1937-02-27-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
vaja,'»":)
eräs jai.'
:ista
ksi.' Oli 1
)Iiaaka''^
myrkyn
Jitatien.]
haudan.]
n arvei:
roikale-ita,
etta'
udankai»!
i kuulua]
f Suurennuslasin t a ^ a l
ANTOI NEUVON SOTAVAESSä
^Lääkäri, joka "on hälyytetty luiUosai-raair
rikkaai^ rouvan luokse keUo kah-
'^«itaikana aamulla, sanoo tarkastuk-sen
^älkeenr
. "On paiaäta. että rouva k^fesuufvu-.
pymättä papin ja jos haluatte tehdä
testamentin, lakimiehenkin.**
"Herra isä sentään!" huutaa rouva
pelästyneenä. ^'Olenko minä todella
niin sairas?"
* "'Ette rouva, ette ole ollenkaan sairas.
Mutta olisihan se kohtuullista, että hä-lyyttäsitte'
toisiakin keskiyöllä aivan
iturhan takia!"
-oOo-i
jätkän
1. KUQ<|
tta han
jatka.»
aDkaiva*.
M hm
k a u s . . .J
:äsen si<'
maahan,
sa peUit
estä elä*
itä hui.,
j a ihas]
ia-lie
kaU'
joka oli
nitukset
in Jonni'
»n hau*
sitten I
inkaiva*
j a n viil
a vielä
i sitten
tervettä
ä seei
i silloin I
SI
kiirettä,
lee, en'
autaosaj
aietteis-j
ddniiöl
yt^miöl
in hanl
,uhetta^
handta
a a n jä;
In, että
joutuu,
rhkyset]
heltjij
"Immenryöstö", joka on jo näinä
päivinä hyvin harvinaista. Suomessa^;
tapahtui hiljattain Salmin Miinalas-;
sa. Eräs nuorunies oli katsonut it-;
selleen sopivan tytöa Ja .vanhaa .perintätapaa
käyttäen hän oli apulais-tejisa
kanssa "ryöstänyt" tytön kotoaan
ja vienyt hänet kotiinsa Mant-silaan.
Morsiamen "varastaminen",
kuten alussa mainittiin,, on h3^n harvinaista
jo Salmin perukoillakin,
vaikka sitä ennenvanhaan mahdoljir
sesti näillä perukoilla käytettiin myöhempään
kuin muilla perukoilla,
* * *
Jokainen muistaa tarun Joonaasta>
joka oli valaan vatsassa jonka
valas sitten oksensi taas kuivalle
maalle. Eräässä lehdessä d i j i i t t Uj
jonka mukaan ainoa tapaus, jolloin
ihminen olisi palannut elävänä-valaan
vatsasta, on tapahtunut y. 18^1.
Jutun mukaan pyydysti valaan-pyyntilaiva
"Idän tähti" valaita
Falkland-saarien luona. Eräs mies
putosi veteen ja hänen luultiin hukkuneen.
Seuraavana päivänä saivat
pyyntimiehet valaan ja tämän
vatsasta löydettiin kadoimut mies;
Miehen kerrotaan, olleen hengissä,
mutta hyvin huonossa kunnossa.
Kolmen viikon kuluttua hän. kuitenkin
parani entiselleen.
Näin kertoo toinen taru* ; Tosiasia
kuitenkin on, että valas, suuresta
koostaan huolimatta ei voi niellä kuin
hyvin pieniä kaloja. Ihmistä, ei edes
pikku lastakaan se voi njellä kokonaisena.
Venäjällä myytiin vielä niinkin
myöhään kuin v. 1840 eräässävkirjain
kustannusliikkeessä kirjoja painon
mukaan . . . Kirjallisella arvolla ja
kirjailijain nimillä ei ollut ainakaan
tässä kustannusliikkeessä, mitään arvoa.
Joko olette hankkineet SalLy Salmisen
kirjoittaman palkitun" kirjan
"Katriina"? Ellette ole, niin hankkikaa
se ensi tilassa!
KXMA EäHETTI LIPUT
iEcäs nuoripari oli muuttanut huvi-lama
-kaupungin ulkopuolelle naimi-
;iSiinmenonsa jälkeen. Lahjoja tuli vielä
juselta; heidän, kotiinsa. JEräänä päivänä
saivat he kaksi teatterilippua, joiden
mukana olevassa kortissa oli kirjoitus::
"Koettakaa arvata kuka nämä
on lähettänyt!"
