Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 18, 1950

              m
iii;
(KAifMKiRIALLiNEN VIiKmLEBTi),
Publisfaea- and priiated-fey tlie Vapaus PubllsMng Compaiaf
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Kegistered at t!ie'Post' Office Department, Ottawa, as seconä-ciass
matter.
UekM ilmestyy Jolcsisen viikon lauantaina 12-sivuisena, Elsil»
täen parasta icaimokirjallists luettavaa ISÄiMlta aloilta. •
l vooäi&erta .. .....$3.75
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25,
- TIDLÄTDSHINNÄT:
l vuosUierta .$3.€0
6 toiukautta 1.75
3'kuukautta . ...... l.®0
SIJ0BIEEN Jm~liIimM.|*E^TOKOMMiaB •
I vuosikerta $4.fO 0 kuukautta . . . . . . . . . . . $2.50
TO senttiä palstatuumslta. Hälyin kiitosilmoitus $3.(m. Kuo-
•lemaJQ-ilmoitus $3.00 ja-'sen-yhteydessä Julkaistava nauisto-
• Värsy $1.90 ja kiitos $2.00. KIrjeenvailitoilmoitukset $i.50. Erl-feeäsljinnat
pysyvistä ilmoitukslsla. Tilapllisilmoittajien' m
lähetettävä maksu etukäteen. . .
'ilslamiehillemyeanetMn-15 pteentia-palkin • . g
Kaikki ZiekiUe" tarkoitetut mateuosoitulssefoa pstellsva'kus-tentajan
xiimeen: Vapaus PutoilsJiing Company Idaaited.
Kfisfcsntala-Ja;'|3sinaja:'"'¥»paus Publishing Company-Limited,
li(i>.lC®";Elm-Street-West,-Sts^dljuiy,^
Toimittaja: J. W. Saari ;
idekMiö'••©iotut'kirjoitukset osoitettava: •
ua ilmoi
f ässä mimerossa alkaa msi jatkokertomus, nimmerkB
''Hcimäul' kttjoUtama kaums kUpakirjoHns "Esf an fakista
veda". Kertomus käsittelee miäenkiintoisesti tapahtuma
• miu SMomcssa • ktmi tälläkin- umMercellq. Meillä qnnyt kolme
'•jatk&kertomiislcn sarjaan tnUutta kilpakirjoittista, mtita t& •
matnli ensinmmseksiy^fiiin julkaisemme sen myöskin ensim"
maiseksi.
KilpakirjoifMStcu aika rupeaa käymään vähäksi, sillä sitä
mi emä vaiu'toista viikkoa. Nyt.pitäisi pian dia siämnitel'
tmia kirjoitus, jos aikoo ottaa osad kilpailuun. Kirjoitusten
.'julkaisemincu menee koko pitkälie kilpailun loppumisen jäh
kecn, siliä niitä on huomattava määrä ja julkaisemme vain
'mmstamia kirjoituksia kussakin mimerossa.
Aikaisempia Liekin kirjoittajia on vain hyvin pieni prO'
sentti osaUistMtut kilpailuun. Mifmc he ovat hävinneet? Tie^
dämme heitä olevan aika joukon, mutta kaikesta päättäen he
ovat jättäneet kirjalliset harrastukset kokonaan. :Toivoisim'
. •'mc kuulevamme heistä, vaikka vain persoonakirjeen nmO'
dbssa.
JJckin uusien tilaajien hankkiminen on joka kuukausi hyvin
tärkeä tehtävä. Joka kuukami loppuu aitta jonkun tilaus
ja useissa tapatiksissa, ellei asiamies ole *'ympänilä'^, jää ti'
laus asianomaiselta misimatta ja lehden talo keskeytyy. Tä'
mä on hankalaa min tilaujalle kuin konttorillemmekin. Kdik^
kein paras on ajoissa 'uudistaa tilauksensa ja ellei asiamies
käy tmdistamassa, voi jokainen tehdä sen itse postissa käydeS'
sään. Mutta, jokatapauksessa midistuksen mahdoUisimman
aikaisin konttariinmie lähettäminm tai-asiamiehelle antaml-
-mn mi hyvin tärkeä tehtävä, jota ei suinkamt''t'Ulisi iyodäiai"
min. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään tihuksen katketa,
vaan päinvastoin yrittää saada aina lisää. Eteenpäin,m aim
elävän mieli, sanotaan sananlaskussakin. Nimiön Lkkinkm
:iaita,^ sekin pyrkii et^inpän ja kaikkein parhaiten se pääsee
eteenpäin, saadessaan ievikkinsä mahdollisimmah laajaksi.
