1950-12-30-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
». rt
>rM.W' "Ileirin
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLESTI) -
Publlslied and printed by the Vauaus FublisMiig Ccmp-aay ,
IJmlted, 100-102 Elm Street W€sfc, Sudbmy. Ontario. .1
Begistered- at tJbe Post Office Department. Otta%?a, ES secoM •)
class matter.
Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-31^^156211:1, Eteäl-täen
parasta kaunokirjallista luettavaa tolkilt® aloilta.
TILAUSHINMAT:
1 vuosikerta ..$3.75
6 kuukautta •
1 vuosikerta
6 kuukautta 05
8 kuukautta I.ÖO
SUOSIEEN JÄ I^KTOMXE' UlfiOBlÄliLlLE
1 vuosikerta $4,50 6 kuukautta $2.50
ttMOITUSHINNÄT:
76 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $2.00. Klrleenvaihtoilmoitukset $1.50. E r l -
kolsliinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamieliille myöimetään 15 prosentin palkkio.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
1G0-IÖ2 E lm Sti*eet West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J , W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset oEsjilettava;
Tämä mi tektemme vnmcincn nmmro tänä vuoimä. Olemme
faas snrtymässä uuteen vuoteenj uuteen ehkä kyvinkm
ratkaisevaan vuoteen clämässäimne.
Jos iiahtamme kalseUQ saumitnksiard-me kuluneen vmden
aikana — yksinomaan IJckhi kannalta — nim meidän on
Imommtava zisetta pitoiia, jotka voimme merkitä hyväksi tilit'
iäunne. Etisiksikin on todettava, eitä kävimme onmstmieen
kirjoituskilpaihin, jokmi osallistni kaikkiaan 78 kirjoittajaa
ja voimme sanoa, että kirjoitukset olivat kaikki melko kyviä,
toiset SH orastaan mainiaita. Tämä kilpailu ja saqvutus osoittaa
ineiUc, eitä JJekiii • ystävieni jonkassa on paljon kykyjä,
kim nc saadaan vedetyksi esiin. Kirjoituskilpailu on yksi
muoto, jolla tämä voidaan tehdä. Toivokaamme vain^ että liä-mä
kyvyt pysyisivät edelleen '^'pinnalla", eivätkä pitäisi kyni-tiUiänsä
vakan alla. *
Toruen huoinatiava saaimtiis kuluneen vuoden aikana b/i
IJekin levityskö m pan ja. Vajaan kmikaaden aikana hankkivat
JJckin ystävät 427 mitta tilausta, mikä on yksi himm0ta-vimpia
saavutuksia Liekin historiassa. Tämän määrän täyttäminen
vaati ponnistuksia ja kovaa työtä, mutta ajan kidu-essa
on todettu, että IJekin ystävät ovat valmiit tekemään
työtä lehtensä hyväksi. Kuka sen hyväksi sitten- työtä tekisi,
elleivät juuri ne ihmiset, jotka Liekkiä kannattavat ja haluavat
sen edistyvän. Port Arthurin saavutuksista on jo paljon
puhuttu, mutta toteamme vieläkin, että siellä tehtiin esimer-itlllistä
työtä, flyvää työtä tehtiin monilla muillakin paikka-kunmila.
Kaikesta tehdystä työstä lankeaa kiitos.Liekin väsymättömille
ystäville. Oietnme varma siitä, että jokainen teki
tämän työn ilolla, tahtoen siten auttaa Liekin edisiytmstä ja
teh(jläkseen kotiin.
Kmi nyt läMcmmc taivaltamaan uutta vuotta^ niin tulee
meidän pitää mickssämmc edelleenkin, että Liekin levitys ei
saa jäädä vai?i- crikaisten kampanjan vöraan, vaan sen levit-tä7;
3istä voidaan^ tehdä väliaikoinakin. Sitä ovat Liekin ystä-
'vät tehneetkin?, mutta tämä työ tuke edelleenkin pitää päiväjärjestyksessä.
Paikallaan ei voi kmkaan pysyä, vaan aina
on yritettävä eteenpäin, se on kaiken kehityksen laki. Se pitää
•pmkkmsa myöskin IJekkiisi mhdcih Jos Uckki oii huono,
pyrittäköön siiäparsnt&mmn. Jos sc &n hyvä, pyrittäköön sii- .
