Vapaus, August 20, 1929

              Piyin 2 Tiistama, dofc 20 p;iiä — Tnes., Aug. 20 No. 196
VAPAUS ift>twrii -jutun o a
t<«£(Un4 at tb« P«Mt OfCe. Dcpntaot. O o m . M we<»d CIM*
S. C. KEIL, A. VAAH>
T O I M I T T A J A T t /
B . TEKHICTEM, U. POHJAKSAU». A- PAmo.
TILAUSBINHAT: t»
1 ,k- w a . « kk. «ta». « tt. »1 J S j . I kk. «ij». - TMrmitaai. j . &«»»«- «ks M M Q *
^o—ntoi 1 tk. «.09. < kk. WJfc 8 kk. $2M i» I kk. tlM.
ItMOnJSHC«.VAT VAPAUDESSA! _ VW
l i i i j . Iii«i«ta»J flttotBÄlnU ctskluca. • '
Lcbtco «ionaje» ilinotB«« piOa olU kornori». k»Uo 4 ty. S«»««tr«i»p3U»i:a e & U i ^ «kSpSIrtiJ.
to * • bei» »drertJ«ia« mediaa «looiig Ii« Pisoid »eopl» Ja QMStäA.
Im « w Binoia t . k « « « . «uJ»iI.e« kiri«»-«»«^. kidotuku w<I.6e« Uikk«.fc»it.I»
i m triiTi tämiili: J, V. KA.VNASTO. V.\VkKtBiu>lv^^t.
T<p.a<Ie. toJail,./ Horreko 207, lä«kn Baadiefc 4 Dwfc*» Sf. Pd.«H» * f J * , ' ^
T<«»<Seii k«»tt«ls Ukertr BaiUl.». » L(Cn. St. Pubelui 1038. P<».:o«w: Box 69. SadlmT. 0 «.
y»a««i«i »«iao U Ulo»»» Uboty B«Udin«. «7 Lom» Sl. PahtllB ggT»:.^
L Yksilömnen ^osto kelrot^Hi. — •
E r ä ä t ihmiset. Jotka yfateisloumanises-{
£a eläma-Kä j a sen Icehitylcsessä n ä k e ­vät
vain hyvien ja huonojen ihmis
ten toimintaa, ovat koettaneet keskit­t
ä ä villansa vain niitä yksityisiä v i ­ranomaisia
vastaan, jotka välittdmäm«
min ottivat oeaa Saccon ja Vanzet-t
i n murhaamiseen. Epäilemättä- m
ovat menetelleet tuomittavastL Ker-ran
vielä Amerikan ^ ö v ä e n l u o k k a tu­lee
hallitsevan tribunaalinsa eteen ve­t
ä m ä ä n luokkatoverlemme murhaajat
j a vaatimaan tiliä siitä. Mutta tä­n
ä ä n yksilöllinen kosto ei veld ^ ö -
''Kansanvalta, kristillisyys ja oikeus"
Ranskalaiset työläiset kauan sitten oppivat ja hyvin muistavat, että
poivarilliset tunnussanat *'vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" käänneltyi­nä
käytännölliseen elämään merkitsevät "jalkaväkeä, ratsuväkeä ja ty
kistöä". Kansanvalta, kristillisyys ja oikeus ovat tulleet Toronton työ­läisille
käänneltyä sanoiksi, jotka paljastavat näiden rikkiviisaitten sa­nanparsien
todellisen merkityksen: diktatuuri, petos ja hirmuvalta.
Koko porvarilliselle maailmalle kummittelee kommunismin aave.
Suurkapitalistien diktatuurinsa eri puolia ylläpitämään muodostama po­roporvarillinen
roskaväki — kapitalistisen lokaviemärilehdistön lahjotut
toimittajat, epärehelliset lakimiehet, lahjuspolitikoitsij^t ja musta pa­pisto
— kaiUci nämä poroporvarit huutavat yhteen ääneen: "Kommu­nismi
täytyy murskata!" Mutta miten? Se on kysymys, joka on lyö­nyt
sekaisin koko porvarillisen maailman.
Kommunistipuolue kehotti työläisiä valmistautumaan luokkasotaan
imperialistista sotaa vastaan. Kommunistit osottivat työläisille, että
sota voidaan poistaa vain kapitalistisen järjestelmän kukistamisella, vain
työläisten ja maanviljelijäin hallituksen pystyttämisellä. Kommunistit
kokosivat työläisiä Neuvostoliiton puolustamiseen Kiinan imperialisti
sia rosvoja vastaan. Se oli huomio työläisten voimain, kasvamisesta ja
heidän halullisuudestaan liittyä vallankumoukselliseen taisteluun sotaa
vastaan, joka sai kristillisen Toronton hallitsevan luokan pelon valtaan.
Glohe-lehti, joka uhraa monia toimituspalstoja liskonnoUisten tarujen
julkaisemiseen, vaati verta elokuun ensimäisenä päivänä. Tosikristilli-seen
tapaan se hyväksyi "kyynelkaasupommi" Draperin väkivaltakomen-non
ja vaati sen jatkamista. Halkokaa työläisten päät kristillisyyded
nimessä! Murskatkaa mielenosotus! Kristillinen' poliisihirmuvalta tosi-hrittiläisen
kansanvaltaisuuden ylläpitämiseksi!
Toronton fascistinen poliisikomissioni suoritti tehtävän, jota varten
se on muodosteltu Se murskasi elokuun ensimaisen päivän mielenoso-tuksen.
