1926-12-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
—• •'" .• "-- W m^- "-II' — — g - — — . 1 — "—'-'•.#F,y . — r - ^ ' ^ . '- TAPAUS C s n a d m snoxnalalsen ty&Taestön ainoa aänenlraiuia^a, ffiaesty^ SadbnryBsa, Ont., maanantaina, IteskrnJkkona i» pojantatna. T o i m i t t a j a t : S. G . N E I L . ARVO V A A R A . Registered at tbe Post Office Department, Ottawa, eecond class matter. V A P A U S (Liberty) Tbe only organ o f F i n n i s h VTorkers i n Canada. P a b - liabed i n Sodbory, Ont., every Monday, Wednesday ada Friday, ILMOTUSHmNAT V A P A U D E S S A ? ~ Näimäilmotolcset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avibliittoonmeno ilmotnkset 60c palstatuuma. NimehmäotosOmotnkset 50c k e r t a , $1.00 3 kertaa. Syhtymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. KtioIemanUmotolcBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu kiitoalanseelta tai mnistovärsyltä. ' ^ osoteilmotukset SOe kerta, $1.00 kolme kertaa. ; TUapäisilmottaJien j a ilmotusakenttuanen on, vaa-dittaMsa, lähetettävä ilmotushinta etqkäteen. ' - General advertising ratea 75c per c o l . inch. M i - nimam chazge f o r s i n ; ^ ' insertion 75c. The Vapaus iii the b e s t a d v e r t i f i i n g medium- among the F i n n i sh Feople i n XTanada. ; • ' : • • • • . .- • T I L A t J S H I N N A T : Cänadaan yksi Vk: $4:00, puoli vk. $2.26, kolme kk. $1.60 j a y k s i kk. 76c. 'Slidysvaltoibin Jä Suomeen^ y k s i vk. $5.60, puoh vk. $a,Cd j a . kolme kk. $1.76. . ^ „ < ''^'^Klattksiä, joita e i seuraa raha, ei t u l l a lähettämään, - p a i t s i asiamicBt^n j o j l l a on takaukset. • Vapauden konttori j a toimitus: Liberty, B l d g L o m e S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 6 9 , Sndbnry, Ont. Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla ' konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a ' perjantain lehteen tpystaina kello 12 päivällä. Kiinan maxinkamara polttaa impe-lialistien jalkapolyia ^ «Kriisi Kiinassa», kirjotlaa «Timesfe-lehden brittilai- -nen kirjeenvaihtaja, «on vaikein sitten boksarikapinan.» Vaikein tietenkin länsimaiselle imperialismille, vastaa tuohon puolueemme pää-äänenkaimättaja. Kantonin, : kansallisvaUankumotiJEsellisten joukot^^^^^; j voittoisaa etenemistään. Pekingin hallitus on pelkkä varjo. : Ammattiyhdistys^ike^^^^H näin' tiedotetaan, «jär-jestyy venäläisen mallin» mukaan j a imperialistit ja lähetystyöntekijät ovat huolissaan, jopa aivan ilottomia . j a kenties unettomiakin. He näkevät Kiinan 'luonnon- Vrikkauksien, k u l l a n , r a u d a n , ' y . m . luisuvan kä-isistään.^^^ - I ^ he/tulevat menettämään «toimensa» siinä tapauksessa, että brittiläiset ° j a . muut ulkomaiset riistäjät häädetään maasta. O Heidän taholtaan kuuluu sekä hammasten kiristystä €ttä' itkua j a vaiitusUi; Imperialistisissa piireissä tietää (jokainen, mitä kiinalaiset haluava}. Kiinalaiset halua-vvat «erikoisten 'alueoikeuk^ luavat kansallista itsenäisyyttä; he haluavat tehdä l o - :J pun Kiinan asteittaisesta j akami^esta afrikalaiseen mäl- -:^>liin,' jota jakamista. länsimat ovat suorittaneet ja mie- ' jellään jatkaisivat. ^ Mutta nämä,vaatimukset o^vat^^juuri «•ney mihin länsimaiset.;inilitaristit^kie^ '^maäta. , i- Tilanne tu siis käymään yhä vaikeammaksi Eng- ^^:]annille yhtenä Kiinan pääasiallisimmbta- >;; Kiinalaiset •osattavat itsensä kykeneviksi j ärjestäyty- >jnään:;8ellaiseen känsaUisval^ ; tiseeh joiildcopuolueeseen kiiin kuomintang-puolue. He covat kyenneet'järjestämään anneian, jonka moraali o melkein yhtä hyvä,kuin Neuvostoliiton punaisen ar- : nfbian. Kiinalaiset: työläiset j a talonpojat järjestyvät ;r omiin ammatti- y.m. liittoihinsa. Lopuksi lausuu lainaamamme 'lehti;, ja aivan oikein, että imperialisteille tulee tilanne Kiinassa vielä käymään niin vaikeaksi, eitä heidät kimpsuineen kompsuineen potkaistaan ulos maasta. tditavänaän maansa vapauttaminen ulkopiaalalsisxa riis-tajbtä j a sortajista. Englannin ulkomfia-asiain viraston sanotaan odottavan selvyyttä siitä, minkälainen voimatekijä.kansallis-vallankumouksellisesta hallituksesta Kiinassa todella kehittyy, j a se voinee ennen pitkää saada t i l a i s e n «selvyyden », että sille on annettava kunniallinen tunnustus ilman ehtoja. ^ ^ , Erään conadalaisen lehden Lontoon-kirjeenvaihtaja tekee suuren numeron siitä seikasta, että Englannin u i - komaa-asiain virasto ei ole ottanut kuuleviin korviinsa läheskään kaikkia niistä V painostuksista j a valituksista, joita sille on Kiinassa olevien brittiläisten kauppiaitten y.m. etuili jäin toimesta viimeisten kahden vuoden, kul luessa lähetetty. Kirjeenvaihtajan mukaan eivät näiden : selostukset «turvattomuudestaan», valitukset EJig- ' lännin hallituksen ««toimettomuuden» johdosta "ja vaa- . timukset vaikuttaviin toimenpiteihin ryhtjTnisestä kiinalaisia vastaan ole saaneet juuri minkäänlaista huomiota ulkomaa-asiain viraston taholla. Sen asemesta on se jopa pidättynyt kansallisvallankunjouksellisista puhuessaan käyttämästä niin «häpeällistä»' nimitystä kuin «punaiset». Tuonlaista ylistelyä lukiessa tulee väkistcnkin mieleen vielä verrattain tuoressa muistissa . oleva Yansjanin verilöyly, minkä barbaarisuulta ja epäinhimillisy>-llä kiinalaiset