•tä tekemään vieläkin parcpnpi. Yksi ja kaksi het^kiiöä.ei sitä
voi tehdä, muita jmikoiia saadaan smiria aikaan. Siksi jouk-i^
Myö onkin tärkeä vipmin Liekin edelleen, kehittämisessä.
YhieisiB tmmiii saamme paijm mky%im ai
Liekin kehitys ja. olemassaolo rlippim ennenkaikkea siitä,
saajumekö elää rmikassa. Jos m-Gailmau rauha särkyy, jos joudumme
sodan clailm, «il», se mfrkiisee kaiken edistysmieU-sc€
M Ui'kk£e4s suifteeiz simria-vmke^ksia. Siksi onkin tärkeää,
€£fä jokainen meistä tekee kaikkem^i. rauhan säilyttämiseksi,
koska vain ranka takm kmket •makdoUi-suudet edistykselle ja
sen voitfohiluilc: Raukan säilyttämimfi on siis tärkeääy jota ei
i'0ida iiiaksi k&rostaa.
Kulume-n vmden aikam olemme imienmet kmiraajitimtu-vasti,
että maailmmi raaka on vakamsii uhatta. Oiem-m&iim-iei^
et kylmän sodan, joka saattaa mikä hetki tahama immk- .
taa hmmeksi sodaksi^ -tmdeksi mamlmanpalQksi. Tmv^kaam-mc,
eUä tuleva vuosi tm nrnkamun .rmihm%-tm permtan
kamojen- yhteisymmärrykse-Ue- ja smiim sodaMiieis&JQi - iim-'
iemaan rmiJimrakastavieii-kansojen viiman 'ja- -piiäiMmfsyy-.
dcnpu<tsiaxi maailman rmikaa.
Täss^ meiessä ioi^mimune -kmklMe Mekin .ysti^iife- OiV-miLiSTA^
mTTA.:rmm^:.-M€WSS'-fm^ommksemm^^^^^ : •
etiff mmBm-m" ^speJ^^ii^Mst •hdkev&l siihen ^smmt&mp ^it$-ik-.
V. 1900 tuli Berliinissä erääseen kauppaan
muuan työmies ja pyysi saada sytyttää
piippunsa kaasuliekistä. Saatuaan
siihen luvan, otti hän tasktistaan
paperia, jopka hän kääri rullalle, otti tulen
kaasuliekistä j a sytytti piippunsa.
Sen jälkeen heitti hän osaksi palaneen
paperin permannolle ja poistui puodista
sanottuaan pari sanaa kiitokseksi.
Kun puodin omistajatar, joka oli köyhä
leski, lakaisi seuraavana päivänä permantoa,
löysi hän palaneen paperin ja
kierrettyään sen auki huomasi sen olevan
arpalipun, jonka numerot onneksi
olivat säilyneet palamatta. Hän pisti
lipun talteen. Kului aikaa, ja hän oli
unohtanut koko arpalipun kun sitten
eräänä päivänä hän sattumalta sai käsiinsä
Preussin valtionarpajaisten voitto-luettelon.
Silloin hän muisti, että hänellähän
on myös arpa. Etsittyään arpalipun
ja katsottuaan luettelosta voittaneita
numeroita, hän huomasi, että
hänen hallussaan olevalle arvalle oli
osunut neljännesmiljoonan markan voitto.
Miltä työmiehestä olisi mahtanut tuntua,
jos hän joskus olisi saanut tietää,
että silloinen piiptm sytyttäminen oli
tullut hänelle niin kalliiksi, ei liene vai-
Ivca arvata.
. Tammikuussa v. 1904 oli eräs Selfert-nimineii
mies Eansliassa jpuri tuopijttu
murhasta eiinkautiseiea vankeuteen, kun
liän saj tietää, että liän oli arpajaisissa
voittanut 50,000 frangia.
SamaBa. vuonna haudattiin, Barcelonassa
köyMen hautausn^aaliaai eräs E r nesto
Hijar-niminen mies, joka Jiänen
taskustaan löydetyllä arpallpnlla voitti
samana päivänä ob,pGO t^esetaa Espanjan
valtion raim-arpajaisissa.
Eräs mies Wienistä joka kymmenenä
yönä peräkkäin imkt 'unissa; saman numeron,
osti itselleen sen numeroisen arvan.
