Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 18, 1950

              iöölleldeii ^«isiassi- tf»li«iöisia. -Nosti,
• Jotka kielsivit Ädöttöiaastl, ettei kiina*
Jasesi sovi iiäytiää luntdtaaa ulm päin.
v&mi mlrpkM se tarkoin maskeeratiui-im.
-Mutia B%"f Wörig im-oliti maskinsa.
Hän nfraittäin Ilmeisesti näytti liäiiimäs-
''Tietysti rakkaan enon «kirjallisslla
-suostiiniuksöla'-, kiirehti aeiti Haason
selitlSniSän vetäessään kirjat ja doku­mentit
esiin käsOaakkunsa s>a'€nnöistä.
• -Hän iyödä läpsä3tti ne näppärästi WOD-
• gin nenän alit Ja kehoitti täiä varmistu-
- maan niiden laillisuiidesta.
• ' Wöng öli ]o 'korjannut rikkoniukseasa
• aiituaasli •ktiölkiden esi-isiensä 'traditioi-
• la vastaan, katsoi -neiti Hansonia käsit-
•lämattöniillä siimiUään ja sj^entyi tut-
^-•kimaan -papereita ynnä'•dokumentteja,
• Aivan'oikein, allekirjoitus oli kieltämät-
' fä lierrä "IMu-lIigamii' käsialaa. • Hän oli'
• nähnyt luon niraikirjoitoksen satoja ja
; satöjak-ertoja...
JalVong Ij^iy-tyi tyynenä kobtalooa-
• sa. Luo^^tii paikkansa kassarekisterin
• lakana- neiti Hansonille, vj^Öttäytyi esi-
• liinaansa, pisti korkean kokinlakin pää-
• Mnsä ja astui entiseen virkaansa keit-
• ...tiössä. ..' Tavaraiitilauksen; ynnä • muut
•-"selfaisef sekavat seikat Jäivät kuitenkin
. Mnen . Iiuölek^en. oikeastaan neiti
•'Hanson tuli itse vain kuin kasöörilisi,
liäli sanoi. Mu-a^t^-n kaikki jäi ennalleen.
' -Rakas eno ei halimnot mitään suurempia
• finoölöksia ilehtä\*äksi. Ja kaikki, tarjoi­lijattarista
lähtien, olivat tyytyväisiä.
Eihän kukaan edes metjettänyt työpaik*
kaansa.
^^ylyen ajan .sisällä oli ka'li\'ila
^Stew' kaivoskylän suosituin kakviila ja
jneiti Hanson -kaivoskylän suosituin .nuo-ri
nainen. Kullankaivajat olivat aivan
pikiintjTieitä 'Mneen. He viettivät kah­vilassa
kaikki vapaa-aikansa. Asema-virkailija
oli muuttanut sinm mokaile­maan.
Hän vietti siellä kaikki vapaa-aikansa.
•Kaikkein ihmeellisintä oli, että rou-
•vasväki pistäytyi aykyisiii sinne ilta-päivä-
teelie. Entisistä teekutsuista, oli­vat
ke •tulleet huomaamaan, oli suoras­taan
hin-eästi' vaivaa. Oikeastaan he
kylläkin tolh-at katselemaan «neiti fian-sonia
pukuja • ja -liatluja, jolta -tällä oli
tsuurenmoinen v<iTa5to. Tietysti kailiki
New Yorkista. Ehkäpä kautta rantain
aivan Pariisista saal^ka. Samuel oli ker­tonut
-hänellä olleen 'lukemattomia mat­kalaukkuja.
!N"o. Samuelin tapa oli ai­na
liioitella, mutta . . , 'Rouvasväki oli
ihastunut, sillä neiti Hanson näytteli
lieille kaikenlaisia ihanuuksia herttaises­ti
liym^^iile-n. Rouvasväki hjnnyili hert­taisesti
vastaan ja painoi mieleensä leik­kaukset
ja laskostukset ja rimpsiituk-
JinimsäMcva-Hohtehi-Tötumen lehmä, onimmhnun- tmseksisuurin m^isdordmtia^a. Lehniän-iumionÄh
pahst Dale ja se an-Glencloskeyn-jarmm omstama QueensviUessa; OM. Dolen mmtohmtmta-mi eUut
21,064 p(Smim maUm-. Mambnamnmtyksen mmava hkmä mi British Cohmii}^msa]s~sen-m4iitGitmtaMo-on
21,SOO paunaa. •. ^
set. Ja 'EatOllin suurliikkeissä oltiin
ihmeisslfän ynnä mielissään. Nimittäin
niillä osastoilla, missä tilauliset sekä
«otettiin vastaan että lähetettiin tilaajil­le
postitse.. Milloinkaan eivät kangas-osastojen
my\^nnit olleet vielä niin kor­kealle
kiivei3.neet kuin tänä tahona.
•Kaikenlaisia kankaita läheiet.tiin tähän
syrjäisee^n kai^-oskylään aivan pakolt-tain.