tuskin, tulevat aivan heti unohtamaan. Brittiläiset sotalaivat pommittivat tuota suojclematonta ja linnottamatonta kaupunkia kolme 'tuntia sillä seurauksella, että y l i vibisataa ihmistä sai surmansa ja tuhannen haavottui, lähes kaksituhatta tuloa ja kaikkiaan noin kymmenen miljoonan dollarin arvosta omaisuutta tuhoutui. , Englantilaisen «Kiinan . yhdistyksen» puheenjohtaja - L . N. Lcefe ehdottaa, että Englannin hallituksen tulisi ilmottaa ' «kontonilaiselle» hallitukselle, että imperia* listivallat tulisivat tunnustamaan sen niin pian, kun se on palauttanut «järjestyksen» ja tehnyt lopun kaikista lak<^isla j a boikoteista ulkomaalaisia vastaan sillä alueella, «mitä se väittää hallitsevansa». Tuo ehdotus voi olla imperialistien mielestä «parempi» kuin ehdotus sodan julistamisesta' kantonilaisia vastaan, kuten heidän kynäniekkansa sanoo, mutUl sen mukaisesta «ilmottamisesta» tuskin voitanee mitään/hyötyä. Herra 'näyttää unohtavan, että kiinalaiset .olisivat saaneet tuon-laisia kauppoja Pekingin taantumuksellisen hallituksen j a imiperialististen valtojen kätyreinä toimivien sota- Icenraalien vallan alaisuudessa ollenkin; nehän eivät ole sietäneet ulkomaalabia riistäjiä vastaan tähdättyjä lakkoja ja boikotteja; hän unohtaa, että Kiinan kansallis-ralldhkujnfouksellisella liikkeellä on pääasiallisimpana Brittiläisen valtakunnani konferenssista mikä on juuri ollut koolla Lontoossa — kirjotetaan eräässä toverilehdessä, että se o l i merkillepantava kor kous. Siihen ottivat osaa valtakunnan dominioitten edustajat, edustaen siellä kaildci edustamainsa maitten pyrkimj^iä. Konferenssin päätökset, jotka koskevat dominoille myönnettyjä myönnytyksiä, ovat luonnolli sesti vain tämän suuren valtakunnan taloudellisen ha' jaantumisprosessin poliittista heijastusta^ Suurbritannian pääminbteri koetti tehdä parhaansa saadakseen suhteita. yhtenäiseen ja ehjyyttä osottavaan uomaan. Myönnytyksiä tehtiin dominioille. Ja nämä myönnytykset silattiin juiysuutam-afnnetuissa lausunnoissa — korusanoilla, että valtakunta on nyt ehe-ämpi j a yhtenäisempi kuin se on koskaan ollut. Sellainen silotteleminen on luonnollisesti tarpeellista. Konferenssi päätti, että jokaisella dominiolla on nyt oikeus itse lähettää lähettiläänsä ulkomaille, perustaa omat konsulilaitoksensa, tehdä itse kauppa- j a . diplomaattiset sopimuksensa. Dominioitten tulee vain tunnustaa kuningas yleiseksi «valtakuntain» Hiton pääksi. Intia jätettiin syrjään näistä oikeuksista. Brittiläinen imperialismi käsittää, että Intia on pidettävä entisessä orj uusasemassaan. Nykyisen tilanteen vallitessa ovat brittiläinen imperialismi j a sen kouluuntuneet valtiomiehet katsoneet välttämättömäksi tämän menettelyn; Sillä tavalla, kenties, niin he ajattelevat, voidaan vielä pitää voimia )riUiläisen imperialismin takana edessä olevia kamp- )ailuja varten.. Tällainen välttämättömyys se on tämän taktiikan sanellut. ( Toiselta puolen jännittää sama keskusms&ti yoimansa a keinonsa provo^oidakseen hajaannusta vastassaan olevien vastustajainsake^uudessa^ toisten imperialististen valtain kesken, jotta se voisi sameassa vedessä vielä nuottaa vetää — j a korjata sopivalla vedolla sen, mitä tässä nyt on täytynyt luovuttaa. Sama mahti on myös kiinteässä toimessa voimien' ärjestämisessä^ Neuvostoliittoa vastaan. Sillä se tietää, että työväenvallan pelkkä olemassaolo on vaarana sen omassa sisäisessä elämässäkin. Onhan suurlakko ja liilenkaivajain lakko tästä'antanut oman gDpetuksensa. Brittiläinen maailmanvalta elää historiansa kohta-okkaitten hetkien aatossa.Sen valtaherrat tuntevat ämän. Se spikka saattaa manata ne raivoisaan ryrmäk-toon; .missä ne: ovat valmiit panemaan rankaisevan panoksen yhden kortin varaan, lausutaan lehdessä. 1 w. cl&en ilselirili^ Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o.i235,723) (Indastrialuti. (Jatkoa) J6btmjaky»ymy» kieltäytynyt jnlkaisenuuU) Edellä käsiteltyjä aidoita olen omalla vaatimsfttomalla tavalla penkonut, osottaakseni, että L W . . W 3 i hajaannukseen ovat järjestömme v i r k a i l i j a t olleet pääsyyllisiä, samoin yleensä koko I. W. W : n heikentymiseen. Me olemme aina syyttäneet kommunisteja 'siitä, että he pyrkivät L W. W:n johtoon. Tässä j o h l a j a - pelossa me olemme kokonaan unohtaneet omat virkailijamme. .Eiköhän kaiken tämän sekan^elskan jälkeen olisi sittenkin ollut parempi, että kommunistit olisivat olleet L W., W : n johdossa, koska> me emme. itse kykene omia asioitamme järjestämään j a järjestöämme johtamaan? Olisivatkohan asiat silloin näin huonolla kannalla? ^•T:''.