1942-09-12-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Jatkoa
"Olen ainoastaan puoleksi italialainen",
sanoi Celestine nyrpeänä, "äiti-ili
oli suonialaiiieii."
*'Ohy liieidän puolenamme olet kuii-nia
ntille kansallisiiudelle tcdiaflsa,
vaali sinun rakSaasi, Mr. Howard
Dräytöö, kolita beittaisi sinut syrjään
jos tieföisi totuuden."
"tn usko sitä", Celestine vastasi
ylp^nä, "keiton hänelle totuuden tä-rtäillana."
"Oma asiasi." Philip G^etti kohotti
olkapäitään epäilevänä,
Arka jö läheni puolta yötä kun Ce-
Testine, nojatiEn tIowärdin niiehekäs-fa
rintaa vastaan, viimein löysi rohkeutta
puhua asiasta. "Hbward, minulla
on tunnustus tehtävänä — en
tiedä jos voit petostani antaa anteek-västeltyään
Howardia, joka lähti sas.
ressa joukkueessa tarkastuksefle S5
päätti iltapäivällä käydä lakimJ^
konttorissa. Darcy sattui oleoiaaa
sieUä ja ystävällisesti kysyi tytön
asiaa. Kuultuaan Celestinen sdiiyk
sen häh huusi sihteerilleen:
SI-Howard
kuunteli vähän hajamielisenä
ja sitten suuteli tyttöä. "Nb, mitäpä
siitä — ethän kuitenkaiatt sellaiselta
näytä. Ei puhuta tästS äidille
mitään. Vaan kuinka kauan^
kuinka kauan saart odottaa ennenkuin
tulet omakseni?"
"Öuömeiina on sunnuniai ja vapaapäiväni,
siis ei nyt siitä puhuta. Käsitellään
asiaa tiiaantaina.'*
"Vaan en enää voi kövöl paljon e-nemmän
odottaa — se on hfetkeh pe^
rästä liika myöhäistä", Valitti Howard.
"Kuule, miksi odotamme muutamia
sanoja, sinun täytyy tulla o-makseni
ilman niitäkin jö, ja sitten
kun meidät vihitään, niin voin hyvällä
omalla tunnolla sanoa —"
muufe, Hot^ard**, Gdestine koetti ^
olla loukkausta hUööiaaiaattä; "Tie- asioihin, jos siellä on Elvira Battiad.
däil että mieleötirassasi on vaikeata ha^viöerosta tiedot ja todistukset •
odotti, vään köskä'se on-ainelastaan
muutaman päivän aMä> saat luvan olla
maltiHinfen."
Sunntmtai oli Celestinella sentään
vapaa päfvä, ja Ismliä ilina Oli mUUt-tunut
verrattain %fiöaksi, v i ^ | ^ sil-
"Miss Jones, katsokaa vanboilnn
Otti jonkun aikaa ennenkuin
teeri löysi paperit ja Dar<^ tutkia
tä. "Hm, muistan kaikki seikat hy.
vin. Mrs. Battmelli oli sifloin
purini,. ja ehkäpä hän on vieläkin idr.
, jeen vaihdossa jonkun enHsei ystä.
w . , , . « väusä kanssa. Tiedustelen eräSlts
kin, niin he istuivat etuhuoneessa
läm|>imän uimin läheisyydessä.
Keskustelusta ei talitonut tulla mitään,
joten Howard levottomasti pani
komean radion soimaan^ Vaan muna
soitan teille."
"Jos^^ mahdoUista soittakaa minulle
työpaikkaani, jossa olen kahte®
saakka", pyysi Celestine.
/. Musta päärotu, joka alkuaan on
syntynyt troopillisessa Afrikassa, on
täältä myöhemmin levinnyt muihinkin
maanosiin. Tuntomerkkejä: pituus
huomattavan suuri, ruumis solakka
ja kapea, raajat pitkät vartaloon
verrattuina, naama leveähkö tai
leveä, nenä leveä ja hyvin laakea,
poskipäät ulkonevat, leukaosa ulko-fteva
(prognaattinen), huulet paksut
ja lihakkaat, hiukset mustat ja kähärät
(spiraalikierteiset), parta ja ruumiin
karvaisuus heikosti kehittynyt,
iho tummanruskea tai musta, silmät
tummat.
