuori
luulee ja ehkä sanookin olevansa rakastunut.
Se, että tätä ensimmäistä
pian seuraa uusi ja taas uusi, ei
useinkaan saa käsitystä oikaistuksi:
ellei edellinen vielä ollutkaan-todel-
JBta rakkautta, niin tämä toki varmasti
on!
Ja sittenkin on kysymys vain ihastuksesta
eikä rakkaudesta. Tällainen
kiinnostus toista yksilöä kohtaan perustuu
näet ulkomuotoon, olemuksen
tai käytöstavan viehättävyjn:een,
yleensä johonkin ulkonaiseen ominaisuuteen,
joka tavallisesti tulkitaan
koko henkilön, hänen olemuksensa ja
luonteensa vertauskuvaksi. , Niinpä
samat ominaisuudet voivatkin herättää
ihastusta useissa, ehkäpä useimmissa
toisen sukupuolen yksilöissä,
ja samaan ulkonaisesti viehättävään
henkilöön ihastuvat usein sellaisetkin,
joihin hän itse puolestaan ei ole
ollenkaan ihastunut.
Rakkaus syntyy yleensä toisella
tavalla, sillä se ei aiheudu toisen ulkonaisista
ominaisuuksista. Se perustuu
siihen, että henkisesti, täysin
kehittynyt ihminen kaipaa toisen
sukupuolen yksilöä, joka voisi sie-lullkesti
täydentää häntä. Jokaisella
ihmisellä on ikäänkuia oma maailmansa,
joka ei ole koskaan täysin
samanlainen kuin muiden.' Eiväthän
"seat henkilöt yhfaikaa esim. katsellessaan
samaa maisemaa suinkaan
koe sen johdosta samanlaisia elämyksiä.
Sama luonteiden vaikutus tulee
näkyviin siinä, miten ajatus tul- _
^tsee havaintoja ja vihdoin tämän
tuikmnan aiheuttamassa käyttäytymisessä.
Yksinään jokainen ihmi-
^^'tenkin kokee maaiiman joi--
^kin tavoin liian ahtaasti ja yksipuo-
'»f€sti. Xuoren pojan ja tytön ke-
^'t.vksessä tulee kerran vaihe, jolloin
tuntevat itsensä vuosi vuodelta
yksinäisemmiksi, jolloin ystä-
^•>^s ja toveruus eivät enää riitä,
^3^n heissä herää aavistus, että tä-
J^" yl^'^>näisyydentunteen voi pois-vain
toisen sukupuolen yksilö,
^«^0" voi kiintyä niin syvästi, a t ä
jn«^:nen vuorovaikutus ja täydentä-
•r^ hänen kanssaan tulee mahdol-
Kun tämä ihminen on löyty-
- ' • " ' ^ ^ ajatusten ja elämyst.
ten
vaihto siihen, että. nämäNkaksi maailmaa
ikäänkuin sulautuvat toisiinsa.
Toinen rikastuttaa toista sillä,
mitä hän yksinään kokee, ja molemmat
yhdessä tulkitsevat asiat toisin
kuin yksin ollessaan. Näin heidän
yhteinen maailmansa qn sanomattoman
paljon avarampi ja rikkaampi
kuin kummankaan oma.
Tällaista keskinäistä /täydentämistä
kaipaa jokainen henkisesti täysin
kehittynyt nuori, mutta sitä voivat
keskenään kokea vain sellaiset yksilöt,
joiden luonteet sopivat yhteen.
Ihmisen luonteessa on sekä perittyä
että kehityksen kautta syntynyttä ainesta.
Yleensä näyttää siltä, että
parhaiten sopivat yhteen ne j'ksilöt,
joiden perityt ominaisuudet ovat vas-t
a l ^ J ^ ^ J a , keh^ I^tta,.§J3i^. ainoas^ henkisi
tytiel^'sämäliaisiäJ • Sill^-^lll^läy-; l^asta^
dentävät toisiaan vastakkaisilla ominaisuuksillaan,
mutta, samat asiat o-vat
heille arvokkaita ja he voivat
pyrkiä yhteisiin päämääriin. Kun ihminen
tuntee löytäneensä sen, joka
voi täydentää hänen persoonallisuuttaan
ja poistaa hänen yksinäisvjj^^den-tunteensa,
vasta silloin hän on rakastunut.