Liekistä voidaan tehdä koko tämän maan smmalaisten lehtij
toisin sanoen saada se jokaiseen suomalaiseen kotiin.
Tänä talvcm eivät pahat lumipyryt ole tehneet haittaa
asiamiestemme työlle mumlla kuin ehkä British Columbiassa,
jossa on kuulema tullut hmta oikein isän kädestä. No, sitä 5ö-maa
me täällä'idempänä'olemme tottuneet saamaan muina
vuosina, mutta nyt hmitm k4iin osat olisivat vaihizmeet. 'Me
olemme — ainakin'Sudburyn perukoilla saaneet enemmän
vettä kuin iuntd talven kuluessa^ 7mka\ on aivan tavaliisuudesta
pmkkeavaa. • " " , • " •
Useina talvina ovat asiamiehet valiitaneeg SMuria lumen*
paljofitta — ja syystä kylläkin — kun tiet ovai olleet itikmsa,
• ettei ole päässyt liikkummu lektiasioilla. Tänä talvena ei-
' mi ole tehnyt sMurestikmn kmttaa,jote?%senpmksi{i'&d'voit'M
• pitää kierrokset melko säännöllisinä kaikkiallii'^. •Asiämiekem'-
• me ovat iehneei'kiitettävää työtä ja monet tiie&jat -voiv.at keh
: pottaa sumcsii heidän työiäim, entämällä nndisitiksensa heiiie
tavatessaan miamiehen mutmilakiu, ettei'*^*vir£iBsilia'*'mi&il*
_ la. • .isiamiekiä voi tavata nsein haaleilla, kaup€fisSa-'jne. ja
siiloin voivat asiakkaat antaa heille midistiiksima^'eitei'asia'
miesten tarvitse läkieä pakl pamastaan hakemaan midistmta '
pfikien matkojen takia. • Tämä helpottaa asiamiesten. iyi}iä
Ja siitä on aina sekin hyöty, eitä tilaukset pysyvät paremmiu
kunnossa ja .kimaUiset keskeytykset lehden tulossa voidaan
täten estää.
Tarkastakaa Licki» oikeassa yläkulmassa olevia numcroiia
mmenne je mmtteemie päällä. Nämä numerot ilmaisevat,
k&ska tiimiksenne iopptm. Ensimmäinen numero merkitsee
ksimkai4iia^ toinen päivää ja kolmas Vi40ita. Jos ffumcronm
onseura&va: min silloin on toimittava.
I
Eräs herrasmies meni kuumana ke­säpäivänä
Junaan ja asettui istumaan
penkkiin, jota vastapäätä istui yksin­kertaisesti
puettu, työmieheltä" nä>'ttä-'
• v.a. m. ies. .
"Kyilä on lämmin", puuskutti liha­va
herra: vastapäätä istuvalle miehelle.
"Mikä ön lämmin?" kysyi mies.
"Ka, iima tietenkin."
"Mikä ilma?"
"Tämä ilma tänään."' .
, "Missä suhteessa iämä ilma on läm­pimämpää
kiiin muukaan ilma?"
"En tiedä, mutta se on vain läm­mintä."
"Mistä sen tiedätte?"
"Luulen ainakin."
""Eikö ilma öle samanlaista kaikkial­la?"
'
" E i suinkaan, sillä toisissa paikoissa
on lämpimämpi kuin' toisissa." -
"Mikä Sitten vaikuttaa, että niin on?"
"Aurinko kai, auringon lämpö."
"Niinkö, että auriisko tekee toisen
-paikan lämpimämmäksi kuin toisen? En
: ole^sttä ennen kuyliut. • No,, mikä siitm
sen kyltnj^den aiheuttaa?" ' -
«f-Hm, jaa, ehkä jää."
Stuart".
Eräässä teatterissa näyteltiin kerran näytelmää
Muuan näyttelijä, jolla oli hyvin poikamai
turvauduttava kitistä tehtyyn ylimysnenään. -Km y
Stuartin ^^kuolemantuomion alleklrjoituskohtauksesss
kuningatar Elisabethia ottaakseen vastaan
TSIKK
seltä,
käsitteeUä
milHstä pi
. siologisesti
teeseen kv
kin ktiin
. teon perus
ten väliset
perustana
suojan ts
vaistomaii:
tää..
