1930-05-21-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
EJesMviikkoria, toukok. 21 p:nä—Wed., May 21 V A P A U S OOk» il OHioa (Jak mmk, il i J l ' . i r j r - i rj iWf tMim UtM, •Mu I J. V #41. e». Sa4k«r, OM. — Km* mm Mm, t 2M s kanaa. — 4 t J t k a U kattaa. ^ JllnMUtil MMaQia aaaaaftirctatae» M l«c kaita. t l M S kaau. — Srst7>iiWakMt l t .W ab »i|pwcakw<'4rC0 k««a. UM kakai kartaa. — JCut«*ilia«ukMt ' i ^ JM kana. M Iä«««aka« Ultndiaaaatti «»> S B Ö U o i m r i U . l*Mo« ii.l»»äiWiwai»rt <H k a i a . : t l j » kalpa kartaa. - TOapUattoatuJla» Ja l W o » > M ( M 4 * * M r «uMMMMik ItMi t t J T t «)^^t%%«t' iliWuw Cawnl UnitMmt mm,' tto' »«^ ««1. ifdk. kOatas» ^kaffa faa al«fa fcaartla», Ha. n a i^ayaaalaAa kax jMlt«ttlt(a« mtiivm aaeac tka F t e i i * paapla ia 1. . i ; . . . 1 TIU Iisa timAT» < kk. t » a i k . » k i b M. n la k kk. « J * . - TMimliaikla la ( X «k. » 4 0 , « Uu |pJ9 Ja 1 kfc. OUIC ILMOTUSBODfAT VAPAUDESSAi 7M «»a mniale tilmia aaa T U U I U U a^at^Ihaae kifteeMcasa. kbjottakaa aa^dlaaa SIUaca> ..ättita ptnoottiU,^ aiaaUIi h W. Akihan, tUkkaaakaUaJa. • Sofa /a Mskelaiset ^^sösialistif^ Toisen Kansainvatisea toimeen paneva komitea on vastlkiin pita* nyt kokousta Berliininä. Taina on se roailniian sosiaUaiipuoIueitten '^kansainvälinen** järje«to, johon kuuluvat tyovaofiluokan etujen aja misessa sillä tavalla JcunnMUiuta' neet puolueet kuiri Saksari sosiaii demokraattinen puolue, kautslcyi neen, noskeineen; MäcDonaldin englantilainen "ty6väen"-puolue, ja Hillquifin, 0'Nealiti, Thoma»in ja Syrjalän sos|ali8tipuolue Yh-dysy& IIoissa. Kokous oU inail' maohistorian mitä iuriitiUisiin* miilla hetkellii, kufi siirtomaissa kymmenet miljoonat ovat ilinika* pjnas^a; kun Saksan proletariostti on young-sopimUlsella. edelt^ kytketty orjuuteen; feun tyovSeii vastarinta murdcataan vakival-laila ja yanluloilla; kun foscisini nostaa runtan peansii kaikissii lui» pitatistimaissa; kun brH^tlainen imperialismi ampuu sädottain ja sulkee vankityrmiiii tuhansittain intialaisia ka^iijoitsjjoita; kjw joka tahoHa avoimesti kiirehdiraSn iraperialisUsen^.^dj^ vidmistelua; IffU^- |^p(^i«iist|i, v^ nu- ^ Hamaan sosialisiiiin nousun ^eu- Un t«n^lUivhetkeliS?5: J|llian"6HS, liiitö ;od,ö^ Mäiag^at^tftt'iioiliaxv^^uvat f^ttodostavanW^^*l^^^ eii- «jliinais(»]^. puölukäsii^iaa^^:' vikkilaumoja vastaan,'!;^ ..Huomattavih kökimlcsen vaikaan y&if^öii^jujj^^^ ^tetäaii(«4$'<;^euy<)^^^ liekkejä .iiousemaffiay;K<dn^ listiikseltaan Toiiien Ra:iisänvHii» pien 0^^^ täydeiliseo Jbiiiiiätul ^ensa mailman kapUaUsmin %ok^ käykselle Neuvostoliittoa vastaan. . Sanaakaan ei hiiskahdettu Mac Donaldin verisestä sprtop^oilitiiKas-ta Intiassa. Siten ouo kansainväliset "8däiailäti*'-puoitteet antoivat siunaukseiisa niille imperiälistisil le verilöylyille^ joista sen omat johtomiehet ovat suoranaisesti västuujtialaiset. jBerlUnin kokous hyväksyi ksiik* id foscistiset kuristustoimehpjiteet työväenluokan orjuuttaiiitseksi. Sen ainoana huolena oli, etteivät Doskelaispamput vaan menettäisi piislcurinvirkojaan; ja senlähden kokous koetti parhaansa mukaan selittää kapitalistiluokalle, että hei-danlaisensa sosialistit "radikuuii- Inttokillihiksen yjetti 1 Muutamia päiviä sen Jälkeen kun 'raiUinilxiLsteri Dimning esitti budjet- I parlamentin alahuoneessa, uu- ..i romahdus tapahtui Toronton 03a- LemarkkijioiUa. Romahdus el. ol|ut stioranaisesU yhdistetty budjetin i:an.'-ia; .se oli .suoranaisesti yhdistynyt Kev/ Yorkin pörssin kanssa: se oli iÄurau:^; kapitalismin kriisistä, ka- [t>itallsti=;en talouden kasvavasta epä- \ vakalsuudesta Canadassa. , . Liberaalinen hallitus on e;slttänyt budjettinsa tienä bjrvinvointlin, eli UiOspääsytienä nykyisestä taloudejli- .'fsta pula-sta. Tullitariffien muutök-zet esitetään työläisille takeena työttömyyden loppumisesta. Konservatil-vLiet_ politikoitsljat pyrkivät nllttä-iuääii poliittista pääomaa itselleen ka-svavasta taloudellisesta Tcrilsistä ja joukkotyöttömyydestä, esiintyen todellisen pulasta ulospääsytien Isäntinä. Samanaikaisesti katsovat suurkapitalistit välttämättömäksi iiusiln-tuvien lausuntojen antamisen vakuutuksena taloudellisen as?m:an "vakavuudesta". Täten, esim.- C.PJl:in päämies Beatty ja muiit tunnetut le, konservatiivien Johtaja Eenne- 'dr-:t3mi;ky^ymj:tä ja jokaisensa palon tapahtuxcaia logiikan takia pakoi- -ri^ta hr-uks>''y tällaiseksi keskusteltu kohottamaan tunnuksen "Cu- jirjesUJk^i työväen yhtenäisjrysliit-nada ensin; Britannia tois^L" Pin- '.