Ja näin syntynyt rakkaus
voi kestää halki elämän tuottaen yhä
' kasvavaa ja syvenevää onnea ja henkistä
rikkautta, sillä ne sielulliset
ominaisuudet, joihin se perustuu, eivät
iän mukana muutu.
Tällaista kestävää kiint3nnistä ja
yhteenkasvamista kahden yksilön
välillä ei ihastus yksinään koskaan
voi synnyttää. Tämä johtuu siitä,
että ihastuksen tehtävänä sekä eläinten
että ihmisten elämässä on johtaa
kaksi yksilöä lähestymään toisiaan.
Kun se on tämän tehtävänsä täyttänyt,
se sammun ja jättää tilaa toisille
tunteille. Linnut visertävät Ihastuksensa
julki kevätlauluissaan, mutta
kun ne ovat rakentaneet pesänsä,
vaimenevat niiden laulut, koska iKas^
tus ei enää ole niitä virittämässä.
Ihmiselläkin voi ihastuksen aiheuttama
lähestyminen tapahtua samalla
tavalla kuin eläimillä. Poika tai tyttö
voivat kiihkeästi tavoitella omakseen
ihastuksensa kohdetta, he voivat
hyväilyillä ilmaista valinneensa toimensa,
ja niin voi ihastus johtaa heidät
solmimaan avioliiton tai äntau-tumaaii
toisilleen vapaissa suhteissa.
Kummassakin tapauksessa lopputulos
on. sama: jonkin ajan kuluttua
ihastus sammuu, ne ulkonaiset ominaisuudet,
jotka sen herättivät, eivät
enää kykenekään pitämään sitä yllä,
ja tuloksena on katkera pettymys.
Ne, jotka ihastus johti avioliittoon,
huomaavat olevansa toisiinsa sidottuja,
vaikka heillä ei itse asiassa olekaan
mitään yhtektä, ja niin koti
särkyy, ellei aina ulkonaisesti, niin
kuitenkin sisäisesti. Ne taas, jotka
ihastuksen vaikutuksesta astuivat yli
rajojen, saavat havaita, että onnea
luvannut huumaus syöksikin heidät
onnettomuuteen, murskasi unelmat ja
toiveet antamatta mitään tilalle. He
ehkä yrittävät uudestaan uuden ihastuksen
syttyessä, mutta lopputulos
on jälleen sama.
Ihastus voi kuitenkin johtaa nuoren
myöskin toisenlaisen lähestymisen
tielle. Hänessä voi herätä halu
oppia tuntemaan toisen syvintä olemusta,
hänen luonnettaan ja sisimpiä
ajatuksiaan, nähdä hänen sieluunsa
ja paljastaa hänelle omansa. Näin
kaksi nuorta sielua ikäänkuin tunnustelee
päästäkseen selville, voisivatko
he sopia yhteen ja täydentää
toisiaan. 'Useimmissa tapauksissa he
eivät lopulta löydäkään toisistaan sitä
ystävää, jota he kaipaäv;at, ja silloin
ihastus vähitellen sammuu. Mutta
silloin se on jo lisännyt kokemusta
ja täyttänyt sen tehtävän, joka sillaT
ninienomaan ihmisen elämässä oti,
se on avannut sieluun teitä rakkaudelle.
Ihastuksen aiheuttama kiinnostus
määrättyä yksilöä kohtaan
kuuluu sentähden oleellisesti ihmis<
yksilön elämäntoverin etsintään, se
johtaa tutustumaan tähän yksilöön
lähemmin ja edistää mielikuvanmuo-dostumista
omasta ihanteesta. ,Niin
tällaisesta ihastuksesta, vaikka se
sammuukin, jää kaunis muisto, se
. muodostaa erään vaiheen henkisessä
kasvamisessa. . Mutta tämän tehtävänsä
ihastus voi täyttää ainoastaan
siinä tapauksessa, että se aiheuttaa
ainoastaan henkistä lähestymistä.
