Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 12, 1955

              tä olisi voinut tulla vaiklta tähän ta­paan:
. Senkin murjake, siellä joutilaana
vain savuja tupruttelet, vaikka näet,
että vainiosi täällä «venyttää sisuksensa
poikki, kun et edes sitä steekaakaan
korjannut, että kunnolla ylettyisin räys-~
tälle asti —
^'iin, siihen tyyliin siellä kiukku ki­hisi.
iMutta kas kun jaksoit «naittaa
mielesi ja avasit suusi vasta sitten, kun
äänesi sait lempeäksi. Kuinka se nyt
lämpöisenä ikiiri iniehen korviin ja siel­lä
soinnahti juuri: sellaisin »velaalloih
mitä mies oli kyllin kauan odottanut.
Vähällä sitä toisinaan saadaan ihmiset
lähemmäksi toisiaan. Voi, jospa aina
löytäisimme oikean s^nan oikealla 'het­kellä,
niin köinka »monta perheriitaa
välttäisimmefcään. -Pienestä, hyvin^-pier
nestä sanakipinästä useinkin rohuava
riita syntyy ja sitä roihua ei ainakaan
pisteliäillä sanoilla sammuteta.
Oikein reippam askelin astui herra
Koski kuistia kohden, otti narukerän
lattialta ja alkoi kiinnittää niitä räys­tään
reunassa oleviin koukkuihin, ä:ivan
sen näköisenä kuin oKsi tätä työtä ai­na
tehnyt;: Vaimolleen 'hän' vain huo­mautti:,
.
r ^ viehehän siitä vähän lep
'Rehkit aiyah liikaa ja •«väsytät itsesi
suotta jo näin alkukesästä. Kyllä minä
nämä pian yksinkin laitan paikoilleen.
Ei hiiskaustakaan siitä, että se olisi
rouvan työ, tai muuta piikittelyä. 'Näyt­tipä
melkein siltä, että mies oli onnelli­nen
kun hänen apuaan tarvittiin. Ja
jälleen kului näitten kahden, usein yk­sinäiseksi
tuntevani ihmisen iltahetket
oikein rattoisasta. Monta sellaista asiaa
tuli nyt lausutuksi julki, jotka olivat
viikkoja heitä vaivanneet, kun ei kum­pikaan
tehnyt alkusysäystä . . .
ken niahdoUishnman hyvin ja kauniisU PROF: 01ETZE3LT:
menemmän ja halusi, että vain parhaat
ystävät kutsuttaisiin häihin. Sadullahan
ei ollut paikkakunnalla heiöulökohtaisia
tuttavia, puhumattakaan ystävistä,
mutta häntä pii kehoitettu tuomaan ne
ystävät, mitkä hän oli saanut koulu-ajaltaan
ja niinpä heitä oli lupautunut
tulemaan jopa kymmenkunta henkeä
pääkaupungista.
Eilen illalla olivat vieraat saapuneet
kaupunkiin, jossa majoittuivat hotel­liin.
-Mutta morsian oli heistä eronnut
kamreeri Kosken nimenomaisesta pyyn­nöstä
tulla kotiin yöksi. Häh, appiukko,
joksi hän jo halusi itseään nimitettävän,
oli vieraita vastassa ja vei heidät mor-
RADIOAKTIIVISTA KULTAA
SYÖPÄTAUTIA VASTAm
(Berliinm„^piarite-klinikan johta- tä isoto<H>eista kykenevät aikaansaa*
jan selostus lääketieteen viimei-
- simmistä saavutuksista taistelussa
syöpää vastaan.)
Ö^liinikkona minua kiinnostavat eri­koisesti
ne niahdoUisuudetj joita tar-maan
selvästihavaitttvaa jä oleeUtsta
parantumista muutamissa syöpasai*
rauksissa. Toisaalta on sanottava, että
tälläkin hoitopuolella on omat rajoituk­sensa,
mutta toiselta puolen ei voida
yi^lä pitkiin aikoihin arvioida, mitkä
joaa radioaktiivisten isotooppien käyt- kaikki keksinnöt odottavat lääketiedet-tö
sairauksia vastaan. Muutamat näis- tä radioaktiivisten isotooppien alalla.
Jodi, kulta, fosfori ja koboltti ovat
talon nuoren herran kihla.ttu morsian, osoittautuneet radioaktivoituina soveU
Joko siitä nyt on kulunut yli neljä
vuotta, kun tässä talossa, kihläjaisia lai­tettiin?