-j, Workers' Unity League. sinre' naamioineen onnistuvat pet- kapitalistit ovat äskeisissä lausun-tatnään ja kuristamaan työväkeä* paremmin kuin avoimet fascisili. Samalaiset, kapitalismin asianiic het, varustettuina sosialismin noL-aaan julistaneet van valoLsan". "näköpiirin ole- Tarifflmuutoksien todellinen tarkoftus Osakemarkkinain romahdus, tuli näin ollen hyvin epäsuotuisaan aikaan. Hetkellä, Jolloin kapitalisti-luokka Jc^ttää kaikkia keinoja "järjestääkseen" taloutensa ja säännöl-listyttääkseen sitä, kun kapitalisti-set politikoitsljat esittävät pelastus- V. 1857 alkoi Intiiusa se kua* uipina, Jökä iästöm tvin> hetaän ."Sepoy-kapiiiän** iiimellä. Se oli brittiläisen siirtotnaalialiin-non ensimäinea suuri dUäiiien kriisi liitiassa. Brittiläisessii arqiei* jossa palvelevat alkuasilkaiisotilaat (sepoit) nousivat kapillaan upseie-jreitaan ja koko brittilaista hallin toa vastaan. Se oli etisiinäiiten paha murtuma siinä kahleessa, joI> la imperialistni sitoo alkuasukas* väestön orjuutuksensa välikappA' leiksi. Pohjaltaan tämä kapina oli Intian väestön vastalause koneiden käytäntööii ottamisen ensimäisiä vaikutuksia vastaan. Intian teollisuuden koneellistutlomiti»} järkytti tätä ikivanhaa yhleiskuvltaa perustuksiaan myöten. Siitä alkoi se taloudellinen vaihe, joka on liitian köyhdyttSiiyt ainaiseii nälänhädän asteelle.- Olihan Intiassa ennenkin ollut monta kapinaa, mutta ^siihen saakka ei ylhdellSkaän ole öHut ^ laajuutta ja syvyyttä kuin sepoy-kapinalla oli. Niiden kukistamisessa oli brittiläisillä oima sievä keinonsa. Brittiläinen tietosanakirja kertoo mitä luonnollisimpana asiana, kuinka "jo niin varhain kuin v. 1764 täytyi muuan kapina tu-kahuttaa ampumalla kolindcyitf-mentä sepolta pirstaleiksi tykkien suusta." (Hindut erikoisesti kammoksuivat sitä rangaistusta, että mies pamiin tykiiikuulan tilallej naamarilla, v. 1914 hylkäsivät lennokkaat sotavastaiset julistuksen.sa ja saivat työväen petetyksi Nyt he julkisesti lietsovat sotaa. Yhdysvaltain sosialistipuoluc täydelleen yhtyy Berliinin kokouksen politiikkaan. Ainoa erotusten, että kun MacDonald palvelee hrit-! keinojansa, romahdus osakemarkki- Oläistä imperialismia, Hillquit Jaj^^";? ^ ' ' " ^ S ^ ^ S . n S ^ Zf r»»M 1 I IM M osoittamaan, etta kapitalismin apar- ONeal ovat sen kanssa ki paile- ulkopuolella heidän kontroL van Yhdysvaltain imperialismin ijnsa. — » / r _ . . Dunnlngin budjetti on Canadan kapitalistisen talouden kriisin tuote. Se on Kingin hallituksen yritys "ratkaista" kriisiä. Dunninghi budjetin tariffimuutokset tähtäävät kriisin ratkaisuun. Mikä on todellinen pyrkimys Dun-ningln tariffimuutoksilla? Niillä on tarkoitus yrittää selviytyä Canadan maatalouskriisistä ja voittaa takaU sin Canadan • mataloiistuotteihen markkinat ErigiarinJIssa; .tar^ Ifpkohäisen sarjan 'lielpotuksla «rit-tyälseUe Imperiallsmillel' ^aailmän mäatalouskriiai.mikä; aiheutti meU^eln $200,000.000 laskun Canadan maataloustuotteiden ulosviennissä, on suurena -sjaaranii Canadan raliamielUJle sekä pankki- Ja rautatlekunlnkallle. buhriing lausui vain muutait|lanMiut-toi^ ia fraaseja maatalöuiieissa vtölit-scvasta tilanteesta,. mutta oli kykenemätön ymmärtämään ikys^royitsen ydintä. Maatalouden koaef"is'tum|^en Canadassa on kulkenut käsikäd^sä Wheat • Poolin kau|l;ÄtL|iiu^ suorittaman yiljän' väiltyksVn järjes-tumiscn kanssa. Kaukana maatalo-usmarkkinain epävarmuuden tilan ratkaisusta tai huojentamiseste^ nämä tekijät ovat valmistaneet nykyisen Canadan maatalouden syvällisen kriisin, mikä on osa maailman kriisls tä. Dunnlngin tariffimuutokset eivät voi pldätiää tätä kriisiä, vaan alnoas taan kärjistää sitä. Pjrkimys voittaa brittiläiset markkinat "valtakunnan kaupan" tunnuksella ainoastaan tuotteiden hintain laskemiseen, Canadan farmarien köyhdyttämi^n. mutta toisaalta pankkien ja rautateiden lujempaan otteeseen Canadan köyhien farmarien tuotteihln. Tariffin muutokset yleiseen cana-dalaisille markkinoille toisista kapitalistisista maista tuonnin, ehkälse-mlssuuntaan, ovat myöskin maailman kapitalismin kasvavan kriisin tuote. Ei kauan sitten pakotti kfirjlsty-vä kriisi Australiassa kohottamaati tuontitulUt korkeimmalle maailmsis-sa. Dunningin budjetti osoittaa, miten kärjistyvä kriisi pakolttaa lil)e-raalipuolueen hylkäämään kalkki aikaisemmat järkeilynsä vapaakaupasta, ja tekemään jyrkkiä tariffimuutoksia, eritoten raudan Ja teräksen Yhdysvalloista tuontia vastaan. Ilmeisen huomattava