II. Keltainen päärotu, joka on levinnyt
yli suurimman osan Aasiaa, ja
yli koko Amerikan (myöskin intiaanit
ja eskimot liittyvät siis siihen).
Selväpiirteisimmin keltaisen päärodun
tuntomerkit esiintyvät Aasian keski-,
itä- ja pohjoisosien asukkailla: ruumis
keskikokoa, alaraajat suhteellisen lyhyet,
naama laakea ja leveä, poskipäät
voimakkaasti ulkonevat, nenän-tyvi
matala ja leveä, silmäaukot kapeat
ja vinot, johtuen ylemmän silmäluomen
päällä olevasta "mongoli-
Poimusta*', hiukset suorat, karkeat ja
mustat, parrankasvu heikko, ihon väri
vaaleahkosta ruskehtavaan vaihteleva,
samalla aina kellertävä, silmien
väri hyvin tumma.
III. Valkoinen päärotu, joka oH levinnyt
yli Euroopan, Etu-Aasian ja
Pohjois-A Jrikatt sekä myöhemmin
siirtolaisten välitykkseUä muihinkin
maanosiin. Pituus ja rummin suhteet
vaihtelevat melkoisesti, poskipäät
heikosti ulkonevat, nenä tyveltään ja
harjaltaan korkea tai verraten korkea,
silmäaukot suorat ja avonaiset, leuat
tasapurentaiset (ortognaattiset),
hiukset ohuet, suorat tai aälidilevat,
väriltään vaihtelevat, ihon väri vaalea.
Kaikki nämä päärodut, varsinkin
keltainen ja valkoinen, jakaantuvat
vuorostaan moneen alarotuun, joista
kullakin on omat erikoiset hirteensä.
Mitä valkoisen rodun Euroöpah puoleiseen
väestöön tulee, erotetaan u-schnmiicn
viisi alarotua^ 1) Pohjois
tien rotu, joka etupäässd on leiHnnee^
nä yli PohjoisEuroopan, Ruuntii on
voimakasrakenteinen ja pitkä (keskimäärin
yli 175 cm:n), alaraajat verraten
pitkät, kasvot pUkänkapeat,
nenä korkea ja kapea^ poskipäät vähän
ulkonevat, pääkoppa pitkä ja ka-
Pca, iho 'vatilea ja läpikuultava, hiukset
vaaleat ja pehmeät, silmät siniset
tai harmaat. 2) Itäbalttilaincn rotu,
joka on levinnyt etupäässä Itämeren
itä- ja eteläpuolella oleviin maihin.
Ruumiinrakenne on voimakas ja tanakka,
keskikoinen tai vähän pitem-^
pi (keskipituus lähes 170 cm), hartiat
ja rinta leveälr, däraajat suhteellisen
lyhyet vartioon verrattuina,
kasvot leveät ja kulmikkaat, poski'
kaaret suhteellisen leveät, nenä juureltaan-
verraten matala, pääkoppa
leveähkö, ihon väri vaalea, kalpea,
hiukset vaaleat, nuörefnnialla iällä u-sein
pellavanväris€t, silmät siniset tai
harmaat. 3) Välimerenrötu, jonka
valta-alueeseen kuuluvat Välimeren
maat. Ruumiinrakenne ortsiro ja hieno,
pituus verraten vähäinen (hieman
yli 160 cnt), kaSvot pitkät, nemt ohut
ja kapea, poskipäät tuskin huomattavissa,
pääkoppa pitkä ja kapea, ihon
väfi ruskeaan viiitthfava, hiukset pehmeät
ja aaltoilevat, hyvin tummanruskeat,
melkein mustat, silmät tummanruskeat,
avoimet ja säteilevät. 4)
Alppirotu, jota yleisimmin esiintyy
Keski-Euroopan vuoriseuduissa. Ruumis
on leveä ja vanttera, pituus n.