MisSiiiliut jäi%e8^
kisesti kypsynjt ihminen voi kokea
todellista rakkautta. Moni voi jäädä
kuitenkin koko iäkseen rakkaudesta
osattomaksi siitäkin syystä,
että hänessä ei ole syntynyt edellytyksiä
sen kokemiseen. Rakkaus on
eräs henkiseen elämään kuuluva tapahtuma
ja se voi tulla täytenä vain
niiden osaksi, joiden sielussa henkinen
elämä on saanut sijaa. Tähän
ihminen kjqisyy vasta vähitellen, ja
siksi on niin tärkeätä, että nuori ihastuksen
vallatessa hänet löytää oikean
tien. Jos hän valitsee siinä eläinten
tien, hän tuhlaa sielunsa voimavarat,
joiden tulisi olla tallella sitä yhtä
varten, jolle ne kuuluvat. Siksi se,
joka ei ole malttanut odottaa oikeata
rakkautta, usein lopullisesti riistää
itseltään mahdollisuuden myöhemminkään
kokea sitä, koska hänen
henkinen kasvunsa tyrehtyy.
Rakkaus on yksin ihmiselle ominaista,
ihastusta voivat eläimetkin
kokea. Sille, joka näiden välisen
eron on tajunnut, tulee elinehdoksi
vaalia itsessään henkistä elämää, joka
vasta tekee hänestä ihmisen, taistella
kaikkia henkiseen etsintään kuuluvat
taistelut, voittaakseen omakseen
myöskin sen ihanuuden.
T. P. VIRKKUNEN.
....NEUVOSTOLIITON kansallistu-lot
olivat V. 1913 $8,200,000,000, v.
1941 $25,600,000,000 ja talousasiain-tuntija
Berman sanoo niiden olevan
V. 1950 $35,400,000,000.
Kuollut sydän saatiin
toimijritaan
Viime viikon tiistaina täkäläisessä,
nim. Sudburyn sairaalassa koettiin
jotakin harvinaista. ^Nielurisa-leikkauksen
jälkeen lakkasi 6-vuoti-aan
poikasen Brent Gaj^lprin sydän
toimimasta, siis hän kuoli. Kaksi
minuuttia tämän huomion jälkeen sai
tri Mitchell leikkauksen suorittaneelta
lääkäriltä luvan toimittaa hätäleikkauksen,
joka oli ensimmäinen
laatuaan täällä. Hän avasi pojan
rintakehän ja hieroi hänen sydäntään,
saaden "veren jälleen kiertämään ja
sydämen toimimaan. Mutta poika
ei kuitenkaan kyennyt hengittämään,-
josta syystä hänet pantiin rautakeuhkoon
tiiedottorn Noin 15
lääkärin sanotaan tarkastaneen pojan,
mutta kukaan heistä ei voinut
todeta, mistä syystä poika ei kyennyt
hengittämään, ja niin hän lopullisesti
kuoli seuraavana yönä.
Koirat rakkaaj^pia ..Uiiin
; • mies,
Vaikka kaikenlaisiin testahienttei-hin
on tällä mantereella totuttu, niin
äskettäin San Pedrossa, Calif., kuolleen
Mrs. Mary Bumbullin testamentti,
mikä kuvastaa niin ilmeisesti
hänen suhdettaan koiriinsa ja mie-heenl?
i, on herättänyt huomiota. Hän
jiimittäin jälkeenjättämässään testamentissa
on määrännyt miehelleen
Andrewille annettavaksi vain viisi
dollaria, mutta kahdeksalle koiralleen
kaiken muun eli $15,600.
• a
Suomen hyväksi
SEUMOUR PUISTOSSA
ISUNNUNTAINA,!