torot'."' etutilan antamisesta brittiläisille tuotteille tarkottaa brittiläisten markkinain saamilta Canadan maataloustuotteille. Oli selvää vuosia sitten, että konservatiivipuolue edusti Canadan ka-pitalistiluokan sitä osaa, joka nojaa kotimaisten markkinain laajentamiselle ja säilyttämiselle. Dunningin budjetti säilyttää kaikki etuisuudet ^lerikkalaiselle rahapääomalle Canadassa ja nojaa valtakunnan markkinain laajentamiseen Canadan maatalouden ja koneteollisuuden tuotteille. Nämä etuisuudet eivät vähääkään kärsi suuremman etutilan an-tamlsesta brittiläisille tuontitavaroil-nalt » katsoen Canadan kapitalismin ' Ainoa hucmattava kaivos ja tavallaan konservatiivisten ja lil)eraalisten po- .Tiyöskin teollisuuskeskus, jossa yllä- Utikoitsijain eroavaisuutena näytti n^aixiitun kaltaista konferenssia ei olevan, että konservatiivit olivai ele pideriy, on Keski-Oatarion ku-brittiläismifilislä ja liberaalit Cana- piri- ja nikkelikaivosseuta.' Täällä d ^ itsenäisyyden kannattajia. Täm;- cl ole tthiy edes minkäänlaista yri-oli seuraus Canadan maailman kau* -.vitakaan suuremman rynnistyksen pan laajenemisesta Ja uusien teol-i- aLkaa.asaa!nisek.ji järjestää ne tu-suuksien kasvusta. Canadassa. Ny. hanuet kaivos- ja sulattimotyöläiset, johtuen ^riisin kehityJcsestä, on Ki:;- joika tällä alueella työskentelevät gin hallitus ottanut konservatiivien tiuivanto- ja sulattimotyöläisiä on suojelustulli-ohjelman,. ja nyt lib',- icsiii jo:-;ak.in määrin liittynyt Ca-raalit ovat brittiläisen valtakunna:; ladan kaivo.styö!äisten teollisuusliit-sisäisen kaupan ajajia, jotavastoiritc^n, mutta .siihen määrään ver-konservatiivit kohottavat tunnukse.n: raten, mitä mainituissa työpaikois- "Canada ensin, vasta sitten Britan- .:a työläisiä työskentelee, on Järjes-nla." Näiden näennäisten ilmiöiden lyniLnsn vasta alkuasteellaan. Jär-takaa paljastuu selvästi, että kapita- jesiyraisen heikkouteen on tietysti lististen politikoltsijaln suimnitelmat olemassa monenlaiset syyt. Agitatio ovat voimattomia ratkaisemaan jiiri^.slyneLsyyden välttämättömyy-kapltalismin kasvavaa kriisiä; ettd dtstä ei oie ollut kyllin tehokasta todelliseen kantaan nähden el o;-:- 'eikä järjestelmällistä, josta johtuu, mitään eroavaisuutta näiden kapita- ;ettei järje.=tymlsLiike ole saanut sitä lististen puolueitten välillä; että , laajuutta kuin olisi ollut toivotta-kumpikin kapitalistipuolue edustau Ivaa. Toiselta puolen vaikutUa työ-työläisille Ja pienviljelijöille suureir.-ijäistcn haluttomuuteen liittyä oman paa kurjuutta nykyisen kriisin "rul-1 ammattialansa järjestöön myöskin kaisuna", i.se valppaus, millä nikkeliparoonien •paikallisina palkkalaisilla olevat kä- 1 tyrit seuraavat työläisten järjestä- 'misyrityksiä. Tällainen järjestöpelk- , ko työläist-en puolelta on kuitenkin : liian pintapuolise.sti ajateltua, sillä Järjestöissä on työläisten voima. Jo-jkaineu käsittää, että taistelussa tulee uhrejakin, joten ilman niitä ei j;äästä Keski-Ontarion kaivos- ja .sulattimotyöläisten järjestämlsessä-jkään. Mahdollisesti alussa joutuu ! jotkut järjestöihin yhtyneet työläi-jset pois työpaikastaan, jos heidän yhteinen konferenssi, jossa fceskus-teltaisiln järjestämistyön tehostamisesta. Samoin tulisi myöskin ottaa pohdittavaksi kysymys kaivostyöläisten edustajan lähettämisestä Punaisen ammatillisen intemationa- Jen maailmankongres.siln. Viimeksimainittu kysymys ei ole tärkeä ainoastaan palkalUsesti eikä vain kokc kaivosteollisuutta käsittävässä mittakaavassa, mutta se on ensilutÄ-imperialisinin palveluksessa. 0'NeaI lähetti Mac- Donaldille kaapelisanonian, jossa hän ilmotti "amerikkalaisten työläisten olevan ymmällä" Britannian työväenpuolueen Intian-politii-käii suhteen ja pyysi selitystä. MacDonald voisi varsin hyvin yMlaia, f lovat yhta pahoin -y^^ «ään, kuinka Hillquit* iCKNeal jä^ Thomas yhde»8ä"p*Öi^äTien- kanssa avoimesti fcannattayat; amerikkalaista iraperialishiia;-: Joka^paikaa-sa "803i^|isti*^puolijget * hiö-; inan "ymmlUlä" ^iit^i etiä sosialis-lit tukevat kilpailevaa imperialis-iniä, mutia .eivät vähääkään ym-inällä siiip,^:^"ä h?