1952-03-29-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 13 - Voi. XVII vuosikerta Lauantaina, maaliskuun 29 päivänä. 1952
Kultakalatkin ji>ppivat tekemään temppuja^mutta se vaatjl luonnollisesti-:p^^^^
kin californialaisen neitosen kultakala osaa uida pienen renkaan läpt.' Se tietää, että se ei saa ruo*
kaa ennenkuin on uifiut renkaan läpi
"Kaunis Veera" tulossa
itään päin
''Kaunis Veera", huumorintäyteinen
suomalainen elokuva on, saanut Yhdysvalloissa
suuren menestyksen. Elokuvan
huumori ja temperamentti ovat kyllin
voimakkaat, temmatakseen mukaansa
jokaisen katsojan.
Tätä elokuvaa esittää Palmun Elokuvat
parhaillaan Canadan lännellä, tullen
pikku hiljaa Ontariota kohti. Filmin
esitys tapahtuu Ontariossa huhti-ja
toukokuun aikana. Seuratkaa ilmoituksia
esityspaikoista ja -ajoista Liekissä.
AGRICOLA:
SALAPERÄINEN AVARUUS
Kirje tuli periUe 22
>iioden päästä
Mt. Vernonissa, 111., asuva mrs.
George Reeder sai jokin päivä sitten
^'fjeen, joka oli postitettu hänelle yli 22
^•UQtta sitten. Kirjeen oli lähettänyt
liänen miehensä.
Kirje oli postitettu yllämainitussa
paikassa syyskuun 23 p:nä 1929 ja lä-
^tettyColumhukseen, Ohio, missä mrs.
^ ^ e r oli vierailulla siskonsa luona.
Kirje oli joutunut mrs. Reederih siskon
^on seinässä öUeen postflaatikon ja sei-
^ väliin ja nyt, kun taloa purettiin,
löydettiin kirje ja toimitettiin sille, kenelle
se kuului.
K^vinTOnti Suomeen
^^'JÄc vuonna
Kahvintuonti Suomeen ulkomailta oli
viime vuonna kaikkiaan 14,014^000 ki-
^oa, eli sutumilleen 3,7 kfloa jokaista
asukasta kohti.. Tuonti oli jokseenkin
samansuuruinen kuinedeUisenävuonna,
sillä se oli vain 8,00akiloa^^pienempi.
SEN jälkeen kun ihminen on tajunnut
tehdä huomioita häntä ympäröivässä
luonnossa, on hän katseensa ar-votuksellisesti
kohdistanut avaruuden
tähtitarhoihin. Pimeän tullessa alkukantainen
luonnonlapsi, ihminen, tähyili
taivaalle syttjniä 'hamppuja", tähtiä,
päästäkseen selvyyteen, että miten ne
mahtavat syttyä ja miten sammua. Ihmisen
tietoisuuden edistyessä, kiintoisuuden
edistyessä, kiintoisuus tietämiseen
näitä tuikkivia 'iamppuja'' kohtaan
on jatkuvasti lisääntynyt. Nyt
tänä päivänä tutkijat jo tietävätkin apukeinoja
käyttäen selittää tosiasioita, ennen
arvailun varassa olleista tähtitarhojen
ihmeellisyyksistä.
»Menneitten aikojen tähtien tutkijain
apukeinot eivät ole olleet riittävän kunnolliset
arvailuja pätevämmm todistamaan.
On ollut t>-ydyttävä vain siihen
mihin on näkeminen loppunut. Nyt tutkijat
kykenevät "katsomaan" ennen tut-kimattoniiin
syvyyksiin ja kertomaan
mittasuhteissaan maallikolle käsittämät--
tömistä löydöistään.
National Geographic-julkaisun helmikuun
numerossa tehdään selvää viime
neljän vuoden ajalla tehdyistä uusista
"löydöistä" avaruuden tähtitarhoissa.
