Vapaus, December 13, 1926

              työväen vapauti^ tapahtuu
vain sen itsensä kantta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
m:
X Viiosik.-.Voi X
se^an
H35*:'^^'a- r— • l^euvostoliiton am-i;
- irtattilJittojen vfii)sikokous ^alkoi v i i -
tiistania. . j JuMaUisessal avajaisr
tiIal'-:uucE«äS8 b!i tungokseen saakka
€du£t;iii2i j a väestöä; suuri perähuo-r/
e täynnä. " Väestö', äänettöjnänä
ostft^^i suruaan viime kokoukMnjäl-isen
kuolleille i P r u h s e l l e . D s e r s h i i^
aie ja- Krassinille.
'•ö<)pp«ran- ennen' prinsseille vara-ttt
aitiot o l i varattu Saksan, Italian
ja Englannin edustajille.
• Kokouksessa on kaikkiaan 1,000
edc5fe»jaa. , Oopperahubneessa ös
kiikcnlatsia; tunniislauseita nykyisen
tilanteen johdosta, erikoisesti Eng-'
lännin kaivostyöläisille.
Ktjköuksen. avasi tov.^Tomski, jo­ta
noin 10 minuuttia,kestävässä p i i -
lieea^aan ilmaisi vfilittelunsa., kuollei­den'toverien
3oh,dosta j a tervehti
edustajia, koti- sekä ulkomaalaisia,
'^^ättän jälkeen orkesteri soitti I i i -
icTJatiönalen. '
V Neuvostoliiton hallituksen puoles­ta
tervehti Rykov, joka lausui, että
Amerikan j a Europan työläiset suu-feUa
kiinnolla seuraavat ensimäisen
tySt^äaiivallan menestymistä.
' Eri maiden, veljesedustajat ter-
• • vehtivät kokousta.; Elnglannin vuori-tySläisten
l i i t on k i r j u r i A. J . Cook,
joka myös on saapunut' veljesedus-tajaksi
kokoukseen, sanoi, että Ve-jiäjän
työläiset lähettivät kultaa aut­taakseen'
lakkolaisten perheitä,, kun
feamalla aikaa Saksan j a Puolan työ­läiset-
lähettivät-hiiltä lakon murta-cBiisefcsf.
Cook, joka sai-^ osakseen
• suurta atiosiota, lausui, että ne, jot-
:^ka • ajattelevat, että. lakko on hä-fvitty,
eivät jaksa käsittää liikkeen.
'poIiittiBta luonnetta. Hän antoi
Englannin kaivostyöläisten tuhansien
/ : vaimojenv - puol^ :
iVhdyn Tomskille j a siterf koko Ve­näjän
työväelle.'
Eijglantilainen edustaja Gallagher
ifJauOTi; .että.jbfetavan. kommunistisen
.johdan j a "punaisen armeiäri rautai-
• sen seinän ^ympäröimänä Venäjä on
voittoisa maailman • työläisten johta-jana.
~ • •
Sotaministeri Voroshilov lausui,
.että Amerika j a Europa on varus-
'taittumassavuusiin sotiin ei ainoas-
.taan Neuvostoliittoa vastaan, vaan
keAensäkin. •
Ontarion ranskalais-canadalaiseksi
Pankkirosvot lisäävät
pääomiaan
Montreal. — Royal Bank of Ca­nada
ilinottaa korottavansa pää-omaansa
5,600,000 dollarilla. 260
dollarin hintaisia osakkeita annetaan
entisille osakkeenomistajille kahden­sadan
dollarin hinnalla.
Tämän jälkeen tulee Royal-pankki
olemaan pankkien pääomaan ja va­rarahastoihin
nähden maan voimak­kain
pankki, 'sillä pankin pääoma
nousee toimenpiteen kautta 30 mil­joonaan
dollariin, samoin kuin vara­rahastokin.
Montreal-pankin vas-tjaavat
varat qvat yhteensä noin
200,000 dollaria pienemmät.
