Vapaus, December 20, 1926

              jaaanantaina, ionluk> 20 p;na—Monday^ Dee 20
V A P A U S
Icanadan enomalMscn ^öväestön ainoa ^^^^^'^f^^^^
Bmcstyy Sudbtiryssa, Onti maananteina, keskiviikkona
I . ^.erjantaina. ^ ^ - ^ j t ^ ^ j ^ t , •
S. C. NEIL. ARVOVAABA.
Begistered at the Post Office Department, Ott&wa,
••ta gecondclass matter.
VAPAUS (läberty) . ^
The only organ of Finnish Worker8 m Ca^da. Pjh-lished
in Sudbory, Pnt., every Monday, ivednesday
m£d Friday. =———--=====i^^
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaimailmotnkBet »1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
^Avioliittoonmeno ilmotokset 60c palstatauma^
NimenmuutosilmotnkSiet 50c kerta, $1.00^3 kertaa.
SyntymäamotukBet $i.00 kerta, $2.00 3^ kertaa.
' Avioeröilmotnkset $2.00 kertea, $3.00 kaksi kertaa.
:Knö j$2.<«) kerta, $50c lisämaksu
kjitdslauseelta tai muistovärsyltä. • ^
^ i kerta, $1.00
kofane kertaa.
"dittaesaa.
Tilap^isilmot
tessa, lähetet
Gen^al advertising rates 75c per coL mch. Mi-oimnm
charge for single insertion 75c. The Vapaus
'ia ibe bcst advertising nxedium among the Finnish
Peörie In Canada. _.
•nLAUSHINNAT: ,
Cenadaan yksi vk. $4.00; puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1X10 ja yksi kk. 76c. ^« „ ,
TMysvaltoiliin ja Suomeen, yksi vk. .$6.50, puoli vk.
^*TilauIttä??oita ei^seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten- jojlla_gn takaukset.
Maanantain Iditeen älottiijen Ilmotnsten pitää ol^^
konttorissa lauantahia. keskiviikon lebtöen tiistaina ja
"perjantain lehteen-torstatoa keUo 12 päiyäUä. ^
Puelttstiisliitto kehottaa työläisiä
protestitoiiiiiiitaaii
- C a n a d a n työväen puolustusliitto on lähettänyt osas-toilleei^
ja tyovSenldidille kirjeen, missä ee kehottaa
osastojsan ja puolustusliitolle myotätuntofeten työväen­järjestöjen
yksikköjä käyttämään vanldenvapauttamis-viikkoo,
joksi se on asettanut, ensi-tammikuun toisena
pajryänä' alkaVanv^ja yhdeksäntenä, päättyvän ^viikon,
mitä tarmokkaimpaan ja laajimpaan piotestitoimin-taan.
Yiideksan canadalaisen luokkasotavangin "vapautta-mistaistelun
kannattamisen lisäksi tulisi kaildcien pro-t^
iko^uksien ohjelmiin sisällyttää myös seuraayat
asutl:
1) Prdtesteeraaminen puolalaista valkoterroria ja
Puolaa oikeitölaitosten^niitä päätöksiä vastaan, joilla
o^ita tunnettuja työläisiä äskettäin tuomittiin kuole­maan
Puolan Galitsiassa.
Protesteeraaminen Yhdysvaltain oikeuslaitofcsia
vastaan sen- johdostaj että nämä kieltäytyvät myöntä-
:mistä uutta Vkuulustelua Saccolle j a Vanzettille, mikä
fcieltäytyriunen: merkitsee sitä, että nämä italialaiset
työläiset joutuvat -sähkötuoliin, elleivät maailman työ-i
a i ^ t kohota äänekästä vastalausetta.
- ; )Jokainen; puolustusliiton ~ osasto ja : jokainen : työläK
nen auttaijnaan' luoMcataistclijain elämän pelastamisessa.
3) Kaikkien maiden työläisten käymärf «Kädet irti
Kiinastad-kamppailun kannattaminen hyväksymällä
protestilauselmiä' imperialistisia Kiinan asioihin sekaan-toinisia
-vQstoan.'
; kirjeessä painostetaan, että kaikki kokouksissa'' hy­väksytyt
protestilauselmat tulee lähettää lel^istpllc, ja
vfirsinkin työväenlehdille, sekä puolastusliiton kansal-
Usvirastoon-'yh4essä kokouksista laadittujen selostus­ten
Icanssa.
ketkä hyötyvät sosialidemokraattien
haUinnosta Suomessa
Maai aikana on sosialidemok­raattien
h i s t o r i a l l i ^ a tehtävänä ollut Europan maissa
rientää kriisin tullen pelastamaan porvarillinen halli­tus,
kirjottäa toverilehlemrae Työmies. Näin kävi
Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Belgiassa, j.n.e. j.n.e.
ja Italian Mussolinikin on sosdemien pesuveltä. Nyt
ovat Suomen sosialidemokraatit poi^ariston vara-armei-ana
astuneet tätä roolia esittämään. Viime tiedot kerto­vat,
^ t ä sosialidemokraatit: Väinö Tanner, Väinö Voi­onmaa,
Väinö Hakkila, Rieti Itkonen, Kaarlo Heino,
Hannes Ryömä, Julius Ailio, Mauno Pekkala^ Väinö
•Vuolijoki, Väinö" Hupli, Johan Helo, Miina Sillanpää
ja'Matti Paasivuori ovat ottaneet pienen. suur-Suomen
vallan manttelin hartioilleen.