Kymmenenä vuonna peräkkäin
osti liän aina saman numeron, voittamatta
penilläkään. Maatessaan kuolinvuoteellaan
antoi hän uudistaa arvan
ja luuikausi hänen kuolemansa jälkeen
arpa vihdoinkin voitti 80,000 guldenia.
^loira Shearer brittiläisen baletin
tanssijatähti on allekirjoittanut sopimuksen
holl^nvopdilaisen elokuvatuottaja
Samuel Goldv/ynin kanssa esiintymisestä
'Hon>'wx)odissa filmattavassa
Hans Christian Andersenin elämää kuvaavassa
värielokuvassa.
Filmaus alkaa ensi lokakuussa ja filmin
tuotantokustannusten sanotaan kohoavan
3,000,000 dollariin.
"Mahdoton'' on ilmeisesti sana, jota
ei löydä sveitsllälst^jj,- kellosepjjien sanakirjasta.
Kun muuan ameriltkalainen
alumiiniyhtiö tiedusteli tunnetulta gene-veläiseltä
kellotehtaalta, pystyikö se valmistamaan
kelloja alumiinista, se sai
vastauksen: "Tietysti pyst>*nime, mutta
se vaatii jonkin \-eTran aikaa."
Alumiinikdloii rakentajninen kesti
vuoden päivät, ja tuloksena oli kello, joka
painoi vain 20 grammaa ja maksoi
135^00 rak. ¥aikka kello on niin kevyt,
sillä on kuitenkin kaikki sveitsiläisten
laatukellojen oivalliset ominaisuu-
-det.
Geneveläinen kellotehdas on tähän
mennessä • valmistanut kolmattasataa
alitmiinikfillea canadalaisille ja amerikkalaisille
aluraiiniyhtiölle, mutta niitä
&n -mj-yty miRiallekin.' -
inisten jmmiitpiyt -mieUaiQ. kuikkiaila
laukeaa j&-kaikki-saavat vi^rmmiden-Sti-tä
imdm0, rmfkiillisesis tBmästäi jöii-.
-km: vam-muk^fr4^lol smiiievet-ffitlik-k^i' •
Sydäntaudit ovat numero ensimmäinen tappaja Amerikassa.
Tiede työskentelee ahkerasti saadakseen «elville svdän-tautien
syyt j a niin ollen parannuskeinot.
Arvion, mukaan tänä vuonpa yksistään on tässä maassa
kuoleva 700,000 ihmistä, sydäntauteihin, kirjoittaa Keu- York
Post-lehden tieteellinen kjrjoittajji Robert Goldman. Hän on
hankkinut ärtilikelisarjaansa varten tästä aiheesta tietoja
huomatuimmilta spesialisteilta syd^tautien alalla lukuisissa
maamme suurkaupungeissa. Hänen artikkelisarjastaan poi"-
mimme pääkohtia, jotka ehkä kiinnostavat luliijoitamme.
•52-
'Sydäntauti —johtavin kuolejmansyy Yhdy_s valloissa on
haastavin probleemi yleisessä terveydessä nykyään*', sanoo
eräs lääkäri. Yksi jokaisesta seitsemästätoista asukkaasta
sairastaa sydäntautia. Viimeisen saatavilla olevan tilaston
imukaan (vuodelta 1948) ihmisiä kuoli sydän- j a verisuonten
tauteihin tässä maassa yli 636,000. 'Nämä kaksi tautia kulkevat
rinnan, ovat eroittamattomat. Vaikka syöpää on p i detty
johtavana kuoleman aiheuttajana, niin samalla aikaa se
vei ainoastaan 200,'000 henkeä.
SYDÄNTAUTI EI I S K E AINOASTAHAN V A N H O I H IN
On totta, että puolet sydäntautiin kuolemista tapahtuu 45
vuotta vanhemmille. Mutta myöskin on totta, että uudet lääketieteelliset
tekniikat ovat voineet pidentää ihmiselämää ja
niin ollen voidaan odottaa, että sydäntautitapaukset lisääntyvät.
Mutta sydäntauti pn myöskin kaikista useimmin kuoleman
syy ikäkaudelte 5^—19 vuoteen.
Se mitä sydäntauti maksaa taloiijdellisesti dollareissa ja
senteissä kansalle, sitä ei i?Ie koskaan laskettii.
