Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 30, 1950

              •NTON RITBE^STEIN (syntynyt
-v. 1829, feuoli 1894) oli nerokas
piaBisti, ^harvinainen <^ettaja, ohjaaja
ja säveltäjä.. •Kyramenviiotiaana liän
aloitti taiteiiijauraiisa. ^S-viiotiaana
hän on jo kahden sinfonian (näidetn jou­kossa
«on kuuluisa sinfonia "Valtameri),
kolmen pianokonserton, kvartettojen y.
m. sävellysten tekijä. Terävä-älyiseeä ja
lujaa tahdon sekä korkean sivistyksen
omaavana ja ^rooppalaisen kulttuurin
tuntevaBa^; Rubinstein .."uskoo; musiikon
ammatillisen opetuksen" välttämättö­myyteen
Venäjälläv: - .tultuaaji,'yenäläi-sen
musiikkiseuran (perustettu v. 1859)
Johtcw>n Eubinsteiii johtaa sinfoniaan-serteissä
eur<K>ppaIa2st€n .'klassikkojen,
samoin. Glinkän ja Damiomyshkin, te­oksia.
Pian hänet !nimitetä*an ensim­mäisen
konservatorion (avattu Pietaris­sa
V. 1862) rehtoriksi. Näin ovat hänen
haa;veensa toteutuneet. Vieaiäjän nuori­son
järjestelmällisen nmsiikkikasvatuk-sen
luominen> 'tulevaisuudessa konsertti­matkojen
teko kautta Euroopan ja Ame­rikkaan
pianisting. sekä liänen sävel­lystyönsä.
Kaötkiin näiiin Rubinstei-nin
ominaisuuksiin., liittyy ..'harvinainen
kiintymys työhönsä. Vain tämän an­siosta
monilla velvollisuuksilla kuonmi-tettu
taiteilija ehti luoda noin 200 teos­ta.
Jopa yhdessä ainoassa lajissa — oop­perassa
— Rubenstein ilmensi mielen­kiinnon
riittävää vaihtelua. Hän sä­velsi
lyyrillis-romanttiset oppperansa
("Feraimors" ja "Demon"), kansallis-hist.
orialliset (''Kulikovan taistelu").
Juoksussa ollessasi sydämesi toimii
ankarammin koska tarvitset silloin
enemmän oxygenia (happea) ja siis
enemmän carbon diöxidea, jäteainetta on
kuljetettava pois.
Kun lakkaat juoksemasta, tarvitsevat
kudoksesi vähemmän happea ja ne luo­vuttavat
vähemmän jäteainetta, joten
sydämesi automaattisesti hidastaa sykki-niistään
ja veren puimppaamistaan.
Yksi hämmästyttävin piirre sydämes­sä
on se. että se vieläpä sisältää energi­an
varastohuoneenkin:. Lääkärit nimit­tävät
tätä energiaa cardiac-reserviksi.
Kun reservi eli voimavarasto on kor­kea,
on sinulla terve sydän. Kun se on
alhainen, on sinulla sydänvika.
Mitä voi tapahtua sydämelle?
Sydänvaltimon kovettuminen, reu­maattinen
sydäntauti ja korkea" "veren­paine
— nämä ovat sydänspesiaiistien
suurimmat probleemit. •
• , Sydänvalti-möitten, k<n?ettumineii.-."on".'
numero ensimmäinen päänkivistys-potl-laalle-;*
js; lääkärille. K^eltumi^en'.,-syy. •
on tuntematon. / - ;" '
. Näitä vaMimoita.mmitetääncoroiiary-^
valtimoiksik<»ka'.nemuCKlostavatikään- :
kuin kruunun sydämen-ylle. Ne kuljet-:
tavat verta sydämeeii-kun^ toiset-^-rJvälti.-
mot kuljettava sitä vatsaan, jalkoihin ja
käsivarisiim •;•
Kun sydänvaltimot koy^tuyat, niin
•niiden ;Varaamat-'-|>ienet ^tunnl^Ht'• .veren
liipivirtaajmsta;varten, .pienentyvät.."Ve-relFä
on siis vaikeampi päästä sydänli­haksiin'
—" sydän käsittäen'.- 90 .pro-,
senttiä lihaskudosta. -.
