1957-02-16-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TX>IÄ palanen kan^
useammalle tuttu, -Ymban^ sitä] lesitetty
moruDa iläyttä^piM:^ja:^^^^
Kytkini Siidlmiy^ .olivat
ki i>^sien esittäjät .fSDtisittä^.o^
jVlutte ainaiiaii niifil/ok jöitalan, Joäta
jää paljon näkeniättä ja &impa t^
kirjoittajallakin oK/ ensinamäinen ker-kun
oU tilaisuus: seurata "Pohjalaisia
"-näytelmän esitystä. Aihekin -oJi
etukäteen tuntematonv paitsi että saattoi
arvata, että koska siinä on pohja-'
laisia ja häjyjä,, niin rumihia siinä, varmasti
tulee." Tässä kyUä pantiinkin ko-.
va kovaa vastaan talonpojan arvoyaUan
ja virkamiehen pirullisen mielivallan
välillä, ja sellaisella irutiinillay että ai-
\ an se heikkopäistä hirvitti. Todellar
kin'tunsi saavansa runsaan Jioryauksen
siitä, jos tämä kuvaus on jäänyt ennen
näkemättä. • ^ _ ^ -
Artturi JärviluomaVkuvaa täs^ä elämää
Pohjanmaan lakeuksilla kauan sit-"
ten, sulkakynän aikoina, jolloin ^ lukutaitokin
lienee ollut hafvinaihen. Työtä
tehtiin, korpea raivattiin-ja omava7-
raisesti elettiin, .visoja taloja, joissa oli
paljon mieiiiä ja naisiai oli kyläkimnis-sa.
Pojista kasvoi raittiissa ilmassa,
voimakkaan ruoan ja kovan työn parissa
väkivahvoja miehiä, joiden voimannäytteistä
on tarinoita kulkeutunut meidän
päiviimme asti. Pursuva elinvoima
ei mahtunut mitenkään hevosenkengän
muotoisiin työpäiviin^ vaan etsi
rilliltä ölospääsyteitä^ * Kyliin muodostui
nujakkasakkejä, joissa koeteltiin-voimia
ja naapurikyUen.kanssa valmistuttiin
yhteenottoihin jo etukäteen, kuten
konsanaan urheilukilpailuihin nykypäivinä.
MuttJT tuskm nämä entisajan
tappelut' olivat niinkään pahoja
luonteeltaan kuin miltä ne näyttivät ja
mitä niistä jälkeenpäin puhutaan. Lyötiin
kyllä kovasti, mutta hengen edestä
eikä niin vihapäissäkään. Jälkeen päin
oltiin kuiti miehet ja veljekset. Taitavin
ja voimakkain oli aina joukon johdossa.
Tietysti urheilussa aina vähin- V
koja sattuu, päitä puhkeaa ja neniä
meniee lyttyynJ mutta rehellisessä tappelussa
ei kai siitä ^kukaan .syyttänyt
ketään, jokainen hbiteli haavansa jä
kuhinunsa. Ivliirha oli kauhistus, jota
kartettiin. Aseiden käyttöä ja muuta
halpamaista menettelyä vastaan heillä
lienee "ollut kirjoittamattomat lakinsa,
joista "ei juuri voinut mihinkään vedota.'
• ' • ••
Laillista esivaltaa täällä edusti val-
Jesmahni, kaupungissa kasvanut ja koulut'
käynyt. Jos hän sattui olemaan
oikeamielinen ja osasi suhtautua kansaan,
sai hän maakunnan parhaimpien
ainesten kanssa paljon hyvää aikaan
tapojen sivistämisessä. Miitta varjele
taivas, jos sattui sellainen kuin tämän
näytelmän vallesmanni hyväkiäis, joka
tä kunnolliseen elintasoon. Toisaalta
on tietystikin todettava, (että on
olemassa myös toisenlaisia työnantajia,
joille työntekijäm terveys on
todelilaikin yhftä läiheistä kuin 'heidän
omaMn terveytensä. Mtitta nämä
vastuuntuntoiset työnantajat
ovat valitettavasti liarvinäisuuiksia.