- Hämmästyttävä seikka ehkä on, että sydäntasi|eja on kaikkiaan
21 eri lajia, imitta kolpie päälajia. — ri^jima^tinen sydäntauti,
coröpary, eirsydänvaMmotapti, joka aiheutuu valtimoitten
kpvettuniisesta^ ja liorkea vereBpaihe käsittävät y l i
90 prosenttia kaikista sydänvioista.'
Ja perussyitä näiiiin tauteihin ei vielä tunxieta.- NoinJinil-jpona.
ilimistä kärsii reumaattista, sydäntaiitia. Ja kun lääkärit
puhuvat sydäntaudeista, eivät he pmhu ''parannuksen" termeissä,
vaan "hoitamisen". H e ipyrkivät pidentämään ©lämää.
Vähemmän kuin a^^ljä prosenttia sydäntaudeista voidaan todella
parantaa.
"Lääketieteellä on ainoastaan rajoitetut tiedot sydäntautien
syistsi", sariao erä^ spesialist!. "Nykyail£aiset «menetelmät
tautitilan selville saamiseksi, ehkäisemiseksi ovat tosiaankin
heikot \iholiisen voimaan nähden. Meidän kyvyttömyytemme
hallita sydäntautia on tulos laiminlyönnistä menneisyy-
. dessä.'' • . •
"Vasta viimeisten viidentoista vuoden ajalla on systemaattisesti
tutkittu meidän suurinta tappajaamme", sanoa toinen
lääkäri. On selvää, että ottaa pidemmän ajan kuin täitiä, seurata
yhtä ainoata sydäntautitapausta lapsuudesta miehuuteen
ja läpi elämän.
M I L L A I N E N V E H E S I T T E N O N SYDÄN
Jos autosi olisi yhtä tehokas kuin sydä:niesi, voisit ajaa
sillä miljoonan mailia tarvitsematta viedä sitä pajaan moottorin
korjausta varten.
Yhdessä minuutissa sydän tuottaa energiaa yhtä paljon
kuin tarvitaan nostamaan 78 paunan lyijjjpainon jalan.korkeudelle
maasta.
Elinkautena sydämen toiminta energiaksi muutettuna voisi
nostaa nykyaikaisen taistelulaivan ylös vedesfä. Levossa ollessa
sydän, joka on luonnon täsmällisin pumppu, sykähtää
noin 70 kertaa minuutissa aikuisella.
Se merkitsee, että keskinkertaisen pitkänä elinaikana sydän
sykkii y l i 2,883,000,000 kertaa.
Vaikka ruumiisi sisältää ainoastaan noin kuusi kvarttia verta,
niin sydän pumppaa niin paljon kuin 5,000 gallonaa joka
päivä. Se merkitsee monta (miljoonaa gallonaa elinkautena.
Sydämen tehtävä on varata ruumiille veren kiiljettamana
tärkeätä ra\'intoa ja auttaa polst^imaaajäte^Beet.*
Tämä ruumiin hirvittävä voima&uone op noin mielieii nyrkin
kokoinen. Se on keihään mallinen. Wayiie yliopistcm sisäisen
lääketieteen departmentin lääkärien mukaaa se toimii
näin:
K?uvit.elkaa hetkinen, että ^ sydän todella Plsi, ^k^icsikerrok-sinen
talo. Rappukäjläv-ä.kesk^IE:.Jalkaa seskalifee» osaan.
Laskimot kuljettavat verta sydämen- oike#e |aup!el!e —•
kammioon, jota nimitetään, auriele .^eteinen diyläkertg; kiirf-teltuna
sydäntä taloksi)- ensl-ksf, sitten- Upm l-ll^tta vasesi-manpuoleiseeo
kammioon (lääketieteessä ventrick) Ja> sydlia-valtimoläpän
läpi. . Sieltä veri kulkeutuil läpi- riiumiia p.lepois-ten
putkien systeemin kautta, joita kutsutaan valtimoiksi (ar-teries).
Kok» .ympäriruumim kulku.pttua iiofis k$kM •imaMiittia.
Eun-©Iet syönyt; niin. sydämen verp3|>iirop|>5i«s väli^ka^^^^*
li3ää.ntyy,yhdellä. kolmasosaa avltaafkseen prcisessia, jmkB
kautla-sa^t täyden-TavintoarTOn-verestäsi.