Nuoripari meni teatteriin eräänä iltana.
Kun he myöhemmällä saapuivat
kotiinsa, huomasivat he^ että kaikki, arvoesineet
oli varastettu. Pöydällä oli
pieni:iortti, johon oli Jcirjoitettu:
"Nyt varmaankin arvaatte, kuka teat-teriliputlähetti
»"
Kapteeni: "Mitäsealokas Jumpura
vilkuUee rivissä? Kiertäkää Icymme-nen
kertaa tijo paalu ympäri, mars,
mars!" ^ :
Alokas Jumpura '^UiSSsec pimuun,
ottaa jämerästi paalusta kiinni ja
huutaa:
"Herra kapteeni! Lisää miehiä, sillä
yksin en minä saa tätä j&lerlgrmääii
kertaakaan!"
•-r^ —-OOO- . . i i —.
SOTAVSESSS
Kapteeni: "Miksi ei alokas Tuppura
ole ajanut partaansa tänä aamuna?"
Tuppura: "Minä luulin ajaneeni hor-ra
kapteeni, mutta kun meitä oli 12
miestä saman peilin edessä; rniinmtnä
oten varmaankin ajanut jonkun toisen
parran!" .
oOo
VELJESTEN KESRUSTEIiir
-oOo-
LUKUKINKEREILLÄ
Eräs huumorintajuinen isäntämies,
joka^oli muuten huono lukemaan, eikä
paljoa, välittänyt uskonnollisista menoista,
kävi ennen kinkereitä papin
luona sopimassa, mitä pappi häneltä
kyselee fcinkereiUä. ^Isäntr lupasi p a pille
pässin palkkioksi;
Tuli sitten kinkeripäivä. Pappi alkaa
kuulustella isäntää.
Pappi: 'r^Kuinka moniyhteinen on
jumala?"
Isäntää "Etohniyhteinen."
Pappi: "Mitä kuuluu kolmiyhteiseen
jumalaan?" /
ISäntäjVRä ja pyhähenki."
•rPappi: "Mihinkäs se poika jäi?"
•Isäntä:"Se jäi pitelemään sitä pässiä^:
jraika minä lupasin kirkkoherralle!"
-OOOr
Kaksi veljestä asui samalla ^ maatilalla.
Toinen oli arvoltaan herra korpraali.
Hän oli ollut jonkun vuoden
Amerikassakin ja piti. itseään henkisesti
veljeään korkealla, tasolla.
Satamalakon aikana sukeutui veljesten
välillä seuraava keskustelu:
Herra korpraali: "Kyllä nuo punikit
saisi kaikki, tappaa."
Toinen veli: "Alä:helkutissa.3feiUä^
hän ovat kaikki lehmät punaisia.*'
Herra korpraali :"KylIäsinä^olet eri
tollo! Minähän tarkoitin, että kaikki
köyhät saisi tappaa."
Toinen veli: "Mutta se laki^Usi saanut
olla voimassa jo silloin kun sinä
tulit Amerikasta!"
—oOo
-Bsmr&m -VASTAAN
"Mitä, sinä sanot asuneesi tässä kaupungissa
10 vuotta, etkä tiedä suorinta
tietä asemalle!"
"Mutta minä olen ollut täksiajurina
nuo 10 ^otta!"
_—___—oOo
EPÄTIETOINEN
Pöllölän vaarin systeri oli saanut
lapsen. Kun vaarilta : ^syttiin. että
tiesikö vaari, onko lapsi tyttö.vai pbtr
ka, vastasi vaari:
"En minä tosiaankaan vielä tiedä,
olenko minä sille lapselle setä vaiko
täti!"
—— r-ooo-—
EI VOI AUTTAA
<^[aamatkalta^^^^^t^ isäntä palvdi-jalleen:
'.'Heti, <kun minä olen mennyt
naimisiin, menet sinäkin. Mikä sinua
siihen, pakottaa?"
"Samat-syyt-tolin armollista herraakin
— velat!"
