Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 22, 1943

              Sivu2 LAUANTAINA, TOUKOKUUX 22 PÄIVÄNÄ
19*3
M, iksi e an
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
PubUshed and printed by the Vapaus
I>ubUshing Company Limited. 100-102
Elm Street, West, Sudbuiy, Ontario.
Registered st the Post Office Dept.
Ottawa, as second class matter.
TUsashlnnat:
92J0O
»ltk. 1.10
8 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk , $2.50
' « kk. 1.40
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
1 vk. . ^ 3 Ä 0
Irtonumerot & senttiä
Lletcki llmesc3^ Jokaisen viikon oau-
•ntaina IZ-slvuiseaa. sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloU •
Aslamlehille myönnetään 20 proseo'
Un palkkio.
Pyytäkää -asiamlesvällneltä : Jo ta-oAäo.
ILMOrroSHINNÄT: ; KirjeenvSIhto-lbnoi^.
ukset $IJK) kerta. .-.Aviblu-Jtoon-meiUieille
onnsntoivt)tukseti40c' palsta-tuumn.
iNimenmmittoilmoltukset 50c
kert» $1.00 ricblme kertaa. cSyttQoaä-
Un3olt"ics6t$rAa:kena^tföi}0^:kolm^ker-taa.
;7ublemanllm«)lttiicsfet^$2J0O^kma.
60c li£iii.^«ksi^klltoslattseelta:taiinui3to-värsyr.
ä. - Halutaan «etää-i^a osoltfeil-mottuxset
40c:pälstatuunm.---^ Tlla|)äis-
Umoit .ajie^von- vaadUtaessa ^lähetettävä
tlmoit asmatsu etukäteen.
Tie se^ ilmoittishinnat ^40crpal^tua-ma.
Xlmbitus,rjoka]julkaistaan^neljä*
_kerta»' samanlaisena i ^ c ppalstatuama.
Alin ilmoitushinta -^40c rpalstatuuma.
kertt iUnötttaessa.
Ex koislsta ilmoitushinnoista voi Ue-
Miksi elän? Siitä asiasta on pu­huttu
paljon Liekin palstoilla viime
aikoina. Toiset sanovat elävänsä
• lehmiä ja jos mitäkin varten. Minä
en elä lehmiä enkä kanoja varten,
vaan paremminkin ne elävät minua
varten.
Minä elän yksinkertaisesti siksi.,
kun olen syntynyt ja saanut voimak­kaan
itsesäilytysvaiston, ja koska
nämä kotoiset fasistitkaan eivät ole
panneet uhkaustaan täytäntöön; ei­vätkä
Suomen fasistit ole - päässeet
minuun-kiinni.
En minä siksi elä, että olisin jokin
tärkeä olento. Maailmassa tultai­siin
aivan yhtähyvin toimeen minut-takin.
En ole tärkeä muille kiiinieh-kä
heille, joiden toimeentulo riippuu
minusta. Olen niitä ihmisiä,; joiden
syntymän, ja; kuoleman' väliHäi-iei-ole
Miten on mentävä
levolle?
' Kirj. MULINOX UKKO
Kun menet vuoteeseen,
peitteen syrjä ensin kaksinkerroin
Istu sitten vuoteen laidalle ja kään"
nä yläpää ruumiistasi ensin \'uoteel
le ja nosta vasta sitten jalkasi «iiUä'
täUätavoin on helpompi kääntäi
mitään merkkipäixiä. Elämäni on
ollut alustapitäen melko kovaa, toi­sinaan
vaarallistakin. Mutta se on
ollut mielenkiintoista ja näyttää so­pineen
hyvin minulle. Olen koetta­nut
antaa ihmisille samalla' mitalla
kuin minulle on mitattu, ja olen tyy­tyväinen,
sillä kukaan ei ole velkaa
minulle, enkä minä ole velkaa kenel- peitteet päällesi. Sitten vasta, kua
lekään. ' P^i«eet ovat hyvin päälläsi, kJkeile.