V Suomen talonpojat ovat kuohuksissa vararikkoon
ajautumisestaan sotaisan varustelun luoman verotaakan
" «11a;.työläisiä painaa työttömyyden kicous, palkat ovat
kehnot,! verot siet"ynättömän raskaat ja mieliala synkän
uhkaava; arraeiassa on tapahtunut yhtä perää kolme
suurenmoista skandaalia, joitten kautta kansalle, on
. lahtarikoniennon mädännäisyys paljastunut täydessä lois­tossaan—
j a porvarispuolueet riitelevät keskenään sii­tä,
kenestä syntipukki olisi tehtävä, jotta valtiolaiva
voitaisi. pelastaa haaksirikkoon . ajautumasta.
Juuri tällaisella.hetkellä, jolloin ponareitten hätä
ja häpeä on ylimmillään, astuvat sosialidemokraatit
laupean samarialaisen osaa porvaristolle esittämään:
antamaan porvareille hengähdysaikaa, suomaan heille
aikaa järjestyä uuteen hyökkäykseen ja lopullisesti hirt­tämään
itsensä Suomen työläisten silmissä!
Onnittelemme Suomen ' sosialidemokraatteja! Por-
, Variston lakeijoina he -saavat kunnian marssittaa suo­jeluskuntia
työttömien;.ja toisissa tapauksissa lakkou-tuvien
työläisten niskaan. He saavat nyt ensiluokkai­sen
tilaisuuden kääntää sisuksensa Suonien työläisten
katseltavaksi, antaa fteidän haistaa ja maistaa kum­malle
puolelle katusulkua sosdemit kuuluvat. Se no-peammin.
kuin mikään muu selvittää käsitteitä. Ja kun
porvaristo tämän savuseinän takaa kuljettaa joukkonsa
uuteen hyökkäykseen työläisiä vastaan, eivät sosdemien
sireenilaulut heitä enää pysty johtamaan harhapoluilla
Tämän jälkeen Suomen työläiset oppivat erottamaan
ystävän vihollisesta ja luomaan yhtenäisen rintaman
koko riistäjien ruokotonta koplakuntaa ja sen lakeijoi­ta
vastaaiu ^— Sflcsi onnittelemme Suomen sosdemejä!
Jausuu toverilehti lopvdbi.
Daily Worker silrrelaän New
Yorkiin
Yhdysvaltalaisen veljespuolueemme johdon taKoIta
on ilmoiettu, etta Worker5'kommunistipuoIueen englan­ninkielinen
äänenkannattaja. Daily Worker, tullaan
vuoden vaihteessa siirtämään New Yorkiin. Syytä leh­den
siirtämiseen selitetään veljespuolueemme lehdissä
seuraavaan «tapaan:
Miksi lehti siirretään New Yorkiin? on .kysymys,
jonka toverit tämän johdosta tekevät. Eikö Chicago
ole keskellä maata ja eikö kirkon tulisi olla keskellä
kylää? -
Epäilemättä, jos yksistään maamieteellisiä seikkoja
pidetään silmällä; Mutta missä on tällä kertaa radi­kaalisen
ja erittäinkin vallankumouksellisen liikkeen
kehto Yhdysvalloissa? Missä osassa maata on työ­väestön
luokkatietoinen liikehtiminen tällä kertaa voi-maldcain?
TSiän täytyy meidän emphnättä vastata
—^idässä, New Yorkissa ja sen ymEllristöllä.
vaarattomampana kuin jonkun muun
vastaavan raskaan teollisuusalan
työmaata. E i ole myöskään harvi­naista
sev että, usein: metsäteollisuus-alan
^öläiset, puhuessaan vaaralli^
sista työmaista mainitsevat: Hiili-j
a metallikaivokset, rauta-v j a teräs­teollisuus,
meri-; j a ra^
kivilouhimot y.m: raskaitten teolli-
Ja pitäen silmällä työväen vallarikumouksellisen liik- juoic^en isurat ovat työläiselle vaa-keen
strateegista keskiötä, on Worker9-kommunistipuo*
lUigen päävohnansa keskitettävä juuri sinne. Siellä sen
äänenkannattajakin löytää voimaidcaiiata maaperää; ja
siellä on mahdollisuus rakentaa se linnoitus, mistä kä­sin
hyökkäystyötä jadcuvasti voidaan suorittaa yli man­tereen.
idästä kulki länttä kohden Amerikan mantereen
asuttaminen. Siinä käytiin monta jtuimaa ^taistelua.
I^rsittiin välillä tappioita, mutta yritettiin uudelleen
ja uudelleen, sillä idän yhteiskunnan sisäinen* puristus
ajoi työläisiä aarniometsiä asuttamaan.