Dimisku:
remmassa,
maailmass
deta perb
seksi. Näyttelijän täytyi^poistua lavalta ja esityksen Mrti?!'," suhteissa s
laimeni ainakin hetkiseksi. . ;|!;' j^^gga
kuoleraantuömidn, kääntyi kuningatar äkkiä hänesiäV
päin, annettuaan paperin hänelle. .
Kuningattarella oli iso, pyöreä kultareunaineii röv'-
kaulus, joka hänen kääntyessään-^attui sipaisemaan \
kasvoja. Seuraus oli koomillisefn kiusallinen, sillä s
roikkui kirjurin nenänpää kuningattaren kaulyrin
Vaikeaa oli luonnollisesti ottaa nenä kuningattaren ka^J
ja kohtauksen traagillisuus öli pilattu.
Toinen koomillinen tapaus sattui eräällä näyttämöllä ••
esitettiin näytelmää, missä eräällä •näyttelijäälärpiti olla g.
kin kitistä tehty nenä. Eräs näyttelij*ätcirveri vaihtoi huc^
matta pukeutoimispöydällä olevan feitinkappaleen paino!)-
kappaleeseen, josta näyttelijä teki nenäni :
Kaikki meni hyvin hetken aikaa. Mntta pian rupesi ]j"
nenä käymään ja turpoamaah, laajeten vihdoin nauriin h
'ginvartija hänelle toi. Ett^i^vaiigin; olisi tarwnnut
kirjettä ulko^, oli Jiäii kirjoittanut kirjeen paperBle; joka i
nelle piti tuotamän.
Mutta näytelmäiitalna päätti vanginvartijaa esittävä
"No seläinfen jää, joka on jäätynyt-
•tä.'5' ^ • .
**01etteko koskaan nähnyt jäätä, joka
ei olisi Jäätynyttä?" .
- "En,-^n"uskö't3ä!ineehi."
"Mitä sitten puhutte sellaisesta?"
"No, puhelinpa vain ilmoista."
"Mitä te muuten tiedätte ilmasta?"
"En oikeastaan mitään. Luulin tietä­neeni
jotain, mutta huomaankin nyt, et­tä
en tiedäkään siitä mitään.
"Aivan oikein, te ette tiedä ilmasta
mitään. Kuitenkin te ryhdytte juttele­maan
vieraan ihmisen kanssa ilmasta
ikäänkuin omistaisitte sen. Ette ilmei*
sesti tiedä mitään metereölogisistä olo­tiloista
ja ihmiöistä. Ette voi selittää,
miksi elokuussa on lämmin ja joulukuns-sa
kylmä. Ette tiedä, miksi jääpuikot
kasvavat suuremmiksi lämpimässä kuin
kylmemmässä pajikassa. Ette tiedä,
milcsi maapallo jäähtyy lähetessään au­rinkoa.
Ette tiedä, että ihmii^n voi
saada auringonpistoksen varjossa yhtH
hyvin kuin päiväpaisteessakin. Ette tie­dä,
mikä vaikuttaa pyörremyrskyjen ja
pasaatituulten S3mtymisen. Ette voisi
troopaiisilla merillä purjehtiessanne las­kea
myrskykeskuksen asemaa, vaikka
henkenne pelastuminen riippuisi siitä.
Ette tiedä, mikä on monsyunituuli. Ette
tiedä mifei tuuli kuivaa kostean maan
pikemmin -kum aurinlio. Ette tiedä,
miksi kaste laskee maahan yöllä ja kui­vaa
päivisin. Ette tiedä, mikä synnyt­tää
sumun, revontulet ja sähkön. Ja
kuitenkin te ja teidänkaltaisenne tuhan­net
ihmiset tulevat vaivaamaan kun­non
ihmisiä jaarittelemalla ilmasta sil­loin,
kun eivät ke-ksi muuta sanottavaa,
vaikka tietäviit ilmasta '^^emmän kuin
muista asioista..
Herrasmies istui hyvin nolona, eikä
puhunut mitään.
telijä tehdä toverilleen kepposen ja antaa hänelle ^Iri'
asemesta puhtaan paf^rin. jKiuo vangin piti ruveta hk.
kirjettä pneerisä, liermostui hän ensin hieman^^ katselle,
puhdasta paperia. Mutta pian liän kuitenkin sai mi;'j
malttinsa takaisin.