Nyt minulla on jonkinlaiiien pääj^ ^yUeM^O-U-Mp
määräkin. Tahtoisin elää siihen asti Minusta on tuntunut, että vasen kyi
kunnes näkisin ' viimeisen^' fasistisen Hi ipja, edullisin maata, mutta jos sy.
rosvon ja murhamifeheri tuhottuna, dän rupeää liiaksi rasittumaan keuh-sekä
heidän apulaisensa siinä kuo- köjen painosta, niin joutuu tämä
passa, jota he ovat toisille kaivaneet, verta pumppuava kone häiriötilaan
Siihen mennessä yritän tehdä par- . jolloin on parasta kääntyä seljalleen
haani tämän ajan tulemisen joudut- ja maattava tässä asennossa niin
tamiseksi. Jos sen ajan saan nähdä, kauan kuin tuntee, että ruumis ja
on kaikki elämäni vaivat palkittu. hermosto on - siihen asentoon t>^ty-
- F.
dust. lla 4ämän lehden konttorista.
Ktirtantaja Ja painaja: vapaus*PUb-
IlshLig. company - Limited.^ 100^102- lEtai
Stretjk, West, Sudburj-,-Ontario.
Tolnjttaja A. Päiviö.
Tolmltusneuvosio: J. Järvis. Rauha
iffäkl. Bllja Aho. E. Suksi. Estei
TKajStlnen, Aiir Malm. Margit Laakso
Trjö Salvo ja Jalmar Saari.
-LÄkklin - aljotut 'kirjoitukset .«oi-tottava*
Toimltttksen jtflfmasta
Afrikan sota on. päättynyt. .Päät­tyi
äkkiä, kun. päättymään rupesi, ja
siten kuin pitikin: viholUsen täydel-iseen
häviöön ja antautumiseen.
Tämä voitto merkitsee uutta vaihet­ta^
käännekohtaa sodan ktUussa.
Suuria tapahtumia on odotettavissa. —
:Tässä vaiheessa~ tidee :panneeksi nitU,: jotka me johdamme ulos pi-w€
ärkme joitakm tausuntaja. Vh- meistä paikoista. Me. viemme sen
aysvalUHssa /paraikaa vieraileva velkaa urhoolliselle ^ Venäjälle .. ja
Tshekkoslovakian : presidentti Benes ^ouan kidutetulle Kiinan kansalle.
lausui äsken sanomt lehtien edusta- olemtne sen velkaa vangituille ja
^^JTEJjÄ samana iltana, tuon on- ; piti päästä! ^Taisipa'Yrjö tuntea o-
' clevansa kuin ^häväistyn" aviomie­hen'-
kengissä. : Lieneekö ollut mus­tasukkaisuutta!
; Lukusalissa " feän odotteli harjoi­tuksen
loppua.
^ Kotimatkalla Yrjö uudisti kosin­tansa.
SeKtti kaikista^yhteiselämän
ihanuuksista, -miten kaikki' tultaisiin
järjestämään, miten suuresti häh
Valpurrsta piti —^niin suuresti, että
tarvitsi hänenlaisensa naisen ohjaa­maan
hänen tulisen, luonteensa kul­kua.
Valpuri piti kyliäkin Yrjöstä ta­vallaan,
mutta sittenkin; häntä-kam-moksutti
yltiöpäisyys, Yrjön luon­teen
tulinen^ kiivaus, - epäilytti jos" sel-
»laista sattuisi usein. ;Tuo viimeinen
tapauskin oli;liian tuoreessa muistis­sa.
• Verkalleen. -hainsitten :iausu i - a ja­luksensa,
ja lopetti sen entisajan hy­vällä.
VÄtaiikseHa "rildcaat likitäille
ja köyhät köyhille": avioliittbraääri-
• teimän'mukaan.
nettoman Biiksi jutun jälkeen f oli
iYxjö katuvaisena rsöittanut ^ Valpu­rille
t ja: pyytäiiytMiäntä tavata.'>Yal-pufilla
oli näytelmäharjoFtus'>tuona
Utaua,_jnuttauj tahtoi, nim
voi tulla sieltä noutamaan, kuului
vastaus.
Yrjö ehti työväen talolle ennen
harjoituksen kiilkua.
Näytelmän. nimi oli "Häväistys",
jossa Valpuri näytteli nuoren, elä­mänsä
"hukkaan" eläneen ja "ym­märrystä
sekä rakkautta vaille" jää­neen
rouvan osaa. Onnettomuudek­si
hän sitten rakastuu miehensä lii­kekumppaniin,-
nuoreen mielen —
ja siinähän se "häväistys" sitten on­kin,
-perhe-elämässä "uskoton .vai­mo".