Kapitalistisen järjestelmän «kauneimmat» kukkasät'
on tähän mennessä keretty kasvattaa idäp teollisuus»
keskuksissa. Sillä suurin rikkaus ja rähmästely rehot­taa
siellä rinnakkain mitä suurimman puristuksen, köy­hyyden
ja' työläisten riiston rinnalla. Tämä luonnolli­sestikin
muodostuu myöskin vallankumousliikkeen he-delmällisimmäksr
taimilavaksi. Siifa sitä sitten sätei­lee
ja leviää länttä kohden. Mutta voidakseen kyetä
tä$tä maaperästä kasvattamaan tätä uuta lännen «siir-tolaisjoukkoa
»^ josta vallankumouksellisia kolonnioita
voidaan ^kasvattaa ja lähettää länttä valtaamaan, tarvi­taan
voimakeskukset tässä luonnollisessa maaperässä.
Siksi^ Daily Worker siirretään itään maantieteellisistä
epämukavuuksista huolimatta.
ToY. Lunatsharski avioliitosta ja
perheestä
Neuvostoliiton valistusasiain kansankomisari tov.
Lunatsharski on äskettäin pitänyt Leningradissa esitel­män
aineesta «avioliitto ja perhe». E
Tov. Lunatsharski osotti vääräksi sen ikäänkuin «vaH
lankumouksellisena»' levinneen katsantokannan, mike
pitää perheen säilyttämistä porvarillisen eimakkoluu-lon
> aiheuttamana ja suosittelee sen tilalle «vapaata
rakkautta». >^ • '.
Sosialistisen rakennustyömme aloissa kuuluu. lapsis-?,
ta huolehtiminen/.'niiden väljemmille, lausui Lunats­harski.
V^ta sosialistisessa yhteiskunnassa ottaa yh­teiskunta
lasten huollon itselleen. ^Nykyisissä oloissa
sitä emme voi tehdä. Neuvostoliitto käyttää vuosittain:
ncljäkymmentäkuusi miljoonaa ruplaa kansanvalistus»
tarkotuksiin ja- siitä suuren osan nimenomaan huollon
tarpeessa olevien lasten hoitoon, ja sama määrä tarvi­taan
vielä yhteiskunnalliseen avustukseen. Liioin ei> saa
lasten huollon kaikkea painoa asettaa äitien kannetta­vaksi.
Neuvostolaeissa ja siten myös uudessa avioliit­toa
ja perhettä koskevassa laissa asetetaankin lapsista"
huolehtiminen sekä isän että äidin velvollisuudeksi.
Tov. Lunatsharski katsoo sellaisten, jotka katsovat,
ettei sukupuoliyhteys aiheuta' mitään velvollisuuksia
eikä vastuunalaisuutta, ansainneen osakseen yhteiskun­nan
halveksimisen. Miehen ja naisen todellinen tasa-arvoisuus
on taattu vasta naisen vapauduttua ahtaista
kotiveivollisuuksista. Oikeudellinen ja taloudellinen
tasa-arvoisuus johtap tasa-arvoisuuteen jokapäiväisissä
oloissa. » ^
Valta -jää plorvaristolle Suomessa
Eräässä toverilehdessä kirjotetaan, että sosialidemok­raattien
hallitukseenmeno ei suinkaan mericitse pienin­täkään
helpotusta työväelle. Porvareille jää edelleen
ehdoton määräämisvalta. Eduskunta on por\'arien
kontrollissa. Sosialidemokraattinen hallitus voidaan
siis kukistaa milloin tahansa. Hallituksen muodosta­neet
noskelaiset ovat täydellisesti riippuvaisia porvaris-puolueista;
heidän täytyy kompromisoida milloin yh­den,
milloin loisen porvarisryhmän kanssa. Kaiken l i ­säksi
on porvaristolla turvanaan armeia, suojeluskun­nat,
olirana y.m., joiden johtoa ei suinkaan uskota so­sialidemokraateille,
vaikka he ovatkin osottautuneet
porvarien uskollisiksi apulaisiksi^ Suomen työläisillä
ei siis ole odotettavissa mitään hyvää, sosialidemok-rnattiselta
hallitukselta. Sosialidemokraatit ovat vain
jälleen osoltaneel halunsa auttaa ja palvella porvaris-luokkaa,
jonka luokkaticloinen työväestö käsittää veri-vihollisekseen.
Teoilisuusmurh at metsätöissä
Kiri. M. J-Miten
vähän metsätyöläinen, joka
työskentelee Canadan metsänkor-pien
villeissä komeroissa, jiäkeekään
ympärilleen. Kuinka paljon tapah^-
tuu teollisunsmnrbia, kuinka paljon
lonkkaantou ja sairastua työläiaä
tällä alalla^ Yleisenä käsityksenä
nietsätyöläisten keskuudessa;'on, et­tä
metsäkö ei olekaan .vaarallista,
jopa pidetään tätä teollisuuden alaa
rallisempia työskennellä kuin metsä­työ.
. J a että no, tuhoavat huomatta­van
mMrän enemmän lihastyövoi-maa
kuin metsätyö.
Tästä vedetään johtopäätöksiä,
että metsätyö on kaikkein vaaratto-minta
työtä j a myöakinr terveellistä.