Sähikösilmäilä on eräs täi^
suorastaan j^teiskunnaSHisia tehtäviään
tsonän oik<>tien k a to
sessäv Sen valvontaa ei^^i^^
teisesti voida teakia t e i u ^ ^ -
kaiken tnaiitavan koUoutensa lisäksi oli
juoppo. Siinä jiähtiin mitä seuraa, kun
kirves joutuu huUun laiteen, valta sel-
^ laiselle^^ joka ci osaa sitä k ä y t Ä Tätä
' osaa'kaikessa karmeudessaan esitti Ei-
/nb i^tbla, • ^ ^
; E^kki to talonisäntää jolla pii
vahginvartijan toimi sivu^nmattinaan,
esitti pitkäaikainen näyttelijä Arvi Lahti.
Hän ja hänen poikansa Jussi —
Kurt Österlund — olivatkin tämän
näytelmän kaiiniunpia henkilöhahmoja.
Edellmen' oikeiksi havaitsemiensa mielipiteiden
jyrkkänä puolustajana, poika
taas 'suurien voimiensa lisäksi omasi
" kaiiiiiin luonteen. Hänen mieleensä tulee
tuohtu95täkin ajatus, että pitäisi olla
muutakin, ei vairi^ainä työtä, juopottelua
ja mittitappeluja. Ja. että tuskin-
• pa luoja on tarkoittanut ihmistä tuol-.
Iäiseksikään kuin mustiin murheisiin ja
matalaksi painuva körttiukko tatlitoo
uskottak. Mitä varten hän on antanut
ihmiselle kyvyn myöskin nauraa ? Kurt
Österlundin komea ulkomuoto.antoi
vielä väriä esitykselle. ~
Jos missä osassa miehessä muotoa ja
meininkiä tarvitaan, niinsiihen voi a-settaa
Aarne Koivun. Hän esitti tässä
' Antti Hangan, nuoren talollisen ja Harrin
tyttären sulhasen osaa. Antti oli
jo tietysti . vallesmannin silniätikkuna
taipumattomana talonpoikana joka «i
kuniartanut herralle. Joku suutari oli
jutellut j.Qutavia|fhänestä JSL liähen mor-siamesta;
an> mis^ suutari^lai'vähän kuoritusta.
Tämä vanesmänB^ kätyrinä'
toimitti siitä tiedon vallesmannille ja
asiasta tehtiin niin suuri, että suutari
voi kuolla Antin pahoinpitelyn seurauksena
ja Antti pantiin rautoihin odottamaan
käräjiä. Siina hän nyt istuu
'Harrin pirtin penkillä yhdessä talonväen
ja kyläläisten kanssa ihmettelemässä
sitä, kun tällaisesta tavallisesti
pääsee pienellä sakolla/ Jos olisi
edes kysymyksessä oikea tappelu ver-taistensa
kanssa, miittä mokomjin reta-leen
vuoksi, joka ei kelpaa edes^^häjy-jenkään
joukkoon, Tuollaisen takia
täytyy njrt istua jä menettää hyviä
työpäiviä kahleet kintuissa ja vangin-puku
• päällä. Morsiankin panee sen
niin. pahakseen, ettei tule edes näkyviin.
.
Aikansa kuluksi seurailee hän siinä
talon ,elämää, mm.. Saltun ja Kaisan,
joita ^esittää Linnea Lind ja Arvi Männistö.
, On siinäkin mies tuo Salttu, juo
ja hurvittelee talonsa ja joutuu sitten
olenäaan koturina toisten tuvan nurkassa.
Mitäpä hänestä itsestään, mutta
tuon Kaisan vuoksi pistää vihaksi, sillä
..hän on kunnon ihminen . . .