163—164 cm, vartalo raajoihin verraten
pitkänlainen, kasvot leveät ja
Pyöreät, nenä verraten pieni, tyveltään
matala, pää kokonaisuudessaan
hyvin pyöreä, iho ruskeahko, joskin
vaaleampi kuin välimerenrodulla,
hiukset tiheät, karkeat, melkein jou-himaiset,
silmät ruskeat. 5) Binaarinen
rotu, joka eniten sekoittumattomana
esiintyy Balkanin niemimaalla.
Ruumis on kookas (keskim. yli 170
cm:n), vahvarakenteinen ja leveäharteinen,
sääret pitkät, pää tavattoman
lyhyt ja korkea, takaraivoa ei ole juuri
ensinkään, kasvot pitkät ja kapeat,
hyvin karkearakenteiset, nenä hyvitf
suuri ja voimakkaasti kasvoista ulkoneva,
"kotkannokkaa" muistuttava,
iho tummahko, hiukset pehmeät, u-sein
kiharat, mustanruskeat tai melkein
mustat,-parrankasvu hyvin voimakas,
silmät mustanruskeat.
Paitsi näitä rotuja, jotka keskenään
ovat suuresti sekoittuneet, sisältyy
Euroopan väestöön eräitä vieraitakin
rotUaineksia, idässä- mm, keltaista eli
mongolirotUä, pohjoisessa saamelaisen
läppälaistotua.
Suomen kansan tärkeimmät rotuai-nekset
ovat Umeisesti itäbalttilaincn
ja pohjoinen rotit, joiden ohella on
vähemmässä määrässä havaittavissa
muiden rotujen (mm. saamelaisro-dun)
vaikutuksia.
Mustan, keltaisen, ja valkoisen päärodun
ohella on maapallolla joukko e-rillisiä
pieniä rotuja ja roturippcitä,
joilla ci ole sanottavaa merkitystä
maailman väestön nykyisessä kokoonpanossa.
Näitä ovat kääpiörödut, joiden
edustajia on sekä Afrikassa että
.Aasiassa, austraalialaisct, papuat,
vcddat y.m.
KAARIJO HILDEN.
^ . . Äkkiä hän muisti että kenkänsä
^ f y ^ J ^ ^ y ^ ^ työpaikassaan Urvftsivat J a te
vat enoksi sulattaa- uutista mikä heikoja.
Siis koska ei Howard kuiten-dän
korviinsa kuului — Japani oli
hyökänÄ3?t Rawaiin saarille- ja satoja
Yhdysvaltain sotilaita oli kuollut ja
haavoittunut. Celestinen ensi ajatus
oli Ragnarista — missä oli tuo rakkaan
ystävän laiVa ollut hetkellä kun sevelvoUisuuslautakii^ai;* ei^n''
tämä petoHhien hyökkäys tapahtui, purikaupunkiin.
Sillä minuutilla hänen mielestään
kaan sa^uisi kotiin aikaisin, päätti
hän mennä ne ravintolasta hakemaan
ja viedä suutarille. Hänellä oli kaiken
näköistä aikaa, sillä enemmän
kuin kaksisataa miestä oli mennyt a-naa-
,puhdistui aiöiaaksi ne väärät ajatukset
mitä isänsä oli hänelle tyrii3^tä-nyt,
sillä hän tiesi rakastavansa ainoastaan
maata missä hän oli syntynyt
ja ihanteita mitä Se kansanvaltaisten
liittolaistensa kera edusti.
T5M:tö sentään vavahti katsoessaan
äitiä poikaa, jotka olivat samassa
huoneessa hänen kanssaan. Mrs.
Drayton oli tullut hyvin kalpeaksi ja
Howard oli tuskaantunut ja melkeinpä
väänteli käsiään. "Nyt en enää
mitenkään säästy!" hän viimein huudahti.
"Olemme nyt sodassa — minun
täytj^ sinne mennä — ei mikään
minua auta!"
"Olemme sodassa", mutisi Mäud
Drayton.
".Oh, aiotko yhtyä armeijaan?"
kysyi Celestine, ihmetellen sulhasensa
hermostunutta käytöstä.