-/. Johtaj/dtytymylueMS meidin, i. w. w:laisten heikoin puoli onkih juuri siinS, että teorioMk emme tunnusta johtajbtea ja kay tSnnoaaa olemme -a^ kulkemaan johtajien talutusnuoraMa. Tämän todistavat vuoden 1924 rettelöt päämajassa. Jäsenistön kes^ kuudessa «i löytynyt suurempaa kahnausta. Mutta kun paiiraajasta vakivallalk ajettiin «poi« toimeenpanevan komitean viili jiUentä ja pari kolme Jai päämajaan, juoksi suuri osa jäsenistöä toimeenpanevan komitean jäsenien perässä ja .jakaantui kakteen toisilleen vastakkai- Kommunisteilla menestystä Saksin kunnallisvaaleissa Erään toverilehtemme mukaan 01^ kommunisteilla ollut vielä huomattavampaa menestystä juuri toimit^uissa kunnallisvaaleissa kuin äskeisissä maapäivävaaleissa. Melkein kaikkialla on heidän saamansa äänimäärä yhtä suuri tai suurempi kuin •' v. 1924 j a useissa työväen-piireissä ovat kommunistit voimakkain ryhmä. > Leip-;^^ zigissä ja Dresdenissä valittiin kommunistis-sosialide-mokraattinen enemmistö ja työväki sai enemmistön a i nakin kahdessatoista kunnassa. Kommunistien äänimäärä kohosi kuukausi sitten toimitetuista maapäivä-vaaleista Dresdenissä, V missä he saivat 10 paikkaa, 6,500:11a, Chemnitzissä, missä he saivat 14 paikkaa, 2,500:Ila ja teki nyt 38,631, Leipzigissä, missä he myös saivat 14 paikkaa, 64,488:sta 68,832 Janeen, Zvvickaus-sa 2,500:11a, Plauenissa, missä he saivat 2 paikkaa l i sää, niinikään 2,000:11a. Kahdessa teollisuuskeskuksessa, nim. Heidenaussa j a Schwachnitzissa, saivat kommunistit kaikkein korkeimman äänimäärän ja kohottivat he paikkalukuansa niissä 6:sta 9^ja 4:stä 7. Vanhojen porvarillisten puolueiden kerrotaan seri sijaan kaikkialla kärsineen suuria tappioita ja menettäneen puolet entisestä äänimäärästään. Saksin maapäivävaaleissa kohosi konununistiedusta-jien luku lOrstä 14 j a sosialidemokraattien luku aleni 40:stä 31. «Se tosiasia, että kommunistit kuitenkin saivat vain neljännenosan sos.-demien menettämistä äänistä, Jälellä olevan kolmen neljäsosan.tullessa annettua osaksi «vanhalle sosialidemokraattiselle puolueelle» ja osaksi porvareille, merkitsee sitä, että kommunisti-päolueen on entistään suuremmalla energialla jatkettava työtään työläisjoukkojen ja varsinkin pikkuporvarillisen aineksen keskuudessa kaupungeissa ja maalla», kirjottaa saksalainen puoluetoveri Pai^l Dietrich: <ln-prekorrissa ». • . • " .. — — • ; Canadan kaivostyöläisten liitolle perustehan uusia osastoja Edmontonista tullut tieto kertoo Canadan kaivostvö- Iäisten liiton presidentti Wheatleyn j a varapresidentti Stokalukin perustaneen liitolle kolme uutta osastoa Drumhellerissä; llusia osastoja aiotaan Wheatleyn ja sihteeri L . C. Smithin toimesta perustaa näinä päivinä Midwest-, Atlas- j a Elgin-kaivöksille. Drumheller-laakson työläiset käsittävät, että olosuhteet eiyät ole milloinkaan olleet huonommat kuin ne^ovat nykyään^ ja että järjestäytyminen on välttämätöntä, jos mielitään voittaa takaisin menetetyt saavutukset Sama tieto kertoo liiton presidentti Wheatleyn kaivosten omistaja Vallancen kanssa keskustellessaan korostaneen sitä tosiasiaa, että kaivostyöläisten liitto ei ole kommunistinen järjestö. : seen leiriin. -— Kumpikin leiri seurasi johtajiaan. K i ^ o t t a j a n mielipide on, että lyo-vaenj[ ärjesto ei voi tulla toimeen i l man johtajistoa. Jäsenistön valitsemat virkailijat j a toimintäkykyisem-mät jäsenet on tunnustettava johtajistoksi. Mutta he muodostavat johdon jäsenistön valtuuttamina ja toimivat johdossa jäsenistön vaatimusten mukaisesti ja niin kauan kuin jäsenistö heidän sallii olla Johdossa. Se ei ole • yksilöiden ; johtoa joukkojen ylitse, vaan valtuutetun * .vähemmistön johtoa enemmistön yli viimeksimainitun omalla suostumuksella. , Silloin, kun uskotetaan j ä senistölle, että johtajistoa ei ole j a sellainen . kuitenkin on, ;jäa. johtajisto, vaille silmiillapitoa ja voi menetellä paljoa omaval^aisemmin l^uin tunnustettu johtajisto, jota koko jäsenistö tietää pitää silmällä. Työväenliikkeen historia voi esit-^ tää m^nta tapzfusta, joissa johtajisto on pettänyt joukot. Mutta työväenliikkeen historia el myöskään voi esittää järjestöä, joka olisi voinut menestyksellisesti toimia' ilman johtoa. Tapahtumat 'I. 'W. W:ssä myösr k i n puhuvat väitteen puolesta, että joukkojen tahtoa noudattavaa, tunnustettua johtoa tarvitaan. Toimitsija-vastainen henki Meidän agitatsionillamme, että L W. W. e i tarvitse johtajia on ollut se äärimäinen j a turmiollinen vaikutus, että jäsenistö suuressa määr i n katselee karsaalla silmällä toimitsijoitaan, ikäänkuin epäillen, että toimitsijat sittenkin ovat johtaj i a . Toimitsijoita myöskin pidetään jonkunlaisina joukkojen kustannuk- ,sella ''paremmille" päiville päässeinä. Seurauksena on ollut, että j o kapäiväisessä järjestötoiminnassa, kokouksissa y.m. liian yleisesti i l man aihetta hyökätään toimitsijoita vastaan. Jäsenistön j a tpimitsijain välille siten hiljalleen kasvaa gon? kunlain<>n juopa. Asiat eivät siis tässä suhteessa ole paljoakaan paremmalla kannalla kuin on A . ..F, of L.-liitossa, jossa mainitunlainen juopa löytyy siksi, kun virkaiVijat ovat kallispalkkaisia, useinkin : joukkojen tahdon yläpuolella olevia johtajia. Tämän kirjottuja on nelisen vuotta työskennellyt '/Industrialistin" toimituksessa j a luulen- koko hyvin tietäväni jäsenistön j a toimitsijain kainen järjestötehtävä voidaan suorittaa vähän jiaremmin- t a i hnonomr mip, ilman että jäsenistö sitä tar* kalleen hnomaisL - ^ Tämän yhteydessä on h i i n nn tehtävä sellainen huomautus, että- ax-: vostellessani toimitsijoitamme, en ole ^lavtarkottanut, että kmhki t o i^ mitsijamme hajaannuksen aikana,- ennen j a jälkeen sen olisi'vat olleet l u r j u k s i a . E i missään tapauksessaJ Heidän joukossaan on .ollut paljpn: sellaisiakin, j o i h in ei voi^a moitteita kohdistaa. Muuten, mainittakoon, että' järjestömme nykyisissä: i o i i n i t/ sijoissa' ei ö le montakaan niistä, 'jotka vehkeilyllään a'vnstivat .järjestömme hajaantumista. • JoTcö"" v i i - meksimainituisiay o n : lähtenj^ ~1iuvi:< matkalle' Enropaan, toinen .ostanut f a r m i n j.n.e. suoritettuaan' hajotus-työnsä - r r johon k a i n t a l i ^ i t . ulkopuolisilla hyökkäyksillä' eivät kyen» neet — ovat monet hajotusm^tarit siirtyneet paremmilla metsästysmaille. ' ' I. W. W:nu udelil een : rakentamini!e n Jokaiselle lienee sel'vä vasia, että Yhdysvalloissa ; ja^ Ganadassa. e i ^ole t i l a a kahdelle 1.7^., W : l l e . Hajaannuksen jälkeen iij. VliVf. ole .