- itse iukevyl. **pmaa^* imperialisiniaan.! Ö'Nea- 1in'1iaaj^^ ollut mikään "^äi^ainvalfsyydeh'* iltnausp'*yfiatt pikku;, palvelus ame-' l^kkardiseile iiripfenalisntille, osai Britannian ja Yhdysvaltain välisen sodan valmistelusta. Työläisten on opittava tuntemaan nämä kaikissa muissa "so-sialfemin'* lipulla hääräävät petkuttajat. Ne ovat kapitalisti luokan asiamiehiä. Ne ovat siirtomaakan-sojen sortajia ja murhaajia. Ne ovat oman maansa työväenluokan sosialifascistisia kuristajia. Ne ovat sosialismin ja työväenluokan vaarallisimpia vihollisia. Ne tosi-aaii ,ovat "kapitalismin ensinuiinen puolustuslinja." ja ammuttiin niin möyhyksi, ettei hänestä keräilemälläkään saatu hindujen mielestä tulevaiseen clu-rtSon I:elpaavaa kalua.) V. 1824, kun 47:3 Bengalin rykmentti kieltäytyi lähtemästä Burmaan taistelemaan tobta oman rotunsa heimoa Vastaan Britannian kruunun kimiiiaksi ja brittiläisten kapitalistien rikastuttamiseksi, käänsivät päälliköt tyynesti tykistön tuota rykmenttiä kohden, ampuivat koko rykmentin riekaleiksi ja pyyhkivät miesten nimet pois urmeijau kirjoista. V:n 1857 kapina puhkesi Mee- Tutissa, Delhin lähellä, samassa kaupungissa, jossa kolmekymmentä intialaista ammattiunion orga-niseeraajaa on kohta kaksi vuotta lojunut MacDonaldin asettaman Intian hallituksen vankiluolissa. Siihen osallistui 73 rykmenttiä, ja se vapisutti Britannian mailman valtaa pahemmin kuin mikään on sitä. vapisuttanut täliun vuoteen 1930 asti. Sen kapinan aikana eivät Intian kansajoukot ensinkään astuneet näyttämölle. Senpätäh-den alkuasukassotilaitten nousu murtui brittiläisen valtakunnan etevämpiä sotilaallisia varusteita ja apuneuvoja vastaan. Tällä hetkellä Intia on työläisten ja talonpoikain joukkonousun näyttämönä, ja tämä nousu nikaa jo irtaantua porvariston petollisies-ta johdosta. Näin ollen on odotettavissa, että ne uuden sotilaskapi- Kprn •••• Kommunistipuolueen ran.skankie- järjestöihin liittymisensä sattuu tulisen äänenkannattajan L'Ouvrier lemaan työnantajien tietoon, mutta Canadien (Canadan Työläinen) en- suurin piirtein järjestäytyminen kul-slniäinen numero on äskettäin il-itenkin -tulee menemään eteenpäin mestyriyt..Montrealissa, missä lehti himan suurempia vauriolta. Ja mi-kiistannetaan ja painetaan. En-si-Itä suuremmaksi järjestyneiden Jouk-mäinen numero on nelisivuinen ja ko saadaan, sitä vaikeammaksi tu-kuusipalstainen laitos Ja tulee se iiee kapitalistien sitä murskata. Työ-ilmestymään säännöllisesti jokaisen Iäisten ei siis tulisi aina katsoa kuukauden 1 ja 15 päivän tienoilla. Ensiniäistä numeroa, mikä on erinomaisen onnistunut sisältöönsii nähden, painettiin viisituhatta kappaletta, initkä suurimmalta osaltaan jaettiin ilmaiseksi näytenumeroina. Keboitamme suomalaisia tovereita kalkilla niillä paikkakunnilla, joissa on ranskankielistä proletariaattia, levittämään tätä lehteä jotta se tulisi mahdollisimman .laajalti tunnetuksi ranskankieltä puhuvien raatajien keskuudessa, .Sitä,, varten olisi tarpeellista,, .että , lehteä: .tilattaisiin sopiva määrä, irtonaisnumeroina levitettäväksi: kun leiiden , taloudel-lineii ^emä Tcälpäa tui^emista, niin kehqltetaan tovereita lähettämäair •mäksiiit tilaamistaan 'Iphdistä ' jä avustamaan lehteä. lahjotukkillEi. Nämä kummatkin seikat, niin -irto^ naisnumeroiden. tilaaminen ja levittäminen ,>uhii; lahiptiistenkin te-, keminen ovat otettavat esille seu-' raaVässal'jäir]eistÖjeh Jä rylimien. .kb-köiiksysä. ',!'.V.., [-/^il • föuyrier Canadien iöimittajäna toUnU j konununistjpuolu^^^ Quebecin piirin järjestäjä toveri George Dubois. Lehden tilaushinta on 6 kk, ,60 senttiä ja 12 kk. yksi dollari. Irtonaisnmneroiden hinta on 5 senttiä. Nipputilaiiksista velotaan 3 c. kappaleelta. LehdeUe lähetettävään kirjeenvaihtoon nähden voidaan todeta, että sihaä suhteessa ei ole olemassa mitään kielivaikeuksia, koska 'voidaan kirjottaa millä kielellä tahansa osotteella: L'Ouvrier Canadien, 62 Rachel East, Montreal, P. Q. * Tunkeutuminen Canadan ranska-kaisten raatajien keskuuteen on kommunistipuolueen yksi tärkeimpiä tehtäviä, missä jokaisen puolueen sitä. että he persoonallisesti pysyisivät työnantajien silmissä "kunnon työläis.'^n" kirjoissa, vaan tulisi heidän rohkeasti liittyä järjestöihinsä ja siten vahvistaa yhteisiä voimia kapitalismia vastaan taistellessa. Jokainen Keski-Oiitarion kaivanneissa työskentelevä työläinen tietää omasta kokemuksestaan, että työolot ovat muutaman viime vuoden aikäha suuresti huononiuneet näissä kiiultiisjssa työläisten ruhjo-miskaiVannoissa. ; .Saniaan aikaan ovat nikkeliporho^'en voitot vuosittain suunhättomastl kohonneet, joka merkitsee sitä, että olosuhteita on huonoimelia-^.tyiSliUsten....Jkustannuk,- sfife^ SSaii^lttäi^M^Sutat fciilif'thyöskin muut olo^iihteet tUle-vat" aina vain huononemaan. Kun ilmestyy "lappu schiälle". josija n^ää- :|«Söffll»ipäaöc(Men kaiiiife M<-muita huononnuksia, niin ei siinä auta vaikka .olisi.