"Aionko yhtyä armeijaan!" Poika
nauroi kuin puolihullu. Hän kääntyi
äitiinsä ja matki Celestineä. "Ajotko
yhtyä armeijaan? Luuletko, yksinkertainen
kakara^ että minulta sitä
kysytään? Ei — minun täytyy mennä
tarkastukselle torstaina — ja luuletko
että säästyn? En, voitte jo
minut lukea kuolleitten joukkoon,"
Celestine todellakin ihmetteli Ho-wardirt
pelkuruutta, vaan sentään hän
tunsi rakastavansa miestä niin paljon,
että lensiJiänen kaulaansa ja lohdutellen
puhui:
"Älä välitä vaikka^ miten kävisi,
Howard, olen valmis tulemaan vai-
Toinen tarjoilijatar näytti ole^-an
hyvin mielissään nähdessään Celes-
* tinert.
"Tulet aivankuin vastaus rukoukseen",
hän huomautti. "Veljeni on
tullut kaupunkiin, hän on sotapalveluksessa.-
Nellie- ja hänen poikaystävänsä
kyllä- vievät häntä hu\^tt^
lemaan tänä iltana, vaan koska hän
saapui niin. äkkiä, emme löytäneet
hänelle ^ ketään tyttöystävää. Etkö
voisi mennä heidän kanssaan tänä iltana?"
Celestine epäröi. "Olen melkein
kihloissa — en ajattele että olisi oikein
seurustella toisten miesten kanssa
sillä aikaa kun Howard on pois
kaupungista;"
'*Vaan kuule, hehän aikoivat mennä
tansseihin VVestoniin, missä poikaystäväsi
on tarkastettavana. Ehkäpä
näet hänet siellä. Sitäpaitsi,
Frankilla on tyttöystävä New Yorkissa,
niin eihän tämä matka ole mistään
merkityksestä. Todellakin, Celestine,
pyydän uudestaan että rä-hän
huomaat toisiakin miehiä ennenkuin
sidot itsesi ikuisesti."'
Kuultuaan "VVestonin matkasta. oH
Celestinella kiire suostua, sillä hän
muisti Howardin hermostuneen mielentilan
ja ajatteli, että jos hän pojan
siellä näkisi, niin voisi hän tätä
rohkaista ottamaan velvollisuutensa
vastaan pai:emmalla mielellä. Mrs.
Drayton kylläkin katsoi häneen moittivasti
kun hän lähti toisten nuortöi
mukana, vaan Celestine ei tästä vä-moksesi
kohta luokittelusi jälkeen ja liitänyt. Heillä oli hauskaa matkalla,
hartaasti tulen odottamaan hetkeä prank Saditis oli iloinen ja kaskuja
kun palaat t^*stelUsta maamme puo- täynnä niinkuin siskonsakin, eikä
^esta." tään koettanut lähennellä Celestineä.
Howard Draytbn teeskenteli tyy- Hän puhui enemmän morsiam^taan
tyväisyyttä ja iloa- jota hän ei nähtä- Alfredasta. Auto kiiti läpi mäntyiä-västt
tuntenut, kuultuaan Gelestmen ten vuoristojen ja hopeaisen joen ran-sanat.
Rakkaudestaan huolimatta Ce- taa huurteisessa yössä. Viimoin he saa
lestine kyllä huoraasi että nuori mies puivat määräpaikkaansa — suureen
ei ollut innostunut asiaan niinkuin en- tanssihaaliin, joka oli täynnä nuori-nen.
Epäluulo koputteli hänen sy- soa, varsinkin miehiä,
dämensä ovella, vaan. hän syytti kai- Celestinen jalat kyllä olivat x^''
kesta tätä äkillistä sotaan syöksymis- neet, vaan hän tanssi muutaman ker-ran
Frankin kanssa, samoin Johnin-
Sodan julistuksen jälkeen olivat äi- Nellien poikaystävän kanssa. HeDla
ti ja poika vielä enemmän alakuloisia oli 'hauskaa kunnes Celestine sattu»
ja pettyneitä. Celestine ei sentään katsahtamaan tanssilattian viereis^öi
antanut asialle täydellistä huomiota huoneeseen, missä juomia tarjoilUjn.