Vähentynyt verivarasto sydämelle
^'oi olla riittävä henkilölle levossa ollen,
mutta ei silloin kun hän on liikunnassa.
Siksi sydäntautipotilaalle sanotaan, et­tei
hänen pidä ponnistella liikaa.
Kun valtimo kovettuu, sen sisäkalvo
vioittuu. Vefihyytymiä i^oi muodostua
vioittuneessa valtimossa. Se asettuu
jonkunlaiseksi tie-esteeksi, päästäen vain
rajoitetun määrän verta ohitseen.
(Jatkuu) #
historiallista elämäntapaa kuvaavat
("Kauppias Kalashnikov" Leraiontovin
runoelman mukaan, pienehköt «opperat
Venäjän kansallisuuksien elämästä),
hengelliset oopperat ja oratoriot ("Baa­belin
tornin rakentaminen" ja "Sula-mit").
.
"Feramors" kuuluu Raibinsteinin var­haisiin
opperpihin (1863); Se on mu*
siikkinovelli italialaisen prinsessa Xalla-
Rykin ja köyhän laulaja Feramorsin,
joka myöhemmin osoittautui Buharin
kuninkaaksi, rakkaudesta. Opperassa
on paljon värikkäitä itämaisia näytöksiä,
varsinkin kuoro- ja tanssiesityksissä,
mutta siinä ei ole sitä värieloa kuin Ru-binsteinin
parhaalla näyttämöteoksella,
oopperalla "Demon" (1871). Tama­ran
ja Demoaiin rakkauden ja henkisten
kärsimysten kertomus on asetettu näyt­tämölle
Gruusian luonnon- ja elämän­tapahtumat
taustana. Traagillisuus yh­tyneenä
faempeään lyyrillisyyteen, itä­maiset
motiivit (sellaiset katkelmat kuin
neitojen kuoro "Käjrmme valoisalle Ara-gvalle",
kuoro "Yö" tai taiteellinen
tanssi lesginka voidaan laskea kuulu­viksi
runollisiin Idän piirteisiin) — tässä
on erään venäläisistä oopperoista suosi-
•tuimpiin kuuluvan, "'Bemonin'', tenho-voima.
~
Sivuutamme Rubinsteinin tuotteiden
luetteloinnin, jotta voisimme oscMttaa
vain kaikesta -tärkeimmän:. sialonia
"Valtameri'*, Viides sinfonia, johon on
punottiu venMäisiä lyyrillisiä ja tanssi-
•motiiTOJa, lukuisat orkesteri-, ja kamari-musiikkisävellykset>
romanssit ja laulut
("Peisialaisten laulujen "kokoelma aser-beidshanilaisen
runoilijan Rirza Shafin
sanoihin).
Rubinsteinin tuotanto Tähensl venäläi­sen
anusiikin eurooppalaisiin suuriin, ke­hitettyihin
taiteen muotoihin. Mutta
Rubinsteinin ansio ei rajoitu tähän. En­siksi
hän loi perustan venäläisten muu-siickojen-
ja säveltäjäin ammatilliselle
koulutukselie. Toiseksi hän teki itse
säveltäjän tyÖn ammatiksi entisen har­rastelun
asemesta. Kolmannelcsi hän
vaikutti sinfoniakonserttien ohjaajana,
pianistina ja opettajana tarmokkaasti
onusiikkikulttuurin kehittämiselisi Venä­jällä.