"Laki Ja järjestys" säilytettiin poliisikapuloiUa, nyrkkiraudoilla,
hevospiiskoilla ja kasakkahyökkäyksillä.
Mutta kapitalistisen sanomalehdistön poroporvarilliset toimittajat
joutuivat paniikin valtaan Draperin tämän toinienpiteenjohdosta.^ To­ronton
porvariston eräs osa rupesi pelkäämään, että nämä pdliisihirmu-vallan
näytteet voivat liika avoimesti paljastaa sanojen "kansanvaltai­suus,
kristillisyys ja oikeus" merkityksen. Kaikki myönsivät poliisilai­toksen
luokkadiktatuurin valtiokoneiston erittäin arvokkaaksi haaraksi.
-Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että kommunismi täytyy murskata. Mutta
jotkut poroporvarit väittivät, että valehteleva sanomalehditö, joka levit­tää
harhoja "kansanvaUaisuudesta" ja uskonnollisia etuluuloj a, työläis­ten
'^lapsiUe valheita opettavat koulut ja-Jjcapitalistiluokan lukemattomat
muut välineet työläisten pettämistä vart<äni^, nykyään riittäy^^ taistelussa
kommunismia vastaan. Toronton poliisien viimeisimmän verisen rbisto-maisuusnäyttcen
jälkeen Star-lehti ja useat huomatut porvarit ovat ha­lukkaita
osottximaan, että kommunisteja voidaan vangita ja teljetä van­kilaan
"ylevällä tavalla", kapitalistisen oikeuslaitoksen kautta. He pel­käävät
poliisikapuläin tekevän turhaksi kaikki heidän työnsä työläisten
pettämiseksi.
Globe-lehti^ joka julkaisi mitä häpeämättömämpiä valheita poliisi-hurttien
verisestä työstä, on kristillisiri lehti Torontossa. Toronton po­liisilaitoksen
verihurtat "kyynelkaasupommi"Draper ovat canadalaisen
kansanvallan tyypillisiä edustajia. Fascisli Coatsvvorth, Canadalaisen
kristillisen ristiretken johtaja, poliisikomissionin jäsen, jä kapitalistisen
oikeuslaitoksen tuomari, on kapitalistisen oikeuden ruumiillistuma.
Nämä ovat työläisten viholliset, jotka ovat vannoutuneet murskaa­maan
työläisten taistelun tulevaa imperialistista sotaa vastaan. Kun
taistelu kärjistyy, niin valheellisten sananparsien "Kansanvalta, kristilli­syys
ja oikeus" verho tulee; r^et^itlyä pois ja niiden takaa paljastuu to­dellisuus:
diktatuuri, petos ja-liirm^
Sletvart Smith.
väenluokkaa t ä t ä päämäärää lähem­mäksi,
eikä hävittäisi kaipitalistien sa-lajunla
työväki vastaan, vaan parem­minkin
lujittaisi taantumuks^Iisten
T. k- 23 p ä i v ä ä vasten y ö l l ä tulee kuluneeksi kaksi vuotta NicoUx
Saccon j a Bartolomeo Vanzettin teloituksesta. Kun se oli tapahtunut,
summattiin tuon tapahtuman opetuksia kommunistisissa lehdissä seu­raavasti:
j a muodollisen. llmaRsa liitelevän de­mokratian
piirissä j ä sen kautta i d ä s ­t
ä ä n siihen, että kerran puhuttu
toinen toisistaan riippuvainen . h a l l i ­tusjärjestelmä
on muodostunut sys-teeniiksi.
jossa toimeenpanevan vallan
hyökkäystä. Tuhansia Thayereita Joh­taa
tuhansia oikeuslaitoksia j a tuhan­sia
Katzmaneja toimii piirOakimiehinä
maassa. Yksilöllisten talstelukelnojen
j a kostonhimon kautta vain joudut­taisiin
todellisesta kysymyksestä syr-jäpolulUe
j a autettaisi työväkeä imoh-tamaan,
e t t ä Sacco j a VanzetU olivat
kapitalistien kontrolloiman hallituksen
ja koko kapitalistisen j ä r j e s t e l m ä n uh­reja.
Yksilöt eivät merkitse järjestel­mää
eikä niiden poistuminen poista
kapitalistista tyrannivaltaa. Tuomari
Gary esim- on kuollut, mutta t e r ä s -
trusti jatkaa kullan kasaamista työ­läisjoukkojen
hiestä ja verestä. Vaik*
ka k a l t t l ne yksUöt. Jotka vällttö.
mästi olivat paikallisesti ja yleis*
maallisesti .tekemisissä Saccon ja
Vanzettin ympärille punotun juonen
valmistamiseksi kuolisivat huomenna:
jatkuisi kapitalistinen salajuonljär-jestelmä
työläisiä vastaan loukkaan-tumattomana
2. Työläiset eivät saa oikeutta ka­pitalistiselta
oikeudelta. — Jos mc
luulisimme, että Sacco ja Vanzetti
tulivat murhatuksi vain sem vuoksi
kun tuomarina sattui toimimaan
Webster Thayer,''niin silloin me em­me
olisi mitään oppineet tästä kat­kerasta
kokemuksesta. Mutta se on
merkityn kasvaa lakkaamatta j a jos­sa
nimitykset ja muut_ hallinnolliset
toimenpiteet on sidottu rahamlesetu-j
a edistävään ja palvelevaan kaksi-puoluejärjestehnään
jjue. Tämänlai­nen
järjestelmä el koskaan vor edus­t
a a yleisiä vaatimuksia, eikä palvella
kansan tahtoa.