Mikäli qn kysymyksessä edellinen,
niin se ei pidä "kutiansa" vähem-mässäkään
jsaaäxin, sikäli kun meil*
lä on saatavissa, nipmeroita valaise­maan
asiaa. Jälkimäisestä puhut­taessa
on totta se, kun puhutaan.ai­noastaan
työskentelystä . työmaalla,
mutta asunto-: j a kämppäolot puhu­vat
jo toista ideltä, johonka meidän
tämän yhteydessä ei ole tarpeellista
syvemmin kajota.
Näyttääksemme missä määrin te-oUisuustapaturmia
j a murhia tapah­tuu
metsätöissä, vertaamme muu­tamia
teollisuusaloja yhteen. Siten
saamme parhaiten asiasta selvän.
Käytettävissäni olevat numerot ei­vät
ole juuri,.viimeisempiä mahdol­lisesti
saatavissa olevista. .Mutta^ta­paturmat
metsätyöalalla eivät ole
ainakaan laskeneet > sitten kun nä­mä
numerot on otettu, vaan päin­vastoin
lisääntyneet. Käytettäväs-:
säni olevia numeroita vertaillessam-me
saamme kuitenkin kokonaisku­van-
tilanteesta sellaisena kuin se i l ­menee
tänäkin ^päivänä. Edelleen vaik
ka.tämä on T^dy^al^in,puolella oteti^
tua tilastoav niin se suhteellisesti
pitää paikkansa Canadaankin näh­den.^
• •
Yhdysvaltain työviraston julkaise*
mten tiedonantojen mukaan tapah­tui
Yhdysvalloissa v. 1924 eri teol­lisuuksissa
; sei;t;raava määrä teolli-^
suusmurhia jokaista tuhatta työläis­tä
k o h d e i i , j o t ^ olivat mainittujen:
teoUisQushaarö^n palveluksessp --r
nioitnsta manalaan menneelle tove­rilleen,
saattMsi hänet toverillisesti
lepopaikkaansa- Näin y k a j a toi­nen,
siellä j a täällä, sortua elämän
jaisteltissa, jossa metsäparooni on
korjannut viime 'sai^insa.^^^^^^^^^^^^^^^^^;
•Kokonaan' on toista silloin, kun
työläisiä' kuolee' kaiyosonkaloissa Ja
tehtaan komeroissa joukkomurhissa,
kuten vielä tuoreessa muistissamme
olevassa Ishpemingin joukkomurhas­sa,
jossa' Imivosmiehiä kynimenit-täin
menetti henkensä. Tämmöiset
joukkomurhat ovat kaameampia- Ne
vetävät huomion paremmin puoleen­sa
kuin metsätyössä tapahtuneet
teollisunsmurhat, jotka vain tavalr
lisesti vievät yhden hengen kerral­la,
mutta sitä useammin. ^ Tämä on­kin
syy siihen, että oletetaan met­sätyössä
tapahtuvan vähän tapatur­mia,
koska- ne eivät vie kymmenit­täin-
kerralla.
Mistä johtuu metsätyöalalla näin
sunri teoB^usmurhien ja tapatar-main
paljona? On ehkä. syitä, jois­t
a tämän kirjottajalla ei ole täy­dellistä
selvyyttä^ Mutta Itultenkln
motsätyöläisten järjeBtjrmättömyys,
ylön pitkä työpäivä, urakkatyöjär-jestelmä
ja kämppäolojen huutava
kurjuus ovat lisäämässä suuressa
määrin tätä onnettomien, uhrflnet-tdoa.
> Tästä. lähemmin toiste.
Metsänhakkuu
Poliisit V j a järjestysm.
Hiilituotanto
Meriliikenne
Metallikaivokset
Varasto työläiset
Rautatieliikenne^
Ajoliikenne i i
Oljy- j a kaasutuotantc
Kivilouhimot I
Paperi- ja - massateoll.
Rauta- ja terästeolL
5.0Ö
4.10
4.081
4.00
3.66;
2.84
2.25
2.0Ö
2.05
2.04
1.76
1.35
Vastinetta vääristeli-lijöille
.
Industrialistin numerossa 287, ja
sitä ennen le^itolehdissä, on I. W.
W:n Port Arthurin branchi oikein
hartiovoimalla alkanut vääristjele-mään
sekä ottanut tilaisuuden tul­kita
sähkösanomaa, jonka allekirjot-tanut
lähetti Vapauteen Port'Arthu­rin
ympäristön metsämiesten lakon
lopettamisesta. Allekirjottanut ei
Kaluaisi kirjottäa mitään tämän l a -
koi\ lopettamisesta, vaan olisi mie­lellään
antanut sen toimen niille!
joukoille, .jotka nykyään työskente­levät
metsäteoUisuusalalla. Mutta
koska allekirjottanut. on Industri.&-
iistin kirjotuksessa kysymykseen ve­detty,
niin katson velyoUisuudekse-n
i ' tehdä selvää joUakint rivillä tästä
kysymyksestä.
Lokak. 28 päivänä pitivät lakko-:
laiset kokouksen, jossa - päättivät
293 äänellä 19 vastaan mennä työ­hön
niille komppanioille, jotka ovat
suostuneet lakkolaisten vaatimuk-:
seen; kuitenkin kokous jättir lopul­lisen
päätöksen unioiden jäsenten
yhteiselle kokoukselle, jonka oli
niäärä pitää 3 Or •pSiväriä, - siis kaksi:
päivää myöhemmin.