^palvellut nikkeliyhtiötä kujnka nöyrästi "tahansa, .aikaisemmin, palkat aleiinetaan niin "huo» noiltaV kilin .."iiyviltäkin" työläisiä, Kaikki nämä seikat pitäisi Keski- Ontarion kaivostyöläisille olla kannustimena tarmokkaampaan järjestäytymiseen oman teollisuusalansa unioihin. Kapitalistit eivät palkkojamme enempää kuin muiltakaan o- Josuhteitamme tule parantVnaan ellei heitä siihen pakoiteta. Ja pa-koittaa heitä siihen el voi muulla tavalla kuin lujalla järjestäytymisellä. Jokainen meistä käsittää, että joku yksUö silloin tällöin tulee meistä kärsimään Järjestäytymls-taisbelumme johdosta, mutta se ei saa peloittaa meitä. , Joukkojen, suurten työtätekevien joukkojen yh-jSsenen'on parhaansa mukaan, toi- .teinen etu on asetettava yläpuolelle mittava e.i a.ino. astaan yksilönä vaan \7tciIöor^iin V n r c i n l r i n cilfcl Irjir» tstt. ryhmänsä tai järjestönsä jäsenenä. Kalle Terä. Punaisen ammatillisen internationalen kongressi Keski~Ontarton kaivostyöIä£>UIe Punaisen ammatillisen internationalen kpngressikutsu on lähetetty kaikkien maiden vallankumouksellisille ammatillisUle järjestöille. Konnan enteet, joita on nähty Pesha- \varjssa, leviävät laajaksi alkuasu-ka^ solilaiden liittymiseksi nykyiseen Intian vallankumousliikkeeseen. Tämä liike on miljoonien liikehtimistä, ja kun se pääsee tä\-teen vauhtiin, voi se pelkällä monihikuisuutcnsa painolla puristaa brittiläiset ulos maasta. Intian nykyisellä orjuutettujen väestö-joukkojen '"kapinalla" brittiläistä sortoa vastaan tulee varmaan olemaan laajakantoisemmat ja pysy-vämmät seuraukset kuin oli v:n 1857 «epoy-kapinalla. gressi alkaa Moskovassa ensi heinäkuun 15 päivänä ja kokoontuu se siis mainitun kansainvälisen vallankumouksellisten työläisten taloudellisen -järjestön perustamisen kymmenentenä viiosipäivänä. Canadassa ei näihin saakka ole ollut mitään yli maan ulottuvaa taloudellista järjestöä, joka olisi kuu. lunut mainittuun punaiseen taloudelliseen kansainväliseen. Nyt on kuitenkin kaikkialla yli maan käjm-nissä tarmokas toiminta Punaisen Workers* Unity Leaguen ylösrakenta-misessa- Maan suurimmilla teollisuus-t3rö. Maan suurimmilla teollisuus-seuduilla, .samoin kuin myöskin kai- VosseuduiUa äärimmäisessä idässä ja jä-nnpiiä. on jo pidetty konferensseja, joissa on käsitelty kaikkia taloudellisen työväenliikken piiriin kuuluvia kysymyksiä, samoin myöskin osanottoa Punaisen - ammaÖHi-yksilöedun. Varsinkin siksi, kun tä^ mä niin kutsuttu yksilöetu on melkein kaikissa tapauksissa vain näennäistä, luuloteltua etua. Ensimäisiä tärkeimpiä tehtäviä olisi mielestäni täällä nikkelikaivos-alueella se, että koetettaisiin saada kpolle nyt jo järjestöissä olevle» kaisen täi*eä koko tämän maan vallankumouksellisen ammatillisen liikkeen rakentamisessa. Canadan työväenliike on tavallaan kokonaisuudessaan murroskaudessaan kapitalis-- tisen- Järjestelmän aifieattaman ta loudeUlsen kriisin seuraamuksena U siksi meidän pitäisi kyetä tämät murroskauden läpikäytyämme jt sen aikana luomaan Canadaan voimakas, vallnnkTmov^py^i^^pn työväenliike, niin. ammatllltnen kuin poliittinenkin. Kuparinkaivaja. Metsäfyöläisille Rose-gröveh ja Englä-härtin yihpäH^tön käiti Kesän työkausi on taas. alussa Pitkän työttömän kevätkauden Jälkeen ovat metsämiehet suurelta o-salta rahattomia ja näin ollen pa-koitettuja ryhtymään työhön niillä maksuilla mitä metsäjapparit suvaitsevat tarjota. Tietäen tämän ovat työnantajat alentaneet entisestäänkin nälkärajalla olevia kat-kalsumaksuja. Mitä vastaavat työläiset jotka kämpillä työskentelevät tähän? Sallitaanko työnantajain Jatkuvasti- polkea palkkoja, työläisten e-des yrittämättä puolustaa etujaan? Monikin ehkä vastaa, on huono aika Ja työttömiä paljon. Joten on turha ryhtyä palkkataisteluihin, kos-ka, työnantajilla on mahdollisuus haiikkia rtkkurityövbimaa riittävästi Ja. miirtaa siten työläisten taistelun. Mutta onko tämä ajatus oikea ja mihin se Johtaa? Se johtaa silheii, että työnantajat nähdessään työläisten jatkuvasti alistuvan heidän yhä häikäUemättö-mämpään riistoonsa, käyvät entistä ahneemmiksi. Josta on seurauksena, että seuraavana työkautena tarjotaan vieläkin alhaisempia palkkoja Ja niin jatkuvasti, kuimes .