Australian kommunisti­puolue
ja työväen­puolue
Sydney. — Australian kommunis­tit
jälleen vaativat oikeutta päästä
yleiseen työväenpuolueeseen, vaik­kapa
puolueen perustuslaki kieltää
puolueen jäseneksi pääsemästä ke­nenkään,
joka kuuluu muuhun po­liittiseen
puolueeseen. Kommunisti­puolue
on antanut asiassa virallisen
lausunnon, missä vaatii, että puolu­eella,'^
ollen työväenluokan' puolue,
on eittämätön oikeus kuulua ylei­seen
työväenpuolueeseen. Kommu­nistipuolueen
lausunnossa m.m. sa­notaan:
ICommunistipuolueen politiikka* on
selvä. Me tunnustamme Australian
työväenpuolueen työläisten .suurista
.joukoista muodostetuksi me tä­män
mukaisesti vaadimme' oikeutta
liittyä siihen militanttistna työläisi­nä
ja me päättävästi kiellämme sen,
että jtaantumukselliset johtajat sen­suroivat
periaatteitamme. Me t u ­lemme
jatkamaan taistelua työväen­puolueeseen
liittymiseksi ^apimatti-liittoliikkeen
edustajina, häiritsemät­tä
pyrkimyksiämme työväfestön tais-teluohjelman
esille saattamisessa.
Jäsenistömme on yksimielistä kysy­myksessä,
~ että^ •.ainoBstaram «elvä-kommunistinen
politiikka reformis­tisen
dogman sijaan voi Australias­sa
rakentaa todellisen työväenliik­keen.
,
Kylmän aiheuttamat
häiriöt rautatielii­kenteelle
' Vancouver, B. C. — Siihen tosi-asiaan
nojaten, että syntyväisyys on
ranskalaisten keskuudessa erittäin
^ korkea ja ; hrittiläissyntyisten asuk­kaiden
keskuudessa erittäin mitä-t
v t ö n , on . R . L . Calder täällä ennus­tanut,
että .Ontarion maakunta
JMuuttua pikojen kuluessa ranskalai-
" seksi maakunnaksi, kuten Quebepin
maakuntakin.
Puhuja .selitti/ että Quehecin maa-'
kunnassa oli muutamia vuosia taka­perin
vielä puhtaita englantilaisia]
yhteiskuntia, mitkä ovat ^ n jälkeenf J ^ * J ' katkeilla "suuremmassa määrin
ranskalaistuneet.
Joissakin paikoissa Ontarion maa­kuntaa
on jo havaittavissa ranska­laisten
olevan enemmistönä.
P O T E M K I - F I L M I ESITETTY
T U K H O L M A S S A
Ottawa. — Britishcolumbialainen
rautatieasiain erikoistuntija D, O.
Lewis on todistanut rautatiekomis-
.sionerien lautakunnalle rahtimaksu­jen
korottamisa-siassa, että kylmät
ilnVat vaikuttavat perin haitallisesti
rautatieliikenteeseen. Lämpömitta­rin
osottaessa jäätymispistettä 'bn
hän verrannollisesti .inaäritellyt ve­turin
vetämiskyvyn 100 prosentiksi.
Kun lämpömittari sitten laskee
nollaan vähenee veturin vetämig-kyky
90 prosenttiin. Lämpömitta­r
i n osottaessa 20 astetta pakkasta
on veturin työkyky supistunut 8Ö
prosenttiin. . 30 asteeseen päästäes­sä
on työkyky supistunut 70 j a 40
asteeseen tullessa 60 prosenttiin.
Hän ilmotti edelleen, että erit-
-täin kylmillä ilmoilla saattavat kis-
Varakreivi Grey libe­raalien
johtajaksi
Lontoo. • Entinen ; ulkoasiain­ministeri
Sir- Edward Griey' oh kan­didaattina
^ liheraalipuolueen johta­jaksi.
• LiberaalipQolueesäa käydään
ankaraa sotaa asquithlaisten ja
lloyd-georgelaisteh välillä. Asquäth-laiset
edustavat konser\'atii\-isempaa
suuntaa, j a lloyd-jgeorgelaiset libe-raalieempaa
suuntaa puolueessa.
Kaiken lisäksi on Lloyd Georgen
hoidettavina muutamia miljoonia
puntia puolueen rahoja, mitkä ovat
saadut puolueen sanomalehtiojkeuk-sien
myynnistä hiljakkoin. Hän l u ­paa
antaa näitä rahoja puolueen
käytettäväk-si, mutta vain sillä- eh­dolla,
että V hänen sallitaan toimit­taa
uudelleen järjestäminen puolu­een
päämajafesa. Tämän kautta hän
saisi käsiinsä vallan nimittää oman
mielensä mukaisia ehdokkaita seu­raavissa
, vaaleissa.