-kyennyt lakkotaisteluihiuj joten kahden 1. W ; : W : n mahdottomuus bn käynsrt selville I . W. , W : n varsinaisessa tehtävässä, työn j a pääoman välisessä taistelussa. Kirjotta j a ei ole. ensinkään epätoivoinen, uudelleen yhtymisen suhteen. Luokkataistelu vielä pakottaa kokoamaan hajaantuneet I. . W . W : n voimat; Työläiset kokoavat j a uudelleen > a» kentavat sen, minkä vehkeilijät ovat hävittäneet. En^simainen lakkotais-telu vetää kahteen ryhmään jakautuneen jäsenistön yhteen —• j a s i l loin kummassakin ryhmässä vedetään konnat tilille. Sanalla ''solidaarisuus" on silloin entinen tehonsa palkkatyöläisiin. / Kahden ryhmän yhdistymistä vai-, keuttaa suuresti kummankin ryhmän lapselliselta tuntuva väite, että vastakkaisella ryhmällä ei ole k a n nattajia eikä toimintaa j u u r i nimeksikään. Olen ollut tilaisuudessa tutkimaan : kummankin • puolen teölli-suusunioiden raportteja j a v tullut siihen varmaan ajatukseen, että o n vaikea sanoa, kummassa ryhmässä I. W., W:ssä, vaiko H . - I . W . W:s-l i a n jutun yhteydessä 'tuomituista oii-^^kuaä kääntynyt EFätätila-L W . W A i : puoleUe, yksi on X W. Wnj kannalla ja yksi esiintyy n . s . p u a - Ine^ttomana :<Tätij^ kun olemme saaneet jonkunlaisen selvyyden siltä, että kummallakin ryhmällä on merkitsevässä sä — - o n enempi jäseniä j a t o i m i n ta voimakkaampaa. I. • W-\W. k i r j a i - mallisesti sanoen, toimii entisillä raunioillaan. . Sille on vähentynyt jäsenmäärä jäljellä melkein kaikkialla, missä jäseniä )(>li ennen hajaannustakin. Mutta erittäinkin länsi-valtioissa, Mainessa j a itä-Ontariossa on sen jäsenmäärä vähentynyt paljon. 'MofniTa seuduilla ovat vain rippeet' jäljellä. Teollifeuusunioiden kassojen tyhjyys j a päämajan - t i u k ka rahapula on jäsenmääicän. vähentymisestä varmimpana todistuksena. Hätäj;ila I. W. W:llä on eniten jäseniä äärimäisessä lännessä jr. idässä, M a i n e , o n melkein kokonaan heidän hallussaan, mikäli ^teollisuus-unionistien toiminta on kysymyksessä. Canadassa ei 'I. "VV. ,W:llä ole toimintaa juuri nimeksikään muualla kuin xOntariossa; t o r t A r t hurin j a Sault Ste. M a r i e n seuduilla! Muut I. W . W :n entiset alueet itä- Ontariossa ovat H.-I. W . W : n halussa j a onkin siellä"ro'wanilaisilla" melkoisen vilkas toiminta. Luokkasotavangit Luokkasotavangien mielipide ;luon-nollisesti meille merkitsee, paljon. iie ovat työläisfovereita, jotka; yuo-den' toisensa: jälkeen ovat viruneet vankiloissa työväenluokan, teolli-suusunionisminasian'^ puolesta. I. 'W. W : n luokkasotavankienkin k e ^ kuude^a on hajaannus tehnyt työtään. Osa on kääntynyt H.-I. -TV. TV:n, puolelle, osa on I . W.' W m kannalla j a psa esiintyy puolueet-määrässä 'kannataste, r:toiminta^ ja jäseniä; n i i n voimme harkita, miten sovinto olisi mahdollinen "^Canadassa tätä kirjottaessa parhaillaan- käynnissä öleva metsätyö- Iäisten lakko on parhaimpana todistuksena siitä, että erilaisilla mieli •pitejllä 'vamstetnt palkkatyöläiset unhottavat. ^.mielipide-cröävaisnuten-s a ja< lyövät veljenkättä silloin k un pn -kysymyksessä taistelu leivästl^ työnantajia vastaan. . Järjestö-uskovaisten periaatekiihkoilu lankeaa silloin kivikkoon. . Kuten tiedetään, käyvät Ontarios-^: sa. I . W. W m' jäsenet lakkötais^lua rinnan, kommimistipuoluettä kannat* tavien Lumber Workers of Canada nimisen järjestön jäsenien kanssa. Kummankin järjestön kortti -'^ni tasa-arvoinen kaikissa lakkotoiminnoissa. ,, Ensi askeleena olisi i l . W. W : n j a H . - I . W. W : n jäsenien välUlä otet-tava nyt "luokkataistelu-rauhan"taikana käytäntöön: sama menetelmä. Kummankin ryhmän olisi tunnustettava toistensa jäsenkortit tasa-arvoi siksi työmaalla j a ulkopuolella työ-maan. • •• Siten ei mitään voitaisi^ menettää, mutta mahdollisesti hyvinkin paljon voittaa. Kummankin ryhmän jäsenistö pääsisi kosketuksiin toistensa kanssa. Työmaalla, kokouksissa y.m. he tulisivat huomaamaan, että ' e i väthän, ne vastakkaisen ryhmän varsinaiset jäsenet niin suuria keljuja olekaan kuin suuntarettelöissä juopunut aines on yrittänyt uskottaa. Jäsenet alkaisivat keskustella suun-takysymyksistä työmaalla j a yhteisissä kokouksissa j a sitä tietä u u delleen rakentuisi keskinäinen solidaarisuus. Täydellistä yhteensulautumista luultavasti ei tule tapahtumaan vähiin aikoihin, sillä ryhmien välillä on huomattavia periaate- j a menet-telytapaeroavaisuuksia./ Mutta se kuitenlcin tulee olemaan lopputuloksena. ^ J a yhteistoiminta työnantajia vastaan olisi mahdollinen j o silloinkin, kun kumpikin ryhmä tunnx^staisi toistensa jäsenkortit, vaikka järjestöt orgaanisesti olisivatkin toisistaan erillään. Siis ensimäiseksi yhdisty-mistöimenpiteeksi olisi saatava j ä senkorttien