SSalomar-vuorella, Califomiassa, neli-
Tulliviranomaisten laskennan mukaan
oli tämä kahvimäärä arvoltaan 4,07 miljardia
markkaa. Mainittakoon^ että
1930rluvun loppuvuosina tuotiin Suomeen
kahvia ^-uosUtain 21—22 miljoonaa
kitoa, ollen siis nykyinen tuontimäärä
vasta 2/3 normaalista.
sen vuotta toiminnassa ollut 200 tuuman
Hale-kaukoputken avulla on voitu
ja voidaan nähdä kolme kertaa edemmäksi
avaruuden tähtitarhoihin, verrattuna
edeltäjiinsä.
Viimeisen neljän vuoden aikana on
laajempaa valotuspiiriä hyväkseen käyttävällä
Big Schmidtillä, kaukoputkella,
otettu 1870 valokuvaa avaruuden "katosta"
ja niihin kohtiin, jotka edelleenkin
jäivät arvoituksen varaan on "työs-kentelykumppanilla",
200 tuuman Hale-putkella
otettu selvää ja päästy uusiin
tietämisen totuuksiin.
Paljaalla silmällä nähdään taivaalla
tuikkivia "kynttilöitä", tähtiä, vain
5000, joista vain puolet eteläisellä, puolet
pohjoisella pallomme puoliskolla.
Nykyisin tähtitieteilijät kuitenkin väittävät,
että yhdessä tähtisaarelmassa,
Milkyway — Linnunrata — joka \'alot-tavajia
vyönä kulkee yli taivaan avaruuden,
ja johon meidänkin asumamme
. tähti, naaapallomme, kuuluu, on 200 biljoonaa
tähteä.
Linnunratatähtisaarelma ei suinkaan
ole ainoa tähtiryhmittymä, joita avaruudessa,
on ja joilla on oma kokoomus- sekä
Jiinkuntojärjestelmänsä.
- Tähtientutkijoilla on oma mittajärjestelmänsä
m^ritellessään etäisyyksiä;
samaten kuten maallikolla mailit ja kilometrit.
Heidän mittatikkunsa on valovuosi
; toisin sanoen: mailimäärä, jonka
valo vuodessa kulkee.
Valon nopeus oh ISöiCKX) niailia se-^
kunnissa: .minuutissa jo 11,160,000 mail
i ^ (Jos lukijaa huvittaa painiskella
numeroitten kanssa, niin laskekoon mi-o
e
o
o
9
O
Q
O
O
O
o
o
o
o
o
o
o
0
Q
a
1 0
a 1
o
S
o
13
20
• •
7
14
21
28
T
1
15
22
29
*«
W
2
10
23
30
T
3
10
17
F
4
11
18
24 2S
mi
s
s
12
10
20
4- »
0
e
1
NIMIPÄIVIÄ
30— Sunnuntai . . . . . . ..... Usko
31—Maanantai Irma
1—Tiistai Pulmu
2—Keskiviikko Pellervo
3— Torstai Sampo
4—Perjantai Ukko
5— Lauantai Irene
Arvokas ohjelma tilaisuus
Vancouverissa
Huhtikuun iV) päivänä, eli pitkäperjantaina,
pidetään Vancouverissa Tanu-laisten
järjestämänä arvokas ohjelmati-laisuus
erikoisen ohjelmakilpailuii merkeissä.
Olemme onnistuneet saamaaa
kuuluisan Nanaimon \Vesterners-orkes-terin
rikastuttamaan ohjelmaamme ja
sama orkesteri soittaa myöskin tanssit,
jotka kestävät kello yhteen saakka yöllä.
Tässä tilaisuudessa kuullaan monen
arvokkaan ohjelmanumeron lisäksi historiaa
Junulaisten ja Tanulaisten välisestä
kilpailusta kuluneen kahden kuukauden
aikana.
Huomautan vielä, että aukko jää si-
^^stykseen, joka tämän tilaisuuden
unohtaa. — Tanulainen.
nuuteilla, tunneilla, vuorokaudella ja
vuodella, niin pääsee jo yhdellä vuodella
sellaiseen lukuun, jonka edessä maallikon
järkirukka kiertää jTnpyrää.) '
Nyt kutienkin tähtitieteilijät puhuvat
tuhansien, miljoonien ja biljoonien valovuosien
etäisyyksistä.