Kurjia rauhan a|M)s-toleita
Worker<paölae keixotta* ty^lljliaut ja
fartnareita itseoätiecäa pöli}tU>eea
toimintaaa CooliagÄn^ki Wall.
kadan hklUttiaoltjelmi^ vaataan
Chi(^go. — : Samaan^' aika§n kuin
presidentti Cdolidge pjti av^aispU'
heens^, kongnressissa, .^«sittfien' siinä
Yhdysvaltain kapitaU8t|cQ- ohjelman,
TVorkers-konununistipu^lueen;. toi­meenpaneva
komitea .on antanut j u -
listuksensa> jossa v kehotetaan- maan
työtätekevää väestöä i^xyfatjrmaän^j
ajoissa oman itsenäisen työväenpuo­lueensa
perustamiseen . seuraavia
kansaUisvaaleJA vaxtcni .^^.^^
kuin on otaksuttu. Hän kertoi erääs­tä
tapauksesta, missäi 15Ö mailin p:
tuisella matkalla oli tavattu I.IOC
katkennutta kiskoa.
Kaiken tämän todistelun tarko-tuksena
on tietysti rautatierahtien
korottaminen.
T u k i t e t a , 18., 11 ( L A . ) — Mah­tava,
hiatoriaUirien i a taiteellisesti
sauranmojnen Potemki-filmi, minkä
Julki3fiBi;'eäitt&misen porvarilliset v i -
ranomäisöt;;^vät Icieltäneet Rnotsis-sakii),
esitettiin täällä eilen Audito-riutain
valtaisessa salissa kommunis­tipuolueen
jäsenille, jotka samalla
viettivät; Venäjän vallankumouksen
Ö-v^OtiBjfjhlää. - F i l m i teki yleisöön
tavatto!3:to voimadkkaan vaikutuksen
ja puhkesivat salissa tuon tuostakin
rajut, suosionosotukset. "Potemki-nia'r
töUaan edelleenkin esittämään
puolu-3 jäsenille.
N E U V O S T O H A L L I T U S A N T A N UT
L A H J A N KIINAN K A N S A L LE
Laivat vapaina jäistä
Soossa
Saqlt Ste..JMarie, Ont. — Viime
keafcivtikkona pääsivät Neebish-ka-naaiias^
i. jäihin T V ^ ^ olkr^t
h^yryiaivat liikk<^eile- Tässä avus­tivat
n i ^ ^ h i n a a f a - a l u k s et ja S ^n
lauttalalva. , •
Noin, 50. mailin pituinen jono l a i ­voja
on\ n j t m i a t k a t l a itään. Laivat
olivat lästitutretUpäässä viljalla.
Peking. — Kansanva,listuksen
edistämiseksi on neuvostohallitus
lahjottaiiut Pekingin korkeakouluil­le
300,000 dollaria. Rahat vastaan­otti
Moskovasta neuvostohallituksen
täkäläinen edustaja Karahan.
; Korkeakoulujen opettajat olivat
menneet lakkoon sen johdosta, että
he eivät olleet saaneet palkkojaan.
Neuvostohallituksen antaman lahjan
johdosta odotetaan. heidän nyt pa­laavan
takaisin työhön.
Ehnenkun; Karahan lähti Mosko-vaan
viime syyskuussa, tuli hänen
luokseen ryhmä Pekingin ._valistus-työläisiä,
jotka' kehottivat häntä
pyytämään neuvostohallitukselta
avustusta Kiinan vaUstustyön hy­väksi
Äskettäin lähetti neuvostohallita*
200,000 dollaria K i i n im yliopistoiU\
Kaikkiaan on neuvoetohalUtus uh­rannut
jo 300,000 dollaria.
niä on pyydetty myös saapumaan
•jä saattaa hänenkin paikalle saapu­misensa
olla mahdollista. ;,
• Parlamentin alahuoneen puhemie­heksi
on valittu samassa tehtävässä
kahden edellisen parlamentin aikana
toiminut Rodplphe Lemieux.' Se­naatin
puhemieheksi taitanee valit­semaan
samoin entinen samassa t o i -
jnessa ollut Bostocky
Puhemiehen ''valinnassa aiheutti
konservatiivisen puolueen johtajan
Hugh Guthrien lausunto erimielir
pyyttä.- Hän sanoi ennen olleen ta­pana,
^ t t ä joka toinen vuosi vali­taan
puhemieheksi 'englanninkieltä
puhuva. Parlamentti tahtoi kuiten­kin
rikkoa tämän 'vanliän tavan.