koska hän vieläkin tiedusteli jos laki- Aivan sattumalta hän huomasi siel
mies Darcy oli tullut takaism Was- liikaa maalatun nuoren v-^l^'
hingtonista. Viimein, torstaina, hy- mies käsitteli vähän liika sopim-i"*^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 12, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-09-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420912 |
Description
| Title | 1942-09-12-04 |
| OCR text | Jatkoa "Olen ainoastaan puoleksi italialainen", sanoi Celestine nyrpeänä, "äiti-ili oli suonialaiiieii." *'Ohy liieidän puolenamme olet kuii-nia ntille kansallisiiudelle tcdiaflsa, vaali sinun rakSaasi, Mr. Howard Dräytöö, kolita beittaisi sinut syrjään jos tieföisi totuuden." "tn usko sitä", Celestine vastasi ylp^nä, "keiton hänelle totuuden tä-rtäillana." "Oma asiasi." Philip G^etti kohotti olkapäitään epäilevänä, Arka jö läheni puolta yötä kun Ce- Testine, nojatiEn tIowärdin niiehekäs-fa rintaa vastaan, viimein löysi rohkeutta puhua asiasta. "Hbward, minulla on tunnustus tehtävänä — en tiedä jos voit petostani antaa anteek-västeltyään Howardia, joka lähti sas. ressa joukkueessa tarkastuksefle S5 päätti iltapäivällä käydä lakimJ^ konttorissa. Darcy sattui oleoiaaa sieUä ja ystävällisesti kysyi tytön asiaa. Kuultuaan Celestinen sdiiyk sen häh huusi sihteerilleen: SI-Howard kuunteli vähän hajamielisenä ja sitten suuteli tyttöä. "Nb, mitäpä siitä — ethän kuitenkaiatt sellaiselta näytä. Ei puhuta tästS äidille mitään. Vaan kuinka kauan^ kuinka kauan saart odottaa ennenkuin tulet omakseni?" "Öuömeiina on sunnuniai ja vapaapäiväni, siis ei nyt siitä puhuta. Käsitellään asiaa tiiaantaina.'* "Vaan en enää voi kövöl paljon e-nemmän odottaa — se on hfetkeh pe^ rästä liika myöhäistä", Valitti Howard. "Kuule, miksi odotamme muutamia sanoja, sinun täytyy tulla o-makseni ilman niitäkin jö, ja sitten kun meidät vihitään, niin voin hyvällä omalla tunnolla sanoa —" muufe, Hot^ard**, Gdestine koetti ^ olla loukkausta hUööiaaiaattä; "Tie- asioihin, jos siellä on Elvira Battiad. däil että mieleötirassasi on vaikeata ha^viöerosta tiedot ja todistukset • odotti, vään köskä'se on-ainelastaan muutaman päivän aMä> saat luvan olla maltiHinfen." Sunntmtai oli Celestinella sentään vapaa päfvä, ja Ismliä ilina Oli mUUt-tunut verrattain %fiöaksi, v i ^ | ^ sil- "Miss Jones, katsokaa vanboilnn Otti jonkun aikaa ennenkuin teeri löysi paperit ja Dar<^ tutkia tä. "Hm, muistan kaikki seikat hy. vin. Mrs. Battmelli oli sifloin purini,. ja ehkäpä hän on vieläkin idr. , jeen vaihdossa jonkun enHsei ystä. w . , , . « väusä kanssa. Tiedustelen eräSlts kin, niin he istuivat etuhuoneessa läm|>imän uimin läheisyydessä. Keskustelusta ei talitonut tulla mitään, joten Howard levottomasti pani komean radion soimaan^ Vaan muna soitan teille." "Jos^^ mahdoUista soittakaa minulle työpaikkaani, jossa olen kahte® saakka", pyysi Celestine. /. Musta päärotu, joka alkuaan on syntynyt troopillisessa Afrikassa, on täältä myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin. Tuntomerkkejä: pituus huomattavan