Tähtisaarelmamme — Linnunradan
— läpileikkaus poikittain on tutkijain
tietämisen mukaan 80,000 — ja vahvuus
10,000 valovuotta; liikkuu omaa
rataansa.
Nämät mittasuhteet ovat uuden Hale-jättiläisputkella
toimitettujen ja tarkis-tettujeh
tutkimuksen tuloksia. Niinikään
on löydetty uusia, ennen tuntemattomia
aurinkoja, jotka ovat 100^000
kertaa kirkkaampia meidän aurinkoam
me.
Ennen 'Hale-kaukoputken valmistumista
tiedettiin vain olevan 30 tähdeksi
muodostuvaa tähtisumusikermää, nyt
mainitun kaukoputken avulla niitä on
tähän mennessä "löydetty" lOÖO ja jotkut
niistä ovat 350 miljoonan valovuoden
etäis3^dessä.
Edelleen: tällä biljoonan valovuoden
etäisyyteen katsotulla "silmällä", on
huomattu ei ainoastaan uusien tähtien
olemassaolo, joista on valo lähtenjrt
matkalle jo silloin kun maapallomme on
potenut synnytystuskiaan, vaan myöskin
vanhuuttaan kuolevia, häviäviä, täh- «,
tiä ja että tähtitarhastamme Linnunradalta
— on poistumassa tähtimatkaili*
joita tuntemattomaan etäisyyteen 38,-
000 mailin sekuntinopeudella.
Tällaisia "uusia totuuksia" tiedotta*
vat miehet, jotka yön hiljaisuudessa istuvat
kaukoputkensa takana ja kärsivällisesti
tarkkailevat ääretöntä, käsittämätöntä
avaruutta, pyrkivät saamaan
selvää alkukantaisen ihmisen arvailulle:
kuka "k3mttilät" sytyttää, niitten liikkeet,
niitten matkat ja niitten olemassaolemisen
lait.
Äkillisen onnen kaikki muodot seisovat
huonolla perustalla siksi, että se
harvoin on ansaittua. — Vauvenargues,
«ff
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 29, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-03-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520329 |
Description
| Title | 1952-03-29-01 |
| OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 13 - Voi. XVII vuosikerta Lauantaina, maaliskuun 29 päivänä. 1952 Kultakalatkin ji>ppivat tekemään temppuja^mutta se vaatjl luonnollisesti-:p^^^^ kin californialaisen neitosen kultakala osaa uida pienen renkaan läpt.' Se tietää, että se ei saa ruo* kaa ennenkuin on uifiut renkaan läpi "Kaunis Veera" tulossa itään päin ''Kaunis Veera", huumorintäyteinen suomalainen elokuva on, saanut Yhdysvalloissa suuren menestyksen. Elokuvan huumori ja temperamentti ovat kyllin voimakkaat, temmatakseen mukaansa jokaisen katsojan. Tätä elokuvaa esittää Palmun Elokuvat parhaillaan Canadan lännellä, tullen pikku hiljaa Ontariota kohti. Filmin esitys tapahtuu Ontariossa huhti-ja toukokuun aikana. Seuratkaa ilmoituksia esityspaikoista ja -ajoista Liekissä. AGRICOLA: SALAPERÄINEN AVARUUS Kirje tuli periUe 22 >iioden päästä Mt. Vernonissa, 111., asuva mrs. George Reeder sai jokin päivä sitten ^'fjeen, joka oli postitettu hänelle yli 22 ^•UQtta sitten. Kirjeen oli lähettänyt liänen miehensä. Kirje oli postitettu yllämainitussa paikassa syyskuun 23 p:nä 1929 ja lä- ^tettyColumhukseen, Ohio, missä mrs. ^ ^ e r oli vierailulla siskonsa luona. Kirje oli joutunut mrs. Reederih siskon ^on seinässä öUeen postflaatikon ja