Harrin tytär Maija— Impi Poutanen
— on jo vetänyt körttipuyun ppl-lensä
ja käy kovaa täiste]ua itsensä
kanssa. Mutta eipä löydä Maijakaan
muuta tietä päästä maailman pahuudesta
kuin hypätä äärimmäisyydestä toiseen:
Helpompi on heittää kaikki herran
huomaan ja pitää vain pilvistä kiinni.
Jussi-veli vie kuitenkin Maijan
Antin luokse ja tounittaa tuvan tyhjäksi
sivullisista että he voivat rauhassa
keskustella. Maija pyytää Anttia kääntymään
uskoon, jos ei muuten niin hänen
tähtensä.
Antti kertoo Maijalle kaiken tapahtuneen
ja mitä kaikkea hän on jo häntä
vaiten Uimytf miten kaunuka hän
laitta^ ko^in mutta körttiBä^ ei
rupea "simmkaan tähtesi'*. KyBa tä-
» ^.A.(rk,•->J
Perthissä, Ont. ^Idettiiri IhkeUäm joiden yhteydes^
sä valittiin myöskin kauneuskuningatar^ jonka tittelin sai 17-vuotias
kaunotar Joan Hendry, Carteton Placesta.. Yllä voittaja tittelin ohella
saamanfa palkinnon kanssa.
mä selviää) suutarikin ph nähty*jo liik- ,^ niinkuin sinne huudetaan ja. täällä Ia-keellä
niinkuin ei mitä^i^ ^9jisi^tap.^t^-. keuksilla kaiku kantaa kauas.
nut. Siirrytään sitten kamarin.puolelle ; Jussikin tulee kamarista hattu pääs-jä
Kaisa tulee tupaan; askaroimaan ja sä . . . Mikä hunsvottirsinä olet» kun
kohta Salttukin humalassa.:,; 3Kai^a,,tar-vi et. ota hattua päästäsi? jiissi naures-kastaa
Saltun vieläkö on^pyllo^jmu^ar: j ; . kelee, että hattu näkyy olevan valles-na,
mutta- kiin ei mitään löydy, työn- männinkin. päässä, mutta jos häne»
tää sänkyyn verhojen .ta^k^e/ja lähteej- hattunsa,tiellä ori, niin voihan sen pois-askareille.
Nyt tulee:tup?ianitalQnrenhfolkin ottaa Pilkkaatko sinä julmettu
ki Kaappo — (Uuno .Koski ei suin-. > ja piiska kohoaa ~ mutta silloin :se on
kaan Salttu sängyssä pysynytll Tode^t: jo 'Jussin kädessä, joka murskaa sen
> tuaan^Saltun oleVan- )juo.yltksissa; ;kiri&*:-^ polveaan vasten tuhannen säpäleiksi
tää Kaappo, että kyllä siriullaon viinaa . . . . Lakia kunnioitan, mutta .en- tätä.
vielä mukanasikitti n kaiva >i^ain esille. * Tässä loikin sitten Jussin ja vallesman-
Salttu myöntää että on se porstuannur^
kassa^-haepas se sieltä. Onhan- sitä
nähty juoppoja luonnossa jä jos minkä
laisissa kuvissa,' muitta^ • harvoin näkee
sellaista elehtimistä mitä nämä kaverukset
siinä pullon' vätiheillä^ipiti '.
Äkkiä tupa täyttyy"kotiväestä^ja Tcy-läläisistä.'
Salttii saa'ankaran töytäi-nin
kohtalon kello. Melkein kuuli sen
kuminan, kmi katseli molempien ilmeitä.
'Tulisi liian pitkäksi selostaa koko:
näytelmän sisältö, sillä jänriittlvät tapahtumat
seurasivat, siinä toinen toistaan.