^päästään siihen, ,että parhainkaan ""^ metV sämies ei voi, hankkia, muuta ^y^" ollessaan ; kuhi. ruoki^uisa, jiiiönpm nat ei.sitäkään. Ja mit?en (jn käyh-xiyt työttömyystilanteen?.; S^, ei suiix-; kaan ole siitä parantunut, että työläiset ovat alistuneet! mielivaltaiseen palldtojen. pbljentea^^^ *se on päin vastoin pahentunut, kpska työläisten ; on pakto-slUoto työs^en^ nel^ eneinmän,:aikaa.,hiänkiual;^ toimentulonsa, tehdä -pitempä^ - työj päivää, , josta on . ^uraijtksjena, • että työtä riittää, - entistäänMa", iplejoenaT mällcv. Joukolle,,. Jappareiden-,rkulöca.- ro on vain suloin paisunut, ja,.ovat he tulleet entlstfÄn kykeneVi si 'seisomaan; työläisten vaatimuksia; vastaan. Tämän tähden tuleekin työläisten ryhtyä viipymättä harkitsemaaii onko viisasta alistua nurisematta, vai onko edullisempaa ryhtyä vaikka- No. 119 tin ja Kenogami Laken ymjaristön Ljtte e^itränyt p-;än kämppien neuvottelukc&ous, jossa päätetään toimenpitein^ mihin tullaan ryhtjrmään palkkojen suhteen. Sama.ssa kokouksessa tuUaan valitsemaan edustaja S. Porcupinen alueen kämppien edustajakokoukseen, joka tullaan pitämään aluekomitean ilmoittamana- päivänä, mahdollisesti viikkoa myöhemmällä, j d ^ kokouksessa tullaan I(q>allisesti päättäjään palkkakysymyksistä koko Poh-jois- Ontari oissa. . Jokaisella kämiäilä tulee viivyttelemättä pitää kämppäkökovkset Ja /alita edustaja tähän., .Rosegroven lokoukseen. .Somalla tulee jnyöskin /alita kämp§4»mitea, joka huolehtii fhteydestä. Tähipanäri unl!>-osaston ianssa. ' ; Myöskin tulee näissä kokouksis- •A ottaa kysymykseen , järjestynei-ryyden merkitys ja tarkistaa monta-to työläistä kuuluu Metsätyöläisten •ärjestöön (L-A-WJ. of C:n), joka m Canadassa ainoa tällä alalla toi-niva vallankumouksellinen ja tais-veleva^ unio, sekä raportteerata täs-ä unio-osäston sihteerille. Edustaja jokaiselta kämpältä mai-: aitulla alueella kokoukseen ja jollainen mies metsätyöläisten järjes-öön jäseneksi. — KulkurL JÄRJESTÖN ASIAT Ihmeteltävää virallisuutta pa taistelim avulla vaatimaan edes edellisenä vuotena maksettuja palk-fcatalsscUa. Taistelussaan toröläjöet eivät tule mitään menettämään. Vaikkapa sitä ei pystjrttäisl viemään voittoonkaan ja jos työläiset esiintyvät yksimielisinä, ei mikään voi estää heitä voittamasta vaatimuksiaan. Työ mikä on aijottu teettää, on joka tapauksessa tehtävä, vaikkapa se taistelun tähden slirtyisi-kin muutamilla yiikollla, ehkäpä kuukausillakin ja koska metsätyö- Iäiset ilmankin joutuvat suurimman osan ajastaan viettämään työttömänä, niin ei se vahingoita heitä, ot^ tavatpa he tämän vapaa-aikänsa millä ajalla tahansa. Suimuntaina, kesäk. 1 p. pidetään Rosegroven JS.. J. talolla Englehar- Vapauden t.k. 13 päivän numerossa olleessa. Suom. Järj. t. p. k. kokouksen pöytäkirjassa oli e^^ii kohta, joka kiinnitti allekirjoittaneen ja ehkä monen muunkin lukijan huomiota. Tp. komitealle oli nimittäin Sudburyn osaston taholta lausuntoa varten lähetetty keräyslista Muhoksen palaneen työväentalon uudelleenrakentamisen avustamiseksi, ja t. p. komitea e' voinut antaa lupaa keräykselle "koska se ei ollut kulkenut sään-nallista järjestötietä." Haiskahtaa hiukan virastobyrokratialle, vai mitä? Jokainen tietää, kuinka ahtaalla Suomen ja erittäinkin Poji-iois- Suomen työläiset ovat, ja allekirjoittanut tuntee ahtaat olot, joissa Muhoksen työläiset ja pienviljelijät rakensivat talonsa, ja joka paloi hiljattain, aiheuttaen suuren'• V^ahingon'ei ainoastaan Mu-hpiäbft, mutta 'myosliiii koko'; Poh-jbisiSuoiiiei' iyöy^ Sikäläisten työläistien 'tälöndeltisel olot'.';pvati aärinimäisra kurjat, jä kunimihkin he aikovat rakentaa itselieöti''.uiitf^^ ialon, ja kun he äiinä puuhaassaan aikovat kääntyä Kanadassa olevien tovereittensa puoleen' avunpyynnöllä, niin t. p. k. asettuu poikkiteloin eteen, koska ävunpjT^nto' ei tullut kirjaimellir sesti • sitä; "järjestötietä", jota ' är-vöisa't 'tl"' p. k. jäsenet ' ylhäisessä ^virallisuudessaan - olisivat tahto-heetV"/'-, .• • • ' • "SJifeöiiäTr ,tV V- k.' olisi syytä tar-ki5tÄSa'ihi6tä"' i)aaitoätään, sillä eiiäi-, Vernatta keräys tuottaisi- jotain, ja' Mtihoksen työläiset ovat kipeässä avun tarpeessa, sillä he tarvitsevat 'aion luokkataistelunsa eteenpäin viemiseksi, ja he myöskin vievät äitä eteenpäin ja ansaitsevat avun, joten tuntuu merklliseltä tuollainen hiuksenhalkominen ja virallisuus t. p. k. taholta. Pohjolainen. * Vastaus. Ei se ole aivan "vi-rastobyji^ okratiaa" eikä "hiuksen-halkomistakaan", että Suomesta tulleille keräyksille vaateitaan täältä asianomaisten puolue-, ammatti-tai val^'ärjestöjen suositus, sillä me emme .halua vahingossakaan joutua avustamaan noskelaisten ja