tamia viikkoja sitten, alkoivat he
luopua kuvitelmista, mutta se oli l i i ­an
myöhäistä valtavan j a järjestyneen
joukkoliikkeen kehittämiseen kahden
toverin murhan estämiseksL On oi­kein
käyttää kaikki lailliset mahdolH-
4. Hallitseva luoidca ei luovu ase­mastaan
ilman taistelua. — Histo­riallinen
kokemus osottaa, ettei mi­k
ä ä n liallitseva luolcka ole luopunut
vanastaan ilman taistelua, mutta so­sialistit
ja Uberaalit koettavat kuvi-antanut
meille toisen läksyn. Jonka seksi elintasomme kohottamiseksi K un
kaikkien työläisten täytyy opjrfa. JaT
s i t ä on meille opettanut Mooneyn
Juttu, Cectrallan juttu. Anita Whit­neyn
Juttu, maitoajuiien ja kivien-hakkurien
Jutut, Baymarketin Juttu
j a sitä samaa opettaa meille Jokai­nen
uäkakleltotuomlo» jokainen tuo.^
mio lakkovartioitsijoita vastaan Ja Jo^
kainen vapaan puhe-, paino- Ja ko­koontumisvapauden
loukkaus. Jokai-:
sen maan työläisen pitäisi sen vuoksi
saada käsittämään, ettei n ä m ä .;tove-rinime
saa kuolla unhoitettuna. Työ­läiset
eivät voi odottaa oikeutta ka-pistalistiselta
tttomiolaitokselta.
3. Hallitusjärjestelmä on rakennet­t
u yleisten vaatimuksien tiikahdutta-i
mlseksl. — lt5eiQälsyydeh'^jfiöUstukses-s
a puhutaan ihmiskunnan yleisten
vaatlinuksien kunnioituksesta. /Maa­i
l m a n laajuisena kohotti Ihmiskunta
käsityksensä, e t t ä nämä miehet ovat
syyttömiä ja että väliintäln Iieidän
olisi saatava uusi puolueeton kuulus­telu.
Miutta hallinnoUiset virkailijat
J ä t t i v ä t tämän ihmiskunnan vaati-mulcsen
huomioonottamatta. Ne hyl­käsivät
mjröskin Amerikian yleisen
vaatimuksen asiassa. "Edistysmiell-hen"
Borah ja muut arvelivat, että
olisi "pelkurimaista" alistua selvästi
ilmaistuun kansan tahtoon. Siitä huo-l
i i n a t t ä senaattorien, tuomarien ja
kuvernöörien pitäisi oUa kansan pal­velijoita
ja sen tahdon käytäntöön
pani joita-. Mutta koko h ^ t u s j ä r j e s ­telmiä
on rakennettu päinvastaista
tarkoitusta palvelemaan. Rikkaus
kontrolloi sanomalehtiä, kouluja ja
kasvatusta Ja hallitsevat poliittiset
koneistot, jotka käsittävät joitakin
yksilöitä, nimittävät ja esittävät eh­dokkaat
vaaleihin, tuomarien,'lain-laatijakuntien
edustajien ja hallituk­sen
toimeenpanevan osaston virkoihin
telia, että Amerika tekisi tästä ylei­s
e s t ä kaavasta poikkeuksen. He koet­tavat
uskotella, e t t ä muka amerlka-laisen
demokratian muodost sallivat
olojen muutoksen j a - uudistuksen ää­nioikeuden
käyttämisen kautta. Ame-;
r i k a n hallitsevan luolcan pitäisi siis
luovuttaa valtansa -ilman taistelua.
M u t t a Saccon ja Vanzettin teloitus
osottaa päinvastaista. Jokainen sa­lajuoni,
jokainen lakko. Jokainen uh-käkieltotuomlo
ja poUIsien. Ja soti­laiden
käyUö lakkotapäuksissa osot­taa
päinvastaista. Terästyöläislä. kai-v
o s ^ l ä i s i ä ja muilla aloilla raatavia
työläisiä vastaan ön Johdettu valtion
aseistetut voimat, niiden kokoukset
hajoitettu, puhevapaus ryöstetty Ja
unlot hävitetty, vaikka kysymyksessä
ei ole ollut hyökkäys ki^pitalistista
Järjestelmää vastaan, vaan ainoastaan
taistelu työläisten luomista rikkauk­s
i s t a hiukan-^ suuremman osan saami-suudet
j a kapitalistisen oikeuden sal­limat
keinot taistelevien työläisten
puolustamiseksi, mutta ei pidä unoh­taa,
että vain työväenluokan järjesty­neillä
voimilla voidaan suojella to-vereitamme.
Joukkoprotestiliike pelas­ti
Mooneyn ja jos sen keskittämiseen
olisi Sacco-Vanzetti-asiassa alettu tar­molla
7 vuotta sitten, niin heitä ei
olisi rohjettu tappaa.
6. Pysjrvän puolustuskomitean tar­peellisuus.
— Saccon ja Vanzettin
juttu ei ollut mikään irrallinen ta­pahtuma.
Oikeudettomuutta, vangit-^
semisia ja punottuja salajuonia i l ­menee
työläisiä vastaan jokaisessa lak-kotalstelussa.
Valtavimmlsa tapahtu­missa
voidaan muodostaa erikoisko-mitea
puolustusta varten, mutta vain
silloin kun asia h e r ä t t ä ä yleistö kan­sallista
ja kansainvälistä huomiota.