suuri, ruumis solakka ja kapea, raajat pitkät vartaloon verrattuina, naama leveähkö tai leveä, nenä leveä ja hyvin laakea, poskipäät ulkonevat, leukaosa ulko-fteva (prognaattinen), huulet paksut ja lihakkaat, hiukset mustat ja kähärät (spiraalikierteiset), parta ja ruumiin karvaisuus heikosti kehittynyt, iho tummanruskea tai musta, silmät tummat. II. Keltainen päärotu, joka on levinnyt yli suurimman osan Aasiaa, ja yli koko Amerikan (myöskin intiaanit ja eskimot liittyvät siis siihen). Selväpiirteisimmin keltaisen päärodun tuntomerkit esiintyvät Aasian keski-, itä- ja pohjoisosien asukkailla: ruumis keskikokoa, alaraajat suhteellisen lyhyet, naama laakea ja leveä, poskipäät voimakkaasti ulkonevat, nenän-tyvi matala ja leveä, silmäaukot kapeat ja vinot, johtuen ylemmän silmäluomen päällä olevasta "mongoli- Poimusta*', hiukset suorat, karkeat ja mustat, parrankasvu heikko, ihon väri vaaleahkosta ruskehtavaan vaihteleva, samalla aina kellertävä, silmien väri hyvin tumma. III. Valkoinen päärotu, joka oH levinnyt yli Euroopan, Etu-Aasian ja Pohjois-A Jrikatt sekä myöhemmin siirtolaisten välitykkseUä muihinkin maanosiin. Pituus ja rummin suhteet vaihtelevat melkoisesti, poskipäät heikosti ulkonevat, nenä tyveltään ja harjaltaan korkea tai verraten korkea, silmäaukot suorat ja avonaiset, leuat tasapurentaiset (ortognaattiset), hiukset ohuet, suorat tai aälidilevat, väriltään vaihtelevat, ihon väri vaalea. Kaikki nämä päärodut, varsinkin keltainen ja valkoinen, jakaantuvat vuorostaan moneen alarotuun, joista kullakin on omat erikoiset hirteensä. Mitä valkoisen rodun Euroöpah puoleiseen väestöön tulee, erotetaan u-schnmiicn viisi alarotua^ 1) Pohjois tien rotu, joka etupäässd on leiHnnee^ nä yli PohjoisEuroopan, Ruuntii on voimakasrakenteinen ja pitkä (keskimäärin yli 175 cm:n), alaraajat verraten pitkät, kasvot pUkänkapeat, nenä korkea ja kapea^ poskipäät vähän ulkonevat, pääkoppa pitkä ja ka- Pca, iho 'vatilea ja läpikuultava, hiukset vaaleat ja pehmeät, silmät siniset tai harmaat. 2) Itäbalttilaincn rotu, joka on levinnyt etupäässä Itämeren itä- ja eteläpuolella oleviin maihin. Ruumiinrakenne on voimakas ja tanakka, keskikoinen tai vähän pitem-^ pi (keskipituus lähes 170 cm), hartiat ja rinta leveälr, däraajat suhteellisen lyhyet vartioon verrattuina, kasvot leveät ja kulmikkaat, poski' kaaret suhteellisen leveät, nenä juureltaan- verraten matala, pääkoppa leveähkö, ihon väri vaalea, kalpea, hiukset vaaleat, nuörefnnialla iällä u-sein pellavanväris€t, silmät siniset tai harmaat. 3) Välimerenrötu, jonka valta-alueeseen kuuluvat Välimeren maat. Ruumiinrakenne ortsiro ja hieno, pituus verraten vähäinen (hieman yli 160 cnt), kaSvot pitkät, nemt ohut ja kapea, poskipäät tuskin huomattavissa, pääkoppa pitkä ja kapea, ihon väfi ruskeaan viiitthfava, hiukset pehmeät ja aaltoilevat, hyvin tummanruskeat, melkein mustat, silmät tummanruskeat, avoimet ja säteilevät. 