"Nuori rouva oli• vaimoraassa.-rak-.
kaiidenvaloja nuor^He rakastetiiUeen
hellässä: kohtauksessa, kun > Yrjö sat-tui
saliin tulemaan. — i Ei! - Siinä
oli jotain sr^däntä jäytävää —^rpois
vainen, eikä rupea taas lepoa ja un-ta
•häiritsemään. -Mutta jos jotain
häiriötä tuntuu, niin on paras kään­tyä
oikealla -kyljelle. Mutta Ivasit
-millä ruumiinosalla hyvänsä, sinun
on aina-muistettava, että et missään
tapauksessa unohda toista jalkaa
toisen päälle ristiin tai poikittain
nukkuissasi, sillä siitä kärsii älim-
"^mainen jalka äärettömästi ja häirit­see.
unta;si. Sama pitää paikkansa
' käsiin nähden; jos toinen kärsivarsi
on'-toisen päällä,' niin unesi varmas-ti
• häiriintyy. • On myös varottava,
että päänaluksef eivät ole liian kor-kieita
täi liian matalia, eikä missään
tapauksessa saa vaipua uneen tyyny
olkapään alla.
Kaikki nämä nukkumaanmeno-ohjeet,
joista' tässä olen kirjoittannt,
olen omien kokemuksieni kautta ot­tanut
huomioon ja hyväntahtoisesti
ilmoitan nämä kokemuksieni tulok­set
tämän lehden lukijoille opiksi ja
öhjeekei, sillä on tahdo pitää kyntti­lääni
vakan alla.
. Nämä.neuvoni ovat ainakiivpitä­neet
paikkansa, minuun itseeni näh­den
.jonka voin todistaa, sillä kun
jupesin näitä kaikensorttisia ja:-ino-
. ninaisia: petisäännÖttömyyksiä-kart-tamaan^
niin rupesin nukkumaan si-syi
Yrjö m^aiasti.
^'©«"».-vastasi. Valpuri.
Yrjö tempasi tytön äkkiä syliinsä
, puristaen häntä rajusti, ja kun tyttö
jillc ajatuksensa Sak. an suhteen, et- orjuutetuille kansoille, jotka ^ pyytä- oli jälleen maassa omilla jaloillaan,
iä- kun sen ma/Ui- rimqht<ia, tapah­tuu
se äkkiäy aivan scmaten kuin sen
armeijan vastarinta murtui Tunisi­assa,
vaikka sc nyt vielä onkin soti­laallisesti
hyvin voimakas ja vaatii
vät meitä murtamaan heidän vanki- oli kosijakin jo matkan päässä.
lansa ristikot:' '^'rjö!" huudahtf Valpuri, ja tah-
Tällaiset lausttnnot nykyisessä toi vielä sanoa jotain, mutta ääni
vaiheessa vakuuttavasti rohkaisevat hukkui ja mies ei sitä kuitenkaan
tneitä asevoimien takana olevia ihmi- kuullut. "Siihen loppui se osa",
kovia ottehtita.. Saman ajatuksen o- •sm, jotka jännittyneinä seuraamme ajatteli Valpuri.
vat jatkut toisetkin; tavaHaan asian­tuntijat
ilmaisseet. Brittiläinen il-mamarsalkka
Tedder, kaikkien ilma­voimien
komentaja Pohjois-Afrikas-sa,
sanoi myöskin, äsken, samalla kun
huomautti Välimeren reitin olevan
nyt jokseenkin avoinna liittolaisten
asiain keMtystä ja ponnistelemme ta­valla
ja toisella voiton eteen — me.
koko tämä maa ja kansa, kuten m.m.
viimeinen voitonlainan katnpanja o-soitti,
ja monet muut kampanjat,
niin meillä kuin suuressa naapuri­maassammekin.
