Vapaus, May 21, 1930

              EJesMviikkoria, toukok. 21 p:nä—Wed., May 21
V A P A U S
OOk»
il OHioa (Jak mmk, il i J l ' . i r j r - i rj iWf tMim UtM, •Mu
I J. V
#41. e». Sa4k«r, OM.
— Km* mm
Mm, t 2M s kanaa. —
4 t J t k a U kattaa. ^ JllnMUtil MMaQia aaaaaftirctatae»
M l«c kaita. t l M S kaau. — Srst7>iiWakMt l t .W
ab
»i|pwcakw<'4rC0 k««a. UM kakai kartaa. — JCut«*ilia«ukMt
' i ^ JM kana. M Iä«««aka« Ultndiaaaatti «»> S B Ö U o i m r i U .
l*Mo« ii.l»»äiWiwai»rt <H k a i a . : t l j » kalpa kartaa. - TOapUattoatuJla» Ja l W o »
> M ( M 4 * * M r «uMMMMik ItMi t t J T t «)^^t%%«t' iliWuw
Cawnl UnitMmt mm,' tto' »«^ ««1. ifdk. kOatas» ^kaffa faa al«fa fcaartla», Ha. n a
i^ayaaalaAa kax jMlt«ttlt(a« mtiivm aaeac tka F t e i i * paapla ia
1.
. i ; . . . 1 TIU Iisa timAT»
< kk. t » a i k . » k i b M. n la k kk. « J * . - TMimliaikla la
( X «k. » 4 0 , « Uu |pJ9 Ja 1 kfc. OUIC
ILMOTUSBODfAT VAPAUDESSAi
7M «»a mniale tilmia aaa T U U I U U a^at^Ihaae kifteeMcasa. kbjottakaa aa^dlaaa SIUaca>
..ättita ptnoottiU,^ aiaaUIi h W. Akihan, tUkkaaakaUaJa. •
Sofa /a Mskelaiset ^^sösialistif^
Toisen Kansainvatisea toimeen
paneva komitea on vastlkiin pita*
nyt kokousta Berliininä. Taina on
se roailniian sosiaUaiipuoIueitten
'^kansainvälinen** järje«to, johon
kuuluvat tyovaofiluokan etujen aja
misessa sillä tavalla JcunnMUiuta'
neet puolueet kuiri Saksari sosiaii
demokraattinen puolue, kautslcyi
neen, noskeineen; MäcDonaldin
englantilainen "ty6väen"-puolue,
ja Hillquifin, 0'Nealiti, Thoma»in
ja Syrjalän sos|ali8tipuolue Yh-dysy&
IIoissa. Kokous oU inail'
maohistorian mitä iuriitiUisiin*
miilla hetkellii, kufi siirtomaissa
kymmenet miljoonat ovat ilinika*
pjnas^a; kun Saksan proletariostti
on young-sopimUlsella. edelt^
kytketty orjuuteen; feun tyovSeii
vastarinta murdcataan vakival-laila
ja yanluloilla; kun foscisini
nostaa runtan peansii kaikissii lui»
pitatistimaissa; kun brH^tlainen
imperialismi ampuu sädottain ja
sulkee vankityrmiiii tuhansittain
intialaisia ka^iijoitsjjoita; kjw jo­ka
tahoHa avoimesti kiirehdiraSn
iraperialisUsen^.^dj^ vidmistelua;
IffU^- |^p(^i«iist|i, v^ nu-
^ Hamaan sosialisiiiin nousun ^eu-
Un t«n^lUivhetkeliS?5:
J|llian"6HS, liiitö ;od,ö^
Mäiag^at^tftt'iioiliaxv^^uvat
f^ttodostavanW^^*l^^^ eii-
«jliinais(»]^. puölukäsii^iaa^^:'
vikkilaumoja vastaan,'!;^
..Huomattavih kökimlcsen vaikaan
y&if^öii^jujj^^^
^tetäaii(«4$'<;^euy<)^^^
liekkejä .iiousemaffiay;K<dn^
listiikseltaan Toiiien Ra:iisänvHii»
pien 0^^^ täydeiliseo Jbiiiiiätul
^ensa mailman kapUaUsmin %ok^
käykselle Neuvostoliittoa vastaan.
. Sanaakaan ei hiiskahdettu Mac
Donaldin verisestä sprtop^oilitiiKas-ta
Intiassa. Siten ouo kansainvä­liset
"8däiailäti*'-puoitteet antoivat
siunaukseiisa niille imperiälistisil
le verilöylyille^ joista sen omat
johtomiehet ovat suoranaisesti
västuujtialaiset.
jBerlUnin kokous hyväksyi ksiik*
id foscistiset kuristustoimehpjiteet
työväenluokan orjuuttaiiitseksi.
Sen ainoana huolena oli, etteivät
Doskelaispamput vaan menettäisi
piislcurinvirkojaan; ja senlähden
kokous koetti parhaansa mukaan
selittää kapitalistiluokalle, että hei-danlaisensa
sosialistit "radikuuii-
Inttokillihiksen
yjetti
1 Muutamia päiviä sen Jälkeen kun
'raiUinilxiLsteri Dimning esitti budjet-
I parlamentin alahuoneessa, uu-
..i romahdus tapahtui Toronton 03a-
LemarkkijioiUa. Romahdus el. ol|ut
stioranaisesU yhdistetty budjetin
i:an.'-ia; .se oli .suoranaisesti yhdisty­nyt
Kev/ Yorkin pörssin kanssa: se
oli iÄurau:^; kapitalismin kriisistä, ka-
[t>itallsti=;en talouden kasvavasta epä-
\ vakalsuudesta Canadassa. , .
Liberaalinen hallitus on e;slttänyt
budjettinsa tienä bjrvinvointlin, eli
UiOspääsytienä nykyisestä taloudejli-
.'fsta pula-sta. Tullitariffien muutök-zet
esitetään työläisille takeena työt­tömyyden
loppumisesta. Konservatil-vLiet_
politikoitsljat pyrkivät nllttä-iuääii
poliittista pääomaa itselleen
ka-svavasta taloudellisesta Tcrilsistä
ja joukkotyöttömyydestä, esiintyen
todellisen pulasta ulospääsytien Isän­tinä.