Anton Rubinsteinin toimipaikkana oli
•Pietari. Hänen veljensä Nikolai Rubin­stein
(1835)—l881X asui ja työsken­teli
Moskovassa. Harvinaisena pianis-
Nämä neloset ovat jo pitkät ajat htivittaneet radiq-^leisöä Cana­dan
Yleisradion "Sunshine Society"-ohjelmassa iorstai-iltaisin
kello 7. Vasemmalta oikealle George Murray, tenori, Bert Niosi,
joka johtaa soittoinstrmnenttiryhmää, Billy OConnor, laulaja sekä
Dorothy Alt, Imdajatar. Tämä ohjelma on kokonaan musikaalinen
V. 1822 "präntättiin; ja. tavallisella
ajalla ulosaimettiin-Tunis^ Frenckdlil-ta
poikinensa" ^iikko-Sanömat-nHiaistä
lehteä, josta esitänmie.alla inuiTlainia
• * ....
poimintoja. '
Otteita vanhan peltomiehen
sää-ennustuksista. : '
(jatkanto)
Kuin kuu loistaa kuuleasti; walkoisen
keltaisella .walollä, Tuerldhtce se poutaa.
Kuin kuun sarwet owa't yläkuus^a terä-wät,
merkihtee se saman. Kun sitsontiai-set
ientelewät ja hyriisewät illoilla, ja
kaste putoö kohta auringon laskeutua,
on seuraava päivä useimmiten sateesta
wapaa. Jos aurinko noustessansa ja läs­keissänsä
on punainen kuin'tuli, ja sätei-tön,
että sitä paljain silmin saattaa kah-toa,
merkihtee se kuiwaa säätä ja ko-waa
poutaa. Kuin owet ja ikkuna-kar­mit
kuti5tuwat eli rawistuuwat, on kau­nis
sää käsillä. Kun kuiwattu liha ai­toissa
pitäksen kuiwana eikä hikoile, tu­lee
myös pouta. Jos sumu eli U3wa aa­mulla
paksusti la»kee maahan, on enim-mjten
sateiton sää jälkeen puolipäivän,
lätksuito toiste. _
" Kirjain ostamista liraipuilla
• 5:estä--Naulasta annetaan Aapeluskir-ja.
Maksoksi lampuista saawat niiden
tuojat walita itse edellä mainitut kir­jat,
taikka muut saman hintai^t. Sowe-liain
olisi ehkä että j«?ku-kyläkunnassa
ottaisi puntarilla wastaan koko kylän
lumput ja satuansa kuormainsen, toisi
iie tänne, sillä se ei maksaisi waiwaa läh­teä
yhtä eli kahta l € i w i ^ ä tänne ve­tämään.
•
Niinkuin uskotta^vasti useampi, joka
ei tule lukemaan näitä awiisia, tahtosi
lumpuilla ostaa kirjoja, pyydämme nöy-rimmiten
että hyvin kunniöitettawa pa­pin-
sääty ja muut arvvossa pidetyt her­rasmiehet
tahtosiwat tehdä hywin ja an­taa
tästä asiasta tietoa yhteisellen kan-saifSn.
Turussa Maaliskuun 2:sena p.
1822.
J. E. Frenckell Poikinensa.
tina, ohjaajana etevänä järjestelijänä,
Moskomn • • K>oiiservatorioa (avattiin
vuonna 1866) johtajana hänen onnistu!
lahjÄuutensa ansiosta tehdä Mosko­vasta
kulttuuri- ja musiikkikasvatuskes-kus.
Ollen itse kokenut ja syvästi hen-kovQ.
muusikko Nikolai Rubinstdn tark«
kaili todellisten nuorten kykyjen kehi­tystä.
Hänelle kuuluu- kunnia auoiea
säveltäjän Pjotr Tshaikovskin kutsumi­sesta.