4) Alppirotu, jota yleisimmin esiintyy Keski-Euroopan vuoriseuduissa. Ruumis on leveä ja vanttera, pituus n. 163—164 cm, vartalo raajoihin verraten pitkänlainen, kasvot leveät ja Pyöreät, nenä verraten pieni, tyveltään matala, pää kokonaisuudessaan hyvin pyöreä, iho ruskeahko, joskin vaaleampi kuin välimerenrodulla, hiukset tiheät, karkeat, melkein jou-himaiset, silmät ruskeat. 5) Binaarinen rotu, joka eniten sekoittumattomana esiintyy Balkanin niemimaalla. Ruumis on kookas (keskim. yli 170 cm:n), vahvarakenteinen ja leveäharteinen, sääret pitkät, pää tavattoman lyhyt ja korkea, takaraivoa ei ole juuri ensinkään, kasvot pitkät ja kapeat, hyvin karkearakenteiset, nenä hyvitf suuri ja voimakkaasti kasvoista ulkoneva, "kotkannokkaa" muistuttava, iho tummahko, hiukset pehmeät, u-sein kiharat, mustanruskeat tai melkein mustat,-parrankasvu hyvin voimakas, silmät mustanruskeat. Paitsi näitä rotuja, jotka keskenään ovat suuresti sekoittuneet, sisältyy Euroopan väestöön eräitä vieraitakin rotUaineksia, idässä- mm, keltaista eli mongolirotUä, pohjoisessa saamelaisen läppälaistotua. Suomen kansan tärkeimmät rotuai-nekset ovat Umeisesti itäbalttilaincn ja pohjoinen rotit, joiden ohella on vähemmässä määrässä havaittavissa muiden rotujen (mm. saamelaisro-dun) vaikutuksia. Mustan, keltaisen, ja valkoisen päärodun ohella on maapallolla joukko e-rillisiä pieniä rotuja ja roturippcitä, joilla ci ole sanottavaa merkitystä maailman väestön nykyisessä kokoonpanossa. Näitä ovat kääpiörödut, joiden edustajia on sekä Afrikassa että .Aasiassa, austraalialaisct, papuat, vcddat y.m. KAARIJO HILDEN. ^ . . Äkkiä hän muisti että kenkänsä ^ f y ^ J ^ ^ y ^ ^ työpaikassaan Urvftsivat J a te vat enoksi sulattaa- uutista mikä heikoja. Siis koska ei Howard kuiten-dän korviinsa kuului — Japani oli hyökänÄ3?t Rawaiin saarille- ja satoja Yhdysvaltain sotilaita oli kuollut ja haavoittunut. Celestinen ensi ajatus oli Ragnarista — missä oli tuo rakkaan ystävän laiVa ollut hetkellä kun sevelvoUisuuslautakii^ai;* ei^n'' tämä petoHhien hyökkäys tapahtui, purikaupunkiin. Sillä minuutilla hänen mielestään kaan sa^uisi kotiin aikaisin, päätti hän mennä ne ravintolasta hakemaan ja viedä suutarille. Hänellä oli kaiken näköistä aikaa, sillä enemmän kuin kaksisataa miestä oli mennyt a-naa- ,puhdistui aiöiaaksi ne väärät ajatukset mitä isänsä oli hänelle tyrii3^tä-nyt, sillä hän tiesi rakastavansa ainoastaan maata missä hän oli syntynyt ja ihanteita mitä Se kansanvaltaisten liittolaistensa kera edusti. T5M:tö sentään vavahti katsoessaan äitiä poikaa, jotka olivat samassa huoneessa hänen kanssaan. Mrs. Drayton oli tullut hyvin kalpeaksi ja Howard oli tuskaantunut ja melkeinpä väänteli käsiään. "Nyt en enää mitenkään säästy!" hän viimein huudahti. "Olemme nyt sodassa — minun täytj^ sinne mennä — ei mikään minua auta!" "Olemme sodassa", mutisi Mäud Drayton. ".Oh, aiotko yhtyä armeijaan?" kysyi Celestine, ihmetellen sulhasensa hermostunutta käytöstä. "Aionko yhtyä armeijaan!" Poika nauroi kuin puolihullu. Hän kääntyi äitiinsä ja matki Celestineä. "Ajotko yhtyä armeijaan? Luuletko, yksinkertainen kakara^ että minulta sitä kysytään? Ei — minun täytyy mennä tarkastukselle torstaina — ja luuletko