maiden vastakumouksellisten puuhia. Tämä Muhoksen lista sitäpaitsi ei ollut lähetetty edes Sudv buryn osastolle, vaan jollekin mu-hokselaisille, joka paikkakunnalta poistuessaan oli sen antanut eräälle osaston virkailijalle, ja tämä sen internationalen tämän kesän kongressiin. Samaan aikaan kun edellämainituista kysymyksistä ofi näissä konferensseissa keskusteltu. on niis^ myöskin' pohdittu koko maata käsittävän dmmatillisen työväenliikkeen keskusjärjestön miio- Europan porvarilliset napamiehet ovat viimeaikoina olleet kovassa touhussa "Europan Yhdysvaltojen" perustamiseksi. Hankkeen etunenässä'on ranskalainen valtiomies Briand ja hänellä apureina häärimässä suurempi määrä muita, niin tunnetulta kuin tuntemattomiakin suuruuksia. Europassa, kuten muissakin maanosissa, ovat porvarilliset valtiot alkaneet pahasti hoipertelemaan. Nälässä ja puutteessa kiusattu työväestö on alkanut liikehtimään ja tämän liikehtimisen vaikutuksesta ovat kapitalistiset valtiolaivat alkaneet keikkua kyljeltä toiselle kuin pahassa aallokossa eteenpäin pyrkivä laivapurkki. Tällainen asiantila on Europan porvarit paköittanut miettimään iceinoja, kuinka ne valtiolaivansa saisi estetyksi keikkumasta. Hienoissa salongeissa siellä yläkannen puolella rehentele\ien "yläluokan" naikkosten ja herrojen päitä kun on ruvö^hnut kovin pahasti huimaa* maan Ja sydänalaa etomaan. Tuntevat kai sellaisia poliittisen me-ritaudin oireita. Tässä valtiolaivojensa tasapainoon saattamisessa ov^t sitten Europan porvarit turvautuneet suureen ajatukseen, "Europan Yhdys valtojen"' perustamisSen. Meistä työläisistä on kuitenkin kaiken aikaa, kun porvarit ovat tuon idean kimpussa häärineet, tuntunut Siltä kuin heidän värkkinsä eivät kes täisi sellaista munaa munia. Eu ropassa oii niin tasavaltoja kuir myöskin kuningaskuntia, on fas-cistivaltioita ja "kansanvaltaisia" joten tuollaisen sotkun saman lino ren alle sovittaminen tuntuu ihan mahdottomalta. Olisi kerrassaan eri juttu, jos kysymyksessä olisi Europan neuvostotasavaltojen liitto samalla pohjalla kuin Venäjär neuvostovallat ovat keskenään liit toutuneet, Sellaisen liiton syntyi ei epäilisi itse porvarikaan, kur se on jo nähnyt hienon esimerkir Venäjältä— Mutta valitettavast' ei Europassa vielä olla sillä asteella, että siellä vobi Europan neuvostotasavaltojen liiton perustaa. Nykyiset, keskenään naimisiin menoa "Europan Yhdysvaltojen" muodossa ajattelevat kapitalisti vallat ovat työläisiltä siellä viel? kukistamatta, kuten tälläkin mantereella. Europan kapitalistien ajatus "yhdysvaltojen" perustamisesta ei raijoitu Imitenkaan siihen, että sillä olisi tarkoitus vakiinnuttaa keikkuvia purkkejaan, kaukana siitä! Päätarkoitus on perustaa sellainer yhtymä, joka jollakin tavalla set-laisi keskinäiset kinastelut märk- Idna-alneista ja muista kapitalististen valtioiden välisistä ristiriidoista ja alkaisi tulisella kiireellä marssia yhdistynein voimin Moskovaa kohden, kukistamaan Neuvostoliittoa, joka on koko maailman kapitalistien silmätikkuna ollut jc toistakymmenen vuoden ajan. Maailman kapitalisteja kiukuttaa ja kaivelee erittäin vahvasti se, että Neuvostoliitossa ei olla tietävinäänkään muualla maailmas sa vallitsevasta talouspulasta, ka pitalistisen järjestelmän yhä suu remmaksi käyvästä haisevasta kasvannaisesta, vaan touhuavat siellä omissa iiommissaan, vahvistuen päivä päivältä niin voimassa kuin tnyöskin varallisuudessa. Kapitalis-tivaltiot sensijaan kuihtuvat ja rypistyvät kuin kaalinkerä auringon paisteessa. Tämä Neuvostoliiton nopea taloudellinen nousu se jur-nnttaa kansainvälistä kapitalismia niin pahasti, että se on alkanut tahkoomaan/ miekkojaan neuvostoliittolaisten päidän listimi-selcsi. Kapii:alisteja kuitenkin ajatteluttaa lähteä sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Polseviikit kun ovat, kehnot, sellaisia, että ne nykäse-vät heti nahan" silmille sellaisilta, jotka heidän valtiotaan pahoissa aikeissa lähestyvät. Siitä on porvareilla iälellemenneiltä ajoilta karvaita kokemuksia. Toisekseer eivät itse kapitalistitkaan ole vielä päässeet yksimielisyyteen hyökkä-koköokseKe. Täällä asti on „ tietää, mitkä voimai SuomesT^ lakin paikkakunnalla t v ö ^ ' tä isännöivät. Siitä johtoa tulee "kulkea säännöllistä iii tietä." ~ Toim. Toronton uutiaa Suuret myyjäiset osaston Lauantaina toukok. 