HEINÄKUUN 6 P:NÄ i
3
5
1 O H J E L M A A , U R H E I L U A!
I H Y V Ä R A V I N T O L A !
| — J A M O J A K K A — I
I Kyyti saatavana Hastings Ja Cassiar |
1 katujen kuhnasta 1
= i
1 T E R V E T U L O A ! 1
Suomiavim Vancouverin osasto 1
« « « KIITOS :^ » »
Vilpitön kiitos teille, ystäv&t Ja toverit, Jotka niin suurella Joukolla
saavuitte meitä yllättäen tervehtimään fa,rmikodissanime kesäkuun lä
p:nä ja lahjasta jonka Jätitte valollaan muistuttamaan käynnistänne.
Kiitos Almalle, Jennylle Ja Lyydille kaikesta touhusta sekä Sulolle
Ja Williamille kaikesta avusta. KUtos myös kalkUle niille Jotka osallistuivat
lahjoihin, vaan olivat estetyt saapumasta.
*' Toivomme että toveruus Ja yhteisymmärrys tulisi välillämme säilymään
ikuisesti.
THELMA, IDA J A V I K K I L E H T O N EN
R, R. No. 3, Rankin Soo, Ontario
K I I T O S
Sydämelliset kiitokset Solntulan toverijoukolle, kun yllätitte minut
70-vuoti&syntymäpäiväni Johdosta kesäkuun 7 p:nä 1947.
Kiitos lahjoista, korteista, kukista Ja siitä komeasta kahvipöydästä.
Jonka tilaisuudessa valmistitte. Myös kiitos emännille vaivoistanne. Kiitos
myös niistä korteista. Joita sain, vj^ikkl itse eivät voineet saapua.
Eläköön toveruus elämämme loppuun saakka!
E D L A M A LM
SOENTULA BR. COLUMBIA
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 28, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-06-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470628 |
Description
| Title | 1947-06-28-11 |
| OCR text | ms LAU.AXTAIXA, KESÄKUUN 2S PÄI\\ÄNÄ Shii H [i^i""tiimianuiiKiimmiiimiwuiimiiwniHiitnraminumnnnnmihumnRratw)m vai Jos r.uoret saavat tilaisuuden esit- ^ kiri;ilii5ia kysymyksiä, kysytään -^in: "-'^iitä on rakkaus?" Tähän yjj-niykseen he todellakin täirvitse- V valaistusta, voidakseen erottaa ^kauden niistä monista muista tun-eL> ta, jotka sen nimellä esiintyvät, okuvien kirjallisuuden an§iota nykvisin suurelta osalta se, että .•orsinkin ihastuksen ja rakkauden iiilinen ero jää niin monille hämä-ia juuri tästä syystä moni lu-savalta näyttänyt avioliitto epäon-btuu. Nuori kokee ihastumisen silloin, kun hänen huomionsa kiintyy määrättyyn yksilöön, jonka läsnäolo ikäänkuin sähköistää hänet, joka-as-karruttaa hän^n:ajatuksiakin jaksaa hänet yhä uudelleen etslmääii tämän jeuraa. Äsken murrosikänsä sivuut-tsneelle nuorelle, joka siihen asti on ollut aivan yleisesti kiinnostunut seurustelusta toista sukupuolta olevan nuorison kanssa, tämä ferotus on min ilmeinen, että suuren harhakäsityksen edellytykset ovat valmiit: nuori luulee ja ehkä sanookin olevansa rakastunut. Se, että tätä ensimmäistä pian seuraa uusi ja taas uusi, ei useinkaan saa käsitystä oikaistuksi: ellei edellinen vielä ollutkaan-todel- JBta rakkautta, niin tämä toki varmasti on! Ja sittenkin on kysymys vain ihastuksesta eikä rakkaudesta. Tällainen kiinnostus toista yksilöä kohtaan perustuu näet ulkomuotoon, olemuksen tai käytöstavan viehättävyjn:een, yleensä johonkin ulkonaiseen ominaisuuteen, joka tavallisesti tulkitaan koko henkilön, hänen olemuksensa ja luonteensa vertauskuvaksi. , Niinpä samat