että säästyn? En, voitte jo minut lukea kuolleitten joukkoon," Celestine todellakin ihmetteli Ho-wardirt pelkuruutta, vaan sentään hän tunsi rakastavansa miestä niin paljon, että lensiJiänen kaulaansa ja lohdutellen puhui: "Älä välitä vaikka^ miten kävisi, Howard, olen valmis tulemaan vai- Toinen tarjoilijatar näytti ole^-an hyvin mielissään nähdessään Celes- * tinert. "Tulet aivankuin vastaus rukoukseen", hän huomautti. "Veljeni on tullut kaupunkiin, hän on sotapalveluksessa.- Nellie- ja hänen poikaystävänsä kyllä- vievät häntä hu\^tt^ lemaan tänä iltana, vaan koska hän saapui niin. äkkiä, emme löytäneet hänelle ^ ketään tyttöystävää. Etkö voisi mennä heidän kanssaan tänä iltana?" Celestine epäröi. "Olen melkein kihloissa — en ajattele että olisi oikein seurustella toisten miesten kanssa sillä aikaa kun Howard on pois kaupungista;" '*Vaan kuule, hehän aikoivat mennä tansseihin VVestoniin, missä poikaystäväsi on tarkastettavana. Ehkäpä näet hänet siellä. Sitäpaitsi, Frankilla on tyttöystävä New Yorkissa, niin eihän tämä matka ole mistään merkityksestä. Todellakin, Celestine, pyydän uudestaan että rä-hän huomaat toisiakin miehiä ennenkuin sidot itsesi ikuisesti."' Kuultuaan "VVestonin matkasta. oH Celestinella kiire suostua, sillä hän muisti Howardin hermostuneen mielentilan ja ajatteli, että jos hän pojan siellä näkisi, niin voisi hän tätä rohkaista ottamaan velvollisuutensa vastaan pai:emmalla mielellä. Mrs. Drayton kylläkin katsoi häneen moittivasti kun hän lähti toisten nuortöi mukana, vaan Celestine ei tästä vä-moksesi kohta luokittelusi jälkeen ja liitänyt. Heillä oli hauskaa matkalla, hartaasti tulen odottamaan hetkeä prank Saditis oli iloinen ja kaskuja kun palaat t^*stelUsta maamme puo- täynnä niinkuin siskonsakin, eikä ^esta." tään koettanut lähennellä Celestineä. Howard Draytbn teeskenteli tyy- Hän puhui enemmän morsiam^taan tyväisyyttä ja iloa- jota hän ei nähtä- Alfredasta. Auto kiiti läpi mäntyiä-västt tuntenut, kuultuaan Gelestmen ten vuoristojen ja hopeaisen joen ran-sanat. Rakkaudestaan huolimatta Ce- taa huurteisessa yössä. Viimoin he saa lestine kyllä huoraasi että nuori mies puivat määräpaikkaansa — suureen ei ollut innostunut asiaan niinkuin en- tanssihaaliin, joka oli täynnä nuori-nen. Epäluulo koputteli hänen sy- soa, varsinkin miehiä, dämensä ovella, vaan. hän syytti kai- Celestinen jalat kyllä olivat x^'' kesta tätä äkillistä sotaan syöksymis- neet, vaan hän tanssi muutaman ker-ran Frankin kanssa, samoin Johnin- Sodan julistuksen jälkeen olivat äi- Nellien poikaystävän kanssa. HeDla ti ja poika vielä enemmän alakuloisia oli 'hauskaa kunnes Celestine sattu» ja pettyneitä. Celestine ei sentään katsahtamaan tanssilattian viereis^öi antanut asialle täydellistä huomiota huoneeseen, missä juomia tarjoilUjn. koska hän vieläkin tiedusteli jos laki- Aivan sattumalta hän huomasi siel mies Darcy oli tullut takaism Was- liikaa maalatun nuoren v-^l^' hingtonista. Viimein, torstaina, hy- mies käsitteli vähän liika sopim-i"*^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-09-12-04