'Moskovaa konservatorioon,
. -AaLEKS.4a?^BER SEROV
Näinä vuosina Venäjän taiteea tai­vaalla
loisti- .kirkkaasti - Aleksander Sero-vin
(1820—1871) tähti. Hän ola moni-puolinen
lahjakkuus. Kouluiässään hän
osoitti kiinnostusta luonnontieteeseen,
maantietoon, maalaukseen, anyöhemmin
kirjallisuuteen ja filosofiaan. Amma­tiltaan
juristina hän toimestaan joutui
ansaitsemaan jokapäiväisen leipänsä
Mutta kiintymys musiikkiin pakotti hä­net
unohtamaan kaiken. Itseopiskelun
avulla Serov saavutti musiikkitiedot ja
perehtyi sävellystekniikkaan. Seroviia
ensimmäiset työt, hänen musiiklriarvps-telunsa
ja artikkelinsa kiinnittivät hä­neen
yleisen huomion. Nämä olivat
joukko Mozartin, Beethovenin, sittea
Wagnerin, kuuluisan oopperauudistajan
(joka siihen aikaan aiheutti kiihkeitä rii-toja
ja taistelua eri .mielipiteitten keskea
sekä Venäjällä että ulkomailla) klassil­lisen
musiikin mielenkiintoisia tutkimuk­sia.
Paljon työtä hän omisti Glinkalle
ja Dargomyshkille venäläisen musiikin
suurimpina ilmestyksinä.
Omaperäisine käsityksineen Seroville
ominaisia olivat leppymättömyys ja
usein virheellisten arvostelujen pure­vuus.
Useat hänen aatteistaan eivät
kuitenkaan vieläkään ole menettäneet
merkitystään, varsinkaan Venäläinen
kansanlaulu oppiaineena", joka ensim­mäisen
kerran oli saattanut venäläisen
laulututkimuksen opetusaineeksi.
Serovin teokset eivät ole runsaslukui­sia,
mutta niistä parhaimmat ovat val­lanneet
vaativan sijan venäläisessä tai­teessa.
Ensisijassa tämä koskee oop­peraa"
Judif". Sen ilmestymistä Pieta­rin
näyttämöllä 1863 seurasi voitonrie­mu.
Yleisö ei voinut pysyä välinpitä­mättömänä
oopperan aiheelle.. Sen si­sältönä
on kahden itämaisen kansan tais­telu
ja ihanan Judifin urhoollisuus, jo­ka
surmaa Olofenin synnyinmaansa pe­lastamiseksi.
Oppera on sävelletty ai­hetta
vastaavin majesteetillisin dramaat­tisin
sävyin, jotka nykyään tuntuvat
meistä hieman lakastuneilta. Mutta
"Judifissa", paljastuvat omalaatuiset
Idän. tunnusmerkit eivät ole tänäkään
päi^nä kadottaneet mielenkiintoaan.
Toiselta puolen Itä on ankara, sotaisa
(suositussa Olof emin marssissa), toi­saalta
liervottoman hempeä ja tunteel­linen
(pääasiassa balettikoHtauksissa).
Toinea Serovin ooppera **Rogneda",
Kiovan-Venäjän 10. vuosisadan elämäs­tä,
kertoo pakanuuden taistelusta uuden
kristinuskon moraa.lisia voimia vastaani
Säveltäjän. viimeinen ooppera "Vihan
voima" vie kuulijan nykyaikaiseen
kaupunkielämään. Oikeudenmukaisesti
.sitä nimitetään lauluoopperaksi, kc^ka
sen perustan muodostavat venäläiset sä­velmät.
"Vihan voima" oli säveltäjän joutsen­laulu.
Serov kuoli 1871 jättäen syvän
jäljen venäläiseen taiteeseen — ei niin
paljon sävellyksillään kuin loista^villa
kirjallisilla töillä, jotka eivät ole" me­nettäneet
merkitystään meidänkään päi­vinämme.
Anna toisille usein anteeksi, mutta it­sellesi
vain harvoin. — ^lacDonald.
LAUANTAINA, JOULUKUUN 30 PÄIVÄNÄ, 1950 SIVU 3