: Lokak. 30 päivänä pitivät unioi­den
jäsenet kokouksen, jossa oli
osanottajia noin 150, molempien
unioiden jäseniä. Kokouksessa päät­tivät
he' lopettaa lakkokomitean toi-heidän
suuri avastnksensa, minkä
he antoivat lakkolalölle, ei mennyt
hukkaan, j a «ttä he nyt vapautu­vat
avnstustoiminnasta sekä saavat
tilaisuuden .valmistautua uutta tais­telua
varten. Tämän se vaikutti u l ­kopuolisille.
L W. W. branchiin
vaikutti se toisella tavalla, nimit­täin
siten että avustuksen tulo; lop­pui
j a ; branchii.: olisi halunnnt sen
jatknvan^eteeitpäin^nj' snn-rin
osa miehisiä olisi jo oUut työs-
-sä- Siksi kai branchi mölyp on nos­tanutkin.
. Loppuiko lakkoavustns liian ai-kaiah?
Sitä eh tiedä. ^ Mutta; mi­tä
tulee L . W. L Union jäseniin,
niin lakkoavustusta. jaettiin heille
niin kauan^ että oli ainoastaan 4
tai 5 miestä enää sitä saamassa;: jä
hekin pääsivät niiUe kämpille, jotr
ka olivat suostuneet lakkolaisten
vaatimuksiin.
Voisi kysyä mitä vaikutti mar­raskuun
2 päivän päätös, joka teh­tiin
TOBsinaakokoukfeessa, jossa päär
tettiin lakko lopettaa kaildlta i^äm-patS?
Tiitki hyvä "branchi" tätä
asiaa. Samoin pyydän syventymään
toistenkin . tähän . kysymykseen.
' Toivon että ylläoleva selostaa tar­peeksi
seuj mitä osaa allekirjotta­nut
on näytellyt tässä lakonlopettarr
misasiassa. . Samoin mitä koko . la^
kon aikana kirjotin ^lakosta, tein sen
lakkoasian tuntemiseksi tekemiseksi,
koska puolueemme lehdet olivat l a ­kon
ottaneet omaksi asiakseen, tais-j^
ellakseen' lakkolaisten puolesta, siis
päinvastoin kuin Industrialisti; jon­ka
palstoja ei saatu käytettäväksi
ilman "branchin" ja lakkolaisten
erikoispyyntSä.
Toveruudella
. J. Stählberg.
Toronton uutisia
Kunnallisvaalit ovat kohta käsillä
TorontoMa. Tulevan tammikuun en­si
päivänä valitsee Toronton asu-jamisto
itselleen alkavaa vuotta var­ten,
kaupunginhallintoon, kouluneur
vostöihin ja moniin muiiiin tehtä-'
viin virkailijat. Canadan*'työväen-p,
u olueen Toronton' osasto on myös
päättänyt käydä vaalitaisteluun,.;
jonka 'mukana yhteisrintamassa
taistelevat myös paikkakunnan kom­munistit.
Työväenpuolueen kedcusneuvosto:
piti; kokouksensa : kunnallisvaaleja
varten -jouiukuun 13 päivä Xabor
temppelissä, jossa "nimittivät seu­raavat
ehdokkaat eri tehtäviin:
kontroUilaatakuntaan James Simp­son
;. kaupunginvaltuustoon neljän­nestä
_ äänestyspiirista toht. Roamer,
viidennestä R.^'Shoesmith, kuuden­nesta
A. E. Robinson ja seitsemänr
nestä äänestyspiirista A. E , Smith;
valistuslautakuntaan neljännesta
äänestyspiirista J . G. Salzborg, vii­denneltä
Maurice Spector ja kah­deksannesta
rouva F. Custance.
minnan ...i; P a i v M i j > a i ^ me kommunis:
ka sen jälkeen snrtaa kaikki loppu-
Ontarion maakuntahallituksen ter-veysministeristp
on v. 1925 antanut
allaolevat numerot:
Pohjois-Ontarion metsäkämpillä
työskentelee 21,916 miestä, joiden-keskuudessa
on 'tapahtunut 3,467
tapaturmaa, joista 46 on päättynyt
kuolemalla. '^'(Tilasto on vuodelta
1923.)
Mitä nämä numerot puhuvat? Ne
puhuvat sitä, että metsätyö,, niin jottanutta tiedottamaan tästä leh-työt
ennemmin valitulle keskuskor
mitealle. Myös päätti kokous alkaa
järjestämään miehiä niille kämpille
töihin, jotka maksavat lakkolaisten
vaatiman 'taksan; kokouksen laskel­mien
mukaan uskoivat he ,saavansa
töihin kaikki miehet, jotka silloin
olivat kaupungissa, sillä siksi moni
komppania öji jo vaatimuksiin suos­tunut.
Vielä kokous kielsi kenen­kään
menemään niille kämpille, jot­ka
eivät suostuneet lakkolaisten
vaatimuksiin..