Mutta useimmissa tapauksisa eivät
hyökkäykset työläisiä vastaan saa näin
laajaa huomiota ja-sen vuoksi meillä
täytyy olla jatkuvasti toimessa oleva
puolustuskomitea, joka huolehtii kaik­kien
.työläisten puolustuksesta, jotka
Joutuvat kapitalistien salajuonien uh­riksi
ja joka käy jatkuvaa taistelua
koko kapitalistista luokkasortoa ja
oikeusmurhapolitiikkaa vastaan. Me
tarvitsemme Järjestön, joka puolus­t
a a työläisiä yhteisesti, koko luokan
volmlUa n i i n , ettei anarkistit Jää riip-pmnaan
yksin an^urkistien, kommunis­tit
yksiä kommunistien, sosialistit yk-valiitsevista
erimielisyyksistä huoU-rsatta,
niin August Claessens tallasi
kirjeen jalkoihinsa lähettilään läsnä­ollessa,
"raten soslalistipuolue hei-kentl
työläisten yhteisrintamaa Sac­con
j a Vanzettin pelastamlseksL
9. "Progressiiviset" kapitalistiset po-litikoltsijat
pönkittävät "kapitalismia
kriiseissä. — Ylituomari Brandeis kiiel-täytyi
sekaantumasta Juttuun "per­soonallisten
^suhteittensa vuoksi Ih-misiin,
jotka ovat kiintyneet asiaan'
j a senaattori Borah julisti häpeällises
ti, että oman arvonsa tunteva hallitus
ei voi myöntyä "ihmiskunnan vaati­muksiin,
eikä yleisen mielenosotusliik-keen
edessä". Ne ovat "selvänä osotuk-sena
siltä kuinka n& edistysmieliset
porvarit tukevat kapitalismia krilsta
sattuessa ja antavat taantumuksellis­ten
toimenpiteille siunauksensa.
10. Työväenpuolue: on rakennettava
taisteluun työläisten j a farmarien hal­lituksen
perustamiseksi. — T ä m ä jut­tu
osottBä myös kuinka» tarpeellista
on työväen ja farmarien voimien ko­koaminen
polUttisestl.- Meidän täy­tyy
puhdistaa omat rivlmme kapita­listien
asianajajista ja syrjäyttää ka­pitalististen
puolueiden kontrolloimat
tuomarit, lainlaatljakuntien edusta-iat
ja toimeenpanevat virkalliat.
' 11. On taisteltava koko kapitalis-tiseii
järjestelmän kukistamiseksL —
Nc eivät oUeet vain Thayer. Fuller,
Katzmaa yjn., jotka tapi)oivat kaksi
työväenluokan toveria, vaan Järjes­telmä,
joka käyttää näitä miehiä;
järjestelmä, joka riistää työläisiä Ja
joka vainoo meitä meidän luokkatoi-mintamme
takia. Se oli kapitalisti­nen
järjestelmä, joka murhasi kaksT
g a ^ niin täytyy t^xx ™ r««f^ »aa että
Joukona ensi sunnunS^
j a vastattoon s i U o i n j ^
t ä h e i n ä on myös menie
kea m i t ä suun juhlayleisö
Työolot
k ä y kaupungissamine aina
nommaksi eikä sitä
t ä n ä . kevännä tullut S^**
k u i n eden kesinä. vSa'
suuresti viime keväänäT
odotetuinkin. Töitä on
Joku määrär mutta suuri
va. Joka täyttää etenkin lism
renranta^kaupmigit.
ta suuret Joukot miehiä m
t y ö m a a n vierellä pyrkimä'
y h t ä m i t t a i s e s t i ja ainoaSS
t ä s t ä Joukosta on tilaisuus^B
hön. TäUaista on "e S-huttu
hyvä aika. - j. ' ^
m
toveriamme ja tämä järjestelmä bn
kumottava.
12. Työväenliikettä ei voida terro­r
i l l a hävittää. — Tässä taistelussa on
historiallinen kehitys meidän puolel­lamme.