- Jos • luQkset ,kadti-nktilmiiaii- -/taemmiksesi :• %ai'a¥a«^"f
pumppasi ^^dämesi-ltyiiMrae^ •aiia;p#M ^'^^^ '^^^
levossa-«Hes-sas!.. , .
srviT 2
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 30, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-12-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki501230 |
Description
| Title | 1950-12-30-02 |
| OCR text | ». rt >rM.W' "Ileirin (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLESTI) - Publlslied and printed by the Vauaus FublisMiig Ccmp-aay , IJmlted, 100-102 Elm Street W€sfc, Sudbmy. Ontario. .1 Begistered- at tJbe Post Office Department. Otta%?a, ES secoM •) class matter. Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-31^^156211:1, Eteäl-täen parasta kaunokirjallista luettavaa tolkilt® aloilta. TILAUSHINMAT: 1 vuosikerta ..$3.75 6 kuukautta • 1 vuosikerta 6 kuukautta 05 8 kuukautta I.ÖO SUOSIEEN JÄ I^KTOMXE' UlfiOBlÄliLlLE 1 vuosikerta $4,50 6 kuukautta $2.50 ttMOITUSHINNÄT: 76 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 Ja kiitos $2.00. Klrleenvaihtoilmoitukset $1.50. E r l - kolsliinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamieliille myöimetään 15 prosentin palkkio. Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 1G0-IÖ2 E lm Sti*eet West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J , W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset oEsjilettava; Tämä mi tektemme vnmcincn nmmro tänä vuoimä. Olemme faas snrtymässä uuteen vuoteenj uuteen ehkä kyvinkm ratkaisevaan vuoteen clämässäimne. Jos iiahtamme kalseUQ saumitnksiard-me kuluneen vmden aikana — yksinomaan IJckhi kannalta — nim meidän on Imommtava zisetta pitoiia, jotka voimme merkitä hyväksi tilit' iäunne. Etisiksikin on todettava, eitä kävimme onmstmieen kirjoituskilpaihin, jokmi osallistni kaikkiaan 78 kirjoittajaa ja voimme sanoa, että kirjoitukset olivat kaikki melko kyviä, toiset SH orastaan mainiaita. Tämä kilpailu ja saqvutus osoittaa ineiUc, eitä JJekiii • ystävieni jonkassa on paljon kykyjä, kim nc saadaan vedetyksi esiin. Kirjoituskilpailu on yksi muoto, jolla tämä voidaan tehdä. Toivokaamme vain^ että liä-mä kyvyt pysyisivät edelleen '^'pinnalla", eivätkä pitäisi kyni-tiUiänsä vakan alla. * Toruen huoinatiava saaimtiis kuluneen vuoden aikana b/i IJekin levityskö m pan ja. Vajaan kmikaaden aikana hankkivat JJckin ystävät 427 mitta tilausta, mikä on yksi himm0ta-vimpia saavutuksia Liekin historiassa. Tämän määrän täyttäminen vaati ponnistuksia ja kovaa työtä, mutta ajan kidu-essa on todettu, että IJekin ystävät ovat valmiit tekemään työtä lehtensä hyväksi. Kuka sen hyväksi sitten- työtä tekisi, elleivät juuri ne ihmiset, jotka Liekkiä kannattavat ja haluavat sen edistyvän. Port Arthurin saavutuksista on jo paljon puhuttu, mutta toteamme vieläkin, että siellä tehtiin esimer-itlllistä työtä, flyvää työtä tehtiin monilla muillakin paikka-kunmila. Kaikesta tehdystä työstä lankeaa kiitos.Liekin väsymättömille ystäville. Oietnme varma siitä, että jokainen teki tämän työn ilolla, tahtoen siten auttaa Liekin edisiytmstä ja teh(jläkseen kotiin. Kmi nyt läMcmmc taivaltamaan uutta vuotta^ niin tulee meidän pitää mickssämmc edelleenkin, että Liekin levitys ei