KetkuMUiu vidtaiftulnpnhiteata
Alahuoneen j a s e - t e n p a i a t t u a . «e-
'naatin istnntosalif t-» omaan istunto-sfdliosa,'
ehdotti -»laministeri Mac-icenzie
King, että ensimäiseksi asi­aksi
parlamenti' • otettaisiin vaJta-istninpuheen
kä:rUel]r. Asialta t u l ­laankin
keskuftclem^aan maanantai-,
na iltapäivällä alkavassa istannos^
Julistuksessaan . Worker3puolue
analysoi presidentti Coolidgen Wall-kadun
rahamiesten eduksi rrviitotta- '
man ohjelman./. OsotetaaKi kuin­ka
nykyinen Coolidgen ja 3Iellonin
gohtama republikaanien hallitus t o i ­mii
yksinomaan riistäväii|'; luokan
eduksi. Coolidgen hallitus puunnit-
4; mutta
vain suurkapitalisteille. laajen­taa
militaristista . koneistohan, va­kiinnuttaa
Wall-kadun imperialistis­ta
ohjelmaa muihin .maihininähden,
se kieltäytyy ryhtymästä liiinkään-lai^
iin toimenpiteihin trusueh har-jottamaa
nylkemistä vastaajtt>se y l ­läpitää
j a keksii yhä uusia .työväes­töä
kiusottavia lakeja/ j a kieltäytyy
ryhtymästä minkäänlaisiin toimenpi­teihin
farmareitten ' auttamiseksi
kurjasta asemastaan. : 'si'-
Vastapainoksi. Coolidgen^viitotta-malle
kapitalistien ohjelrnaile työ­läisten,
j a työtätekevien .farmareit­ten
on esitettävä omia etujaan j u ­listava
ohjelma ' o m a n puolueensa
kautta, kehottaa Wid!rlrersiJöoliiär^^^^^^
' Työväenpuolueen i ohjelma
Työläi.sten ja farmareitten itse­näisen
puolueen ohjelman tulisi kä­sittää
~m.m. seuraavaa:
1) Taistelu militarismia j a i m p * ' lakko.-
Ottawa. — Viime perjantaina ta­pahtui
parlamentin avajaiset. Ala­huone
oli yhdessä "maan parhaim-' telee verohuojennuksia
miston" kanssa kokoontunut senaa­t
i n istuntosaliin. Yläluokan kaupal­la
olevia naisiakip, oli koreimmissa
puvuissaan paikalla^ Kanuunat jy-mähtelivät
tapahtuman kunniaksi.
Loistoa ja' juhlahumua kaikkialla.
Valtaictuinpuhe
Kuudennentoista parlamentin ava­jaisiksi
luki kenraalikuvernööri loor-di
'Willingdon pääministeri Kingin
kirjottaman ja ministeristön hyväk­symän
valtaistuinpuheen. Siinäi-ve-dettiin
huomion, esineeksi tärkeim­piä!
asioita, mitkä kaipaavat ,lain>
läatijain. huomiota. ^Näiden ^^siain
joukossa mainittiin seuraavat:
r . ' - Parlamentille ^tullaan—esjttä-inään
viime parlamentissa kesken­jääneet
tai parlamentin hajottami­sen
takia mitättömäksi jääneet laki-esityksety
Viljalakiin tullaan myös
esittäinäaii _muutbksia,
2. Kotimaisen koksinpolton edis­tämiseksi
tullaan ryhtyinää,n toimen­piteisiin,
nähtävästikin tulliasioita
järjestelemällä j a avdstuksia maksa­malla.
3. Atlannin rannikon maakuntien
oikeuksia tutkimaan -ja .selostamaan
valitun komissionin ehdotukset näi­den
maakuntien taloudellisen elä­män
helpottamiseksi tullaan esit­tämään
parlamentille.
4. Kansallisten rautateiden kol­men
vuoden ajan käsittävä haara-ratojen
rakentamisohjelma tullaan
esittämään parlamentille.
5. Samoin esitetään parlamentil­le
kansallisten'' rautateiden Johdon-tekemä
sopimus entisen Grand
Trunk rautatien velkakirjojen tun­nustamisesta
ja osittaisesta lunas­tamisesta.
6. Parlamentin työ j a asiankäsit-telyjärjestykseen
tullaan myös esit­tämään
muutoksia.
Puheessa todettiin edelleen, että
Hudson Bayn rautatien rakentami­sessa
on edistytty mainiosti ja että.
töitä jatketaan tulevana' kevännä,
niin aikaiseen kuin mahdollista.
Tulevana kevännä pid«ttävään l i i t ­tovaltion
60-vuotisjuhlaan on pyy­detty
saapumaan Walesin prinssiä,
joka onkin antanut supstumuksen-
-*a. —Englanain. pääministeri Baldwi-rialismia
vastaan, sillä niissä kytee
auden maailmansodan vaara.