Toivo Niemi: Runo, josta lähetitte
kopion, on kyllä tääUä. Mahdollisesti-
se oli ^taäUä jouniin ^ikaisin>. että
olisi voinut mainita $iitä viime lehdessä,
mutta maininta jäi epähuomiossa [
tekemättä, Toineh kys5rmänne runo
julkaistaan kylläkin, vaikka se on:
jäänyt näin pitkälle. Mi^idollisesti
siitä pitää Jkatkaista viimeinen värsy
pois. Matta runonne julkaistaan heti
sopivan iUan tullessa^
A. Gröhn: ei tuotteillenne — ainakaan
kaikille — sentään niin hullusti
käyj kuin arvelittCi ^Näette niitä-- lä-hinumeroissa.
rEinoS,0.: .Emmetiedärsanoa vielä
kirjoituksestanne mitään, kun eoi-me
ole ehtineet sitä vielä tarkastaa.
.On mahdollisesti hyväkin.
Entinen, matruusi: Julkaistaan.
Kiitos terveisistä! Samoin!
Aune: Mielihjrvällä julkaisemme-lähettämänne
päbkinät. Useat kirjoituksenne
odottavat myöskin julkisuuteen
pääsemistä.
M. L.i Kiitos! Kaikki kelpaavat,
Katri Z.: Julkaistaan.
E. S.,, Mer: Heillä on jo erään ystävämme
pikaisemmin.lähettäne samanlainen
pähkinä. Kiitos kuit«nkin^
Lähettäkää edelleen, jossatUiu olemaan
mielessänne pähkinöitä.
Jätkä: Julkaistaan.
Pientä päänvaivaa
*^llä'se on pakanaa,^ii£^|okäliien
pistää nenänsä minun asi(ri}iini!*'
"No, ettekö voi tehdä mitääa asiassa?"
«Mitä minä voin telidä, sillä minä
olen nenäliinatehtailija!"
Ajätdmim
Kun polttava rakkaus valtaa: sydä'
men.niinon viisainta JarjoittaaApdt-iava
rakkauskirje sydänpoltteen aiheuttajalle,
sekä polttaa myöskin se
kirje niin pian kuin se on välfttis. -
* * • " *••
Avioliiton ulkopuolella, oleva thml-nctt
ei voi ymmärtää perhe-elämää.
Bäneiosaa kuvitellakaan, mik&fmU'
^^nto on olla poissa kotoa!
* * *
Lenin ja muut holsjtevikit "luopui-m
vallankumouksellisista ihanteista'^
f^k^mällä vaUanktmottksen todeUi-suudessa,
Tyhmä mies menee mimisimjyr
ion kanssa jota hän rakastaa. Viisas
rakastaa, tyttöä, imka Jianssa
"on menee naimisiin. ^ . ^
^^er Ihastukset eim^hermösmi^
/
LIEKIN TILAUSUPPU
NIMI
OSOTE
@
1 vk. $2.00
6 kk. $1.10
3 kk. 60 senttiä
Merkitkää vnstlUä ylläblevuh ruutuihm, jhim&i
pitUäkd ajakdlieUn haluatte tUsta ja lahettäkakUgpu.,
tHauhhinnan mukana osoitteella:
Eräs englantilainen upseeri oli kir^
kossa vaimonsa kanssa. Papin saarna
rupesi häntä kovasti nukuttamaan.
Vähitellen hänen päänsä vaipui penkkiin
ja hän «ukahti. Hän uneksi^
että häntä kuljetettiin mestauslavalle.:
Jo vaipui hänen'päänsä mestauspöyl-kylle
ja hän odotti pyövelin iskua.. ^
Samassa hänen,vaimonsa,.Auomat-^
tuäan miehensä nukahtaneen, löi
häntä viuhkallaan niskaan, herät-tääkseen
hänet. Mies ei koskaan
enää noussut, vaan pelästyi ja luuli
pyövelin, josta hän oli uneksinut,^
lyöneen iiäneltä pään .poikki, saaden
pelästyksestä sydänhalvauksen.
Tarkka lukija huomaa tässä jutusr
sa olevan jotain vinossa. Mitä siinä
öii vinossa? Vastaus ensi numerossa.