Samanaikaisesti katsovat suur­kapitalistit
välttämättömäksi iiusiln-tuvien
lausuntojen antamisen vakuu­tuksena
taloudellisen as?m:an "vaka­vuudesta".
Täten, esim.- C.PJl:in
päämies Beatty ja muiit tunnetut
le, konservatiivien Johtaja Eenne- 'dr-:t3mi;ky^ymj:tä ja jokaisensa pal­on
tapahtuxcaia logiikan takia pakoi- -ri^ta hr-uks>''y tällaiseksi keskus­teltu
kohottamaan tunnuksen "Cu- jirjesUJk^i työväen yhtenäisjrysliit-nada
ensin; Britannia tois^L" Pin- '.-j, Workers' Unity League.
sinre' naamioineen onnistuvat pet- kapitalistit ovat äskeisissä lausun-tatnään
ja kuristamaan työväkeä*
paremmin kuin avoimet fascisili.
Samalaiset, kapitalismin asianiic
het, varustettuina sosialismin
noL-aaan julistaneet
van valoLsan".
"näköpiirin ole-
Tarifflmuutoksien todellinen
tarkoftus
Osakemarkkinain romahdus, tuli
näin ollen hyvin epäsuotuisaan ai­kaan.
Hetkellä, Jolloin kapitalisti-luokka
Jc^ttää kaikkia keinoja "jär­jestääkseen"
taloutensa ja säännöl-listyttääkseen
sitä, kun kapitalisti-set
politikoitsljat esittävät pelastus-
V. 1857 alkoi Intiiusa se kua*
uipina, Jökä iästöm tvin>
hetaän ."Sepoy-kapiiiän** iiimellä.
Se oli brittiläisen siirtotnaalialiin-non
ensimäinea suuri dUäiiien
kriisi liitiassa. Brittiläisessii arqiei*
jossa palvelevat alkuasilkaiisotilaat
(sepoit) nousivat kapillaan upseie-jreitaan
ja koko brittilaista hallin
toa vastaan. Se oli etisiinäiiten
paha murtuma siinä kahleessa, joI>
la imperialistni sitoo alkuasukas*
väestön orjuutuksensa välikappA'
leiksi.
Pohjaltaan tämä kapina oli In­tian
väestön vastalause koneiden
käytäntööii ottamisen ensimäisiä
vaikutuksia vastaan. Intian teol­lisuuden
koneellistutlomiti»} jär­kytti
tätä ikivanhaa yhleiskuvltaa
perustuksiaan myöten. Siitä alkoi
se taloudellinen vaihe, joka on
liitian köyhdyttSiiyt ainaiseii nä­länhädän
asteelle.-
Olihan Intiassa ennenkin ollut
monta kapinaa, mutta ^siihen saak­ka
ei ylhdellSkaän ole öHut ^
laajuutta ja syvyyttä kuin sepoy-kapinalla
oli. Niiden kukistamises­sa
oli brittiläisillä oima sievä kei­nonsa.
Brittiläinen tietosanakirja
kertoo mitä luonnollisimpana asi­ana,
kuinka "jo niin varhain kuin
v. 1764 täytyi muuan kapina tu-kahuttaa
ampumalla kolindcyitf-mentä
sepolta pirstaleiksi tykkien
suusta." (Hindut erikoisesti kam­moksuivat
sitä rangaistusta, että
mies pamiin tykiiikuulan tilallej
naamarilla, v. 1914 hylkäsivät len­nokkaat
sotavastaiset julistuksen.sa
ja saivat työväen petetyksi Nyt
he julkisesti lietsovat sotaa.
Yhdysvaltain sosialistipuoluc
täydelleen yhtyy Berliinin kokouk­sen
politiikkaan. Ainoa erotusten,
että kun MacDonald palvelee hrit-! keinojansa, romahdus osakemarkki-
Oläistä imperialismia, Hillquit Jaj^^";? ^ ' ' " ^ S ^ ^ S . n S ^ Zf
r»»M 1 I IM M osoittamaan, etta kapitalismin apar-
ONeal ovat sen kanssa ki paile- ulkopuolella heidän kontroL
van Yhdysvaltain imperialismin ijnsa.
— » / r _ . . Dunnlngin budjetti on Canadan
kapitalistisen talouden kriisin tuote.
Se on Kingin hallituksen yritys "rat­kaista"
kriisiä. Dunninghi budjetin
tariffimuutokset tähtäävät kriisin
ratkaisuun.
Mikä on todellinen pyrkimys Dun-ningln
tariffimuutoksilla? Niillä on
tarkoitus yrittää selviytyä Canadan
maatalouskriisistä ja voittaa takaU
sin Canadan • mataloiistuotteihen
markkinat ErigiarinJIssa; .tar^
Ifpkohäisen sarjan 'lielpotuksla «rit-tyälseUe
Imperiallsmillel' ^aailmän
mäatalouskriiai.mikä; aiheutti meU^eln
$200,000.000 laskun Canadan maata­loustuotteiden
ulosviennissä, on suu­rena
-sjaaranii Canadan raliamielUJle
sekä pankki- Ja rautatlekunlnkallle.
buhriing lausui vain muutait|lanMiut-toi^
ia fraaseja maatalöuiieissa vtölit-scvasta
tilanteesta,. mutta oli kyke­nemätön
ymmärtämään ikys^royitsen
ydintä. Maatalouden koaef"is'tum|^en
Canadassa on kulkenut käsikäd^sä
Wheat • Poolin kau|l;ÄtL|iiu^
suorittaman yiljän' väiltyksVn järjes-tumiscn
kanssa. Kaukana maatalo-usmarkkinain
epävarmuuden tilan
ratkaisusta tai huojentamiseste^ nä­mä
tekijät ovat valmistaneet nykyi­sen
Canadan maatalouden syvällisen
kriisin, mikä on osa maailman kriisls
tä. Dunnlngin tariffimuutokset eivät
voi pldätiää tätä kriisiä, vaan alnoas
taan kärjistää sitä. Pjrkimys voit­taa
brittiläiset markkinat "valtakun­nan
kaupan" tunnuksella ainoastaan
tuotteiden hintain laskemiseen, Ca­nadan
farmarien köyhdyttämi^n.
mutta toisaalta pankkien ja rauta­teiden
lujempaan otteeseen Canadan
köyhien farmarien tuotteihln.