']Mul.-t,a eihän Patonin suurliikkeis-sil
tiedetty mitään neiti -Hansonista eikä
liänen %'aatteistaan, jolla nyi: •li.iki ha­lussa
kopioitiin-*^ Sakset „ naksuttii^at,
ompelukoneet joilla sellaisia sattui
olenman —•surisi%'^t alituisesti. Ja ky­län
kahta aramaititaitoista ompelijatar­ta
oli 'mikea löytää.- ksi^jgaspakkojen
Joukosta. Sillä, -km rouviasväki kerran
Tvhtyi-"iloimejen, el sitä mikään mahti
maailmassa voinut estää. Kuten jokai-
Een Ä t ä i . - • - •
'Tietysti -miesväen loiupakot tina tal-mm
kuomattavasti 'blienivat -ja pankki-tiiit
samasss iimäTiii lyhenivät. 'Muita
feuka välitti' miiu - pienistä selkoista?
Paitsi-ehkS miesväki. Joskus %»aka\fill&
hetkilEän.-. - Ja allmast- tetet -oli^t
iMs^ kaivos-kyläsm. 'nyky^lö %y%m. har­vinaisia
'ja ctäHIä. loisistaan., - • - .
Kaiklvi joMui luonnollisesti neiti Han­sonista,
joka tullessaan oli tuonut tuu-lahclukseB
suurmaailmasta. . Tämän
tuulahduksen keskipiste oli -kahvila
*Stev;\ Siellä soi nikkeli-mylly lakkaa­matta,
siellä tanssittiin iltaisin. "Siellä
rouvasi'ä-ki sai uusia ihailijoita, siellä
miesväki tapasi uusia kullännuppusia.
Avioerot leijailivat uhkaavina pikinä
ilmassa ja sekaantuivat tupakansa^niun.
•Ja kaiken keskellä liikkui neiti Hanson
• ihailijoittensa jTiipäröimänä.. HjTuyil-
'len, veikistellen ja lanteitaan keinutel­len.
Aseniavirkailija oli suunnattomasti
^.rakastunut, hotellin omistaja suunnil-
' taan rakastunut. Hän oli menettää jär-
-kensä sinä päivänä, jolloin neiti Hanson
oli jättänyt hotellihuoneensa ja muutta-
- .ni!t asumaan rakkaan -enonsa taloon.
Iviillanka.ivajat taas huvitt-i\'at yleisöä
antamalla iijTk-keih^äyttei-tä, kokonaan
unohtaen sellaisen ylellisjyden kuin esi­merkiksi
n3^rkkeilykehän. Missä ja mil­loin
hyvänsä sopi heille mainiosti. Po­liisikonstaapeli
ei nähnyt mitään, ei
kuullut mitään. Hän oli myös silmiään
ja korinaan myöten rakastunut. Aamu­puolella
yötä, kun kah\nla 'Stew' lopulta
. suljettiin, hän piti hyvän huolen, ettei
kukaan häirinnyt neiti Hansonin koti­matkaa.
Paitsi hän itse. Neiti Hanson
tiiijensi kassan aina lähtiessään ja ra­hat
• olivat hänen käsilau-kussaan. Siis
tan'itsi hän lain ja esivallan-suojelus­ta.
Ja.sitä laki ja 'esivalta soi -hänelle
aaiiliaasti Ja runs-sln- mitoin. Poliisi­konstaapelin
hahmossa. - -
•Ja niin kului pari kuukautta hauskas­ti
ja rattoisasti ja- rakastuneesti.
• Sitten eräänä p3i\iinl lYoag Wah-
Höo sai herra .Muliigaisilta sähkeen.
-Herrasväki • Mulligan-' saapuisi kotiin
• tiiiomeiiaaniulla, sanottiin siinä. Sanum-
• -aikaisesti sai -neiti Hanscm" ni-mettömiiE
missi, oli vala- kaitsi sanaa.:
yöni. 3iMemmat sähkeet • - \'as-taaaatti
-asemavirkmlija, koska hM toi-aiiit!
asemalla.-kai-fckia virkoja,-:sihkÖt- '
täjästi -ek^ressimlelieen -asti. -iräa 'tuE-
•si mustasuklialsatttta -noRa -kÄta. sanaa
feghlaaB.. Tai.. -öikeastsaa- nfiiss- -lähet- -
täfää kohtaan. IMutta sitten 'hänelle,
selveni, ettei hän tuntenut niiden lähet­täjää,
joten oli sula mahdottomuus olla
mustasukkainen tätä kohtaan. Sehän
oli päivänseh^ asia. Pää ylväästi pys­tyssä
ja kirkkain otsin Mm siis ojensi
sähkeen neiti Hansonin suloiseen, xuu-sunpunen^-
aan käteen. Hän olisi 1-uul-ta-
casti suudellutkin tätä suloista, ruu-sunpunervaa
kättä, ellei miil Hanson
olisi nopeasti käyttänyt sitä sähkeen
avaamiseen.