, Kukapa oRsi silloin uskonut,
että jonkun vuodeii kuluttua 'elämän­meno
muuttuu näiii kovin erilaiseksi,
V^aikka joku piisi toivonutkin sen muut­tumista
toiseen suuntaan kuin mihin se
silloin oli kallistumassa, niin ei kukaan
niihin aikoihin osannut kuvitellakaan,
näin suurta mimtosta tapahtuvan . . .
Senaikainen ylpeä niorsian ori jo pa­ri
vuotta ollut maälais^^^
keana aviopuolisona k lapsen
äitipuolena. Senaikainen nuori sulha­nen
vaihtui keski-ikäiseksi le^imiehek-si.
Eipä taida Liisi-rouva enää paljoa­kaan
muistella pöäcänulikkaä, joka ker­ran
sai hänen päänsä pyörälle, jopa sii­nä
määrin, että flkesi haukkua ja sät­tiä
sulhasen äitiä, joka muka oli kaiken
takana, erottamassa heitä toisistaan ja
jolle morsian pontevasti vannoi, ettei
hän luovu laillisesta sulhostaan.
Palvelust3rttö, joka silloin oli nöyrä­nä
ja dakuloisena auttanut talon rou­vaa
kihlajaisten valmistelussa, on nyt
vuorostaan itse morsian ja tunnettu lau­lajatar.
Sulhanen, se poikanulikka, joka
muinoin ei osannut edes tunteitaan
määritellä, mikä on ystävyyttä, ihastus­ta,
tai rakkautta, on nyt miehistynyt
mies, sekä töissään kunnostautuput että
varma ja vakaa ra'M5.audestaan.
Isä, talon herra ja isäntä, näitä kaik­kia
nimiä kantava mies, joka neljä vuot­ta
sitten ei suvainnut edes mainittavan
ainoan poikansanaorsiainen nimeä, oli
nyt kuin pelkkää^rvänpaistetta kuul­lessaan
nykyistä, ^aman i^jarimor^
ta mainittavan. I^n 'katse kirkastuu ja
ryhti iiuoFtuu, ktin tuon suloisen lapsen
(joksi Satua nunitetään Kos*«n per­heessä)
niinikin mainitaan. Mitä sitten,
kun sanm läp«i Ilmaantuu kotitaloon?
Silloin Simo k<^en jalka nousee ke­vyesti
ja äänen sointua ei oikein jaisä
tuntea sam^csi, -jdka. tavaflisissa olois­sa
on enempi %arkea kuin pehmeä.
Kolme apulaista on ^ifeon päivät ol­lut
roQvaa, auttamassa Jhäitten vahnisr
telussa. Sirkka-rouva halusi saada kai-pua
tulla, koskapa isän jo täytyi huo­mauttaa:
•
— Älähän äiti-kulta tukehduta ty-tärtänune.
Poikamme mahtaisi siitä hy­vinkin
pahastua. -
Nauraen tervehti nyt talon emäntä
tä, että Satu-tyttö olisi unissaankaan j^j^ja kilpirauhassyövän käsittelystä
nähnyt itseänsä tässä talossa palvelta- radioaktiivisilla jodi-isotoopeilla. Jodia
van erikoisemmalla tavalla kuin mitä käytetään niinikään n.s. Basedo\vitt
yleiseen kohteliaisuuteen kuuluu. taudin parantamiseen. Milloin taas syö-
Kun nyt Sirkka-rouva tarttui hänen päkasvain on ennättänyt lähettää *^siir-käsikoukkuunsa
ja alkoi viedä: tuota tokuntiaan'^ vatsa- ja- rintaonteloon,
arvokasta isää ja toivotti^ sydämestään pi^in valkoista rakennusta kohden; tun-tervetulleeksi
heidän kotiinsa, pyydel­len
myös; anteeksi tahdittomuuttaan,
kun ei- ensiksi vanhempaa Ihmistä ter­vehtinyt.
Mutta se kaiketi johtui>ssiitä
kiireestä, millä hän halusi saada tyttä­ren
tuntemaan, että hän on todella toi­vottu
ja odotettu lapsi.
^iin nämä naiset jälleen kohtasivat
toisensa, emäntä ja palvelija. Mutta nyt
tunsi emäntä sisinimässään ikäänkuin
hän haluaisi olla palvelijan asemassa.