Tariffin muutokset yleiseen cana-dalaisille
markkinoille toisista kapi­talistisista
maista tuonnin, ehkälse-mlssuuntaan,
ovat myöskin maailman
kapitalismin kasvavan kriisin tuo­te.
Ei kauan sitten pakotti kfirjlsty-vä
kriisi Australiassa kohottamaati
tuontitulUt korkeimmalle maailmsis-sa.
Dunningin budjetti osoittaa, mi­ten
kärjistyvä kriisi pakolttaa lil)e-raalipuolueen
hylkäämään kalkki ai­kaisemmat
järkeilynsä vapaakaupas­ta,
ja tekemään jyrkkiä tariffimuu­toksia,
eritoten raudan Ja teräksen
Yhdysvalloista tuontia vastaan. Il­meisen
huomattava torot'."' etutilan
antamisesta brittiläisille tuotteille
tarkottaa brittiläisten markkinain
saamilta Canadan maataloustuot­teille.
Oli selvää vuosia sitten, että kon­servatiivipuolue
edusti Canadan ka-pitalistiluokan
sitä osaa, joka nojaa
kotimaisten markkinain laajentami­selle
ja säilyttämiselle. Dunningin
budjetti säilyttää kaikki etuisuudet
^lerikkalaiselle rahapääomalle Ca­nadassa
ja nojaa valtakunnan mark­kinain
laajentamiseen Canadan maa­talouden
ja koneteollisuuden tuot­teille.
Nämä etuisuudet eivät vähää­kään
kärsi suuremman etutilan an-tamlsesta
brittiläisille tuontitavaroil-nalt
» katsoen Canadan kapitalismin ' Ainoa hucmattava kaivos ja tavallaan
konservatiivisten ja lil)eraalisten po- .Tiyöskin teollisuuskeskus, jossa yllä-
Utikoitsijain eroavaisuutena näytti n^aixiitun kaltaista konferenssia ei
olevan, että konservatiivit olivai ele pideriy, on Keski-Oatarion ku-brittiläismifilislä
ja liberaalit Cana- piri- ja nikkelikaivosseuta.' Täällä
d ^ itsenäisyyden kannattajia. Täm;- cl ole tthiy edes minkäänlaista yri-oli
seuraus Canadan maailman kau* -.vitakaan suuremman rynnistyksen
pan laajenemisesta Ja uusien teol-i- aLkaa.asaa!nisek.ji järjestää ne tu-suuksien
kasvusta. Canadassa. Ny. hanuet kaivos- ja sulattimotyöläiset,
johtuen ^riisin kehityJcsestä, on Ki:;- joika tällä alueella työskentelevät
gin hallitus ottanut konservatiivien tiuivanto- ja sulattimotyöläisiä on
suojelustulli-ohjelman,. ja nyt lib',- icsiii jo:-;ak.in määrin liittynyt Ca-raalit
ovat brittiläisen valtakunna:; ladan kaivo.styö!äisten teollisuusliit-sisäisen
kaupan ajajia, jotavastoiritc^n, mutta .siihen määrään ver-konservatiivit
kohottavat tunnukse.n: raten, mitä mainituissa työpaikois-
"Canada ensin, vasta sitten Britan- .:a työläisiä työskentelee, on Järjes-nla."
Näiden näennäisten ilmiöiden lyniLnsn vasta alkuasteellaan. Jär-takaa
paljastuu selvästi, että kapita- jesiyraisen heikkouteen on tietysti
lististen politikoltsijaln suimnitelmat olemassa monenlaiset syyt. Agitatio
ovat voimattomia ratkaisemaan jiiri^.slyneLsyyden välttämättömyy-kapltalismin
kasvavaa kriisiä; ettd dtstä ei oie ollut kyllin tehokasta
todelliseen kantaan nähden el o;-:- 'eikä järjestelmällistä, josta johtuu,
mitään eroavaisuutta näiden kapita- ;ettei järje.=tymlsLiike ole saanut sitä
lististen puolueitten välillä; että , laajuutta kuin olisi ollut toivotta-kumpikin
kapitalistipuolue edustau Ivaa. Toiselta puolen vaikutUa työ-työläisille
Ja pienviljelijöille suureir.-ijäistcn haluttomuuteen liittyä oman
paa kurjuutta nykyisen kriisin "rul-1 ammattialansa järjestöön myöskin
kaisuna", i.se valppaus, millä nikkeliparoonien
•paikallisina palkkalaisilla olevat kä-
1 tyrit seuraavat työläisten järjestä-
'misyrityksiä. Tällainen järjestöpelk-
, ko työläist-en puolelta on kuitenkin
: liian pintapuolise.sti ajateltua, sillä
Järjestöissä on työläisten voima. Jo-jkaineu
käsittää, että taistelussa tu­lee
uhrejakin, joten ilman niitä ei
j;äästä Keski-Ontarion kaivos- ja
.sulattimotyöläisten järjestämlsessä-jkään.
Mahdollisesti alussa joutuu
! jotkut järjestöihin yhtyneet työläi-jset
pois työpaikastaan, jos heidän
yhteinen konferenssi, jossa fceskus-teltaisiln
järjestämistyön tehosta­misesta.
Samoin tulisi myöskin ot­taa
pohdittavaksi kysymys kaivos­työläisten
edustajan lähettämisestä
Punaisen ammatillisen intemationa-
Jen maailmankongres.siln. Viimeksi­mainittu
kysymys ei ole tärkeä ai­noastaan
palkalUsesti eikä vain kokc
kaivosteollisuutta käsittävässä mit­takaavassa,
mutta se on ensilutÄ-imperialisinin
palveluksessa. 0'NeaI lähetti Mac-
Donaldille kaapelisanonian, jossa
hän ilmotti "amerikkalaisten työ­läisten
olevan ymmällä" Britanni­an
työväenpuolueen Intian-politii-käii
suhteen ja pyysi selitystä.
MacDonald voisi varsin hyvin
yMlaia, f
lovat yhta pahoin -y^^
«ään, kuinka Hillquit* iCKNeal jä^
Thomas yhde»8ä"p*Öi^äTien- kanssa
avoimesti fcannattayat; amerikka­laista
iraperialishiia;-: Joka^paikaa-sa
"803i^|isti*^puolijget * hiö-;
inan "ymmlUlä" ^iit^i etiä sosialis-lit
tukevat kilpailevaa imperialis-iniä,
mutia .eivät vähääkään ym-inällä
siiip,^:^"ä h?- itse iukevyl.