-oOo-
KUMMALLISIA NUMEROITA
Samat numerot eri tavalla asetettuina
antavat saman lopputuloksen:
98 89
sr 78
96
49 94
83 38
76 . 6T
S4 ^ 45
67 76
^ .583
;Mil^ jpa^hakunta ifarfmten
rynnistää ensi kuimen^^pmoaha:^!^
'Mvam;imssjst^^k^sls^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 27, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-02-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370227 |
Description
| Title | 1937-02-27-11 |
| OCR text |
vaja,'»":)
eräs jai.'
:ista
ksi.' Oli 1
)Iiaaka''^
myrkyn
Jitatien.]
haudan.]
n arvei:
roikale-ita,
etta'
udankai»!
i kuulua]
f Suurennuslasin t a ^ a l
ANTOI NEUVON SOTAVAESSä
^Lääkäri, joka "on hälyytetty luiUosai-raair
rikkaai^ rouvan luokse keUo kah-
'^«itaikana aamulla, sanoo tarkastuk-sen
^älkeenr
. "On paiaäta. että rouva k^fesuufvu-.
pymättä papin ja jos haluatte tehdä
testamentin, lakimiehenkin.**
"Herra isä sentään!" huutaa rouva
pelästyneenä. ^'Olenko minä todella
niin sairas?"
* "'Ette rouva, ette ole ollenkaan sairas.
Mutta olisihan se kohtuullista, että hä-lyyttäsitte'
toisiakin keskiyöllä aivan
iturhan takia!"
-oOo-i
jätkän
1. KUQ<|
tta han
jatka.»
aDkaiva*.
M hm
k a u s . . .J
:äsen si<'
maahan,
sa peUit
estä elä*
itä hui.,
j a ihas]
ia-lie
kaU'
joka oli
nitukset
in Jonni'
»n hau*
sitten I
inkaiva*
j a n viil
a vielä
i sitten
tervettä
ä seei
i silloin I
SI
kiirettä,
lee, en'
autaosaj
aietteis-j
ddniiöl
yt^miöl
in hanl
,uhetta^
handta
a a n jä;
In, että
joutuu,
rhkyset]
heltjij
"Immenryöstö", joka on jo näinä
päivinä hyvin harvinaista. Suomessa^;
tapahtui hiljattain Salmin Miinalas-;
sa. Eräs nuorunies oli katsonut it-;
selleen sopivan tytöa Ja .vanhaa .perintätapaa
käyttäen hän oli apulais-tejisa
kanssa "ryöstänyt" tytön kotoaan
ja vienyt hänet kotiinsa Mant-silaan.
Morsiamen "varastaminen",
kuten alussa mainittiin,, on h3^n harvinaista
jo Salmin perukoillakin,
vaikka sitä ennenvanhaan mahdoljir
sesti näillä perukoilla käytettiin myöhempään
kuin muilla perukoilla,
* * *
Jokainen muistaa tarun Joonaasta>
joka oli valaan vatsassa jonka
valas sitten oksensi taas kuivalle
maalle. Eräässä lehdessä d i j i i t t Uj
jonka mukaan ainoa tapaus, jolloin
ihminen olisi palannut elävänä-valaan
vatsasta, on tapahtunut y. 18^1.
Jutun mukaan pyydysti valaan-pyyntilaiva
"Idän tähti" valaita
Falkland-saarien luona. Eräs mies
putosi veteen ja hänen luultiin hukkuneen.
Seuraavana päivänä saivat
pyyntimiehet valaan ja tämän
vatsasta löydettiin kadoimut mies;
Miehen kerrotaan, olleen hengissä,
mutta hyvin huonossa kunnossa.
Kolmen viikon kuluttua hän. kuitenkin
parani entiselleen.
Näin kertoo toinen taru* ; Tosiasia
kuitenkin on, että valas, suuresta
koostaan huolimatta ei voi niellä kuin
hyvin pieniä kaloja. Ihmistä, ei edes
pikku lastakaan se voi njellä kokonaisena.
Venäjällä myytiin vielä niinkin
myöhään kuin v. 1840 eräässävkirjain
kustannusliikkeessä kirjoja painon
mukaan . . . Kirjallisella arvolla ja
kirjailijain nimillä ei ollut ainakaan
tässä kustannusliikkeessä, mitään arvoa.
Joko olette hankkineet SalLy Salmisen
kirjoittaman palkitun" kirjan
"Katriina"? Ellette ole, niin hankkikaa
se ensi tilassa!