tunnustaminen. (Jatk.) välisen suhteen I. W. W:ssä. Tut-j tomana — surullisina tarkkaillen t i - kimalla järjestömme yleisten^ kon- i lannetta. ventsionien pöytäkirjoja, paaeec niistäkin selville, että toimitsijain j a jäsenistön välillä ei ennen h a - jaanustakaan vallinnut sellainen solidaarisuus, joka olisi välttämätön- .tä j a oleellista I. W.' W:ssä. Tämä ei tarkota sitä, etteikö toimitsijoita , saisi arvostella heidän virheistään, tehtäviensä laiminlyönnistä, asemansa väärinkäjrtöstä j.n.e. Päinvastoin. Itsehän tämän k r i t i i k k i n i yhteydessä olen melko suorin sanoin arvostellut toimitsijoitamme heidän väärinkäytöksihän. Mutta toimitsijaa, olipa hän - missä tehtävässä hyvänsä, tulee kohdella t o verina, antaa hänelle tunnustus teh-tä- viensä tyydyttä'västä suorituksesta j.n.e., silloin k u n hän s en ansaitsee. Silloin toimitsija toimii y>itteliääm-min ja. paremmaDa menestylcsellä. Muistakaamme, että yleensä ihminen omaa pariemman työtehon s f l - l o in k u n hän on työssään k i i n n i t y y tyväisin, hilpein mielin. H c p e i n j o - San Quentinin vankilassa on k y m menen i . w. w .-Iäistä, luokkasota vank i a , jotka ^'rowanilaisten" -viikkolehdessä, "Industrial Unionistissa'' ovat julkisesti ilmottaneet, että -he eivät tule ottamaan 'vastaan Vnin-käänlaista avustusta Qalif ornian puolustuskomitealta enempi ' kuin miltään muultakaan I. , W . W : n a l a i selta orgaanilta. He,selittävät, että Califo>nian puolustuskomitea e i olo mitenkään puolueellisesti' (esiintynyt heitä kohtaan, mutta he —- k y i n - menen luokkasotavankia — •eivät halua esiintyä molempien' ryhmien avustuksen: alaisina j a selittävät olevansa flätätila-I. W. W : n kannalta. E n katso , sopivaksi ' tässä > mainita mainitj(nen Inokkasotavankien nimiä^ mutta' ne löj^yvät^ mainitnn selostuksen alta/r -Mainitsen vain, että W ovat. - k a i k k i vanhimpia jäseniä, jokaisen ; körttinumeio ollen alle 100,000m. WaIIa WaUassa olevista, Gentra- Eeski-Ontarion piirin yksiköille Puolueen suomenkielinen järjestäjä tov. T . Carlson tulee kiertämään alueella seuraavan matkaohjelman mukaan: . * Joulukuulla: , Long Lake ... ... 15 p. Vermilion River, Beaver Lake j a Mond alue . . . . . . 16 j a 17 p. Elspanola Station .. . . . . 18 p. Sault Ste. Marie . . . . 19 j a 20 p. Puolueen Keskuskomiteain j a yksikköjen tulee huolehtia tilaisuuksien järjestämisestä j a ilmoittamisesta. .•• • . . Hän tulee puhumaan kansainvälisen : jk tämän maan luokkataistelu-liikkeen tärkeistä kysymyksistä, ser ka sclostelemaan uudelleen järjestetyn . puolueemme käytännöllisen toiminnan edistämist^Puheitten yhteydessä on järjestettävä niähdol-lisuus kysymyksille, n i i n että toverit ja työläiset saavat asianmukaisesti tietää mitä haluavat. Toroiiteii im&m ^ Snomalaiset palvdijattaret jirje*. tfvät toimirttansa nndelieea. Vilise kevättalvella alkoivat suomalaiset palvelijattaret ;:3ärjestää omaa itsenäistä ' toimintaa - j a pääsivät alo^- teessa j o n i i n pitkäMe, että heidän keskuudessaan o l i palvelijattaiies osasto j a siinä jäseniä joitakin kymt meniä. Mutta pian heidän tojndij tansa kuitenkin herpaantui j a fe. sän tullen lakkasi kokonaan. Nyt on kuitenkin-'fntisissä palvelijaua. rien osaston jäsenissä herännyt t c i . minnan hain uudelleen j a ovat entiset .. osastoa ^'virkailijat päättäneet herättää. > suomalaisten palvelijattarien keskuuteen ' toiminnan uudelleen. . Ensimäisen kokouksen pitoa 'v4r-ten ovat he pyytäneet huoneustoa suomalaisen ^ osaston johtokonn^ta joulukuun -16 päivän illaksL Siis ensi torstai-illalla jokainen perhe-palvelija^ päivätyössä oleva, ravintoloissa j a - munalla palveleva saapukoon suomalaisen, osaston hao-neustolle kello kahdeksan illalla. T i . laisuudessa keskustellaan palvelijattarien osaston; toiminnan uudelleeQ a l o t t a m i s e ^ , - ^ toimintamuodosta, varsinaisesta kokoushuoneesta, jäsenmaksun suuruudesta, koska viime kevännä. määrätty 50 sentin kuukausimaksu - pidettiin liian suurena, y.mi I^yt voidaan kokouksessa tarkistaa, tuleeko osasto toimeen pienem-pillä jäsenveroilla. J a jos se huomataan mahdolliseksi, niin älkSön hilloin osaston jäsenvero' kuukaudessa nousko. IQ senttiä korkeammalle. Näin selittä^vät ne palvelijattaret, j o t k a katsovat välttämättömäksi pal-yelijattarien keskuudessa osastotoi-minnan. Myös {keskustellaan miten j a missä muodossa osasto voisi heti toimintansa alkaessa järjestää palveluspaikkojen hankintaa, helpottaakseen lukuisia vasta Suomesta ja muualtapäin tulevia paikan hanlBc-nassa kaupungissa, j o t a eivät vähääkään tunne. kamoin on hänen paikkakunnalla ollessaan järjestettävä toimikuntier. y.m. kokouksia. , Ottamalla osaa puolueen solujen, agit-prop. komite-ain, naisosastojen, nuorison j a lasten kokouksiin, on hänellä tehtävänään neuvotella taktiikasta", j a tehtävistä, sekä opastaa ' t o v e r e i ta suunnitelmallisessa järjestämistyös- 3ä, toiminnassa', unioissa "xni. joukkoliikkeessä Keskuskomiteain . kokouksissa auttaen korjaamaan heikkouksia joj tehostanoaan toverien työskentelyä. Samalla tiukentaa yh-tcyttä__ keskusorgaanien kanssa ja terästää yhteydeii lähentämistä tois-kielii* len työläi<;ten kanssai-»' Myöskin on toimittava aineellisen avustuksen liankkiitniseksi orga-hiseeraajan