**pmaa^* imperialisiniaan.! Ö'Nea-
1in'1iaaj^^ ol­lut
mikään "^äi^ainvalfsyydeh'*
iltnausp'*yfiatt pikku;, palvelus ame-'
l^kkardiseile iiripfenalisntille, osai
Britannian ja Yhdysvaltain välisen
sodan valmistelusta.
Työläisten on opittava tunte­maan
nämä kaikissa muissa "so-sialfemin'*
lipulla hääräävät pet­kuttajat.
Ne ovat kapitalisti luokan
asiamiehiä. Ne ovat siirtomaakan-sojen
sortajia ja murhaajia. Ne
ovat oman maansa työväenluokan
sosialifascistisia kuristajia. Ne
ovat sosialismin ja työväenluokan
vaarallisimpia vihollisia. Ne tosi-aaii
,ovat "kapitalismin ensinuiinen
puolustuslinja."
ja ammuttiin niin möyhyksi, ettei
hänestä keräilemälläkään saatu
hindujen mielestä tulevaiseen clu-rtSon
I:elpaavaa kalua.) V. 1824,
kun 47:3 Bengalin rykmentti kiel­täytyi
lähtemästä Burmaan taiste­lemaan
tobta oman rotunsa hei­moa
Vastaan Britannian kruunun
kimiiiaksi ja brittiläisten kapita­listien
rikastuttamiseksi, käänsivät
päälliköt tyynesti tykistön tuota
rykmenttiä kohden, ampuivat ko­ko
rykmentin riekaleiksi ja pyyh­kivät
miesten nimet pois urmeijau
kirjoista.
V:n 1857 kapina puhkesi Mee-
Tutissa, Delhin lähellä, samassa
kaupungissa, jossa kolmekymmen­tä
intialaista ammattiunion orga-niseeraajaa
on kohta kaksi vuotta
lojunut MacDonaldin asettaman
Intian hallituksen vankiluolissa.
Siihen osallistui 73 rykmenttiä, ja
se vapisutti Britannian mailman
valtaa pahemmin kuin mikään on
sitä. vapisuttanut täliun vuoteen
1930 asti. Sen kapinan aikana ei­vät
Intian kansajoukot ensinkään
astuneet näyttämölle. Senpätäh-den
alkuasukassotilaitten nousu
murtui brittiläisen valtakunnan
etevämpiä sotilaallisia varusteita
ja apuneuvoja vastaan.
Tällä hetkellä Intia on työläis­ten
ja talonpoikain joukkonousun
näyttämönä, ja tämä nousu nikaa
jo irtaantua porvariston petollisies-ta
johdosta. Näin ollen on odotet­tavissa,
että ne uuden sotilaskapi-
Kprn
••••
Kommunistipuolueen ran.skankie- järjestöihin liittymisensä sattuu tu­lisen
äänenkannattajan L'Ouvrier lemaan työnantajien tietoon, mutta
Canadien (Canadan Työläinen) en- suurin piirtein järjestäytyminen kul-slniäinen
numero on äskettäin il-itenkin -tulee menemään eteenpäin
mestyriyt..Montrealissa, missä lehti himan suurempia vauriolta. Ja mi-kiistannetaan
ja painetaan. En-si-Itä suuremmaksi järjestyneiden Jouk-mäinen
numero on nelisivuinen ja ko saadaan, sitä vaikeammaksi tu-kuusipalstainen
laitos Ja tulee se iiee kapitalistien sitä murskata. Työ-ilmestymään
säännöllisesti jokaisen Iäisten ei siis tulisi aina katsoa
kuukauden 1 ja 15 päivän tienoil­la.
Ensiniäistä numeroa, mikä on
erinomaisen onnistunut sisältöönsii
nähden, painettiin viisituhatta kap­paletta,
initkä suurimmalta osaltaan
jaettiin ilmaiseksi näytenumeroina.
Keboitamme suomalaisia tovereita
kalkilla niillä paikkakunnilla, joissa
on ranskankielistä proletariaattia,
levittämään tätä lehteä jotta se tu­lisi
mahdollisimman .laajalti tunne­tuksi
ranskankieltä puhuvien raata­jien
keskuudessa, .Sitä,, varten olisi
tarpeellista,, .että , lehteä: .tilattaisiin
sopiva määrä, irtonaisnumeroina le­vitettäväksi:
kun leiiden , taloudel-lineii
^emä Tcälpäa tui^emista, niin
kehqltetaan tovereita lähettämäair
•mäksiiit tilaamistaan 'Iphdistä ' jä
avustamaan lehteä. lahjotukkillEi.
Nämä kummatkin seikat, niin -irto^
naisnumeroiden. tilaaminen ja le­vittäminen
,>uhii; lahiptiistenkin te-,
keminen ovat otettavat esille seu-'
raaVässal'jäir]eistÖjeh Jä rylimien. .kb-köiiksysä.
',!'.V.., [-/^il •
föuyrier Canadien iöimittajäna
toUnU j konununistjpuolu^^^ Quebe­cin
piirin järjestäjä toveri George
Dubois. Lehden tilaushinta on 6
kk, ,60 senttiä ja 12 kk. yksi dollari.
Irtonaisnmneroiden hinta on 5 sent­tiä.
Nipputilaiiksista velotaan 3 c.
kappaleelta.
LehdeUe lähetettävään kirjeen­vaihtoon
nähden voidaan todeta, et­tä
sihaä suhteessa ei ole olemassa
mitään kielivaikeuksia, koska 'voi­daan
kirjottaa millä kielellä tahan­sa
osotteella: L'Ouvrier Canadien,
62 Rachel East, Montreal, P. Q. *
Tunkeutuminen Canadan ranska-kaisten
raatajien keskuuteen on
kommunistipuolueen yksi tärkeimpiä
tehtäviä, missä jokaisen puolueen
sitä. että he persoonallisesti pysyi­sivät
työnantajien silmissä "kunnon
työläis.'^n" kirjoissa, vaan tulisi hei­dän
rohkeasti liittyä järjestöihinsä
ja siten vahvistaa yhteisiä voimia
kapitalismia vastaan taistellessa.