saa jäädä vai?i- crikaisten kampanjan vöraan, vaan sen levit-tä7; 3istä voidaan^ tehdä väliaikoinakin. Sitä ovat Liekin ystä- 'vät tehneetkin?, mutta tämä työ tuke edelleenkin pitää päiväjärjestyksessä. Paikallaan ei voi kmkaan pysyä, vaan aina on yritettävä eteenpäin, se on kaiken kehityksen laki. Se pitää •pmkkmsa myöskin IJekkiisi mhdcih Jos Uckki oii huono, pyrittäköön siiäparsnt&mmn. Jos sc &n hyvä, pyrittäköön sii- . •tä tekemään vieläkin parcpnpi. Yksi ja kaksi het^kiiöä.ei sitä voi tehdä, muita jmikoiia saadaan smiria aikaan. Siksi jouk-i^ Myö onkin tärkeä vipmin Liekin edelleen, kehittämisessä. YhieisiB tmmiii saamme paijm mky%im ai Liekin kehitys ja. olemassaolo rlippim ennenkaikkea siitä, saajumekö elää rmikassa. Jos m-Gailmau rauha särkyy, jos joudumme sodan clailm, «il», se mfrkiisee kaiken edistysmieU-sc€ M Ui'kk£e4s suifteeiz simria-vmke^ksia. Siksi onkin tärkeää, €£fä jokainen meistä tekee kaikkem^i. rauhan säilyttämiseksi, koska vain ranka takm kmket •makdoUi-suudet edistykselle ja sen voitfohiluilc: Raukan säilyttämimfi on siis tärkeääy jota ei i'0ida iiiaksi k&rostaa. Kulume-n vmden aikam olemme imienmet kmiraajitimtu-vasti, että maailmmi raaka on vakamsii uhatta. Oiem-m&iim-iei^ et kylmän sodan, joka saattaa mikä hetki tahama immk- . taa hmmeksi sodaksi^ -tmdeksi mamlmanpalQksi. Tmv^kaam-mc, eUä tuleva vuosi tm nrnkamun .rmihm%-tm permtan kamojen- yhteisymmärrykse-Ue- ja smiim sodaMiieis&JQi - iim-' iemaan rmiJimrakastavieii-kansojen viiman 'ja- -piiäiMmfsyy-. dcnpu<tsiaxi maailman rmikaa. Täss^ meiessä ioi^mimune -kmklMe Mekin .ysti^iife- OiV-miLiSTA^ mTTA.:rmm^:.-M€WSS'-fm^ommksemm^^^^^ : • etiff mmBm-m" ^speJ^^ii^Mst •hdkev&l siihen ^smmt&mp ^it$-ik-. V. 1900 tuli Berliinissä erääseen kauppaan muuan työmies ja pyysi saada sytyttää piippunsa kaasuliekistä. Saatuaan siihen luvan, otti hän tasktistaan paperia, jopka hän kääri rullalle, otti tulen kaasuliekistä j a sytytti piippunsa. Sen jälkeen heitti hän osaksi palaneen paperin permannolle ja poistui puodista sanottuaan pari sanaa kiitokseksi. Kun puodin omistajatar, joka oli köyhä leski, lakaisi seuraavana päivänä permantoa, löysi hän palaneen paperin ja kierrettyään sen auki huomasi sen olevan arpalipun, jonka numerot onneksi olivat säilyneet palamatta. Hän pisti lipun talteen. Kului aikaa, ja hän oli unohtanut koko arpalipun kun sitten eräänä päivänä hän sattumalta sai käsiinsä Preussin valtionarpajaisten voitto-luettelon. Silloin hän muisti, että hänellähän on myös arpa. Etsittyään arpalipun ja katsottuaan luettelosta voittaneita numeroita, hän huomasi, että hänen hallussaan olevalle arvalle oli osunut neljännesmiljoonan markan voitto. Miltä työmiehestä olisi mahtanut tuntua, jos hän joskus olisi saanut tietää, että silloinen piiptm sytyttäminen oli tullut hänelle niin kalliiksi, ei liene vai- Ivca arvata. . Tammikuussa v. 1904 oli eräs Selfert-nimineii mies Eansliassa jpuri tuopijttu murhasta eiinkautiseiea vankeuteen, kun liän saj tietää, että liän oli arpajaisissa voittanut 50,000 frangia. SamaBa. vuonna haudattiin, Barcelonassa köyMen hautausn^aaliaai eräs E r nesto Hijar-niminen mies, joka Jiänen taskustaan löydetyllä arpallpnlla voitti samana päivänä