2) Injunktsionlen j a yleensä kaik­kien
työläisten lakkoutumisoikeutta
rajottavien tai kieltävien lakien vas-
«tustaminen.
3) Ulkomaalaisten rekisteröimisen
vastustaminen.
4) Tasa-arvoisuutta neekeriväes-tölle.
6) Farmareitten tiukan aseman
huojentamista.
6) Suurten korporatsionien j a ka-kapitalistien
tuloverojen lisääminen.
Suurten omaisuuksien perintövero­jen
lisääminen. >
7) Työttömyysvakuutusta työläi­sille,
lankeava kapitalistien makset­tavaksi.
^
8) /Suurten teollisuuksien kansalis-tuttaminen
j a niiden kontrollin siir­täminen
työläisten käsiin. m'uuttaen
nämä työläisiä ja farmareita hyö­dyttäviksi
laitoksiksi, sitävastoin kun
niitä nyt käytetään vain suurten
voittojen kiskomiseksi; kapitalisteille.
9) Ensimäisen työläisten j a talon­poikain
hallituksen, Neuvostovenä-jän
tunnustaminem
Paitsi lehtien kautta, Workers-puolueen
julistus tullaan levittä­mään
yli maan myöskin lentolehti­senä.
Pariisi. — Oslosta tänne saapu­neessa
tiedonannossa kerrotaan, et­tä:
vuoden 1925'Nobelin rauhan­palkinto
on -annettu Englannin u l ­koasiainministeri
' S i r A u s t i n Cham-berlainille
j a 'Yhdysvaltain, varapre­sidentti
Charles G. Davrcsille.
Vuoden 1926 rauhanpalkinto ker­rotaan
annetun Ranskan entiselle
pSäministerille, Aristide Briandille
j a Saksan ulkoasiainministerilte,
Gustave Strescmannille.
Amerikalaistekoinen rauhanenkeli
New York. — Woodrpw Wilsonin
säätiön 25,000 dollarin suuruinen
rauhanpalkinto o n annettu amcrika-laiselle
entiselle valUosihtceri Elihu
Bootille. Root on aikaisemmin saa­nut
Nobelin rauhanpalkinnonkin.
Root on harrastanut kapitalistista
•r«uhan ajamista Haagin kansainväli­nen-
ja maailmanoikeuden kautta.,
t Että rauhanpalkinto . annetaan
Brlandin j a Chamberlainin tapaisille
sotien aiheuttajille, on silkkaa pilan­tekoa
koko rauhanasiasta.
Polttavat kySä
pemntyes^än
PiiritetyaM Idinalaiaeaaa Icaupungla*
aa oäriraäinen liata
Foochow. —, Pohjoisen; armeian
joukot .ovat perääntyes.«ään poltta­neet
j a hävittäneet^ noin 90 kylää
pyrkiessään vapautumaan kantoni-laisten
piirittämästä seudusta. Alu­een
noin 100,000 asukkaasta on
noin 70,000 koditonno. »
Poochown puolustaja' kenraali'
Tsang Y i joutui perääntymään, kun
eräs hänen liittolaisistaan kääntyi
kantonilaislen puolelle j a toiset ot­tivat
puolucttoman kannan.
PäSkaupungiaaa jännittynyt tilanne
Peking. — : Kantonilaisten uudessa
pääkaupungissa on tänne saapunei­den
tietojen mukaan jännittynyt t i ­lanne,
sillä kaupunkia uhkaa:';saur-
Home-pankin talletta­jien
kohtalo ^
Ottawa. .—- J o k u aika sitten va­rarikon
tehneen Homcrpankin tai»
tettojillc maksettiin liittohallituksen
toimesta viime talousvuoden vuoden
kuluessa yhteensä 2,521,082 dolla­r
i a . Ti^mä raha-erä makaetUin tal­lettajille
yleisistä j varoista.,,
Veikko Sippola pääs­tetty
pakoon
"Toaiauomalaiaten" hankkima käka>
«aaamma oaettautoBnt vain kei-nokai
Sippolan kalrkttiinpiiBata-nu
«ekai.->-SuonieB varakonsuli
«ietia arvella hänen lähte*
neen maaata
D E . V A L E R X EI L U O V U ITSENXI-S
Y Y S P Y R K I M Y K S I S TÄ
Glasgow. — Eamon de Y a l e r a ja
muut Irlannin tasavaltalaisen puo­lueen
jiisenet ovat''«delleen tiukasti
"itsenäisen Irlannin tasavallan"
kannalla.