Jokainen Keski-Oiitarion kaivan­neissa
työskentelevä työläinen tie­tää
omasta kokemuksestaan, että
työolot ovat muutaman viime vuo­den
aikäha suuresti huononiuneet
näissä kiiultiisjssa työläisten ruhjo-miskaiVannoissa.
; .Saniaan aikaan
ovat nikkeliporho^'en voitot vuosit­tain
suunhättomastl kohonneet, joka
merkitsee sitä, että olosuhteita on
huonoimelia-^.tyiSliUsten....Jkustannuk,-
sfife^ SSaii^lttäi^M^Sutat
fciilif'thyöskin muut olo^iihteet tUle-vat"
aina vain huononemaan. Kun
ilmestyy "lappu schiälle". josija n^ää-
:|«Söffll»ipäaöc(Men kaiiiife M<-muita
huononnuksia, niin ei siinä auta
vaikka .olisi.^palvellut nikkeliyhtiötä
kujnka nöyrästi "tahansa, .aikaisem­min,
palkat aleiinetaan niin "huo»
noiltaV kilin .."iiyviltäkin" työläisiä,
Kaikki nämä seikat pitäisi Keski-
Ontarion kaivostyöläisille olla kan­nustimena
tarmokkaampaan järjes­täytymiseen
oman teollisuusalansa
unioihin. Kapitalistit eivät palkko­jamme
enempää kuin muiltakaan o-
Josuhteitamme tule parantVnaan
ellei heitä siihen pakoiteta. Ja pa-koittaa
heitä siihen el voi muulla
tavalla kuin lujalla järjestäytymi­sellä.
Jokainen meistä käsittää, et­tä
joku yksUö silloin tällöin tulee
meistä kärsimään Järjestäytymls-taisbelumme
johdosta, mutta se ei
saa peloittaa meitä. , Joukkojen,
suurten työtätekevien joukkojen yh-jSsenen'on
parhaansa mukaan, toi- .teinen etu on asetettava yläpuolelle
mittava e.i a.ino. astaan yksilönä vaan \7tciIöor^iin V n r c i n l r i n cilfcl Irjir» tstt.
ryhmänsä tai järjestönsä jäsenenä.
Kalle Terä.
Punaisen ammatillisen
internationalen
kongressi
Keski~Ontarton kaivostyöIä£>UIe
Punaisen ammatillisen internatio­nalen
kpngressikutsu on lähetetty
kaikkien maiden vallankumoukselli­sille
ammatillisUle järjestöille. Kon­nan
enteet, joita on nähty Pesha-
\varjssa, leviävät laajaksi alkuasu-ka^
solilaiden liittymiseksi nykyi­seen
Intian vallankumousliikkee­seen.
Tämä liike on miljoonien
liikehtimistä, ja kun se pääsee
tä\-teen vauhtiin, voi se pelkällä
monihikuisuutcnsa painolla puris­taa
brittiläiset ulos maasta. Intian
nykyisellä orjuutettujen väestö-joukkojen
'"kapinalla" brittiläistä
sortoa vastaan tulee varmaan ole­maan
laajakantoisemmat ja pysy-vämmät
seuraukset kuin oli v:n
1857 «epoy-kapinalla.
gressi alkaa Moskovassa ensi hei­näkuun
15 päivänä ja kokoontuu se
siis mainitun kansainvälisen vallan­kumouksellisten
työläisten taloudel­lisen
-järjestön perustamisen kym­menentenä
viiosipäivänä.
Canadassa ei näihin saakka ole
ollut mitään yli maan ulottuvaa ta­loudellista
järjestöä, joka olisi kuu.
lunut mainittuun punaiseen talou­delliseen
kansainväliseen. Nyt on
kuitenkin kaikkialla yli maan käjm-nissä
tarmokas toiminta Punaisen
Workers* Unity Leaguen ylösrakenta-misessa-
Maan suurimmilla teollisuus-t3rö.
Maan suurimmilla teollisuus-seuduilla,
.samoin kuin myöskin kai-
VosseuduiUa äärimmäisessä idässä ja
jä-nnpiiä. on jo pidetty konferensse­ja,
joissa on käsitelty kaikkia ta­loudellisen
työväenliikken piiriin
kuuluvia kysymyksiä, samoin myös­kin
osanottoa Punaisen - ammaÖHi-yksilöedun.
Varsinkin siksi, kun tä^
mä niin kutsuttu yksilöetu on mel­kein
kaikissa tapauksissa vain nä­ennäistä,
luuloteltua etua.
Ensimäisiä tärkeimpiä tehtäviä
olisi mielestäni täällä nikkelikaivos-alueella
se, että koetettaisiin saada
kpolle nyt jo järjestöissä olevle»
kaisen täi*eä koko tämän maan val­lankumouksellisen
ammatillisen liik­keen
rakentamisessa. Canadan työ­väenliike
on tavallaan kokonaisuu­dessaan
murroskaudessaan kapitalis--
tisen- Järjestelmän aifieattaman ta
loudeUlsen kriisin seuraamuksena U
siksi meidän pitäisi kyetä tämät
murroskauden läpikäytyämme jt
sen aikana luomaan Canadaan voi­makas,
vallnnkTmov^py^i^^pn työvä­enliike,
niin. ammatllltnen kuin po­liittinenkin.
Kuparinkaivaja.
Metsäfyöläisille Rose-gröveh
ja Englä-härtin
yihpäH^tön
käiti
Kesän työkausi on taas. alussa
Pitkän työttömän kevätkauden Jäl­keen
ovat metsämiehet suurelta o-salta
rahattomia ja näin ollen pa-koitettuja
ryhtymään työhön niillä
maksuilla mitä metsäjapparit su­vaitsevat
tarjota. Tietäen tämän
ovat työnantajat alentaneet enti­sestäänkin
nälkärajalla olevia kat-kalsumaksuja.
Mitä vastaavat työläiset jotka
kämpillä työskentelevät tähän?
Sallitaanko työnantajain Jatku­vasti-
polkea palkkoja, työläisten e-des
yrittämättä puolustaa etujaan?
Monikin ehkä vastaa, on huono
aika Ja työttömiä paljon. Joten on
turha ryhtyä palkkataisteluihin, kos-ka,
työnantajilla on mahdollisuus
haiikkia rtkkurityövbimaa riittävästi
Ja. miirtaa siten työläisten taiste­lun.