matkaTnn^flnnnksjen peittämiseksi, /järjestäen iltaman^ tai jossakin muussa - muodossa. Hänellä tulee myöskin olemaan puolueen kirjallisuutta myytävänä, ottaen lehtitilauksia y.m. Kaikesta Saapukaa siis suomalaiset palvelijattaret satalukuisena joukkona tähän teille jokaiselle perin tärkeään kokoukseen. Kysymyksessä on vain teidän oma etunne. Naamiohuvit. Lauantain, joulukuun 18 päivän-'illaksi on suomalaisen osaston huoneustolle järjestetty naamiohu'vit, joissa^ jaetaan kolme rahapalkintoa s aiheesta j a kauneu-* desta palkintolautakunnan harkinnan perusteella. Saapukaapa hyvillä aiheilla tilaisuuteen, saadaksenne ensi palkinnon. Mutta varustautn-caa, sillä kilpailijoita voi ilmestyä runsaastikin, sillä on jo pitkä aika -viimeisistä naamiohuveista, joten ai-leita on ehtinyt useille ilmestymään. Suomalaisen osaston varsinainen kokous on sunnuntai-iltana 19 päivänä joulukuuta. Saapukaa joukoll a kokoukseen j a jokainen suomalaisen osaston jäsen huolehtikaa siitä, että tämän kuun viimeiseen päivään suoritatte -vuotuisen suomalaisen osaston jäsenveron, joka on vain viisi senttiä kuukaudelta. Veron suuruus ^ i siis pitäisi ketään estää maksujen suorituksesta. Jäsenkir-j u r i on tavatta-vissa jokaisessa ilta- •ma- j a kokoustilaisuudessa. — J . Konsertti. Canadan puolustuslii-to9 paikallisen osaston vuosimuis-tojuhlaa vietetään t k . 18 p. Alham-fcra- haalissa. Konseijttinunierojen l i säksi on ohjelmassa voimistelunäyt-teitä suomalaisilta nais- ja miesvoi-mistelijoilta. Myöskin on näytelmä "The Red Saviour". Kaikkien Inokkasotavankien vapauttamiseksi tais-televain odotetaan saapuvan joukolla. Kunnallisvaalit on 'täällä tammikuun 1 p. Työväenpuolueen keskus-neuvosto tulee asettamaan ehdokkaat, kaikkiin kaupungin virkoihin. Useita kommunisteja on valtuuston j a kouluhallinnon ehdokkaina. Lä-hempinä -vaatimuksina esitti puolueemme m.m., seuraavat, jotka hyväksyttiin yhteisen rintaman ohjelmaan: V (1)' Harbor Boardin toiminnassa yksilöitten aiheuttama . miljoonan dollarin tappio o n asetettava heidän vastuulleen, eikä veronmaksajille. . (2) Kouluhallinnon taholta on pyrkimyksenä poistaa alkeisluokka, sekä on j o qnneltu erikoisilla pääsy-todistuksilla lasten jäädä pois koulusta j a siten varaten lapsityövoimaa työnantajille sadoissa laitoksissa. Työläiset vaativat: (a) alkeis-luokkien säilyttämistä; (b) köyhille vanhemmille = aineellisen avustuksen myöntämistä niin että lapset voidaan pitää koulussa; (c) teknillisen -opetuksen .tallaamista kouluiän jälkeen työnantajain kustannuksella j a unioitten määrittelemän työajan «isällä; (d) protesteeraten opetta-harjattavaa V hävSistysmenettelyä ja asettuen; ^ opettajafh' • nnion. mnkslen taakse, • sekä iyaatieri » n i ^ lueeUe. Toverillisesti, Kommn^lstlp. org.-konutean. puolesta, A . T. BDDLL,' siht. kautta paDckaänhteitten -jirjesteljStv (e) nskonnonopetiiksen poistamineflT
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 13, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-12-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261213 |
Description
Title | 1926-12-13-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
—• •'" .• "-- W m^- "-II' — — g - — — . 1 — "—'-'•.#F,y . — r - ^ ' ^ . '-
TAPAUS
C s n a d m snoxnalalsen ty&Taestön ainoa aänenlraiuia^a,
ffiaesty^ SadbnryBsa, Ont., maanantaina, IteskrnJkkona
i» pojantatna.
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ARVO V A A R A .
Registered at tbe Post Office Department, Ottawa,
eecond class matter.
V A P A U S (Liberty)
Tbe only organ o f F i n n i s h VTorkers i n Canada. P a b -
liabed i n Sodbory, Ont., every Monday, Wednesday
ada Friday,
ILMOTUSHmNAT V A P A U D E S S A ? ~
Näimäilmotolcset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avibliittoonmeno ilmotnkset 60c palstatuuma.
NimehmäotosOmotnkset 50c k e r t a , $1.00 3 kertaa.
Syhtymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KtioIemanUmotolcBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoalanseelta tai mnistovärsyltä.
' ^ osoteilmotukset SOe kerta, $1.00
kolme kertaa.
; TUapäisilmottaJien j a ilmotusakenttuanen on, vaa-dittaMsa,
lähetettävä ilmotushinta etqkäteen.
' - General advertising ratea 75c per c o l . inch. M i -
nimam chazge f o r s i n ; ^ ' insertion 75c. The Vapaus
iii the b e s t a d v e r t i f i i n g medium- among the F i n n i sh
Feople i n XTanada. ; • ' : • • • • . .- •
T I L A t J S H I N N A T :
Cänadaan yksi Vk: $4:00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 j a y k s i kk. 76c.
'Slidysvaltoibin Jä Suomeen^ y k s i vk. $5.60, puoh vk.
$a,Cd j a . kolme kk. $1.76. . ^ „ <
''^'^Klattksiä, joita e i seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
- p a i t s i asiamicBt^n j o j l l a on takaukset. •
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty, B l d g L o m e
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 6 9 , Sndbnry, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
' konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a
' perjantain lehteen tpystaina kello 12 päivällä.
Kiinan maxinkamara polttaa impe-lialistien
jalkapolyia
^ «Kriisi Kiinassa», kirjotlaa «Timesfe-lehden brittilai-
-nen kirjeenvaihtaja, «on vaikein sitten boksarikapinan.»