Kokouksen loputtua ^tuli useita
lakkokomitean jäseniä allekirjotta-neen
puheille ja kehottivat allekir-
— «Leonid Krassinin menetys oli suuri isku Neuvos­toliitolle
ja maailman vallankumoukselle. Täydellä
syyllä se laskee voittoisan punalippunsa puolitankoon
osottaakseen kunniaa ja ihailua sankarille, joka kaik­k
e n s a— koko elämänsä uhrasi köyhälistön. vallanku­moukselle,
miehelle, joka -kuului siihen voittamatto­maan
Tshitsherin—Rokovski—Krassin kolmikkoon, jo­ka
antoi kuolemaatuottavan iskun brittiläiselle imperia­lismille
Aasiassa, ja joka mies taisteli ja kaatui elämän­työnsä
kukkaansa kypsyessä, puhumattakaan monista
muista suurteoista vallankumouksen vanhan kaartin jä­senenä
vallankumoustaistelun järjestämisessä ennen vai»
lanottoa ja sen jälkeen voiton suojelemisessa ja rakcn*
nnstyossa.»
vaaratonna kuin sitä pidetäänkin
tapaturmiin ja" teollisuusmurhiin
nähden, kantaa kuitenkin suu­remman
sadon kapitalistin uhrialtta-xilla
ihmishengissä ja loukkaantu­neissa
kuin mikään muu teollisuus­ala
suhteellisesti prosenteissa las­kettuna.
Sellaiset tuotantoalat kuin
hiili- ja metallikaivokset, rauta- ja
terästeollisuus, meri- ja rautatielii-^
kenne sekä kivilouhimot jäävät ver­hoon
niiden numeroitten edessä,
jotka edustavat metsänhakkaajia.
Metsäteollisuus • raatelee mitä suu­rimman
määrän ihmistyövoimaa, jo'^
ka itse niin perin vähän kiinnittää
mieltään siihen seikkaan, että niistä
tukeista, pa-rruisto, pylväistä, rata­pölkyistä,
j a paperipuista mitä hän
valmistaa, tihkuu työläisten verta
enempi . kuin konsanaan kultamöh-käleistä,
jotka kaivetaan maanuu-menista
päinvänvaloon. Metsätyö-
Iäiset ovat kaikelle vaaralle , alttiit
ja joutuvat antamaan kätensä, jal­kansa
j a usein henkensäkin ja vain.
siksi, että saisivat ansaittua vaivai­sen
toimeentulonsa. Mutta tälle kai­kelle
omien tovereitten seurassa pa­remmin
kuin muuallakaan- ei anneta
mitään suurempaa huomiota. _
Kuollut kämppäjätkä. Kuka lie
ollut — tuntematon. Ei ystävää
— ei mitään seurapiiriä. •—Hau­dattiin
vaatimattomasti metsäparoo-nien
toimesta 'kaikessa^ hiljaisuudes­sa.
. ^ '
• Näin metsämiehistä yksi j a toi­nen
tapertuu veriinsS. Ei hänen
muistoaan ikbniuoiteta edes tiiin
paljoa, ettS^toveripiiri osottoisi kon-teen
sähkösanomalla. Lakkokomi­tean
jäsenet näet tiesivät, että joka
paikassa jännityksellä seurataan
Port Arthurin ympäristön metsä­miesten
lakkotaistelua. Siksi piti­vätkin
he tärkeänä. tiedottaa töiden
alkamisesta heti. joukoille. Allekir­jottanut
kirjotti sähkösanoman, l u ­ki
sen telefoonin avulla laickokomi-tean
kirjurille j a sitten antoi erääl­le
lakkokomitean jäseheflle, joka Vei
sähkösanoman sähkötystoimistpori.
Oliko sähkösanoma sitten totuu­den
kanssa yhtäpitävä? • Vakuutan
vieläkin, että sähkösanomassa ker­rottiin
vain se, mitä lakkokomitean
jäsenet ja sihteeri olivat hyväksy­neet
sekä kokouksessa olleet ker­toneet.'
Että sähkösanomassa aino­astaan
mainittiin "lakko loppunut
työläisten voitolla", piti myös paik­kansa,
sillä lopetettiinhan lakko
niillä kämpillä, jotka olivat suostu­neet
vaatimuksiin, minkä sähkösa­noman
i^la oleva selostus selosti.
Selostuksessa kerrottiin 28 päivän
kokouksessa tehtyä päätöstä töihin
palaamisesta niille kämpille; jotka
.suostuvat lakkolaisten vaatimuksiin,
.mutta- joka päätös vasta.' nyt 30 päi-;
,vä päätettiin panna k{(^i^töÖ^i1!äf
:män selosti sähkö&bHMAä jii^Bd^myia
pitää paikkansa.
No mitä sähkösanoma .sitten vai­kutti,
josta "branchi" on numeron
tehnyt? Sähkösanoma vaikutti raii-hottavasti
ulkopuolisiin joukkoihin,
jotka olivat yhtä tarkasti seuran-iieet
i|Iakon knlkua^^^:k^ ja
Joika' samaUa toivoivat lakon lop-pmnist
» ia .vt^ittoa työliiisille... Ul­kopuoliset
työläiset '^lakivat, että
titkin kaiipungin asujina tulemme
äänestämään, ollessamme osana työ­väenpuolueessa,
ja muodostamme
yhteisrintaman, saadaksemme mah-;
dollisemman tarkkaan työväestön
äänestämään työväen asettamia eh­dokkaita.