Mutta onko tämä ajatus oikea
ja mihin se Johtaa?
Se johtaa silheii, että työnanta­jat
nähdessään työläisten jatkuvasti
alistuvan heidän yhä häikäUemättö-mämpään
riistoonsa, käyvät entis­tä
ahneemmiksi. Josta on seurauk­sena,
että seuraavana työkautena
tarjotaan vieläkin alhaisempia palk­koja
Ja niin jatkuvasti, kuimes .^pääs­tään
siihen, ,että parhainkaan ""^ metV
sämies ei voi, hankkia, muuta ^y^"
ollessaan ; kuhi. ruoki^uisa, jiiiönpm
nat ei.sitäkään. Ja mit?en (jn käyh-xiyt
työttömyystilanteen?.; S^, ei suiix-;
kaan ole siitä parantunut, että työ­läiset
ovat alistuneet! mielivaltai­seen
palldtojen. pbljentea^^^ *se
on päin vastoin pahentunut, kpska
työläisten ; on pakto-slUoto työs^en^
nel^ eneinmän,:aikaa.,hiänkiual;^
toimentulonsa, tehdä -pitempä^ - työj
päivää, , josta on . ^uraijtksjena, • että
työtä riittää, - entistäänMa", iplejoenaT
mällcv. Joukolle,,. Jappareiden-,rkulöca.-
ro on vain suloin paisunut, ja,.ovat
he tulleet entlstfÄn kykeneVi
si 'seisomaan; työläisten vaatimuksia;
vastaan.
Tämän tähden tuleekin työläisten
ryhtyä viipymättä harkitsemaaii on­ko
viisasta alistua nurisematta, vai
onko edullisempaa ryhtyä vaikka-
No. 119
tin ja Kenogami Laken ymjaristön Ljtte e^itränyt p-;än
kämppien neuvottelukc&ous, jossa
päätetään toimenpitein^ mihin tul­laan
ryhtjrmään palkkojen suhteen.
Sama.ssa kokouksessa tuUaan valit­semaan
edustaja S. Porcupinen alu­een
kämppien edustajakokoukseen,
joka tullaan pitämään aluekomitean
ilmoittamana- päivänä, mahdollisesti
viikkoa myöhemmällä, j d ^ kokouk­sessa
tullaan I(q>allisesti päättä­jään
palkkakysymyksistä koko Poh-jois-
Ontari oissa. .
Jokaisella kämiäilä tulee viivyt­telemättä
pitää kämppäkökovkset Ja
/alita edustaja tähän., .Rosegroven
lokoukseen. .Somalla tulee jnyöskin
/alita kämp§4»mitea, joka huolehtii
fhteydestä. Tähipanäri unl!>-osaston
ianssa. ' ;
Myöskin tulee näissä kokouksis-
•A ottaa kysymykseen , järjestynei-ryyden
merkitys ja tarkistaa monta-to
työläistä kuuluu Metsätyöläisten
•ärjestöön (L-A-WJ. of C:n), joka
m Canadassa ainoa tällä alalla toi-niva
vallankumouksellinen ja tais-veleva^
unio, sekä raportteerata täs-ä
unio-osäston sihteerille.
Edustaja jokaiselta kämpältä mai-:
aitulla alueella kokoukseen ja jo­llainen
mies metsätyöläisten järjes-öön
jäseneksi. — KulkurL
JÄRJESTÖN ASIAT
Ihmeteltävää viral­lisuutta
pa taistelim avulla vaatimaan edes
edellisenä vuotena maksettuja palk-fcatalsscUa.
Taistelussaan toröläjöet
eivät tule mitään menettämään.
Vaikkapa sitä ei pystjrttäisl viemään
voittoonkaan ja jos työläiset esiin­tyvät
yksimielisinä, ei mikään voi
estää heitä voittamasta vaatimuksi­aan.
Työ mikä on aijottu teettää,
on joka tapauksessa tehtävä, vaik­kapa
se taistelun tähden slirtyisi-kin
muutamilla yiikollla, ehkäpä
kuukausillakin ja koska metsätyö-
Iäiset ilmankin joutuvat suurimman
osan ajastaan viettämään työttömä­nä,
niin ei se vahingoita heitä, ot^
tavatpa he tämän vapaa-aikänsa
millä ajalla tahansa.
Suimuntaina, kesäk. 1 p. pidetään
Rosegroven JS.. J. talolla Englehar-
Vapauden t.k. 13 päivän nume­rossa
olleessa. Suom. Järj. t. p. k.
kokouksen pöytäkirjassa oli e^^ii
kohta, joka kiinnitti allekirjoitta­neen
ja ehkä monen muunkin lu­kijan
huomiota. Tp. komitealle oli
nimittäin Sudburyn osaston tahol­ta
lausuntoa varten lähetetty ke­räyslista
Muhoksen palaneen työ­väentalon
uudelleenrakentamisen
avustamiseksi, ja t. p. komitea e'
voinut antaa lupaa keräykselle
"koska se ei ollut kulkenut sään-nallista
järjestötietä." Haiskahtaa
hiukan virastobyrokratialle, vai
mitä? Jokainen tietää, kuinka ah­taalla
Suomen ja erittäinkin Poji-iois-
Suomen työläiset ovat, ja alle­kirjoittanut
tuntee ahtaat olot,
joissa Muhoksen työläiset ja pien­viljelijät
rakensivat talonsa, ja jo­ka
paloi hiljattain, aiheuttaen suu­ren'•
V^ahingon'ei ainoastaan Mu-hpiäbft,
mutta 'myosliiii koko'; Poh-jbisiSuoiiiei'
iyöy^ Si­käläisten
työläistien 'tälöndeltisel
olot'.';pvati aärinimäisra kurjat, jä
kunimihkin he aikovat rakentaa
itselieöti''.uiitf^^ ialon, ja kun he
äiinä puuhaassaan aikovat kääntyä
Kanadassa olevien tovereittensa
puoleen' avunpyynnöllä, niin t. p.
k. asettuu poikkiteloin eteen, koska
ävunpjT^nto' ei tullut kirjaimellir
sesti • sitä; "järjestötietä", jota ' är-vöisa't
'tl"' p. k. jäsenet ' ylhäisessä
^virallisuudessaan - olisivat tahto-heetV"/'-,
.• • •
' • "SJifeöiiäTr ,tV V- k.' olisi syytä tar-ki5tÄSa'ihi6tä"'
i)aaitoätään, sillä eiiäi-,
Vernatta keräys tuottaisi- jotain, ja'
Mtihoksen työläiset ovat kipeässä
avun tarpeessa, sillä he tarvitsevat
'aion luokkataistelunsa eteenpäin
viemiseksi, ja he myöskin vievät
äitä eteenpäin ja ansaitsevat avun,
joten tuntuu merklliseltä tuollai­nen
hiuksenhalkominen ja viralli­suus
t. p. k. taholta.