- „ "\%nginvartija?" sanoi hän levollisesti. |
/."Mitä?"... . - • j
"Minä häpeän sanoa teille sitä, mifä en kernaasti sar
kenellekään. Vanliempani olivat hyvin köyhiä ja km\l
koskaan saanut tilaisuutta käydä koulua, niih minä en ci
liikea enkä kirjoittaa. Oletteko hyvä ja luette minulle täd
kirjeen?" j
Osat olivat vaihtuneet ja kepposen tekijä tunsi itsensä''
vin noloksi. :^utta hän keksi myöskin keinon. Tarka?
tuaan hetkisen paperia, sanoi häh: j
"Minä tekisin sen hyyiii kernaasti, iniutta tämä on:
hienoa kirjoitusta, että minun täytyy ensin hakea silmälas''
Tultuaan takaisin näyttämölle, oli -vanginvartijalla sil; <
jasiensa lisäksi oikea kirje, jonka hän sitten liiki.
lisiä, mutti
perheitä.-
voimme t<
yhdyskunr
1, j
sitteet" cv
vallitsee tj
miten päin
ny minkäs
poikasten
Saattavatp
itse olla er
j siään tiiho
; Tutustut
kolmeen k
tavaan ty
muotoon, i
heitä seurj
j Etu-Intij
elää pieni,
badis. Kc
ja mustaj
suomu reu
-o "ii
Riistan\^i^tijat pidättivät äskettäin
erään farmarin Hardangerissa, Norjassa
ja syyttivät häntä laittomasta liirven
ampumisesta. Farmari veti esiin met­sästysluvan,
jonka hänen esivanhemmil­leen
oli antanut kuningas Fredrick V
V. 175S.
Tämän metsästysluvan perusteella
mainitun farmarin suvulla on lupa kaa­taa-
hirvi koska tahansa, metsästj^se-songista
huolimatta. Kuudellätoista
seudun muulla farmarilla on samanlai­nen
lupa. Riistaviranomaiset aikovat
koetella luvan pätevyyttä ylioikeudessa.
, ; •Kirj. Eemeli Fa?ras- -.v '
Missä on aaltojen Imrjat tyrskyt, -~
kuohut, paukut ja murtavat myrskyt,-
vyöryvät karjat, " .
vaahtojen karjat,
sinne usvien, vaarojen taa.
kalamies pelotta Mirtehtaa.
Rannoilla .vilkktm kotien valot, '
y^lä taivahan tähtien palot.
Tuolla ja täällä,
aaltojen: päällä :
venehen lyhty tuikahtaa
painuen taasen paitojen taa.
Joskm on tyystiä — kuin Juhlan aalto,
mielissä soljuu miettehen saatta \ . -
Taivahan ranta
ja harmaa saitta, •
kuVassa päivyen purppuroi . .
silloin laulukin raikuen soi.
Silloin kuin meuruvat myrskyn vimmat
vyöryvät tyrskyt nhkaavimmat,
viestiä monta
min onnetonta . .
ne silloin rannalle hi^jettaa,
kotien nurkissa valittaa:'. . . . ; , ;
TaisteJti leivästä, elämästä,
kuuletko, kuinka se laulaa tästä!. -
Vaihtuvat näihin
kaloihin, pätkin • •
elämä kaikkine toiveineen • —"
— useinpa synkkähän syvyyteen . • •
Missä on aaltojen • hurjat • tyrskyt,
kiiolmt, paukut ja murtavat myrskyt,
J I.-;:
mutta mie
rit saattav;
kuin kam€
to on sivuj
ra. Selkä
ulottuu py
I Naaras or
I harmahtaa
I ten linnuil
I käämmät j
|raat. — Ba
I kasvi viidal
.[seen jonk
M , helppo pu
tl' tapauksess
Iijhiekkapoh;
' s f van pienei
' ' houkutteli
n r f J ^ ' P i a n ,o]
Hedelmöitä
kiinnitti r
kutu parin
tyi, ajoi k<
{tehtävä oli
kun pohja]
prinssimak
änä aiks
omisti sa
siirtyi ruul
Jjasti rinta
[lettaaraitii
[se teki-:pig]
Mstuaksee
^aara
^opeasti
jkauden :ku
^vat mti
,= '|simmäket.'
jatkuvasti
aikaa.pesäj
"^'oryijät-i
'»^aalitojtii:
sinne.mvu
kohmiesTj
|a0>mTAINA,«Emi.KimN.18'iPm'".^äj 1950