Kaikki kehittyvät yhteiskun­nalliset
tekijät Ja voimat puhuvat mei­dän
voittomme puolesta. Luokkaväki-sm,
sosialisUen Ja unionistit yJöin ^j^j^jj^ji^ terrorilla, seUaiseUa kuin
unionistien puolustuksesta vaan e t t ä . g ^ g g ^ Vanzettin teloituksena. Joi­n
a i n t e h d ä ä n työläisten paUckataiste- ' ^ ^ ^ «Pf Ä*^^ 7*'
luissa. mitä^ätrS^tySr^ työväemryhmien
tivat koko kapitalistisen rilstojlutjestel-mäJQ
poistamista? Vain sokea voi oUa
lia>^tsematta maan kapitallst^uokan
toäeUlsta työväenluokan murskaamista
tarkoittavaa luonnetta. J a sen vuok-'
s i m a a n työväenluokan taistelujen his­t
o r i a käsittää monta veristä lehteä
Ja kertomusta suurista taisteluista t ä r ­keimmissä
teolUsuuslaitoksiBsa. Luke-mattconilla
paikkakunnilla ovat kapi­talistien
aseistetiit''voiinat vuodatta­neet
työläisten verta vain siitä syys­tä,:
. e t t ä ne ovat vaatineet elintasonsa
kohottemiseksi U u k a n parempaa palk­kaa,
i Amerikan imlUtseva luokka ke-
MtAy^ yhä väkivaltaisemmaksi Ja Jul­memmaksi
eikä se koskaan luovu
vallastasoi vapaaehtoisesti _
5. liailUsen puolustuksen ohella tar­vitaan
työväen joukkoihini perustuva
laaja puolustusliike. — Kunnioituk­semme
s i t ä . uhrautuvaisuutta kohtaan,
m i t ä Sacom ja Vanzettin puolustus­komitean
rnubdostaneet henkilöt ovat
esöttaheet, ei saa pimittää meitä i s ­kemästä
isitä perusvirhettä, minkä he
tolminassaian ovat tehneet. Meidän
täytyy oppia t ä s t ä kokemuksesta vas­taisuuden
varaUe. Heidän päävlrheen-sä
oli se, että he yksipuolisesti no.^
Jautuivat vain Isdlliseen puolustuk­seen
ja jättivät huomioonottamatta
työväen Joukkovoimiin nojautuvar^
protestiliikkeen j a sen kehittämiseen,
joka olisi voinut herpaannuttaa te­loittajien
käden. He eivät riittävästi
käsittäneet jutun luokkaluonnetta, ei­vätkä
olleet-oppineet Moonejm, Cen-tralian
j a monista, muista saman­suuntaisista
jutuista. Heitä elähd3rtti
kuvltelina kapitalistisesta oikeudesta ja
luulivat sUtä saavansa sitä. Vasta
kuvemööriuQ päätöksen jälkeen, muu-mleUplteistä,
Ja katsomuksista riippu­maton,
kaikkia luokkaoikeuden uh­riksi
joutuneita taistelijoita puolus­tava
. j ä r j e s tö on International Labor
Defense ja sitä on rakennettava .la
vahvistettava. .
7. Työväenliike on yhdistettävä ja
s i t ä on lujitettava. — Työväenliik­keen
heikkous osottautuu haitalliseksi
Sacco-Vanzettin puolustustaistelussa.
N i i n kauan kuin työväenliike on ja­kaantuneena
j ä niin kauan kuin tais-televimpia
aineksia eroitetaan jär­jestöistä
Ja niiden erolttajat kontrol-^
loivat nUtä, voivat kapitalistit olla
l a tarkoitetaan työväkeä peloittaa, on
liikkeeseemme vain päinvastainen vai­kutus.
Se h e r ä t t ä ä työväkeä. Se hä­v
i t t ä ä miljoonista työläisiistä kaikki
kuvitelmat kapitalistien oikeudesta Ja
johtaa niitä taistelun tieUe. Se hei-kenti
hallitsevaa luolckaa sen vuoksi,
e t t ä se paljasti s i t ä Ja sen keinoja. Se
on kasvattanut työläisten solidaari­suutta
kaikissa maissa. Se on johta­nut
inteUektualeja sympatisbimaan
työväen asiaUe^. Se on h e r ä t t ä n y t y-lelstä
paheksumista luokkaolkeutta
kohtaan ja paljastanut kapitalistisen
Ideologian mädännäisyyden Ja siten
raivannut tietä uudeUe yhteiskmmal-liseUe
järjestelmälle.
Sacco-Vanzettin asia johti sumret
tUntatut työväen yhteiseltä .protesti-.
liikkeeltä. Sen vuoksi meidän täy-1 työläisjoukot taisteluun kapitalismia
tyy järjestää järjestymättömät, yh- j vastaan. Ennen nämä kaksi miestä
d i s t ä ä eri unlot ja vahvistaa koko l timnettlln vain pienen työläisryhmän
keslniudessa, mutta nyt he ovat m i l ­joonien
marttsryreja, miljoonien, jot­ka
järjestyvät jä taistelevat pääoman
valtaa vastaan. Eläissään heidän ää­nensä
kuului vain pieneUe toveripii­rille,
mutta IcuoUessaan heitä kuu­livat
miljoonat 3mipäri maailmaa. Se
mikä heissä oli heikkoa,, t u l i hauda­tuksi,
mutta se miiul oli vahvaa, muo­dostuu
yhä suuremmaksi voimaksi, jo­ka
nyt r y n t ä ä kohti kapitalistisen val­lan
kukkuloita. Meidän tehtävämme
pn elättää heidän muistoaan, heidän
sankariuttaan jä marttyyriuttaan.
Meidän tulee asettaa fyöväenasia s i i ­hen
v o i t i e n , joiika puolesta he kuo­livat!
Järjestäkää järjestymättömät!
Yhdistäkää j a lujittakaa työväen voi­mia!
Lopettakaamme kapitalistiset bi-keussalajuonet
työväkeä vastaan! Lo-^
pettäkäämme kapitalistinen luokkaol-keus
ja kukistakaamme koko kaplta-työväenliikettä,
heittää .syrjään tur­meltunut
byrokratismi ja kehittää
taistelutarmoa kapitalismia vastaan.