Pohjolainen.
*
Vastaus. Ei se ole aivan "vi-rastobyji^
okratiaa" eikä "hiuksen-halkomistakaan",
että Suomesta
tulleille keräyksille vaateitaan tääl­tä
asianomaisten puolue-, ammatti-tai
val^'ärjestöjen suositus, sillä
me emme .halua vahingossakaan
joutua avustamaan noskelaisten ja
maiden vastakumouksellisten puu­hia.
Tämä Muhoksen lista sitä­paitsi
ei ollut lähetetty edes Sudv
buryn osastolle, vaan jollekin mu-hokselaisille,
joka paikkakunnalta
poistuessaan oli sen antanut erääl­le
osaston virkailijalle, ja tämä
sen internationalen tämän kesän
kongressiin. Samaan aikaan kun
edellämainituista kysymyksistä ofi
näissä konferensseissa keskusteltu.
on niis^ myöskin' pohdittu koko
maata käsittävän dmmatillisen työ­väenliikkeen
keskusjärjestön miio-
Europan porvarilliset napamie­het
ovat viimeaikoina olleet kovas­sa
touhussa "Europan Yhdysvalto­jen"
perustamiseksi. Hankkeen
etunenässä'on ranskalainen valtio­mies
Briand ja hänellä apureina
häärimässä suurempi määrä muita,
niin tunnetulta kuin tuntematto­miakin
suuruuksia.
Europassa, kuten muissakin
maanosissa, ovat porvarilliset val­tiot
alkaneet pahasti hoipertele­maan.
Nälässä ja puutteessa kiu­sattu
työväestö on alkanut liikeh­timään
ja tämän liikehtimisen vai­kutuksesta
ovat kapitalistiset val­tiolaivat
alkaneet keikkua kyljeltä
toiselle kuin pahassa aallokossa
eteenpäin pyrkivä laivapurkki.
Tällainen asiantila on Europan
porvarit paköittanut miettimään
iceinoja, kuinka ne valtiolaivansa
saisi estetyksi keikkumasta. Hie­noissa
salongeissa siellä yläkannen
puolella rehentele\ien "yläluokan"
naikkosten ja herrojen päitä kun
on ruvö^hnut kovin pahasti huimaa*
maan Ja sydänalaa etomaan. Tun­tevat
kai sellaisia poliittisen me-ritaudin
oireita.
Tässä valtiolaivojensa tasapai­noon
saattamisessa ov^t sitten Eu­ropan
porvarit turvautuneet suu­reen
ajatukseen, "Europan Yhdys
valtojen"' perustamisSen. Meistä
työläisistä on kuitenkin kaiken ai­kaa,
kun porvarit ovat tuon idean
kimpussa häärineet, tuntunut Siltä
kuin heidän värkkinsä eivät kes
täisi sellaista munaa munia. Eu
ropassa oii niin tasavaltoja kuir
myöskin kuningaskuntia, on fas-cistivaltioita
ja "kansanvaltaisia"
joten tuollaisen sotkun saman lino
ren alle sovittaminen tuntuu ihan
mahdottomalta. Olisi kerrassaan
eri juttu, jos kysymyksessä olisi
Europan neuvostotasavaltojen liit­to
samalla pohjalla kuin Venäjär
neuvostovallat ovat keskenään liit
toutuneet, Sellaisen liiton syntyi
ei epäilisi itse porvarikaan, kur
se on jo nähnyt hienon esimerkir
Venäjältä— Mutta valitettavast'
ei Europassa vielä olla sillä asteel­la,
että siellä vobi Europan neu­vostotasavaltojen
liiton perustaa.
Nykyiset, keskenään naimisiin me­noa
"Europan Yhdysvaltojen"
muodossa ajattelevat kapitalisti
vallat ovat työläisiltä siellä viel?
kukistamatta, kuten tälläkin man­tereella.
Europan kapitalistien ajatus
"yhdysvaltojen" perustamisesta ei
raijoitu Imitenkaan siihen, että sil­lä
olisi tarkoitus vakiinnuttaa keik­kuvia
purkkejaan, kaukana siitä!
Päätarkoitus on perustaa sellainer
yhtymä, joka jollakin tavalla set-laisi
keskinäiset kinastelut märk-
Idna-alneista ja muista kapitalis­tisten
valtioiden välisistä ristirii­doista
ja alkaisi tulisella kiireellä
marssia yhdistynein voimin Mosko­vaa
kohden, kukistamaan Neuvosto­liittoa,
joka on koko maailman ka­pitalistien
silmätikkuna ollut jc
toistakymmenen vuoden ajan.
Maailman kapitalisteja kiukut­taa
ja kaivelee erittäin vahvasti
se, että Neuvostoliitossa ei olla
tietävinäänkään muualla maailmas
sa vallitsevasta talouspulasta, ka
pitalistisen järjestelmän yhä suu
remmaksi käyvästä haisevasta kas­vannaisesta,
vaan touhuavat siel­lä
omissa iiommissaan, vahvistuen
päivä päivältä niin voimassa kuin
tnyöskin varallisuudessa. Kapitalis-tivaltiot
sensijaan kuihtuvat ja ry­pistyvät
kuin kaalinkerä auringon
paisteessa. Tämä Neuvostoliiton
nopea taloudellinen nousu se jur-nnttaa
kansainvälistä kapitalis­mia
niin pahasti, että se on alka­nut
tahkoomaan/ miekkojaan neu­vostoliittolaisten
päidän listimi-selcsi.