ominaisuudet voivatkin herättää ihastusta useissa, ehkäpä useimmissa toisen sukupuolen yksilöissä, ja samaan ulkonaisesti viehättävään henkilöön ihastuvat usein sellaisetkin, joihin hän itse puolestaan ei ole ollenkaan ihastunut. Rakkaus syntyy yleensä toisella tavalla, sillä se ei aiheudu toisen ulkonaisista ominaisuuksista. Se perustuu siihen, että henkisesti, täysin kehittynyt ihminen kaipaa toisen sukupuolen yksilöä, joka voisi sie-lullkesti täydentää häntä. Jokaisella ihmisellä on ikäänkuia oma maailmansa, joka ei ole koskaan täysin samanlainen kuin muiden.' Eiväthän "seat henkilöt yhfaikaa esim. katsellessaan samaa maisemaa suinkaan koe sen johdosta samanlaisia elämyksiä. Sama luonteiden vaikutus tulee näkyviin siinä, miten ajatus tul- _ ^tsee havaintoja ja vihdoin tämän tuikmnan aiheuttamassa käyttäytymisessä. Yksinään jokainen ihmi- ^^'tenkin kokee maaiiman joi-- ^kin tavoin liian ahtaasti ja yksipuo- '»f€sti. Xuoren pojan ja tytön ke- ^'t.vksessä tulee kerran vaihe, jolloin tuntevat itsensä vuosi vuodelta yksinäisemmiksi, jolloin ystä- ^•>^s ja toveruus eivät enää riitä, ^3^n heissä herää aavistus, että tä- J^" yl^'^>näisyydentunteen voi pois-vain toisen sukupuolen yksilö, ^«^0" voi kiintyä niin syvästi, a t ä jn«^:nen vuorovaikutus ja täydentä- •r^ hänen kanssaan tulee mahdol- Kun tämä ihminen on löyty- - ' • " ' ^ ^ ajatusten ja elämyst. ten vaihto siihen, että. nämäNkaksi maailmaa ikäänkuin sulautuvat toisiinsa. Toinen rikastuttaa toista sillä, mitä hän yksinään kokee, ja molemmat yhdessä tulkitsevat asiat toisin kuin yksin ollessaan. Näin heidän yhteinen maailmansa qn sanomattoman paljon avarampi ja rikkaampi kuin kummankaan oma. Tällaista keskinäistä /täydentämistä kaipaa jokainen henkisesti täysin kehittynyt nuori, mutta sitä voivat keskenään kokea vain sellaiset yksilöt, joiden luonteet sopivat yhteen. Ihmisen luonteessa on sekä perittyä että kehityksen kautta syntynyttä ainesta. Yleensä näyttää siltä, että parhaiten sopivat yhteen ne j'ksilöt, joiden perityt ominaisuudet ovat vas-t a l ^ J ^ ^ J a , keh^ I^tta,.§J3i^. ainoas^ henkisi tytiel^'sämäliaisiäJ • Sill^-^lll^läy-; l^asta^ dentävät toisiaan vastakkaisilla ominaisuuksillaan, mutta, samat asiat o-vat heille arvokkaita ja he voivat pyrkiä yhteisiin päämääriin. Kun ihminen tuntee löytäneensä sen, joka voi täydentää hänen persoonallisuuttaan ja poistaa hänen yksinäisvjj^^den-tunteensa, vasta silloin hän on rakastunut. Ja näin syntynyt rakkaus voi kestää halki elämän tuottaen yhä ' kasvavaa ja syvenevää onnea ja henkistä rikkautta, sillä ne sielulliset ominaisuudet, joihin se perustuu, eivät iän mukana muutu. Tällaista kestävää kiint3nnistä ja yhteenkasvamista kahden yksilön välillä ei ihastus yksinään koskaan voi synnyttää. Tämä johtuu siitä, että ihastuksen tehtävänä sekä eläinten että ihmisten elämässä on johtaa kaksi yksilöä lähestymään toisiaan. Kun se on tämän tehtävänsä täyttänyt, se sammun ja jättää tilaa toisille tunteille. Linnut visertävät Ihastuksensa julki kevätlauluissaan, mutta kun ne ovat rakentaneet pesänsä, vaimenevat