ob,pGO t^esetaa Espanjan valtion raim-arpajaisissa. Eräs mies Wienistä joka kymmenenä yönä peräkkäin imkt 'unissa; saman numeron, osti itselleen sen numeroisen arvan. Kymmenenä vuonna peräkkäin osti liän aina saman numeron, voittamatta penilläkään. Maatessaan kuolinvuoteellaan antoi hän uudistaa arvan ja luuikausi hänen kuolemansa jälkeen arpa vihdoinkin voitti 80,000 guldenia. ^loira Shearer brittiläisen baletin tanssijatähti on allekirjoittanut sopimuksen holl^nvopdilaisen elokuvatuottaja Samuel Goldv/ynin kanssa esiintymisestä 'Hon>'wx)odissa filmattavassa Hans Christian Andersenin elämää kuvaavassa värielokuvassa. Filmaus alkaa ensi lokakuussa ja filmin tuotantokustannusten sanotaan kohoavan 3,000,000 dollariin. "Mahdoton'' on ilmeisesti sana, jota ei löydä sveitsllälst^jj,- kellosepjjien sanakirjasta. Kun muuan ameriltkalainen alumiiniyhtiö tiedusteli tunnetulta gene-veläiseltä kellotehtaalta, pystyikö se valmistamaan kelloja alumiinista, se sai vastauksen: "Tietysti pyst>*nime, mutta se vaatii jonkin \-eTran aikaa." Alumiinikdloii rakentajninen kesti vuoden päivät, ja tuloksena oli kello, joka painoi vain 20 grammaa ja maksoi 135^00 rak. ¥aikka kello on niin kevyt, sillä on kuitenkin kaikki sveitsiläisten laatukellojen oivalliset ominaisuu- -det. Geneveläinen kellotehdas on tähän mennessä • valmistanut kolmattasataa alitmiinikfillea canadalaisille ja amerikkalaisille aluraiiniyhtiölle, mutta niitä &n -mj-yty miRiallekin.' - inisten jmmiitpiyt -mieUaiQ. kuikkiaila laukeaa j&-kaikki-saavat vi^rmmiden-Sti-tä imdm0, rmfkiillisesis tBmästäi jöii-. -km: vam-muk^fr4^lol smiiievet-ffitlik-k^i' • Sydäntaudit ovat numero ensimmäinen tappaja Amerikassa. Tiede työskentelee ahkerasti saadakseen «elville svdän-tautien syyt j a niin ollen parannuskeinot. Arvion, mukaan tänä vuonpa yksistään on tässä maassa kuoleva 700,000 ihmistä, sydäntauteihin, kirjoittaa Keu- York Post-lehden tieteellinen kjrjoittajji Robert Goldman. Hän on hankkinut ärtilikelisarjaansa varten tästä aiheesta tietoja huomatuimmilta spesialisteilta syd^tautien alalla lukuisissa maamme suurkaupungeissa. Hänen artikkelisarjastaan poi"- mimme pääkohtia, jotka ehkä kiinnostavat luliijoitamme. •52- 'Sydäntauti —johtavin kuolejmansyy Yhdy_s valloissa on haastavin probleemi yleisessä terveydessä nykyään*', sanoo eräs lääkäri. Yksi jokaisesta seitsemästätoista asukkaasta sairastaa sydäntautia. Viimeisen saatavilla olevan tilaston imukaan (vuodelta 1948) ihmisiä kuoli sydän- j a verisuonten tauteihin tässä maassa yli 636,000. 'Nämä kaksi tautia kulkevat rinnan, ovat eroittamattomat. Vaikka syöpää on p i detty johtavana kuoleman aiheuttajana, niin samalla aikaa se vei ainoastaan 200,'000 henkeä. SYDÄNTAUTI EI I S K E AINOASTAHAN V A N H O I H IN On totta, että puolet sydäntautiin kuolemista tapahtuu 45 vuotta vanhemmille. Mutta myöskin on totta, että uudet lääketieteelliset tekniikat ovat voineet pidentää ihmiselämää ja niin ollen voidaan odottaa, että sydäntautitapaukset lisääntyvät. Mutta sydäntauti pn myöskin kaikista useimmin kuoleman syy ikäkaudelte 5^—19 vuoteen. Se mitä sydäntauti maksaa taloiijdellisesti dollareissa ja senteissä kansalle, sitä ei i?Ie koskaan laskettii. - Hämmästyttävä seikka ehkä on, että sydäntasi|eja on kaikkiaan 21 eri lajia, imitta kolpie päälajia. — ri^jima^tinen sydäntauti, coröpary, eirsydänvaMmotapti, joka aiheutuu valtimoitten kpvettuniisesta^ ja liorkea vereBpaihe käsittävät y l i 90 prosenttia kaikista sydänvioista.' Ja perussyitä näiiiin tauteihin ei vielä tunxieta.