Kansalaiset, pitäkääpä tä-jnä
mielessänne, ' I^ydessänn^ tiam-mik.
ensi päivä kunnallisvaaleihin,
ja äänestäkää vain näitä työväen­puolueen
asettamia ehdokkaita.
Viisi miljoonaa maksava hotelH
rakennus rakennetaan Torontoon'
vuoden 1927 aikana. Rakennukseen
tulee 19 kerrostajniihin 540 huo­netta
j a sama määrä kylpyhuoneita.
Hotellin paikaksi ori ostettu^ King
j a York katujen kulma länsipuolel-
Samoin kaksi miljoonaa maksoivs
osastoasuntotalo tulee rakennetta­vaksi
Torontoon y. 1927 kuluessa.
Talon paikaksi oh ostettu tarvitta­va
maa Bloor ja Avenue Roadin
kulmasta. "Talon nimenä tulee ole­maan
Queen's Park-Pliaza. Talo t u*
lee olemaan suurin asunto-osuusta-loista
mitä. tähän asti on kaupun­gissa.
Canadui kansan varoja tuhlattn
miljoona dollaria : rakennustouhuun,
joka lopulta raukesi. rCaniidan hal­lituksen'
piti rakenniittaa rautatie­liikennettä
: varten konttbrihuoneus-;
to Torpntoon. Puuhu oli jo niin pit­källä,
että sanotun liikkeen ntirien
liikehuoneusto tyhjennettiin hajot­tamista
varten viime k^vännä, -jol­loin
samalla ilmotettiih, että kuu­kauden
kuluessa, talo on hajalla jä
sen paikka käytettävänä uuden r a ­kentamiselle.
Nyt kuitenkin toissa
lauantaina kaupungin: päivälehdet
tiesivät kertoa, että talonrakennus­puuhat
6 V a t ; l ^ ^ lähes
miljoona dollaria kiilutettu kaiken-näköisiin'.,
valmistt^spnuhiiin. Raken-nusiajä|
k]£Bk^^ttun sen vuoksi,, et-
•iso vVfio^raikja oli vuokran­nut
toisesta talosta 9 kerrosta, ja
n i i n ; ollen ei rautatiehallinto olisi
saanut ehkä vuokrattua uudessa ra-kOnnuicsessaan
löyltyviä huoneita,
joita se itse ei tarvitse, j a sen vuok­si
luovuttiin koko aikeesta. Sano­tun
'talon ^ TakennnspttShat Ol­leet,
y l i kaksi vaotta käynnissä, - f -
.Heriro^. on ^heidän omat puuhansa
j a rähantiäds^ ^^^^^sillofar
vallankin fam eaavat näsa saoxanaj.
seati tnhlailla kansalta koottoja va­hoja,
sirtäa niitä oauin taakaihin-sa
monilla olemattomilla tonhnilla,
knten tällä kerrotallakis.
Vain 30 joötalaistm on Torontos-sa
ollut 45 vuotta sitten, kerrotaan
eräässä tjlastosm- .-RfttnT^faen tilasto
sanoo, eitä tänään oid heitä Toron-tpasB
45,0Ö0; väMtuiseha asujana
Sivulliselle, joka ei ole tilastojen
kanssa mis^rään kosketuksessa, näyt-tää
heidän lukumääränsä paljoa suu­remmalta.
: Kaoirangin ptjusit aarriai .Sonlu-kalja
» takavarikpimaila tämän kuun
riipäijräiiä Canadan Natioi^^ rata­pihalta
yannnn, joka sisälsi 10,500
pulloa Waterloon olutpas^on olut­ta..
Vaunn oli rahtipapereihin mer­kitty
'kuuluvaksi Union Luaber
Comony of Toronto-nimiseDe laata-tarhälle.
, : '
Lajuia ojennnslaitokseen. Viime
vukoUa kuljettivat 8 j a 12 ikävuo­den
välillä olevat- pojat 36 säkkiä
perunoita Donin laaksossa'' seisovis­ta
Tmapinai^a; tavaravauntnsta, ja
myivät perunat kaupuhkilla dolla­rilla
säkin. Nämä nuorot ^peruna-kauppiaat"
joutuivat kuitenkin kiin­ni
j a ojennuslaitokseen. — Mouta-ma
viikko' sitten pidätettiin toista­kymmentä
poikasta niinikäSn "pe­runakaupasta".
'•
Jonlunn on vara , mnataua päivä,
joten vieläkin huomantoB paikka­kunnan
väestölle niistä sunrieta,
mahtavista, ennenkuulumattomista
juhlista, joita osaston hnonenatoRa
toimeenpannaan jouluna. Aattona
ensinnä syötetään - joulupuuroa sitä
haluaville; j a - koko yön kestävillä
tansseilla koetetaan puuronsyöntiä
kiihottaa hjrvän orkesterin soittaes­sa
selvää tahtia koko ajao.
Sitten joulupäivän iltana ^on paik­kakunnan
väestöllä nähtävänä kaik­kialla
paljon huomiota herättänyt
operetti "Pikku pyhimys", jossa
Pikku pyhimyksenä esiintyy toveri­tar
FANNI OJANPÄÄ Detroitista.