niiden laulut, koska iKas^ tus ei enää ole niitä virittämässä. Ihmiselläkin voi ihastuksen aiheuttama lähestyminen tapahtua samalla tavalla kuin eläimillä. Poika tai tyttö voivat kiihkeästi tavoitella omakseen ihastuksensa kohdetta, he voivat hyväilyillä ilmaista valinneensa toimensa, ja niin voi ihastus johtaa heidät solmimaan avioliiton tai äntau-tumaaii toisilleen vapaissa suhteissa. Kummassakin tapauksessa lopputulos on. sama: jonkin ajan kuluttua ihastus sammuu, ne ulkonaiset ominaisuudet, jotka sen herättivät, eivät enää kykenekään pitämään sitä yllä, ja tuloksena on katkera pettymys. Ne, jotka ihastus johti avioliittoon, huomaavat olevansa toisiinsa sidottuja, vaikka heillä ei itse asiassa olekaan mitään yhtektä, ja niin koti särkyy, ellei aina ulkonaisesti, niin kuitenkin sisäisesti. Ne taas, jotka ihastuksen vaikutuksesta astuivat yli rajojen, saavat havaita, että onnea luvannut huumaus syöksikin heidät onnettomuuteen, murskasi unelmat ja toiveet antamatta mitään tilalle. He ehkä yrittävät uudestaan uuden ihastuksen syttyessä, mutta lopputulos on jälleen sama. Ihastus voi kuitenkin johtaa nuoren myöskin toisenlaisen lähestymisen tielle. Hänessä voi herätä halu oppia tuntemaan toisen syvintä olemusta, hänen luonnettaan ja sisimpiä ajatuksiaan, nähdä hänen sieluunsa ja paljastaa hänelle omansa. Näin kaksi nuorta sielua ikäänkuin tunnustelee päästäkseen selville, voisivatko he sopia yhteen ja täydentää toisiaan. 'Useimmissa tapauksissa he eivät lopulta löydäkään toisistaan sitä ystävää, jota he kaipaäv;at, ja silloin ihastus vähitellen sammuu. Mutta silloin se on jo lisännyt kokemusta ja täyttänyt sen tehtävän, joka sillaT ninienomaan ihmisen elämässä oti, se on avannut sieluun teitä rakkaudelle. Ihastuksen aiheuttama kiinnostus määrättyä yksilöä kohtaan kuuluu sentähden oleellisesti ihmis< yksilön elämäntoverin etsintään, se johtaa tutustumaan tähän yksilöön lähemmin ja edistää mielikuvanmuo-dostumista omasta ihanteesta. ,Niin tällaisesta ihastuksesta, vaikka se sammuukin, jää kaunis muisto, se . muodostaa erään vaiheen henkisessä kasvamisessa. . Mutta tämän tehtävänsä ihastus voi täyttää ainoastaan siinä tapauksessa, että se aiheuttaa ainoastaan henkistä lähestymistä. MisSiiiliut jäi%e8^ kisesti kypsynjt ihminen voi kokea todellista rakkautta. Moni voi jäädä kuitenkin koko iäkseen rakkaudesta osattomaksi siitäkin syystä, että hänessä ei ole syntynyt edellytyksiä sen kokemiseen. Rakkaus on eräs henkiseen elämään kuuluva tapahtuma ja se voi tulla täytenä vain niiden osaksi, joiden sielussa henkinen elämä on saanut sijaa. Tähän ihminen kjqisyy vasta vähitellen, ja siksi on niin tärkeätä, että nuori ihastuksen vallatessa hänet löytää oikean tien. Jos hän valitsee siinä eläinten tien, hän tuhlaa sielunsa voimavarat, joiden tulisi olla tallella sitä yhtä varten, jolle ne kuuluvat. Siksi se, joka ei ole malttanut odottaa oikeata rakkautta, usein lopullisesti riistää itseltään mahdollisuuden myöhemminkään kokea sitä, koska hänen henkinen kasvunsa tyrehtyy. Rakkaus on yksin ihmiselle ominaista, ihastusta