Kaupungintalolla' pidetyssä suu­ressa
kokouksessa lausui Eamon de
V a l e r a : "Tarjotköonpa Englanti
Irlannille mitä tahansa hinnaksi sen
sulautumisesta Englantiin, tulemme
me pitämään, tuota hintaa liian k a l ­l
i i n a . " '
J A P A N I S S A T U U P A L O T U H O N ­N
U T 2X100 R A K E N N U S T A
Tokio. — Perjantai-iltana tulipalo
tahosi Nimazussa 2,000 rakennusta.
Mikäli tiedetään ttiHpalossa e i pala­nut
ihmisiä. Tulipalon saaliHui j o u ­t
u i Icauptingin ialo, postikonttori ja
muita yleisiä rakennttksia.
Standard Oil Companyn Hankoun
kynttilätehtaan kiinalaiset työjäiset
ovat ryhtyneet lahkoon, vaikka työ­läiselle
on tarjottu palkkojen koro­tusta.
—
Nälänhätä valUtiee
Peking, — Tänne tulleissa tie­doissa
kerrotaan, että pohjoisen ar­meian
piirittämäs.<)ä Sianfun kau­pungissa
Shensin maakunnassa
vallitsee pitkäaikaisen piirityk­sen
johdosta iiärimäincn nälän­hätä.
Täällä levitellään huhuja,
että tä.ssä monta kuukautta piiri­tyksessä
olleessa kaupungissa syö­täisiin
jo ihmislihaakin. Kaikessa
tapaukses.sa on kaupungissa vakava
tilanne, eikä ole ihme, että ihmisiä
on lukuisasti kuollut nälkään, ku­ten
kerrotaan. Toisaalta kerrotaan
huhuina, että kantonilaiset olisivat
vallottaneet ^kaupungin.
.Kiinassa taidetaan, niinkuin muu­allakin,
levittää tietoja propaganda-tarkotuksessa.
San Francisco. — (FP)^ — Suo­men
työläisten lahtaaja, Veikko Sip­pola,
on livistänyt' tichenBä oltuaan,
vapaalla jalalla "tosisuomolaisten"
ystäväinsä hankkimalla $500 taka­uksella..
Kuten muistetaan^ vangit­t
i i n Sippola viime syyskuulla Sfui
Franciscossa syytettynä laittomasta
maahan tulosta. ;Hän oli esiintynyt
Jalo Anttila- Boku Paul SUver-nimil-lä,
koska ei halunnut tulla tunne­tuksi.
Sippola toimi Suomen luokkaso­dassa
1918 valkoisten Joukoissa
everstinä,: ollen hänen kontollaan
useitten työläisten murhia j a rySsr
töjä. Vaikka hän palveli valkoisia
veritöillään, ei Suomen lahtarihalli-tus
voinut suojella häntä joutumas­ta
syytteeseen muutamista julkeim-mistä
veritöistään. Kuitenkin sai'
Iittiin hänen paeta Yhdysvaltoihin.
Nyt muutama viikko leitten ilmotcl-t
i i n laajalti sanomalehdissä, että
Suomen hallitus o n pyytänyt Yhdys­valtain
hallitusta - auttamaan . Sip­polan
kiinni ottomlseasa ja: että
oikeusvirasto olikin antanut vanglt-semiskäskyn.
Nyt sanotaan^ niurha-miehen
olevan teillä tietämättömillä.
Lisäksi täkäläinen Suomen valko*
hallituksen varakonsuli lausuu, että
Sippola on kaiketi lähtenyt pöLi
maasta. > . . > , ,
Ranskan talouden epä­normaalinen
tilanne
T U L I P A L O T U H O N N U T USEITA
S I L K K I T E H T A I S T A P A T E R.
SONISSA, N. J .
Paterson, N. J, — Tuntematto­malla
tavalla syttynyt tulipalo h i l -
vitti lähes kaksikynlmentä silkkiteh-dastaj
yhden valimon j a yhden sllk-kitavaratehtaan.
Omaisuutta arvi­oidaan
tuhoutuneen noin $1^000,000.
•Yksi työläinen, Rudy Uhlfaieyer, on
kadoksissa j a pelätään hänen me-nett-
Jneen henkensä.
Tulipalon edellä kerrotaan tapah­tuneen
ankara räjähdys Van K i r k in
tehtaassa, josta liekit saivat alkunsa.