24 p torian päivänä, on p i ^^ puuhatut mjYJäisei. joissa 16 neliä sentillä saattaa saad»' menen doUarinkin anoisen e Myyjäisiin järjestyt voitof-arvokkaita, suuri joukko omp ran töitä, monenlaisia, joita^ toverit ovat valmistelleet jo vuoden ajan. Suuri joukko « lettuja sekä suoraan ostettuja" suuret on mahdollisuudet S k i doilla päästä "tuplaamaan- bii tämänsä rahamäärä sanotuissa] jälsisä monenkertsjsesti j hpulla kun saa jotakin, jos „ ta niin ainakin makeisia liy alkavat kello 2. Tanssihaluakj^^ peeksi asti on jokaisella myjj saapimeella tilaisuus tyydyttää,! sit kun alkavat myöskin kelloja jatkuvat koko iltapäivän soiton tahdilla. Saapukaa äL hin sisäänpääsystä vapaisiin f seihin ja samassa olette tilajsm sa ostamaan joitakin lippuja ja] tamaan hyvää "lukianne" ja la tulee tuo kaikkein tärkein autetuksi — myyjäistoii_ Järjestämät mjTJäiset hyvin tuvat, joista saadaan yhteJi taamme tarvittavat varat,' tarpeiden vuoksi vaan näik i jälsiä toimenpannaankin. Me siis joukolla. Illalla my>'jäisten loputtaa e tään myyjäistoimikunnan näytelmä, Naisorja, 4:ssä Saksan kielestä suomennettu; draama, joka katsomon ep tä pitää esityksen mukana loppuun, näyttäen avioliiton puolia vallankin silloin fatn^ dyselämä jmmärretään kirk lakien mukaan, siten että mii liselle kuuluu rajaton valta p toverinsa oman mielivaltansa seksi. Siis tältä puolta on näytelmä opettavaan, jotai nuoret kuin vanhatkin, pltakii 1 laisuus muistissa ja täyttäkää somo viimeistä,.tiJaa;jnjyi5t#D,.j^J V.-' ja u.-seiira Yrityl^iai toveri-ilta on fensKtiiftiiÄ^t"^ *" 25 p. "Spadinä"^ Ohjelmassa on -iraljöä-''!!?! m.; luetaan -sitöM' ,*Töt jöka_ toivottavasti-'tu'lw' si hauskaa' ja opettavaa iufönp^ •Vapaa kahvitarjoilu kaik^ri töjen kauniisti järjestäinässS' vlpöydässä. jossa joka vollisuus on' pitää 'HUhiÖDtÖJ^ vää mieltä yllä>, aöia yälÖJä' nauruksi ja leikiksi/'iriin'¥« nuoretkin. . ;-3.-:o:/:iQ '>ii : Jäsenkortit, Uusi -'jKseii J^^j verikin mukaan jofe 'iääönäÖPl vetuloa! Tervetuloa!- Quibell,Önt Osasto toimii täälläkin, vaiUtl neliä voimalla. 'Vähä on jäs^j sastossa siihen asukaslukunne ten mikä täällä suomalaisia (ttj vät näe olevan "tarpeellista"! taistelujoukkoon. Vaan kosta huolimatta on kokoukset] ty säännöllisesti, jossa on teltu tarpeelliset asiat, a i kun - täytyy pitää kokoukset noissa, kun haali on niin ja aina kylmä talvella. TJM kassa talvella ilmeni ruma TOK ' kokousta pidettiin, niin tyt lasi korttia toisessa huoneesi l ten kanssa jotka eivät _ sastoon, vaikka nuo tytöt '• vät voineet paria tuntia uhrata yhteisen asian etto* vanhemmatkaan voineet bdJi/ velvoittaa, ja olipa, vielä yksestä, että milloin sitä niinkuin alettaisiin. Siinä ovat kaikenlaiset syyt olleet vastokstna. Pahin kai^ keti siinä, etteivät ole päässeet yt-simielisyyteen kuinka ne Neuvostoliiton alueet jakaisi kukistamisen jälkeen. Suurin vastus kuitenkin porvareilla on omien maittena ^ sistä. Europan työläiset.^ käät, ovat varsinkin vi alkaneet pitää erittäin t _ mällä porvarin memjni^, vostoliittoa vastaan taMatp»^ käyksen varusteleroisessa ja^ neet jo monasti painavan sa, että antaa neuvostoliitto olla rauhassa, taikka.^- Ja porvari eiole uskalt^ peloittanut, että ios^^ ^ pahuukset, sen lisalei, e », vostoliittolaiset antavat ia!^ man vastaanoton, panevalj5 myrskyksi itsessään por litsemissa maissa, saanut porvarien otsarypjt^ mään ja miettimään, kuinka voisi iJ^J^^L^^ kääntää heidän «atnfce^^ hetkeksi toisille raitejHe^^ tarkoituksessa ovat M värit loihtineet csiin J "Europan Yhdysvaltoja misesta. . i-rntenkl»! Työläiset eivat enää niin kehittymätto^J^ tabivat tuollaisten itseään pettää. He o s » heti alussa mistä o n ^ tei ole kTsymys kuin yhtenäisen etapoP taman aikaacsaamises» liittoa %-astaan. . _ Europan kapitaljst»» lee kuitenkin jo sissa valtiokiassnas ai«nörä^fi!*f^! i teiden ja jen vuoksi epao työläiset eivät tote onnistumista varma- **'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 21, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300521 |
Description
Title | 1930-05-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
EJesMviikkoria, toukok. 21 p:nä—Wed., May 21
V A P A U S
OOk»
il OHioa (Jak mmk, il i J l ' . i r j r - i rj iWf tMim UtM, •Mu
I J. V
#41. e». Sa4k«r, OM.
— Km* mm
Mm, t 2M s kanaa. —
4 t J t k a U kattaa. ^ JllnMUtil MMaQia aaaaaftirctatae»
M l«c kaita. t l M S kaau. — Srst7>iiWakMt l t .W
ab
»i|pwcakw<'4rC0 k««a. UM kakai kartaa. — JCut«*ilia«ukMt
' i ^ JM kana. M Iä«««aka« Ultndiaaaatti «»> S B Ö U o i m r i U .
l*Mo« ii.l»»äiWiwai»rt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-21-02