8. Taistelullaan yhteisrintamaa vas^
taan heikensi soslalistipuolue työvä-enlUltettä
ja palveli kapitalismia. --
Suurimmat mielenosotuskokoukset Sac­con
ja Vanzettin puolesta pidettiin
New Yorkissa. Näiden järjestämiseen
otti osaa kaksi Saccon ja Vanzettin
puolustamiseksi järjestettyä erikols-komiteaa,
I.LJ>., I.W.W., Workerspuo-lue
(kommunistit) .ja useita unioita ja
muita työväenjärjestöjä. Soslalistipuo­lue
kieltäytyi osanotosta. K u n lak­ko
julistettiin teloituspälvänä, niin sos.
puolue tuomitsi sen ja kieltl seuraa­jiaan
osallistumasta siihen. Miesten
pukutyölälsten unien sosialistien kon­t
r o l l in alaisena olevat työpallckalähetit
neuvoivat työnteettäjlä poistamaan
Viimeinen soitto
K u t e n llmotuksesta näkyy,
se ukkojen Ja poikien yhteenoai
nuntalna 25 p. elokuutta jälkeai
1 pälväUä. Kukapa kuolevainea
malttaa pois oUa. Kunniakj
yhteydessä niillä juhlilla
k i h y h t ä t ä r k e ä meininki,
l i s t a kerääntynyt rahallinen
Jaetaan veljellisesti v.- ja
Iskun ja osaston välillä. Q
taas p ä ä t t ä n y t osansa käyttää"
j u h l a k e n t ä n kunnostamiseea
kotus k ä y t t ä ä varat niin. että
hyötyä kaikiUe työläisiUe.
t ä h d e n rientäköön Jokainen
^ u k a a osaaottamaan näihin
j u h l i i n . Port Wimamista orat
Äeet faina j ä r j e s t ä ä n kaikki
set.
Maimantai-illan tansseja ei
lisesti kukaan imohda.
Penkkiu
TYÖVÄEN URHi
työstä ne, jotka ottavat osaa lakkoon. | listinen, järjestelmä! Sitoutukaamme
K u n kommunistit esittivät sille yh^j vannomaan vala, että he eivät ole
teisrlntamatoimlntaa asiassa monista I kuoUeet turhaan!
Haomaiin^^j^ huomautuksia
Mandshuriän tilanteeii iildcaavimmallaan ollessa kirjotti Vancotive-rissa,
B. C, ilmestyvä porvanllt$>pacifistinen viikkolehti "Westem Tri-bune"
toimitusartikkelissaan seuraavat, ns, "rauhan ystävien" todellista
mielialaa kuvastavat sanat: '
"Länsimainen diplomatia on saavuttanut riemuvoiton. Kiina
näyttää olevaa valmiina karkaamaan Neuvostoliiton kurkkuihin.
Se säästää I^simäitten kiansoille miehiä ja varoja, jotka niiden
olisi täytynyt uhrata estäälcseen bolshevismin valtaanp mail-massa.
Meidän on oltava kiitolliset niille diplomaateille, jotka jok­sikin
aikaa ovat panneet tuolle. Karhulle kuonokopan."
Kaikessa j oikeudessaan kieltämättä oikea arviointi "länsimaisen"
(s.o. kapitalistisen) diplomatian tarkotusperista ja keinoista. Siihen ei
ole initään lisäämistä, ainoastaan tahtoisimme^tummentaa sanat: **joksi­kin
aikaa "
"Vain yksi puhujistamme pääsi alkuun, nim. toveri Smith (Stewart).
Hän sai lausutuksi kaksikyinmentäkaksi sanaoj ennenkuin kaatui ratsu­miesten
piiskanisku-kuuron alle ja tuli heitetyksi poliisikarryille.
*'Jos poliisilaitoksen ainoa tehtävä on kokouksien murskaaminen
ja !konmiunistien pieksäminen, niin Toronton poliisi saavutti voiton.
Niinikään, jos meidän elämäntehtävämme päättyisi työläisille puhumi­seen,
niin me kärsimme tappion. Mutta onneksi työläisten yhteiskun­nallinen
ja poliittinen kehitys ei riipu yksinomaan puheista. Elokuun
kolmannentoista päivän tapahtumat merkitsevät Toronton työläisille pitkää
askelta eteenpäin, huolimatta ruhjevammoista." =— Tim Buck.
- Tulevat näytelmät
j a niiden esittämisjärjestyksen on S. J .
asasto Vancouverissa nyt saanut suun-niteUuksI.
Nättelijät ja yleisö on tä­män
lämpöisen ajan saanut varsin
toimetta odotella toiminnan a-ikf^nii.-^t-ft-
Nyt on vaan edessä n ä y t t e l i j äm ta-paantuminen
ankaraan työhön j a pon­nistukseen.
e 1 ^ näytöksien lavaUe tuo­minen
t ä m ä n vuoden aikana on paras
m i t ä vielä täällä suomalaiseUa haa-mia
oleimme nähneetkään. Yleisön
puolelta on tääUä kiinnitetty paljon
uutisia
Metsämiesten J o h l a l Kiiikland Lakella
Tämänkuun 11 päiväksi oli K l r k l a nd
Laken .linio-osasto j ä r j e s t ä n y t Svastl-kan
kentäUe imioh kesäjuhlat, joihin
j u h l i i n pailEalUnen voimistelu j a ur­heiluseura
"Jymy" oH j ä r j e s t ä n y t ur-heUukUi
»Uut. Päivä oli sateinen Ja
kolea. Josta ^ r y s t ä Juhlavieraiden luku
supistuikin kuoralliseen; huolimaitta
semmoisista yetbniuneroista. kuin "uk­kojen
.Ja polkien kUpaUu viestissä".
Muita urheUuja oU kentällä, miesten
vilsi-ottelu Ja naisten kolmi-ottelu-
Urhellijat osoit^vatkin (dkeata urheiU-'
jaUe kuuluvaa r ä l u u t t a , saapumalla
lemme varmat vilkkaasta osanotosta.