_ Vallesmanni poistui talla kertaa
raivoissaan. Uskovainen hääpiiriker
syn pulkkaansa Kaisiltk; '70n tulo§sa koittaa talonväkeä: ja 'toisiakin yhty-vallesmanni
pitämään tarkastusta. Mie- mään körttiläisiin ja nöyrt3miään esi-hiä
ja naisia on kahdella puolella tupaa vallan edessä/ Isäntä: tuo myös esille
ja isäntä seisoo pöydän takana, kun ovi oman Jatansa,' että nöyrt3rmällä tuol-rämähtää
auki ja körsk^ Vallesmanni laisten edessä meidät ainakin hukka pe-astuu
sisälle renkinsä kanssa. '^Moukat rii.
ja tomppelit^V-on l^neh ensimmäinen Jussi punnitsee elämän ongelniia o-tervehdyksensä.
Ettekö tiedä., että hä- maila tahollaan. Tämä joukko voi olla
nen läsnäollessaan pitää oM lakki kou- ensimmäinen pahassa,, mutta se voi olla
rassa? Isäntä piihuu rauhallisesti, etta myös ensimmäinen liyvässä. Mistä il-päässä
on talonpojan lakin paikka, ei- mestyy tienpäa, jota. lähtisi kulkemaan?
'kä'^sitä tavallisesti oteta siitä muuta Paikkakunnalla puuhataan raittiusseu-kuin
syödessä jä kirkossa. ,Nyt nousee raa ja. Jussin nimi on ensimmäisenä,
puskakin saappaan varresta, että kyllä Mutta hän repii paperin palasiksirMi-hän
opettaa ihmisten tapoja ja mitä 'nä en juo, mutta jos panen nimeni jo-varten
vaarallinen vankikin on irral- honkin, sidon itseni jonkin tuntematto-»
laan, se pitaa heti kytkeäl sankyntolp- * man pauloihin, jolle täytyy olla vas-paan
kiinni. Isäntä sanoo, ettei ole ta- tuussa siitä, mitä tekee ja tekemättä
pana kytkeä kunniallisia ihmisiä kuin jättää.
koiria, että hän takaa Aiätin p y ^ ä n Häjyt ryntäävät pihamaalle vaati-kytfcemättakin
ja dnhan ^neUä ' jalr maan^ialosta lammasta jä muutakin
karatidat. Parempi olisi.'smuUf^Iun,'et- . muonaa,^ voimanmies Karjanmaan
tel räyhäisi Jiikaay etiä koipi, vastaa - Köysd Emil Johnson —etunenissä.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 16, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-02-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570216 |
Description
| Title | 1957-02-16-03 |
| OCR text | TX>IÄ palanen kan^ useammalle tuttu, -Ymban^ sitä] lesitetty moruDa iläyttä^piM:^ja:^^^^ Kytkini Siidlmiy^ .olivat ki i>^sien esittäjät .fSDtisittä^.o^ jVlutte ainaiiaii niifil/ok jöitalan, Joäta jää paljon näkeniättä ja &impa t^ kirjoittajallakin oK/ ensinamäinen ker-kun oU tilaisuus: seurata "Pohjalaisia "-näytelmän esitystä. Aihekin -oJi etukäteen tuntematonv paitsi että saattoi arvata, että koska siinä on pohja-' laisia ja häjyjä,, niin rumihia siinä, varmasti tulee." Tässä kyUä pantiinkin ko-. va kovaa vastaan talonpojan arvoyaUan ja virkamiehen pirullisen mielivallan välillä, ja sellaisella irutiinillay että ai- \ an se heikkopäistä hirvitti. Todellar kin'tunsi saavansa runsaan Jioryauksen siitä, jos tämä kuvaus on jäänyt ennen näkemättä. • ^ _ ^ - Artturi JärviluomaVkuvaa täs^ä elämää Pohjanmaan lakeuksilla kauan sit-" ten, sulkakynän aikoina, jolloin ^ lukutaitokin lienee ollut hafvinaihen. Työtä tehtiin, korpea