Alakuloisin mielin vei asemavirkaili-ja
'IVongiUe saapuneen sähkön keitti­öön,
"^^'ongin ja toisten kiinalaisten rie-mu
oli rajaton. Niin ainakin, saattoi
päätellä siitä hirveästä sing-songlsta,
minkä sähke heidän keskuudessaan sai
aikaan. Rajattomassa riemussaan kii­kutti
Wong sen nti Hansoninkin luetta­vaksi.
Ja kaikki riemuitsivat- Kaikki
huitoivat käsillään. Kaikki puhuivat
yhteen ääneen. Paitsi neiti Hanson.
Hän vain hvTindli, salaperäisesti,'käsit­tämättömästi.
.%ema\nrkailijan luotua neiti Hanso-niin
kaihoisan katseen ja poistuttua kah-
\'ilasta pTOi neiti Hanson Wongia ot­tamaan
paikkansa kassalla. Ymmärsi
kai Vvong, että hänen piti kiiruhtaa kun­nostamaan
herrasväki ^-lulliganin asun­toa?
Siellä kun öli kaikki niin sekaisin
ja hujan hajan. Totta- kai Wöng ym­märsi.
Oikein hjn-nn. Hän heitti- esi­liinansa
ja'korkean kokinlakkinsa keit­tiöön
ja istuutui kassan, taakse, Neiti
Hanson kietoutui turkkiinsa ja -poistui-kiireisin
askelin kah^-flasta. Tällä ker­taa
ilman lain ja esivallan suojelevaa
seuraa. Eikä .neiti 'Hansonia sen jäl­keen
enää-nähty kahvilassa, -Häntä--ei
enää -nähty koko kaivoskylässä. ' Eikä
missään. Kukaan ei edes., sattunut aä-
. kesään sitä suurta autoa, miM-yÖn pi-myydessä-
pysähtyi herrasväki MulBga- ;
uin asunnon ..eteen- ja •!ietkeii-:lulattiia
taas .'katosi yön pimeyteen. Mukanaan.
neiM- Hanson ja hänen iukemattomat
matkslaukkunsa, -
Seuraavalla aa,muna pilasi herrasi^äia--'
Muligan kotl^. He olivat-pirÄnpaiili-tamia
ja mrotenkin terveesiru^its.- -kij-ten
tiedetään olevan k^en tatesa^ |ol:
pari kuukautta on - loikoillut palmnpiii
den siimeksessä ynnä' etelän heMmi
taivaan, alla. Herrasväki -Muliigaa vt
lan hehkui terveyttä ja uutta vöins,
He ajoivat asemaita -kotiin Samuelia 21
tossa ja sillä' väliii:ehti tämä -kertoa±
kummia ktrahimisia, että rou%'a lUi
gan tuli ai^an kalpeaksi ja meni m.
sanatitomaksi. Samuel tietysti 'kr,[
neiti- Hansonista, ylisteli häntä man
pilviin.. 'Kertoi siitä ennomaisesxa E
keestä ja asiakaspiiristä, minkä l2h\
^Stew' -oli -heldäB poissa oUessaau y
päriileen kerännyt. Kaikki neiti. &
sonin .aasiosia, kaiidd. 'Kyila k
. ÄiulKganllia oli aika sisarentytär, o
totisesti! Ja: .kylän miesväki oli ilc
hulluna — rakasttraeet hän^ti jobd
noa sorkka,. ' Hm — ehkä--hänkiii, SJ
muel, olisi, ellei noita, kilpaaijoita ^
niin paljon. Mutta oli sHnä tjntöä te­räkseen
. .
Auto pj-sähtyi. Rouva -Mulligan p^-
si vain .mMiensä avustamana ulos
tosta. Hän hoippui miehensä kasi'.?'
teen nojaten ovelle. Tämän ets^s
avaiöta taskustaan rouva 'MuHisaas.
jasi ovipieleen, Oven auettua MB 1>
' sahti ensimmäiselle sopivassa v^^^
olevalle tuolille ja istui siinä hiij^
kuin s'ul-keutimut simpukka,
set ^'•lisl minuuttia. . Jona aikana 1^'
MuIKgan varvasteli huoneesta toijä:^
Hän ei kuitenkaan nähnyt ketään,}"
dessäkään. .
=l-f utta -B3i; olii^at,.kokonaiset viisi ^
nuuttia siirtyneet, meaneisyyteen jai *
-VR -Mulligan'-poimaJiti pystyyn-M''[
kjiiuulen voimalla-.ja etelässä ket^-^
•lään -uudella, voimalla-hän s>'ok5n^\*|'
neesta toiseen. • HaBkiän ei
-tään, yiidessäkaSn. .. l
-'TavaBi^a^--- oloissa.-^ rouva-
• kutsui mit^iäji' Ä e B a rakas Ftt.J^ f
lessMaL-poissa tasapairfflstaJiSr ^
PMrick. |Ä-ssM«ssaÄi.?3ti^^^^
oli -hän -.kofamajm - uaohtamst '
taidoa. -Hyt-- ®Ii -seHaiaeii liet^- t
•-"Sö^^täl -FBtrici:
vaadm «Illasta!-". Mn- Mm^-