Ensimäiset näytelmät tulevat syys­kuun
l j a 2 päivän ntana, sunnun­taina
Ja maanantaina. Ensiksi tulee:
"Kuningas Telvas, Pirkkalan valtias",
ceU näytöksinen historiallinen murhe-uäytehnä.
Halmeen kirjoittama- Sit­ten
seuraavana Utana "Jeppe Niilon­poika".
vUdessä näytöksessä, huvinäy­telmä.
Molemmat mitä Jänmttävlm-plä;
ensimähien murhenäytdmä, toi­nen
naurupUlerL Molemmat alkaa
keUo 7.30. Kuningas Teivaan osaa
vie Jalmari Inkinen j a Jeppe Niflon-poikaa.
W. Nyberg.
Näytelmäseura tulee e s i t t ä m ä ä n p i ­an
seuraavat kappaleet: Tniinon surJ
ma, Marjolan Tarina, Huuto Vol­galta,
Itkevä ilveilijä. Kummipoika,
Työläisen tytär, Veljesvihaa, Hevos-paimen.
Vermlantilaiset, Hinkeman,
Pikkupyhimys, Mustalais ruhtinatar.
V i l l i t vuoret. Kolmen sälUn seikkaUut,
Viimeinen ponnistus sekä useite
muita. — T. V.
m ä t t ä taivaalla lelJaUevia pUven möh^
käleltä.
Juhla Utaniassa esitettiin kolminäy­töksinen
hyvinfiyteimä, "Munapuuro".
Joka useami^ian kertaan sai yleisön
oikeaan r ö h S n a u r u u n . Yleisesti tuntui­k
i n yleisö olevan kappaleeseen tyyty­väinen^
p i t ä e n sitä oikeana tesänäy-telmänS,
Jolloin (lilaan vähemmin ha­lukkaita,
seuraamaan raskaita murhe­näytelmiä.'
-; '
Vaikkakin kappaletta vastaan (di
etukäteen muutamien henkilöiden t o i ­mesta
tehty 4yötä. seUttämällä se tör­keäksi
Ja kokonaan soidmattcHnaksl
työväem^yttämöUle. oU yleisöäldn
kyjä kappaleiden arvosteluun, pitäisi
koskaan mennä niitä arvostelemaan ja
kalkkien vähemmän ennen niiden esi­t
y s t ä mennä nUtä julistamaan kaiken
arvostelun alapuolella oleviksi YUä-maimttu
kappale on tehty työläis­perheen
elämästä, todeUisuutta sUmäl-l
ä pitäen. Joskaan sen kaikki sanon­nat
eivät olekkaan kauniisti sointuvia,
n i i n ovat ne kuitenkin todellisuuden
kanssa yhtäpitäviä, kun taas useat
muut huvinäytehnät, jotka kuvaavat
Jotakin hienoston elämää Ja rakkaus-selkkaUuja,
kaikkhie hienoine läusu-matapoineen.
ovat todellisuuden ulko­puolena.
sUattuja Ja peitettyjä työ­l
ä i s t e n harhaan JohtamiseksL Vai eikö
työväen näyttämöiden tuUsi seurata ja
e s i t t ä ä elämää semmoisena kuin se
todemsuudessa esiintyy? Tohien seikka
Josta myöskin haluan huomauttaa
on se, että moisena agitatsionina
mtä haaliUa
Jos oikein yksinkertaisesti vastaa,
n i i n sanoo väin, että sunuuntalna, 25
p : n illalla on hauska ohjelma- Ja
näytösiltama haauila. Kappaleen nimi
saapunut l ä h e s s a l i n tä]rdelt& Ja m l -
käU on puhetta kuiduimt, pitivät he
kappaletta yhtenä~hausUmmista huvi-^
näjrtehnlstä. ^
VfaSle eihikäteen kappaleen arvoste-lijoiUe
haluan huomauttaa-muutamista
t ä r k e i s t ä j ä vastaisuudessakin huomi­oon
otettavista seikoista. lgn.cdnnnlrin
se, e t t ä ei henldlön. Joka ei omaa ky-saadaan
Jäi^JestöUe huomattavaa talou-deUista
vahhikoä, sekä eripuraisuutta
j a ryhmittymistä j a siksi sen tekemi­nen,
etenkin kun se tapahtuu järjes­tyneen
Myötäisen taholta, on ankarasti
tuomittava asia. Se on suora aatteel-
U « a köyhyyden osoitus. Jossa vain
^ t y i n e n minä asetetaan loistamaan
JouldEojen yläpuolene.
K i i t e t t ä v ä s t ä toiminnasta kuuluu
kiitos Ja se annettakoon nl|ne mcmine
tovereaie. Jotka mainituissa Juhhssa
Mtpivat apuansa union toimlhenki-löffle,
osanistumaUa kappaleeseen, ke­r
ä t e n palklnnöita, toimien ravintolas­sa,
y n n ä muissa lukuisissa tehtävissä
trm-(Hnme purfesta nostan kaikffle näfl-l
e h e n k i l ö n i e lakkia.
Ylimalkaan voi sanoa,' e t t ä Juhlat
onnistuivat kaikista vaikeuttavista sel­koista
huoKmatta keskhikertaisesti.
Kulkuri.
Oli Kosijat, yhdessä näytöksessä. Klap-pale
on nimensä mukainen, s i i n ä sitä
n ä h d ä ä n miten se kosiminen käy opet­tajalta
ja suutarimestarUta. Muuta
ohjehnaa tulee myöskin olemaan run­saasti
Sisäänpääsy 25 senttiä.