Toveritar Ojanpää on yksi parhaim­mista
Amerikan suomalaiasta nais­laulajista;
Ja Pikku pyhimystä esit­täessään
esittää hän >iUurimman
osan laulamalla, joten on toivotta­vaa
:, ettei yksikään paiMc^rantalai-nen
näyttämötaiteen ystävä jätä nä­kemättä
tätä. arvokasta näytelmää,
jossa''samalla saa tutustua vieraan-paikkakunnan
näyttelijään, joten ti­laisuus
on kaksinkerroin arvokas.
Sunnuntaina'; 26 päivänä, kello
kaksi' päivällä alkaa snomalaiseeii
sunnuntmkouluun ja' Canadan pio-neerijärjestöön
kuuluvien lapsien
juhla arvokkaalla ja monipuolisella
ohjelmalla. Ohjelma tuljsi liiaksi
pitkäksi tässä kertoa. Mutta sanal­la
vaan sanoen se on arvokasta ja
monipuolista,' kuuluen siihen, leik­kiä,
tanssia, puheita, runoja, voi­mistelua,
näytelmä ja laulua. Ti­laisuuteen
on kaikilla vapaa pääsy,
joten on toivottava, että vanhem­pikin
väki rientää runsaslukuisesti
tähän juhlaan katsomaan, mitä pio­neerit
saiavat ail^aan. Meillä on ny­kyään
noin (iuusikymnjentä lasta
opiskellut syyskauden koulussa, jo­ten
se on jo siksi iso joukko, että
se kykenee saamaan aikaan arvokas­takin,
jos heitä siihen vaan ohjail­laan.
Saapukaa siis näkemään.
Juhla alkaa kello kaksi siksi, että
se pitää loppua kello kuusi illalla,
talon vuokralaisten saapuessa käyt­tämään
iheille kuuluvaa vuokraoi­keutta.
—^ J ;
KIRKLAND L A K E , ONT.
"Mauri on tehnyt tehtävänsä.
Mauri saamennä". Tätä sanan­partta
täällä nykyään toteutetaan,
sillä kaivannoista erotetaan miehet,
jotka jo ovat tehneet tehtävänsä.
He eivät voi enäii tuottaa sitä, mitä
kapitaHstit heiltä vaativat. He ei-yät
ole enää kyllin tei-veitä ja voi­makkaita
läpäisemään lääkärintar­kastusta.
-Useimrftat, näistä miehistä
ovat olleet kaivannoissa työssä tois­takymmentä
vuotta.
Järjestyneet työläiset ottavat tä­män
kaiken vastaan tietoisina, silla
he eiyät kapitalisteilta muuta odo­takaan.
Mutta - kilpaporarit sekä
herrain kätyrit väh|n ihmettelevät
niitä toimenpiteitä, /oita heihin näh­den
kohdistetaan. Mutta joka ta­pauksessa
aukaisee tämä toimenpide
useimman, silmät näkemään, ettei
kapitalisteilta ole mitään hy^'^
bettavissa, jollemme: itse sitä hanki.
Valte Vuoren nostama oikeusjut­tu
haaJimme järjestysmiestä vastaan
päättyi,- sekä jouduimme maksa­maan;
xpiiön juoinäi^ähoja. Valte
Vuori oli humalapäissään tullut
haalillempie, sekä ulösajettaessa sit­ten
^mä "herrasmies" oji loukan­nut
itsensä,
foivpmme vidii, että täsfedes
"tanssii ; siellä, [ m i s ^ törsää".
• N » 1.
CAMP 15, CJI.RT., MILE 7h
' KlmppS,:i ««USnaMitoisla >
dcnMtttotttä Wil£ist^ y b t A B » ko-
Cam
x
40* Ehe^
hetyksista
•hrfykaftä
läbetyksjst
s2a5dca ltiao ^d^o
Sudbury
»oivat kä:
tiedoBtamz
KaikS
.jaoraan._*
"iuaia Pf»
panden k<
U I V A P I l
tIEDUST
Tehkäi
Box <
> Vapand
vastaan n
VAPA
Poi
eripaikka
Toronto,
Bia 95.7 I
Robm 30'
koo» pide
viidennen
Iittiin edi
. koukseen,
sä 24 p.
edustajak
toiseksi 1
: edustaa ]
Tärjfeii
sätySläist
kasnunnii
snsta. T i
tää ölevi
teuttaa.
silla työi
työläisiä,
ei kuuhi
tia.
• Olisi
joukot it
Sillä knr
laisten i
noa, ett
mitkä m
ty, jäävf
tämättä.
,dän enti
tava jäi
maila t
kaikki
niitä vä
lanne k
takaamn
vaftaa
kesknnd
Ja silloi
silloin n
- koina ^
Työvc
eella o
vaikka
raen täi
päivän
rieen, ;
Terve
kukistaj
kiinnitti
semme
denhoid
hetta, <
sakilla
lä on t
• jasta.
olevan
viin,. k i
Ja inni
; tilan- T
Useamj
näet til
le hyvi
on pois
Koet
allakin,
lioidoss
V Paa hu
tiin.
Jouh
' lu päivä
rattu
ios hu
• tölälflet
Paik
joiden
meä ii
Tämä
lörjeer
.erikoia
taval^
non ki