raivattiin-ja omava7- raisesti elettiin, .visoja taloja, joissa oli paljon mieiiiä ja naisiai oli kyläkimnis-sa. Pojista kasvoi raittiissa ilmassa, voimakkaan ruoan ja kovan työn parissa väkivahvoja miehiä, joiden voimannäytteistä on tarinoita kulkeutunut meidän päiviimme asti. Pursuva elinvoima ei mahtunut mitenkään hevosenkengän muotoisiin työpäiviin^ vaan etsi rilliltä ölospääsyteitä^ * Kyliin muodostui nujakkasakkejä, joissa koeteltiin-voimia ja naapurikyUen.kanssa valmistuttiin yhteenottoihin jo etukäteen, kuten konsanaan urheilukilpailuihin nykypäivinä. MuttJT tuskm nämä entisajan tappelut' olivat niinkään pahoja luonteeltaan kuin miltä ne näyttivät ja mitä niistä jälkeenpäin puhutaan. Lyötiin kyllä kovasti, mutta hengen edestä eikä niin vihapäissäkään. Jälkeen päin oltiin kuiti miehet ja veljekset. Taitavin ja voimakkain oli aina joukon johdossa. Tietysti urheilussa aina vähin- V koja sattuu, päitä puhkeaa ja neniä meniee lyttyynJ mutta rehellisessä tappelussa ei kai siitä ^kukaan .syyttänyt ketään, jokainen hbiteli haavansa jä kuhinunsa. Ivliirha oli kauhistus, jota kartettiin. Aseiden käyttöä ja muuta halpamaista menettelyä vastaan heillä lienee "ollut kirjoittamattomat lakinsa, joista "ei juuri voinut mihinkään vedota.' • ' • •• Laillista esivaltaa täällä edusti val- Jesmahni, kaupungissa kasvanut ja koulut' käynyt. Jos hän sattui olemaan oikeamielinen ja osasi suhtautua kansaan, sai hän maakunnan parhaimpien ainesten kanssa paljon hyvää aikaan tapojen sivistämisessä. Miitta varjele taivas, jos sattui sellainen kuin tämän näytelmän vallesmanni hyväkiäis, joka tä kunnolliseen elintasoon. Toisaalta on tietystikin todettava, (että on olemassa myös toisenlaisia työnantajia, joille työntekijäm terveys on todelilaikin yhftä läiheistä kuin 'heidän omaMn terveytensä. Mtitta nämä vastuuntuntoiset työnantajat ovat valitettavasti liarvinäisuuiksia. Sähikösilmäilä on eräs täi^ suorastaan j^teiskunnaSHisia tehtäviään tsonän oik<>tien k a to sessäv Sen valvontaa ei^^i^^ teisesti voida teakia t e i u ^ ^ - kaiken tnaiitavan koUoutensa lisäksi oli juoppo. Siinä jiähtiin mitä seuraa, kun kirves joutuu huUun laiteen, valta sel- ^ laiselle^^ joka ci osaa sitä k ä y t Ä Tätä ' osaa'kaikessa karmeudessaan esitti Ei- /nb i^tbla, • ^ ^ ; E^kki to talonisäntää jolla pii vahginvartijan toimi sivu^nmattinaan, esitti pitkäaikainen näyttelijä Arvi Lahti. Hän ja hänen poikansa Jussi — Kurt Österlund — olivatkin tämän näytelmän kaiiniunpia henkilöhahmoja. Edellmen' oikeiksi havaitsemiensa mielipiteiden jyrkkänä puolustajana, poika taas 'suurien voimiensa lisäksi omasi " kaiiiiiin luonteen. Hänen mieleensä tulee tuohtu95täkin ajatus, että pitäisi olla muutakin, ei vairi^ainä työtä, juopottelua ja mittitappeluja. Ja. että tuskin- • pa luoja on tarkoittanut ihmistä tuol-. Iäiseksikään kuin mustiin murheisiin ja matalaksi painuva körttiukko tatlitoo uskottak. Mitä varten hän on antanut ihmiselle