Vaikein tietenkin länsimaiselle imperialismille, vastaa
tuohon puolueemme pää-äänenkaimättaja. Kantonin,
: kansallisvaUankumotiJEsellisten joukot^^^^^; j voittoisaa
etenemistään. Pekingin hallitus on pelkkä varjo.
: Ammattiyhdistys^ike^^^^H näin' tiedotetaan, «jär-jestyy
venäläisen mallin» mukaan j a imperialistit ja
lähetystyöntekijät ovat huolissaan, jopa aivan ilottomia
. j a kenties unettomiakin. He näkevät Kiinan 'luonnon-
Vrikkauksien, k u l l a n , r a u d a n , ' y . m . luisuvan kä-isistään.^^^
- I ^ he/tulevat
menettämään «toimensa» siinä tapauksessa, että brittiläiset
° j a . muut ulkomaiset riistäjät häädetään maasta.
O Heidän taholtaan kuuluu sekä hammasten kiristystä
€ttä' itkua j a vaiitusUi; Imperialistisissa piireissä tietää
(jokainen, mitä kiinalaiset haluava}. Kiinalaiset halua-vvat
«erikoisten 'alueoikeuk^
luavat kansallista itsenäisyyttä; he haluavat tehdä l o -
:J pun Kiinan asteittaisesta j akami^esta afrikalaiseen mäl-
-:^>liin,' jota jakamista. länsimat ovat suorittaneet ja mie-
' jellään jatkaisivat. ^ Mutta nämä,vaatimukset o^vat^^juuri
«•ney mihin länsimaiset.;inilitaristit^kie^
'^maäta. ,
i- Tilanne tu siis käymään yhä vaikeammaksi Eng-
^^:]annille yhtenä Kiinan pääasiallisimmbta-
>;; Kiinalaiset •osattavat itsensä kykeneviksi j ärjestäyty-
>jnään:;8ellaiseen känsaUisval^
; tiseeh joiildcopuolueeseen kiiin kuomintang-puolue. He
covat kyenneet'järjestämään anneian, jonka moraali o
melkein yhtä hyvä,kuin Neuvostoliiton punaisen ar-
: nfbian. Kiinalaiset: työläiset j a talonpojat järjestyvät
;r omiin ammatti- y.m. liittoihinsa. Lopuksi lausuu lainaamamme
'lehti;, ja aivan oikein, että imperialisteille
tulee tilanne Kiinassa vielä käymään niin vaikeaksi,
eitä heidät kimpsuineen kompsuineen potkaistaan ulos
maasta.
tditavänaän maansa vapauttaminen ulkopiaalalsisxa riis-tajbtä
j a sortajista.
Englannin ulkomfia-asiain viraston sanotaan odottavan
selvyyttä siitä, minkälainen voimatekijä.kansallis-vallankumouksellisesta
hallituksesta Kiinassa todella
kehittyy, j a se voinee ennen pitkää saada t i l a i s e n «selvyyden
», että sille on annettava kunniallinen tunnustus
ilman ehtoja. ^ ^ ,
Erään conadalaisen lehden Lontoon-kirjeenvaihtaja
tekee suuren numeron siitä seikasta, että Englannin u i -
komaa-asiain virasto ei ole ottanut kuuleviin korviinsa
läheskään kaikkia niistä V painostuksista j a valituksista,
joita sille on Kiinassa olevien brittiläisten kauppiaitten
y.m. etuili jäin toimesta viimeisten kahden vuoden, kul
luessa lähetetty. Kirjeenvaihtajan mukaan eivät näiden
: selostukset «turvattomuudestaan», valitukset EJig-
' lännin hallituksen ««toimettomuuden» johdosta "ja vaa-
. timukset vaikuttaviin toimenpiteihin ryhtjTnisestä kiinalaisia
vastaan ole saaneet juuri minkäänlaista huomiota
ulkomaa-asiain viraston taholla. Sen asemesta
on se jopa pidättynyt kansallisvallankunjouksellisista
puhuessaan käyttämästä niin «häpeällistä»' nimitystä
kuin «punaiset». Tuonlaista ylistelyä lukiessa tulee
väkistcnkin mieleen vielä verrattain tuoressa muistissa
. oleva Yansjanin verilöyly, minkä barbaarisuulta ja
epäinhimillisy>-llä kiinalaiset tuskin, tulevat aivan heti
unohtamaan. Brittiläiset sotalaivat pommittivat tuota
suojclematonta ja linnottamatonta kaupunkia kolme
'tuntia sillä seurauksella, että y l i vibisataa ihmistä sai
surmansa ja tuhannen haavottui, lähes kaksituhatta tuloa
ja kaikkiaan noin kymmenen miljoonan dollarin
arvosta omaisuutta tuhoutui.
, Englantilaisen «Kiinan . yhdistyksen» puheenjohtaja
- L . N. Lcefe ehdottaa, että Englannin hallituksen tulisi
ilmottaa ' «kontonilaiselle» hallitukselle, että imperia*
listivallat tulisivat tunnustamaan sen niin pian, kun se
on palauttanut «järjestyksen» ja tehnyt lopun kaikista
lak<^isla j a boikoteista ulkomaalaisia vastaan sillä alueella,
«mitä se väittää hallitsevansa». Tuo ehdotus
voi olla imperialistien mielestä «parempi» kuin ehdotus
sodan julistamisesta' kantonilaisia vastaan, kuten
heidän kynäniekkansa sanoo, mutUl sen mukaisesta
«ilmottamisesta» tuskin voitanee mitään/hyötyä. Herra
'näyttää unohtavan, että kiinalaiset .olisivat saaneet tuon-laisia
kauppoja Pekingin taantumuksellisen hallituksen
j a imiperialististen valtojen kätyreinä toimivien sota-
Icenraalien vallan alaisuudessa ollenkin; nehän eivät ole
sietäneet ulkomaalabia riistäjiä vastaan tähdättyjä lakkoja
ja boikotteja; hän unohtaa, että Kiinan kansallis-ralldhkujnfouksellisella
liikkeellä on pääasiallisimpana
Brittiläisen valtakunnani konferenssista
mikä on juuri ollut koolla Lontoossa — kirjotetaan
eräässä toverilehdessä, että se o l i merkillepantava kor
kous. Siihen ottivat osaa valtakunnan dominioitten
edustajat, edustaen siellä kaildci edustamainsa maitten
pyrkimj^iä. Konferenssin päätökset, jotka koskevat
dominoille myönnettyjä myönnytyksiä, ovat luonnolli
sesti vain tämän suuren valtakunnan taloudellisen ha'
jaantumisprosessin poliittista heijastusta^
Suurbritannian pääminbteri koetti tehdä parhaansa
saadakseen suhteita. yhtenäiseen ja ehjyyttä osottavaan
uomaan. Myönnytyksiä tehtiin dominioille. Ja nämä
myönnytykset silattiin juiysuutam-afnnetuissa lausunnoissa
— korusanoilla, että valtakunta on nyt ehe-ämpi
j a yhtenäisempi kuin se on koskaan ollut. Sellainen
silotteleminen on luonnollisesti tarpeellista.