E N G L A N N I N ; T A A N T U M U K S E L ­L
I S E T Ä R H E N T E L E V XT
Lontoo. — " E n g l a n n i n valtakun­nan
unio^ taantumuksellinen < j ä r j^
to, johon väitetään kuuluvan 150,-
000 jäsentä, on ryhtynyt kannatta­maan
liikettä, jonka tarkotuksena
on estää neuvostohallitus nimittä­mästä
seuraajaa Leonid. Krassinille,
"onnenkun neuvostohallitus" on on
deUeen suostunut pysymään erossa
vihamielisestä; propagandasta j a ' en-nenkun'
tämä , on ' t u l l u t koetelluksi
kohtunliisen^ a j a n kuloeasa."
Pariisi. — (FP) — Kun suuri
osa työlätsiBUi Eui-bpä'sää ulkopuo­lella
Neuvostoliiton, kärsii työttö­myydestä
j a palkkojen alennukses­ta,
vallitsee Ranskassa keinotekoi-^
nen varallisuus. ^Kun .frangin kurs­si
harppaa ylös ja alas, hinnat ko­hoavat
ja keinottelu kasvaa ^hur­jasti,
työskentelevät työläiset täyt­tä-
j a yliaikaakin.
Nykyisessä tuotantokuumccssa ei­vät
työnteettäjät ainoastaan käytä
kaikkia ranskalaisia työläisiä, yaan
ovat he tuottaneet kaksimiljoonaa
työläistä Unkarista, Italiaista j a B a l ­kanin
maista. Useat niistä ovat
pakolaisia j a i l o i s i a näästesisään pois
kotimai.staan, misaä valkoterrori
hurjasti riehuu.
Vaikka palkat eivät ole kohonneet
yhtäläisesti hintojen- kanssa, on ole­massa
vähän tyytymättömyyttä tcol-lisuustyöläisten
keskuudessa. Vain
muutamia lakkoja on ollut palkan­korotuksien
puolesta. Mutta rans­kalaisella
työläisellä on työnsä, ja
Europan näyttäes.sä rauhalliselta,
hän on kiitollinen, vaikkakin varo­vainen
tulevaisuuden suhteen. Ka-pitalistilehti,
"Le Temp.s", kertoo,
että . talonpojat kapinoivat lisäänty­viä
veroja. j a epävarmoja markkinoi­ta
vastaan. Valkokauluspalkkatyö-lälsten
luokan elintaso on käntinyfc
paperirahan paisutuksesta. Ammat­tiliittoihin
järjestyminen voittaa
alaa nopeasti.
Kun rahakannan vakiintuminen
alkaa, niin tärkeimpänä kysymykse­nä
Ran.ikan valtiomiesten, samoin
kuin työväenjohtajienkin, edessä on,
ihiltä kannalta työläiset j a talonpo­jat
sen ottavat. Tulevatko he hy­väksymään
alemman elintason, vai
kapinoivatko? Ran.^kan vallanku­moukselliset
traditsionit tekevät po­litiikoista
varovaisia.
. Ranskalaiset työläis-taloustietcili-jät
mahdollisesti ajattelevat, että
kaksimiljoonaa ulkomaalaista työ­läistä
silloin lähetetään takaisin ko­timaihinsa
j a niin ranskalaisiin työ^
Iäisiin ei tule työttömyys vaikutta­maan
vaarallisestL Ho «delleen se­littävät,
että ainoastaan Ranskan
työläisten. j a talonpoikain sekjä^ p ^
kuporvarien va8tt^ta8'on e s t ä n ^ o^
tamasta lajnaa Morganilta. " M d -
dän kansamme Banoo: KatHolcaa m i ­tä
Yhdysvaltain pankkiirit ovat ieh^^
neet Saksalle, Itävallalle j a Belgial-le.
Me emme tahdo joutua/saman-laiseen
pulaan", selittävät he..
KgnnleniiB ff.
b laajennetHS-ta
Moskova. — ^ Komintemtn -toi-'-
meenpanovan komitean laajennetul-';-
le istunnollo saapui Ruth FIscheriOr':
Maslovin, Schwan!n. Scholomin i a .
Urbansin oVekirjottama kirje» uis>'
sä vedotaata plenmniin 'scn johdos* v
ta, että Fischer, Maslov ja Schwan
on erotettu puolueesta.' ^ >w
Plenumi päätti antaa khrjeen ld^^^
jottajiUc\viimeisen tilaisuuden, Ko^
minternin sääntöjen mukaisesti* saa-;-
pua heti j a ilman ehtoja toimeenpa- ;
nevan komitean eteen sen koolla j
olevaan' laajennettuun istuntoon:per-:,:;
Boonallisejti esittämään katsomuksi-non.