kyvyn myöskin nauraa ? Kurt Österlundin komea ulkomuoto.antoi vielä väriä esitykselle. ~ Jos missä osassa miehessä muotoa ja meininkiä tarvitaan, niinsiihen voi a-settaa Aarne Koivun. Hän esitti tässä ' Antti Hangan, nuoren talollisen ja Harrin tyttären sulhasen osaa. Antti oli jo tietysti . vallesmannin silniätikkuna taipumattomana talonpoikana joka «i kuniartanut herralle. Joku suutari oli jutellut j.Qutavia|fhänestä JSL liähen mor-siamesta; an> mis^ suutari^lai'vähän kuoritusta. Tämä vanesmänB^ kätyrinä' toimitti siitä tiedon vallesmannille ja asiasta tehtiin niin suuri, että suutari voi kuolla Antin pahoinpitelyn seurauksena ja Antti pantiin rautoihin odottamaan käräjiä. Siina hän nyt istuu 'Harrin pirtin penkillä yhdessä talonväen ja kyläläisten kanssa ihmettelemässä sitä, kun tällaisesta tavallisesti pääsee pienellä sakolla/ Jos olisi edes kysymyksessä oikea tappelu ver-taistensa kanssa, miittä mokomjin reta-leen vuoksi, joka ei kelpaa edes^^häjy-jenkään joukkoon, Tuollaisen takia täytyy njrt istua jä menettää hyviä työpäiviä kahleet kintuissa ja vangin-puku • päällä. Morsiankin panee sen niin. pahakseen, ettei tule edes näkyviin. . Aikansa kuluksi seurailee hän siinä talon ,elämää, mm.. Saltun ja Kaisan, joita ^esittää Linnea Lind ja Arvi Männistö. , On siinäkin mies tuo Salttu, juo ja hurvittelee talonsa ja joutuu sitten olenäaan koturina toisten tuvan nurkassa. Mitäpä hänestä itsestään, mutta tuon Kaisan vuoksi pistää vihaksi, sillä ..hän on kunnon ihminen . . . Harrin tytär Maija— Impi Poutanen — on jo vetänyt körttipuyun ppl-lensä ja käy kovaa täiste]ua itsensä kanssa. Mutta eipä löydä Maijakaan muuta tietä päästä maailman pahuudesta kuin hypätä äärimmäisyydestä toiseen: Helpompi on heittää kaikki herran huomaan ja pitää vain pilvistä kiinni. Jussi-veli vie kuitenkin Maijan Antin luokse ja tounittaa tuvan tyhjäksi sivullisista että he voivat rauhassa keskustella. Maija pyytää Anttia kääntymään uskoon, jos ei muuten niin hänen tähtensä. Antti kertoo Maijalle kaiken tapahtuneen ja mitä kaikkea hän on jo häntä vaiten Uimytf miten kaunuka hän laitta^ ko^in mutta körttiBä^ ei rupea "simmkaan tähtesi'*. KyBa tä- » ^.A.(rk,•->J Perthissä, Ont. ^Idettiiri IhkeUäm joiden yhteydes^ sä valittiin myöskin kauneuskuningatar^ jonka tittelin sai 17-vuotias kaunotar Joan Hendry, Carteton Placesta.. Yllä voittaja tittelin ohella saamanfa palkinnon kanssa. mä selviää) suutarikin ph nähty*jo liik- ,^ niinkuin sinne huudetaan ja. täällä Ia-keellä niinkuin ei mitä^i^ ^9jisi^tap.