.Alamme jo uskoa,
iaivalukeuteelle, että Saksan lento- ^ttä jotakin sellaista, jota olemme
voimat "tulee olemaan ensimmäinen kauan odottaneet, on tulossa ja ko-saksaiainen
sot^faaltinen ase, joka vin kaukana ei ole enää se aika, jol-murtuu
täydellisesti". Ja aivan äs- ^oin. fasistien kamaluuksista kcrto-kettäin
lausui pääministeri Churchill vat uutiset loppuvat, kansat pääse-
. puheessaan sen ajan lähestyvän no- vät vapaasti hengittämään ja haavo-pcasti,
jolloin Britanniassa olevat ar­meijat
ryhtyvät taisteluun Euroopan
mannermaalla. Saksan vallgn tuki­kohdassa^
ja (Washingtonin neuvot-telmsta,
joissa hän juuri oHj: **Ei
riitä se, eitä suunnitellaan vain yksi
marssi. Täytyy suunnitella marssi
teitten Joisensa jälkeen niin pitkälle
•km» ikmissHmä »äkee. J/c okmme
sen velkaa taistelujoukoille. Me o-lemmesen^
velkaa suurille yhdyskun-jaan
hoidellen rakentamaan uutta,
valoisampaa tulevaisuttaan.
» * •
Vetorouva, joka nähtävästi on eri­koisesti
kiinnostanut useimpia leh­temme
lukijoita ja joka olisi monen
mielestä saastut jatkua vielä pitkas­tikin,
loppuu tässä numerossa. Mut­ta
otamme taas sen tilalle uuden jän­nittävän
kertomuksen, johon kiin­nymme.
— AP.
^'Olika tuo viimeinen «anasi?".ky- . keästl ja näkeniään mitä suloisimpia
unia. -Kertakin olin kävdevinani
iyvänfaajuisten yrttien ja kauniiden
kukkatarhain-keskellä oikeassa ihan-
. oeyaltakunnassa ja nauravassa
- maassa, missä ei ollut fasisteja .vai­noamassa.
, Ja kaikki, näytti niin «;
hanalta ja puhtaalta; rakennukset­kin
olivat niin äärettömän hohtavia
ulkoa ja niin siistejä sisältä, että jo­ka
seinältä näki kuvansa. Lattiat
olivat pehmeiden samettimattojen
peittämät ja pöydät valkoisesta mar­morista,
ja niiden päällä hyvänta-juiset
yrtit sieraimiin tuoksui%'at ja
samppanjat ja viinit karahveissa he-lolttivat.
Teki niin armottomasti
mieleni saada niistä tuikkuja, mutta
kun en nähnsrt kenenkään noihin mi­nua
mielyttäviin juomiin kajoavan,
ja kuki^ niitä olisi minullekaan
tarjonnut, niin mielitekoni sammui.
Kaikki lapsetkin olivat niin puhuita
ja-valkoisiin vaatteisiin puettuja ja
iloinen hymy kaikkien kasvoilla, kun
leikkivät vihreillä nurmilla tanssien
ja laulaen vapaudestaan, että nyt on
fasistit voitettu, eikä tarvinnut enaa
. pelätä fasistien surmankotkia ja nyt
me kaikki olemme vapaita ja ta-^"
S.\N .ANTONION (Texas) kau- arvoisia. Iloinen ilme kasvoillaan,
pungintalon erään huoneen pöydäl- niin vanhojen kuin nuorienkin, ht
lä on ollut 15 vuotta sama sentin ra- kertoilevat toisilleen, että nyt on to-ha,
jolla jotku virkailijoista heittä- teutunut se tohtori Leen ennustu-S
\nt joskus "kruunua ja lavaa" japa- jota hän kirjassaan "Vuonna 2000
nevat sen takaisin pöydälle samaan ennusd tuhatvuotisesU v-altakunnas-
P^^^^»- ta. Tohtori. Lee kun nukkui kaksi'
Tuona iltana astui Yrjö isänsä
eteen, ja kertoi kosintansa epäonnis­tumisesta.
Sanoi tahtovansa lähteä
Amerikaan ja pyysi isältään rahoja
matkaa varten. Pois, pois hän tah­toi!
Suureen maailmaan —jonne­kin,
missä ei tuttua ihmistä eteen tu­le.
"Ja kenties, vielä joskus saan toi-v-
otun tytön luokseni valtamerien
taakse. Kenties?"
Näin ryhtyi Yrjö Amerikan mat­kaansa
järjestämään tulisella kiireel­lä.
-Pitkä oli matka ja tuntematon
tulevaisuus edessä.
M.^VIINA.