voivat eläimetkin kokea. Sille, joka näiden välisen eron on tajunnut, tulee elinehdoksi vaalia itsessään henkistä elämää, joka vasta tekee hänestä ihmisen, taistella kaikkia henkiseen etsintään kuuluvat taistelut, voittaakseen omakseen myöskin sen ihanuuden. T. P. VIRKKUNEN. ....NEUVOSTOLIITON kansallistu-lot olivat V. 1913 $8,200,000,000, v. 1941 $25,600,000,000 ja talousasiain-tuntija Berman sanoo niiden olevan V. 1950 $35,400,000,000. Kuollut sydän saatiin toimijritaan Viime viikon tiistaina täkäläisessä, nim. Sudburyn sairaalassa koettiin jotakin harvinaista. ^Nielurisa-leikkauksen jälkeen lakkasi 6-vuoti-aan poikasen Brent Gaj^lprin sydän toimimasta, siis hän kuoli. Kaksi minuuttia tämän huomion jälkeen sai tri Mitchell leikkauksen suorittaneelta lääkäriltä luvan toimittaa hätäleikkauksen, joka oli ensimmäinen laatuaan täällä. Hän avasi pojan rintakehän ja hieroi hänen sydäntään, saaden "veren jälleen kiertämään ja sydämen toimimaan. Mutta poika ei kuitenkaan kyennyt hengittämään,- josta syystä hänet pantiin rautakeuhkoon tiiedottorn Noin 15 lääkärin sanotaan tarkastaneen pojan, mutta kukaan heistä ei voinut todeta, mistä syystä poika ei kyennyt hengittämään, ja niin hän lopullisesti kuoli seuraavana yönä. Koirat rakkaaj^pia ..Uiiin ; • mies, Vaikka kaikenlaisiin testahienttei-hin on tällä mantereella totuttu, niin äskettäin San Pedrossa, Calif., kuolleen Mrs. Mary Bumbullin testamentti, mikä kuvastaa niin ilmeisesti hänen suhdettaan koiriinsa ja mie-heenl? i, on herättänyt huomiota. Hän jiimittäin jälkeenjättämässään testamentissa on määrännyt miehelleen Andrewille annettavaksi vain viisi dollaria, mutta kahdeksalle koiralleen kaiken muun eli $15,600. • a Suomen hyväksi SEUMOUR PUISTOSSA ISUNNUNTAINA,! HEINÄKUUN 6 P:NÄ i 3 5 1 O H J E L M A A , U R H E I L U A! I H Y V Ä R A V I N T O L A ! | — J A M O J A K K A — I I Kyyti saatavana Hastings Ja Cassiar | 1 katujen kuhnasta 1 = i 1 T E R V E T U L O A ! 1 Suomiavim Vancouverin osasto 1 « « « KIITOS :^ » » Vilpitön kiitos teille, ystäv&t Ja toverit, Jotka niin suurella Joukolla saavuitte meitä yllättäen tervehtimään fa,rmikodissanime kesäkuun lä p:nä ja lahjasta jonka Jätitte valollaan muistuttamaan käynnistänne. Kiitos Almalle, Jennylle Ja Lyydille kaikesta touhusta sekä Sulolle Ja Williamille kaikesta avusta. KUtos myös kalkUle niille Jotka osallistuivat lahjoihin, vaan olivat estetyt saapumasta. *' Toivomme että toveruus Ja yhteisymmärrys tulisi välillämme säilymään ikuisesti. THELMA, IDA J A V I K K I L E H T O N EN R, R. No. 3, Rankin Soo, Ontario K I I T O S Sydämelliset kiitokset Solntulan toverijoukolle, kun yllätitte minut 70-vuoti&syntymäpäiväni Johdosta kesäkuun 7 p:nä 1947. Kiitos lahjoista, korteista, kukista Ja siitä komeasta kahvipöydästä. Jonka tilaisuudessa valmistitte. Myös kiitos emännille vaivoistanne. Kiitos myös niistä korteista. Joita sain, vj^ikkl itse eivät voineet saapua. Eläköön toveruus elämämme loppuun saakka! E D L A M A LM SOENTULA BR. COLUMBIA |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-06-28-11