Konferenssi päätti, että jokaisella dominiolla on nyt
oikeus itse lähettää lähettiläänsä ulkomaille, perustaa
omat konsulilaitoksensa, tehdä itse kauppa- j a . diplomaattiset
sopimuksensa. Dominioitten tulee vain tunnustaa
kuningas yleiseksi «valtakuntain» Hiton pääksi.
Intia jätettiin syrjään näistä oikeuksista. Brittiläinen
imperialismi käsittää, että Intia on pidettävä entisessä
orj uusasemassaan.
Nykyisen tilanteen vallitessa ovat brittiläinen imperialismi
j a sen kouluuntuneet valtiomiehet katsoneet
välttämättömäksi tämän menettelyn; Sillä tavalla, kenties,
niin he ajattelevat, voidaan vielä pitää voimia
)riUiläisen imperialismin takana edessä olevia kamp-
)ailuja varten.. Tällainen välttämättömyys se on tämän
taktiikan sanellut. (
Toiselta puolen jännittää sama keskusms&ti yoimansa
a keinonsa provo^oidakseen hajaannusta vastassaan
olevien vastustajainsake^uudessa^ toisten imperialististen
valtain kesken, jotta se voisi sameassa vedessä
vielä nuottaa vetää — j a korjata sopivalla vedolla sen,
mitä tässä nyt on täytynyt luovuttaa.
Sama mahti on myös kiinteässä toimessa voimien'
ärjestämisessä^ Neuvostoliittoa vastaan. Sillä se tietää,
että työväenvallan pelkkä olemassaolo on vaarana sen
omassa sisäisessä elämässäkin. Onhan suurlakko ja
liilenkaivajain lakko tästä'antanut oman gDpetuksensa.
Brittiläinen maailmanvalta elää historiansa kohta-okkaitten
hetkien aatossa.Sen valtaherrat tuntevat
ämän. Se spikka saattaa manata ne raivoisaan ryrmäk-toon;
.missä ne: ovat valmiit panemaan rankaisevan panoksen
yhden kortin varaan, lausutaan lehdessä.
1 w. cl&en ilselirili^
Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o.i235,723)
(Indastrialuti.
(Jatkoa)
J6btmjaky»ymy»
kieltäytynyt jnlkaisenuuU)
Edellä käsiteltyjä aidoita olen
omalla vaatimsfttomalla tavalla penkonut,
osottaakseni, että L W . . W 3 i
hajaannukseen ovat järjestömme
v i r k a i l i j a t olleet pääsyyllisiä, samoin
yleensä koko I. W. W : n heikentymiseen.
Me olemme aina syyttäneet kommunisteja
'siitä, että he pyrkivät L
W. W:n johtoon. Tässä j o h l a j a -
pelossa me olemme kokonaan unohtaneet
omat virkailijamme. .Eiköhän
kaiken tämän sekan^elskan jälkeen
olisi sittenkin ollut parempi,
että kommunistit olisivat olleet L
W., W : n johdossa, koska> me emme.
itse kykene omia asioitamme järjestämään
j a järjestöämme johtamaan?
Olisivatkohan asiat silloin näin huonolla
kannalla? ^•T:''.-/.
Johtaj/dtytymylueMS meidin, i.
w. w:laisten heikoin puoli onkih
juuri siinS, että teorioMk emme tunnusta
johtajbtea ja kay tSnnoaaa
olemme -a^ kulkemaan johtajien
talutusnuoraMa.
Tämän todistavat vuoden 1924
rettelöt päämajassa. Jäsenistön kes^
kuudessa «i löytynyt suurempaa
kahnausta. Mutta kun paiiraajasta
vakivallalk ajettiin «poi« toimeenpanevan
komitean viili jiUentä ja
pari kolme Jai päämajaan, juoksi
suuri osa jäsenistöä toimeenpanevan
komitean jäsenien perässä ja .jakaantui
kakteen toisilleen vastakkai-
Kommunisteilla menestystä Saksin
kunnallisvaaleissa
Erään toverilehtemme mukaan 01^ kommunisteilla ollut
vielä huomattavampaa menestystä juuri toimit^uissa
kunnallisvaaleissa kuin äskeisissä maapäivävaaleissa.
Melkein kaikkialla on heidän saamansa äänimäärä yhtä
suuri tai suurempi kuin •' v. 1924 j a useissa työväen-piireissä
ovat kommunistit voimakkain ryhmä. > Leip-;^^
zigissä ja Dresdenissä valittiin kommunistis-sosialide-mokraattinen
enemmistö ja työväki sai enemmistön a i nakin
kahdessatoista kunnassa. Kommunistien äänimäärä
kohosi kuukausi sitten toimitetuista maapäivä-vaaleista
Dresdenissä, V missä he saivat 10 paikkaa,
6,500:11a, Chemnitzissä, missä he saivat 14 paikkaa,
2,500:Ila ja teki nyt 38,631, Leipzigissä, missä he myös
saivat 14 paikkaa, 64,488:sta 68,832 Janeen, Zvvickaus-sa
2,500:11a, Plauenissa, missä he saivat 2 paikkaa l i sää,
niinikään 2,000:11a. Kahdessa teollisuuskeskuksessa,
nim. Heidenaussa j a Schwachnitzissa, saivat kommunistit
kaikkein korkeimman äänimäärän ja kohottivat
he paikkalukuansa niissä 6:sta 9^ja 4:stä 7.
Vanhojen porvarillisten puolueiden kerrotaan seri
sijaan kaikkialla kärsineen suuria tappioita ja menettäneen
puolet entisestä äänimäärästään.
Saksin maapäivävaaleissa kohosi konununistiedusta-jien
luku lOrstä 14 j a sosialidemokraattien luku aleni
40:stä 31. «Se tosiasia, että kommunistit kuitenkin
saivat vain neljännenosan sos.-demien menettämistä
äänistä, Jälellä olevan kolmen neljäsosan.tullessa annettua
osaksi «vanhalle sosialidemokraattiselle puolueelle»
ja osaksi porvareille, merkitsee sitä, että kommunisti-päolueen
on entistään suuremmalla energialla jatkettava
työtään työläisjoukkojen ja varsinkin pikkuporvarillisen
aineksen keskuudessa kaupungeissa ja maalla»,
kirjottaa saksalainen puoluetoveri Pai^l Dietrich: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-12-13-02