"Snnri Parjaaja",
koko iUan n ä y t e l n ^ joka osaston hu-vltolmlkunnan
toimesta esittetään 1 p
syyskuuta, on yksi nUtä yhteiskunnal­lisia
kappaleita jotka meffle elävästi
opettavat ndhin voidaan Joutua mieU-piteiden
tai sanoisiko paremmin Juoru­jen
kasvattamisena; mitenkä koko yh­teiskunta
on niin turmeltunut, että
olteaa tulkintaa on valkea löytää
vaan mieUpiteiden kasvattamisena voi­daan
todeUisuus muutta yhteiskunnal-:
usesti tuomittavaksi Ja päinvastoin.
Kappaleessa kuUcee läpi todeninen ja
piAdas rakkaus, joka Juorujen avuUa
^ i d w m onnettomaksi, mustasukka!-
«mden sotkemaksi. Varustautukaa jo­kainen
katsomaan tötä yhteiskunnal,
lista murhanäytelmää.
Vielä niistä kenttäjnhlista,
ei suinkaan tarvitseisi paljoa
gfa^. kmi jo ovat mm l ä h e S S n.
Mutta kun näyttää, e t t ä juhlakomite-
Toverikori
Port A r t h u r i n S. järjestön v.-j
seura Isku p i t ä m ä s ^ t ä n sää
sessa: kokouksessa 13. 8—29
erottaa seuran jäsenyydestä
ten urheUuim osanoton vuokd
Kauhasen, kortti nro 89, joka
kuoletetaan.
Port Arthurissa elokuun 17 p.
S. Ponsen, N. VU
puheenj. y sihteal
KILPÄIHJKUTSU""
Ainoastaan t ä t e n kutsumme
Wä C.T-UX:n suomalaisen
alaisia/seuroja jäsentensä kautU
s a l l i s t u m a ä n .yleisiin mestanin
l u i h i n sarja B, jotka on jätetty
bury BOsan järjestettäväksi ensi
kuun 1 j ä 2 p : n ä . Sudburyn
IrentäUä, alkaen molempina
keno 11 ap. Toivoen mahdö
runsasta osanottoa.
TyöläisurheUtt tervehdyksin
V . - j a u.-iseura K i s a , Sudbiny
J . Seppälä, K. Suut^
puheenj. sihteeri
KilpaUuohjeln^a: sunnuntaina 1
syysk. 200 m . allnierä, kuula alö
loppu, korkeus alku j a loppu, 100
alku, moukari alku ja loppu,
loikka alku Ja loppu.
Alle 12 V, 5x100 m. viesti, i
juoksu. -
Alle 18 V. 5x100 m. viesti.
Maanantaina 2 prnä syysk 400
alku, keihäs alku j a loppu, 110 m.
taj. loppu, 10,000 m. juoksu. 400
loppu, pltuush3T>py alku ja
kiekko alku Ja loppu, 200 m.
palnonhelttb alku j a loppu, 100 m.
pu, sÄväshyppy alku ja loppu,
m. Juoksu.
Määräyksiä: Nämä kilpailut;
myöskin n ^ speslaalilölpaaut,
itsekussakln lajissa otetaan viiden
haan tulos huomioon, paitsi aDe
V. j a alle 18 y. poikain viesteisä
Jokaisessa yksityislajissa jaetaan
ton mestaruus metallit, sekä
800. 1,500 Ja; iÖ,000 m. matkoilla
kpL muistoesineitä kussakin sekä
kaisesta uudesta ennätyksestä
muistoesine. Ottelusta kierto?
samoin alle 12 j a 18 v. viesteistä.
Osanottoilmöituksissa. jotka on
t ä v ä ennen 27 p : v ä ä tk-, on
m&sti. inainlttava, i n i h i n lajiin
kukin o1*aa osaa. Määräaikaan
tautunellle varataan vapaa asuirta
nioitukset t e h t ä v ä osoiteeUa K.
rinen. Box 697, Sudbury, Ontario.
KAfyn.T.K dT,UX:N 6U01
alla <m valmistuksessa n i i n kiire et-se
jouda näistä juhlista tiedotta­maan
ennenkuin viraUisessa viime tm::
JAOSTON V; jlA V.-SEVSOUli
K ä ä t e l t y ä ä n tuannetta suoi
Jaoston Ja yleiscanadalaisen liit«»
listen suhteiden johdosta Uit
kunta fcfciiS p : n ä irftämässään
uksessa p ä ä t t t k ^ t s u a k k o o n e yli
r ä i s e n seithiijen neiivottelukok
syyak. 1—2 p : n ä pidettävien
ruuskUi»UuJen B su-Jan yh
Elokous tunaan pitämään
ntaha syyslc 1 E^:iriä alkaen klo 6
laUa SSUdbturjpsssä i d b ^ J«
hoitamme t ä t o a seurojen vali^
edustajiaan J S i h i ^ . kokoukseen
mieslukuisesti Inilzi m a h d o l l i ^ i>
l i t e s ^ p n ^ ^ y t ä käyttää^ sitä
na että mest. Idlpalluiliin
viä urheilijoja valitaan edu
n i i n kulut seuroille ei kokouksen
dosta muodosta raakaiksL
t ä r k e ä n ä k ä s i t t d y i i alaisena
senä tulee olePiaan ne i»ätökset
yleiscanadalaisen, l i i t o n konv
nissa lÄätetöin heinäk.
jossa p ä ä t e t ö i n , e t t ä suomalainen
to lakkaatetaaii taikka kuitenkin