Mutta erehtyi hän, joka otaksui en­tisen
palvelijattaren nyt, kun hän on
si nuori tyttä syvää liikutusta." Hänkö
se todella ori tässä jälleenPlhan piti ai­vojaan
rapistella. ^ Tuossa isireenimaja,
jossa kerran istuin, Iciun '0111 tuli mor-siamineen
tätä saniaa tietää hänen
eteensä poiketen ja morsian pilkal­lisen
pisteliäästi puhui hänelle. Sehän
kaikui siellä vieläkm: Olipa vähällä saa­da
t3rtön masennustilaan tuo äkkiä esiin
pulpahtava muisto, jota muistoa no­peassa
tahdissa seurasi monta muuta
samantyylistä muistoa.
(Jatkuu)
monimutkaista sistittyä hiekfcakäytävää ruiskutetaan näihm ruumiinosiin suo­raan
Icultaliuosta. Ne kokenxukseti joi­ta
laitoksemme qu saanut yhteistyössä
meidän kanssamme ystäväUisissä suh­teissa
olevij?nulkpmai<j|en kanssa, osoit­tavat
seilvää yleistilan parantumista 4a
eliniän pidentymistä sellaisissakin ta­pauksissa,
joissa tauti on ehtinyt jo
huomattavan pitkälle.
Kobolttia taas käytetään nestemäi­sessä
muodossa kumipalloihin suljettu­na
ja virtsarakon syöpäkasvaimia vas­taan
myös pinnallisesti rakkoon sijoitet»
tuina. Johtuen koboltti-isotooppien ra­dioaktiivisuuden
"pitkäikäisyydestä'»
on nuo pallot määräajoin poistettava.
Tällä iflenetelmällä on saavutettu jopa
täydelliseen parantumiseen johtaneita
tuloksia. Edelleen käytetään kobql^tisia
neuloja, pieniä levyjä tai kuulia mitä
«rilaatuisinop^an syöpäsairauksien . pa-rantamisaen.
Kobolttineuloilla syöpä-kasvannaiset
sananmukaisesti **seiväs-
•tetään". Vihdoin käytetään myös lyi-
J jyvaipom suojattuja "kobpltttitykkejä"
sädehoitoon. Koboltin määrän on olta­va
tällöin niin suuri, että säteily vastaa
voimakuudeltaan erittäin suuritehoista
röntgenputkea. Tämä voimakas säteily
tunkeutuu minkä tahansa ruumiinosan
lävitse ja tuhoaa syÖpäsolukon.
Radioaktiivisella fosforilla on varsin
suuri merkitys niin hyvän- kuin pahan­tapaistenkin
verisairauksien 'hoidossa.
Punaisten verisolujen liikatuotanto, eräs
hyväntapainen verisairaus, joka kuiten­kin
saattaa ajanmittaan johtaa vaikei­den
ruumiillisten vammojen syntymi­seen,
saadaan normalisoitua yhdellä
ainoalla ruiskeella. Aikaisemmin vaati
parantaminen tästä taudista pitkäai­kaista
röntgenhoitoa, jotka oli kohdis­tettava
punaisia verisoluja valmistaviin
kudoksiin.
Radioaktiivisten isotooppien vaiku­tus
vastaa sitä vaikutusta, mikä on
röntgen- tai radiiimhoidolla. Ne vaikut­tavat
solukkoon, hermojärjestelmään ja
aineenvaihduntaan. Valkiiaisäineiden
muodostuminen estyy ja siyöpäsolujen
fermentit vahingoittuvat. Senjäikeen,
•kun radioaktiiviset isptpppit ovat suo­rittaneet
syöpäätuhpavan' tehtävänsä,
«e joko asettuvat paikoilleen ihmisruu-iniiseen
aiheuttamatta olemassaolollaan
jipit^n .l?ait^. (kuten kulta) tai sitten
poistavat elimistöstä luonnollista tietä
(kuten jodi).
Täniä hoitomenetelmä, johon .naeille
on antanut mahdpllbuudet «leuvosto-iidllituksen
tarjpan^i/apui nierkltspe ai­mo
harppausta c t e « ^ i n t^^
hoitomenetdmiin ^enrattuna. Sa(ksan
DenK^raattisen Tasavallan klinikoissa
bnu>ttn hta Ontamn haruksen palveluksessa ^^^^ Maddame yleensä jo nyky^inkm saavutettu
Miflafav fc«(u>t;e wp«it, ejlve*e» yUäotevassa ,k uva*s,s,raiA, ntnu^ll ataÄnv tikSamytMiänm malablhkhf^iitnU n vaikpuatiukkHsetnu ksen ^ton,enetdmiIe.jni. *^s-u..k eM en kork* ea taso. ^^^S:^^ Nyt o^
^se k ^ ^