^t^-. keuksilla kaiku kantaa kauas. nut. Siirrytään sitten kamarin.puolelle ; Jussikin tulee kamarista hattu pääs-jä Kaisa tulee tupaan; askaroimaan ja sä . . . Mikä hunsvottirsinä olet» kun kohta Salttukin humalassa.:,; 3Kai^a,,tar-vi et. ota hattua päästäsi? jiissi naures-kastaa Saltun vieläkö on^pyllo^jmu^ar: j ; . kelee, että hattu näkyy olevan valles-na, mutta- kiin ei mitään löydy, työn- männinkin. päässä, mutta jos häne» tää sänkyyn verhojen .ta^k^e/ja lähteej- hattunsa,tiellä ori, niin voihan sen pois-askareille. Nyt tulee:tup?ianitalQnrenhfolkin ottaa Pilkkaatko sinä julmettu ki Kaappo — (Uuno .Koski ei suin-. > ja piiska kohoaa ~ mutta silloin :se on kaan Salttu sängyssä pysynytll Tode^t: jo 'Jussin kädessä, joka murskaa sen > tuaan^Saltun oleVan- )juo.yltksissa; ;kiri&*:-^ polveaan vasten tuhannen säpäleiksi tää Kaappo, että kyllä siriullaon viinaa . . . . Lakia kunnioitan, mutta .en- tätä. vielä mukanasikitti n kaiva >i^ain esille. * Tässä loikin sitten Jussin ja vallesman- Salttu myöntää että on se porstuannur^ kassa^-haepas se sieltä. Onhan- sitä nähty juoppoja luonnossa jä jos minkä laisissa kuvissa,' muitta^ • harvoin näkee sellaista elehtimistä mitä nämä kaverukset siinä pullon' vätiheillä^ipiti '. Äkkiä tupa täyttyy"kotiväestä^ja Tcy-läläisistä.' Salttii saa'ankaran töytäi-nin kohtalon kello. Melkein kuuli sen kuminan, kmi katseli molempien ilmeitä. 'Tulisi liian pitkäksi selostaa koko: näytelmän sisältö, sillä jänriittlvät tapahtumat seurasivat, siinä toinen toistaan. _ Vallesmanni poistui talla kertaa raivoissaan. Uskovainen hääpiiriker syn pulkkaansa Kaisiltk; '70n tulo§sa koittaa talonväkeä: ja 'toisiakin yhty-vallesmanni pitämään tarkastusta. Mie- mään körttiläisiin ja nöyrt3miään esi-hiä ja naisia on kahdella puolella tupaa vallan edessä/ Isäntä: tuo myös esille ja isäntä seisoo pöydän takana, kun ovi oman Jatansa,' että nöyrt3rmällä tuol-rämähtää auki ja körsk^ Vallesmanni laisten edessä meidät ainakin hukka pe-astuu sisälle renkinsä kanssa. '^Moukat rii. ja tomppelit^V-on l^neh ensimmäinen Jussi punnitsee elämän ongelniia o-tervehdyksensä. Ettekö tiedä., että hä- maila tahollaan. Tämä joukko voi olla nen läsnäollessaan pitää oM lakki kou- ensimmäinen pahassa,, mutta se voi olla rassa? Isäntä piihuu rauhallisesti, etta myös ensimmäinen liyvässä. Mistä il-päässä on talonpojan lakin paikka, ei- mestyy tienpäa, jota. lähtisi kulkemaan? 'kä'^sitä tavallisesti oteta siitä muuta Paikkakunnalla puuhataan raittiusseu-kuin syödessä jä kirkossa. ,Nyt nousee raa ja. Jussin nimi on ensimmäisenä, puskakin saappaan varresta, että kyllä Mutta hän repii paperin palasiksirMi-hän opettaa ihmisten tapoja ja mitä 'nä en juo, mutta jos panen nimeni jo-varten vaarallinen vankikin on irral- honkin, sidon itseni jonkin tuntematto-» laan, se pitaa heti kytkeäl sankyntolp- * man pauloihin, jolle täytyy olla vas-paan kiinni. Isäntä sanoo, ettei ole ta- tuussa siitä, mitä tekee ja tekemättä pana kytkeä kunniallisia ihmisiä kuin jättää. koiria, että hän takaa Aiätin p y ^ ä n Häjyt ryntäävät pihamaalle vaati-kytfcemättakin ja dnhan ^neUä ' jalr maan^ialosta lammasta jä muutakin karatidat. Parempi olisi.'smuUf^Iun,'et- . muonaa,^ voimanmies Karjanmaan tel räyhäisi Jiikaay etiä koipi, vastaa - Köysd Emil Johnson —etunenissä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-02-16-03