Tämä pyyntö sähkoteitsc lä-,
betettiin esianompIslUe Berliiniin;
Heitä kehotettiin saapumaan p&iväii
tai kahden k u l u n s a . Plenumi hy­väksyi
täniän menettelytavan yksi- •
mielisesti.
Saksalaisen WeddinG^n «pposilsio-.
nin edustaja Rcise tämän jälkeen
teki ehdotuksen, että Kominteminv
plenumi kehottaa Neavostoliiton
koanmunlstipuolueen opppsitsionlik
esittämään käsityksensä Englannin
kysymyksessä j a Neuvostoliiton puo*
lucen ky.symykslin nähden, . ^ '
Istunnon puheenjohtaja Thfilmartn
j a italialainen E r c o l i jclostivat* ct*
tä tämä on tarpeetonta, kösKä N o n -
voBtolliton kommunistipuolueen V pp-positsionin
edustajat Kommunistisen
intcmatlonalcn toimcenpatievan Ko­mitean
jäseninä voivat milloin heitä
miellyttää esittää asemansa • plonu-mille.
Rcisen ehdotus yksimielisesti
hyljättiin.
Tämän jälkeen jatkui keskustc-lua
Englannin lakosta. Ranskolai-ncn
Monmosseau lausui, että Ve­näjän
työläisten antama apa Eng-,,
lännin kaivoatyölälBille ttllec"«uate*-
t i vallankumouksellistuttamaan :£ng^ I
lännin j a maailman proletariaattia;^:
On myöphcttävä, hän sanoi, ^että
toisten maitten proletaarien; antama
apu oli riittämätön j a johtui/pää-^
asiansa sosialidemokratian ptovesoi-j
"vasta' * ' lakonrlkkurimencttclyÄtä. <
Ranskan reformistiset ammattiliitto-johtajat
systemaattisesti- «abotefeni*
sivat kommunistipuolueen pyrkimys­tä
hiilen vientikieltoon nähden.
Ranskan työläiset keräsivät 300,-
000 frangia Englannin lakkolaisten
auttamiseksi.
Motynosseau sanoi, että Englanr^
nin kaivostyöläiäten ei saa sosiali­demokratian
petoksen takia masen­tua
j a erota liitostaan^ vaan pysyä
järjestössä j a taistella sellaisia joh­t
a j i a vastaan. K
Jones, Englannista, sanoif että
lakko kykeni paljastamaan n ; s . v d -
semmistoliikkeen johtoon pyrkineen
aineksen, joka leikki työläisain«k-
«en vasemmistumisen kustannuk­sella.
Evan», Englannista,, selosti: E n g ­lannin
osuustoimintaliikkeen suh­detta
kamppailuun ja sanoi, ett§
osuusliike jätti huomioonottamatta:
työväenluokan edut j a osotti huo­mattavaa
kykenemättömyyttä ym­märtää
työväestön tärkeitä jokapäi­väisiä
tarpeita.
Tov. Buck puhunut '
Buck, Canada.^ta, mainitsi miten
Englannin kuninga.skunta on hajoar
massa; Canada pyrkii itsenäiseksi,:^
Canada nopeasti teollisesti kehittyy.
Yhdysvaltain pääoma pyrkien• saa-;
maan kontrollin Englannilta.^ C a n a -'
dan kommunbtipnolueen on. Yhdys­valtain
ja Englannin puolueiden
kanssa otettava tunnussanaksi Ca­nadan
itsenäisyys j a työväestön etu­jen
turvaaminen.
Rautatierosvon perut
st- John's, N, B. — Joku aika
takaperin . kuolleen canadalafsen'
"rautateiden rakentajan'' -''paroonl
Strathcona and Royalin:leski 6n-JSt-'
tänyt jälkeensä 27,166,965 dollari^,
josta New., Brunswrckin maakannas-sa
sijaitsi 845,^00 d o l l a r i a . . Tästä,
määrästä peri maakunta < p e r i n ä
veroina 251,564 dollaria. ' ' .
Siihen aikaa», knn-tämfi paroont
"rakenteli rautateitä", . ansaittiin
rautatieurakoiss^-, l^rvdftäsnninda.
Tuossa rekeatamlit»» fcahmaistlin
yksityisten lorittotteHi*in kädet .hjr-^
vjn syvälle k a n s a n ' v i t ^ b i n . . , , .