- NoinJinil-jpona. ilimistä kärsii reumaattista, sydäntaiitia. Ja kun lääkärit puhuvat sydäntaudeista, eivät he pmhu ''parannuksen" termeissä, vaan "hoitamisen". H e ipyrkivät pidentämään ©lämää. Vähemmän kuin a^^ljä prosenttia sydäntaudeista voidaan todella parantaa. "Lääketieteellä on ainoastaan rajoitetut tiedot sydäntautien syistsi", sariao erä^ spesialist!. "Nykyail£aiset «menetelmät tautitilan selville saamiseksi, ehkäisemiseksi ovat tosiaankin heikot \iholiisen voimaan nähden. Meidän kyvyttömyytemme hallita sydäntautia on tulos laiminlyönnistä menneisyy- . dessä.'' • . • "Vasta viimeisten viidentoista vuoden ajalla on systemaattisesti tutkittu meidän suurinta tappajaamme", sanoa toinen lääkäri. On selvää, että ottaa pidemmän ajan kuin täitiä, seurata yhtä ainoata sydäntautitapausta lapsuudesta miehuuteen ja läpi elämän. M I L L A I N E N V E H E S I T T E N O N SYDÄN Jos autosi olisi yhtä tehokas kuin sydä:niesi, voisit ajaa sillä miljoonan mailia tarvitsematta viedä sitä pajaan moottorin korjausta varten. Yhdessä minuutissa sydän tuottaa energiaa yhtä paljon kuin tarvitaan nostamaan 78 paunan lyijjjpainon jalan.korkeudelle maasta. Elinkautena sydämen toiminta energiaksi muutettuna voisi nostaa nykyaikaisen taistelulaivan ylös vedesfä. Levossa ollessa sydän, joka on luonnon täsmällisin pumppu, sykähtää noin 70 kertaa minuutissa aikuisella. Se merkitsee, että keskinkertaisen pitkänä elinaikana sydän sykkii y l i 2,883,000,000 kertaa. Vaikka ruumiisi sisältää ainoastaan noin kuusi kvarttia verta, niin sydän pumppaa niin paljon kuin 5,000 gallonaa joka päivä. Se merkitsee monta (miljoonaa gallonaa elinkautena. Sydämen tehtävä on varata ruumiille veren kiiljettamana tärkeätä ra\'intoa ja auttaa polst^imaaajäte^Beet.* Tämä ruumiin hirvittävä voima&uone op noin mielieii nyrkin kokoinen. Se on keihään mallinen. Wayiie yliopistcm sisäisen lääketieteen departmentin lääkärien mukaaa se toimii näin: K?uvit.elkaa hetkinen, että ^ sydän todella Plsi, ^k^icsikerrok-sinen talo. Rappukäjläv-ä.kesk^IE:.Jalkaa seskalifee» osaan. Laskimot kuljettavat verta sydämen- oike#e |aup!el!e —• kammioon, jota nimitetään, auriele .^eteinen diyläkertg; kiirf-teltuna sydäntä taloksi)- ensl-ksf, sitten- Upm l-ll^tta vasesi-manpuoleiseeo kammioon (lääketieteessä ventrick) Ja> sydlia-valtimoläpän läpi. . Sieltä veri kulkeutuil läpi- riiumiia p.lepois-ten putkien systeemin kautta, joita kutsutaan valtimoiksi (ar-teries). Kok» .ympäriruumim kulku.pttua iiofis k$kM •imaMiittia. Eun-©Iet syönyt; niin. sydämen verp3|>iirop|>5i«s väli^ka^^^^* li3ää.ntyy,yhdellä. kolmasosaa avltaafkseen prcisessia, jmkB kautla-sa^t täyden-TavintoarTOn-verestäsi. - Jos • luQkset ,kadti-nktilmiiaii- -/taemmiksesi :• %ai'a¥a«^"f pumppasi ^^dämesi-ltyiiMrae^ •aiia;p#M ^'^^^ '^^^ levossa-«Hes-sas!.. , . srviT 2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-12-30-02