Kapii:alisteja kuitenkin ajat­teluttaa
lähteä sotaan Neuvosto­liittoa
vastaan. Polseviikit kun ovat,
kehnot, sellaisia, että ne nykäse-vät
heti nahan" silmille sellaisilta,
jotka heidän valtiotaan pahoissa
aikeissa lähestyvät. Siitä on por­vareilla
iälellemenneiltä ajoilta
karvaita kokemuksia. Toisekseer
eivät itse kapitalistitkaan ole vielä
päässeet yksimielisyyteen hyökkä-koköokseKe.
Täällä asti on „
tietää, mitkä voimai SuomesT^
lakin paikkakunnalla t v ö ^ '
tä isännöivät. Siitä johtoa
tulee "kulkea säännöllistä iii
tietä." ~ Toim.
Toronton uutiaa
Suuret myyjäiset osaston
Lauantaina toukok. 24 p
torian päivänä, on p i ^^
puuhatut mjYJäisei. joissa 16
neliä sentillä saattaa saad»'
menen doUarinkin anoisen e
Myyjäisiin järjestyt voitof-arvokkaita,
suuri joukko omp
ran töitä, monenlaisia, joita^
toverit ovat valmistelleet jo
vuoden ajan. Suuri joukko «
lettuja sekä suoraan ostettuja"
suuret on mahdollisuudet S k i
doilla päästä "tuplaamaan- bii
tämänsä rahamäärä sanotuissa]
jälsisä monenkertsjsesti j
hpulla kun saa jotakin, jos „
ta niin ainakin makeisia liy
alkavat kello 2. Tanssihaluakj^^
peeksi asti on jokaisella myjj
saapimeella tilaisuus tyydyttää,!
sit kun alkavat myöskin kello­ja
jatkuvat koko iltapäivän
soiton tahdilla. Saapukaa äL
hin sisäänpääsystä vapaisiin f
seihin ja samassa olette tilajsm
sa ostamaan joitakin lippuja ja]
tamaan hyvää "lukianne" ja
la tulee tuo kaikkein tärkein
autetuksi — myyjäistoii_
Järjestämät mjTJäiset hyvin
tuvat, joista saadaan yhteJi
taamme tarvittavat varat,'
tarpeiden vuoksi vaan näik i
jälsiä toimenpannaankin. Me
siis joukolla.
Illalla my>'jäisten loputtaa e
tään myyjäistoimikunnan
näytelmä, Naisorja, 4:ssä
Saksan kielestä suomennettu;
draama, joka katsomon ep
tä pitää esityksen mukana
loppuun, näyttäen avioliiton
puolia vallankin silloin fatn^
dyselämä jmmärretään kirk
lakien mukaan, siten että mii
liselle kuuluu rajaton valta p
toverinsa oman mielivaltansa
seksi. Siis tältä puolta on
näytelmä opettavaan, jotai
nuoret kuin vanhatkin, pltakii 1
laisuus muistissa ja täyttäkää
somo viimeistä,.tiJaa;jnjyi5t#D,.j^J
V.-' ja u.-seiira Yrityl^iai
toveri-ilta on fensKtiiftiiÄ^t"^ *"
25 p. "Spadinä"^
Ohjelmassa on -iraljöä-''!!?!
m.; luetaan -sitöM' ,*Töt
jöka_ toivottavasti-'tu'lw' si
hauskaa' ja opettavaa iufönp^
•Vapaa kahvitarjoilu kaik^ri
töjen kauniisti järjestäinässS'
vlpöydässä. jossa joka
vollisuus on' pitää 'HUhiÖDtÖJ^
vää mieltä yllä>, aöia yälÖJä'
nauruksi ja leikiksi/'iriin'¥«
nuoretkin. . ;-3.-:o:/:iQ '>ii
: Jäsenkortit, Uusi -'jKseii J^^j
verikin mukaan jofe 'iääönäÖPl
vetuloa! Tervetuloa!-
Quibell,Önt
Osasto toimii täälläkin, vaiUtl
neliä voimalla. 'Vähä on jäs^j
sastossa siihen asukaslukunne
ten mikä täällä suomalaisia (ttj
vät näe olevan "tarpeellista"!
taistelujoukkoon. Vaan
kosta huolimatta on kokoukset]
ty säännöllisesti, jossa on
teltu tarpeelliset asiat, a i
kun - täytyy pitää kokoukset
noissa, kun haali on niin
ja aina kylmä talvella. TJM
kassa talvella ilmeni ruma TOK '
kokousta pidettiin, niin tyt
lasi korttia toisessa huoneesi l
ten kanssa jotka eivät _
sastoon, vaikka nuo tytöt '•
vät voineet paria tuntia
uhrata yhteisen asian etto*
vanhemmatkaan voineet bdJi/
velvoittaa, ja olipa, vielä
yksestä, että milloin sitä niinkuin
alettaisiin. Siinä ovat kaikenlaiset
syyt olleet vastokstna. Pahin kai^
keti siinä, etteivät ole päässeet yt-simielisyyteen
kuinka ne Neuvos­toliiton
alueet jakaisi kukistamisen
jälkeen.
Suurin vastus kuitenkin porva­reilla
on omien maittena ^
sistä. Europan työläiset.^
käät, ovat varsinkin vi
alkaneet pitää erittäin t _
mällä porvarin memjni^,
vostoliittoa vastaan taMatp»^
käyksen varusteleroisessa ja^
neet jo monasti painavan
sa, että antaa neuvostoliitto
olla rauhassa, taikka.^-
Ja porvari eiole uskalt^
peloittanut, että ios^^ ^
pahuukset, sen lisalei, e »,
vostoliittolaiset antavat ia!^
man vastaanoton, panevalj5
myrskyksi itsessään por
litsemissa maissa,
saanut porvarien otsarypjt^
mään ja miettimään,
kuinka voisi iJ^J^^L^^
kääntää heidän «atnfce^^
hetkeksi toisille raitejHe^^
tarkoituksessa ovat M
värit loihtineet csiin J
"Europan Yhdysvaltoja
misesta. . i-rntenkl»!
Työläiset eivat
enää niin kehittymätto^J^
tabivat tuollaisten
itseään pettää. He o s »
heti alussa mistä o n ^
tei ole kTsymys
kuin yhtenäisen etapoP
taman aikaacsaamises»
liittoa %-astaan. . _
Europan kapitaljst»»
lee kuitenkin jo
sissa valtiokiassnas ai«nörä^fi!*f^! i
teiden ja
jen vuoksi epao
työläiset eivät tote
onnistumista
varma- **'