KXMA EäHETTI LIPUT
iEcäs nuoripari oli muuttanut huvi-lama
-kaupungin ulkopuolelle naimi-
;iSiinmenonsa jälkeen. Lahjoja tuli vielä
juselta; heidän, kotiinsa. JEräänä päivänä
saivat he kaksi teatterilippua, joiden
mukana olevassa kortissa oli kirjoitus::
"Koettakaa arvata kuka nämä
on lähettänyt!"
Nuoripari meni teatteriin eräänä iltana.
Kun he myöhemmällä saapuivat
kotiinsa, huomasivat he^ että kaikki, arvoesineet
oli varastettu. Pöydällä oli
pieni:iortti, johon oli Jcirjoitettu:
"Nyt varmaankin arvaatte, kuka teat-teriliputlähetti
»"
Kapteeni: "Mitäsealokas Jumpura
vilkuUee rivissä? Kiertäkää Icymme-nen
kertaa tijo paalu ympäri, mars,
mars!" ^ :
Alokas Jumpura '^UiSSsec pimuun,
ottaa jämerästi paalusta kiinni ja
huutaa:
"Herra kapteeni! Lisää miehiä, sillä
yksin en minä saa tätä j&lerlgrmääii
kertaakaan!"
•-r^ —-OOO- . . i i —.
SOTAVSESSS
Kapteeni: "Miksi ei alokas Tuppura
ole ajanut partaansa tänä aamuna?"
Tuppura: "Minä luulin ajaneeni hor-ra
kapteeni, mutta kun meitä oli 12
miestä saman peilin edessä; rniinmtnä
oten varmaankin ajanut jonkun toisen
parran!" .
oOo
VELJESTEN KESRUSTEIiir
-oOo-
LUKUKINKEREILLÄ
Eräs huumorintajuinen isäntämies,
joka^oli muuten huono lukemaan, eikä
paljoa, välittänyt uskonnollisista menoista,
kävi ennen kinkereitä papin
luona sopimassa, mitä pappi häneltä
kyselee fcinkereiUä. ^Isäntr lupasi p a pille
pässin palkkioksi;
Tuli sitten kinkeripäivä. Pappi alkaa
kuulustella isäntää.
Pappi: 'r^Kuinka moniyhteinen on
jumala?"
Isäntää "Etohniyhteinen."
Pappi: "Mitä kuuluu kolmiyhteiseen
jumalaan?" /
ISäntäjVRä ja pyhähenki."
•rPappi: "Mihinkäs se poika jäi?"
•Isäntä:"Se jäi pitelemään sitä pässiä^:
jraika minä lupasin kirkkoherralle!"
-OOOr
Kaksi veljestä asui samalla ^ maatilalla.
Toinen oli arvoltaan herra korpraali.
Hän oli ollut jonkun vuoden
Amerikassakin ja piti. itseään henkisesti
veljeään korkealla, tasolla.
Satamalakon aikana sukeutui veljesten
välillä seuraava keskustelu:
Herra korpraali: "Kyllä nuo punikit
saisi kaikki, tappaa."
Toinen veli: "Alä:helkutissa.3feiUä^
hän ovat kaikki lehmät punaisia.*'
Herra korpraali :"KylIäsinä^olet eri
tollo! Minähän tarkoitin, että kaikki
köyhät saisi tappaa."
Toinen veli: "Mutta se laki^Usi saanut
olla voimassa jo silloin kun sinä
tulit Amerikasta!"
—oOo
-Bsmr&m -VASTAAN
"Mitä, sinä sanot asuneesi tässä kaupungissa
10 vuotta, etkä tiedä suorinta
tietä asemalle!"
"Mutta minä olen ollut täksiajurina
nuo 10 ^otta!"
_—___—oOo
EPÄTIETOINEN
Pöllölän vaarin systeri oli saanut
lapsen. Kun vaarilta : ^syttiin. että
tiesikö vaari, onko lapsi tyttö.vai pbtr
ka, vastasi vaari:
"En minä tosiaankaan vielä tiedä,
olenko minä sille lapselle setä vaiko
täti!"
—— r-ooo-—
EI VOI AUTTAA
<^[aamatkalta^^^^^t^ isäntä palvdi-jalleen:
'.'Heti, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-02-27-11