sei- ^ väliin ja nyt, kun taloa purettiin, löydettiin kirje ja toimitettiin sille, kenelle se kuului. K^vinTOnti Suomeen ^^'JÄc vuonna Kahvintuonti Suomeen ulkomailta oli viime vuonna kaikkiaan 14,014^000 ki- ^oa, eli sutumilleen 3,7 kfloa jokaista asukasta kohti.. Tuonti oli jokseenkin samansuuruinen kuinedeUisenävuonna, sillä se oli vain 8,00akiloa^^pienempi. SEN jälkeen kun ihminen on tajunnut tehdä huomioita häntä ympäröivässä luonnossa, on hän katseensa ar-votuksellisesti kohdistanut avaruuden tähtitarhoihin. Pimeän tullessa alkukantainen luonnonlapsi, ihminen, tähyili taivaalle syttjniä 'hamppuja", tähtiä, päästäkseen selvyyteen, että miten ne mahtavat syttyä ja miten sammua. Ihmisen tietoisuuden edistyessä, kiintoisuuden edistyessä, kiintoisuus tietämiseen näitä tuikkivia 'iamppuja'' kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. Nyt tänä päivänä tutkijat jo tietävätkin apukeinoja käyttäen selittää tosiasioita, ennen arvailun varassa olleista tähtitarhojen ihmeellisyyksistä. »Menneitten aikojen tähtien tutkijain apukeinot eivät ole olleet riittävän kunnolliset arvailuja pätevämmm todistamaan. On ollut t>-ydyttävä vain siihen mihin on näkeminen loppunut. Nyt tutkijat kykenevät "katsomaan" ennen tut-kimattoniiin syvyyksiin ja kertomaan mittasuhteissaan maallikolle käsittämät-- tömistä löydöistään. National Geographic-julkaisun helmikuun numerossa tehdään selvää viime neljän vuoden ajalla tehdyistä uusista "löydöistä" avaruuden tähtitarhoissa. SSalomar-vuorella, Califomiassa, neli- Tulliviranomaisten laskennan mukaan oli tämä kahvimäärä arvoltaan 4,07 miljardia markkaa. Mainittakoon^ että 1930rluvun loppuvuosina tuotiin Suomeen kahvia ^-uosUtain 21—22 miljoonaa kitoa, ollen siis nykyinen tuontimäärä vasta 2/3 normaalista. sen vuotta toiminnassa ollut 200 tuuman Hale-kaukoputken avulla on voitu ja voidaan nähdä kolme kertaa edemmäksi avaruuden tähtitarhoihin, verrattuna edeltäjiinsä. Viimeisen neljän vuoden aikana on laajempaa valotuspiiriä hyväkseen käyttävällä Big Schmidtillä, kaukoputkella, otettu 1870 valokuvaa avaruuden "katosta" ja niihin kohtiin, jotka edelleenkin jäivät arvoituksen varaan on "työs-kentelykumppanilla", 200 tuuman Hale-putkella otettu selvää ja päästy uusiin tietämisen totuuksiin. Paljaalla silmällä nähdään taivaalla tuikkivia "kynttilöitä", tähtiä, vain 5000, joista vain puolet eteläisellä, puolet pohjoisella pallomme puoliskolla. Nykyisin tähtitieteilijät kuitenkin väittävät, että yhdessä tähtisaarelmassa, Milkyway — Linnunrata — joka \'alot-tavajia vyönä kulkee yli taivaan avaruuden, ja johon meidänkin asumamme . tähti, naaapallomme, kuuluu, on 200 biljoonaa tähteä. Linnunratatähtisaarelma ei suinkaan ole ainoa tähtiryhmittymä, joita avaruudessa, on ja joilla on oma kokoomus- sekä Jiinkuntojärjestelmänsä. - Tähtientutkijoilla on oma mittajärjestelmänsä m^ritellessään etäisyyksiä; samaten kuten maallikolla mailit ja kilometrit. Heidän mittatikkunsa on valovuosi ; toisin sanoen: mailimäärä, jonka valo vuodessa kulkee. Valon nopeus oh ISöiCKX) niailia se-^ kunnissa: .minuutissa jo 11,160,000 mail i ^ (Jos lukijaa huvittaa painiskella numeroitten kanssa, niin laskekoon mi-o e o o 9 O Q O O O o o o o o o o 0 Q a 1 0 a 1 o S o 13 20 • • 7 14 21 28 T 1 15 22 29 *« W 2 10 23 30 T 3 10 17 F 4 11 18 24 2S mi s s 12 10 20 4- » 0 e 1 NIMIPÄIVIÄ 30— Sunnuntai . . . . . . ..... Usko 31—Maanantai Irma 1—Tiistai Pulmu 2—Keskiviikko Pellervo 3— Torstai Sampo 4—Perjantai Ukko 5— Lauantai Irene Arvokas ohjelma tilaisuus Vancouverissa Huhtikuun iV) päivänä, eli pitkäperjantaina, pidetään Vancouverissa Tanu-laisten järjestämänä arvokas ohjelmati-laisuus erikoisen ohjelmakilpailuii merkeissä. Olemme onnistuneet saamaaa kuuluisan Nanaimon \Vesterners-orkes-terin rikastuttamaan ohjelmaamme ja sama orkesteri soittaa myöskin tanssit, jotka kestävät kello yhteen saakka yöllä. Tässä tilaisuudessa kuullaan monen arvokkaan ohjelmanumeron lisäksi historiaa Junulaisten ja Tanulaisten välisestä kilpailusta kuluneen kahden kuukauden aikana. Huomautan vielä, että aukko jää si- ^^stykseen, joka tämän tilaisuuden unohtaa. — Tanulainen. nuuteilla, tunneilla, vuorokaudella ja vuodella, niin pääsee jo yhdellä vuodella sellaiseen lukuun, jonka edessä maallikon järkirukka kiertää jTnpyrää.) ' Nyt kutienkin tähtitieteilijät puhuvat tuhansien, miljoonien ja biljoonien valovuosien etäisyyksistä. Tähtisaarelmamme — Linnunradan — läpileikkaus poikittain on tutkijain tietämisen mukaan 80,000 — ja vahvuus 10,000 valovuotta; liikkuu omaa rataansa. Nämät mittasuhteet ovat uuden Hale-jättiläisputkella toimitettujen ja tarkis-tettujeh tutkimuksen tuloksia. Niinikään on löydetty uusia, ennen tuntemattomia aurinkoja, jotka ovat 100^000 kertaa kirkkaampia meidän aurinkoam me. Ennen 'Hale-kaukoputken valmistumista tiedettiin vain olevan 30 tähdeksi muodostuvaa tähtisumusikermää, nyt mainitun kaukoputken avulla niitä on tähän mennessä "löydetty" lOÖO ja jotkut niistä ovat 350 miljoonan valovuoden etäis3^dessä. Edelleen: tällä biljoonan valovuoden etäisyyteen katsotulla "silmällä", on huomattu ei ainoastaan uusien tähtien olemassaolo, joista on valo lähtenjrt matkalle jo silloin kun maapallomme on potenut synnytystuskiaan, vaan myöskin vanhuuttaan kuolevia, häviäviä, täh- «, tiä ja että tähtitarhastamme Linnunradalta — on poistumassa tähtimatkaili* joita tuntemattomaan etäisyyteen 38,- 000 mailin sekuntinopeudella. Tällaisia "uusia totuuksia" tiedotta* vat miehet, jotka yön hiljaisuudessa istuvat kaukoputkensa takana ja kärsivällisesti tarkkailevat ääretöntä, käsittämätöntä avaruutta, pyrkivät saamaan selvää alkukantaisen ihmisen arvailulle: kuka "k3mttilät" sytyttää, niitten liikkeet, niitten matkat ja niitten olemassaolemisen lait. Äkillisen onnen kaikki muodot seisovat huonolla perustalla siksi, että se harvoin on ansaittua. — Vauvenargues, «ff |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-03-29-01
