Vapaus, November 29, 1926

              VAPAUS
f>ira«fftw snomalaisen/^öväestön ainoa äanenfcannattaja,
ilmest97 Sadbaryssa« Ont^ maanantaina, keskiviikkona
Ja l>!^antaina.
, S. G. NEILw
T o i m i t t a j a t :
> ARVO VAAEA-Eegistered
at the Post Office Department, Ottawa,
as eecond class matter.
Ontarion lainlaatijakunnan maalit
Ylihaoraenna, keskiviikkona toimiteltavaan äänestyk­seen
-päättyy toinen tämänsyksyinen vaalitaistelu, mihin
tässä maakunnassa:on oiettu ;o8aa. Näitä vaalitaisteluja
ovat, molemmat" porvarispuolueet — liberaalinen ja
. konservatiivinen — käyttäneet hyväkseen nifn fayviii
kuin ö^tVoineet äänestäjien kannatuksen voittamiseksi
ja sen kautta vallanohjdcsiin päästäkseen. . Liittopar^
lämentin vaaleissa oli näillä
oma:, vaalikysymyksenäi? konservatiiveilla kySymys suo^
jdästuUeista ja tulliskandaali ja voittoisilla liberaa­leilla
kysymys «pecusluslaillisuudesta»; nyt toimitet­tavissa'
maakunnan lainlaatijakunnan vaaleissa kamp­paillaan
^iniittv kutsutusta väkijuomakysymyksestä.^^^^y
lifaistelujen' alussa tosin julkaisee kumpikin porvarisi
puolue ; objelmansai: joissa esitetään puolueen kanta
useammissa kysyinyksissä^ mutta. pääkysymyksiksi aiha
jäävät ja (ehdlan sellaiset, jodca ovat suurimmasta
meifcityksesta, naiden .puolueiden edustamille eduille
j a joita voidaan /parhaiten käyttää vaalisyotteinää^
lenkalastuksessa. Siinä, että nämä k y ^ y k s e t melkein
poikkeuksetta ovat-vieraita ja toisarvoisia työläisille
ja maanviljelijöille, ei ole mitään ihmettelemistä^ kun
muistetaan; ettäliberaalinen^^^^
ovat Jkapitairstisia puolueita
porvarista, jäjo&;Äailrevaatiif:m^
toa, kuten olemme tulleet huomaamaan, ja viimemai­nittu
etupäässäJ]sUurporvaristoa. Se, että äänestäjät,
joiden suuren Un/ejjnimi?tpn,, tyolä^^ maftnviljeli-jäin,
eduille, nämä .vaalikysymykset ovat toisarvoisia,
saadaan niihiu^kiintymään > ja niitä todellisina pitäen
innostiimaan, lyoskentekiftään • j a aänestätnään jomman­kumman'
ppryarispuolueen ohjelman ja ehdokkaiden
puoiesta^ taasen 'johtuu siitä, että' nämä porvarispuolu
eet..ovat koneistoja, joilta ei puutu kaikkivaltiaita dol-
-Iar,eita, el keinoja eikä hävyttömyytti likaisimman-
> kaan Iceinon käyttämiseen tarkotuksiensa saavuttami*
seksi/ Sanomalehdistö, ja julkaisut, papit ja muu:
saamamidiet ovat niiden käytettävissä, ja näiden vai­kutusvalta
on, kutenMunnettua, suuri ja^* haämäämis-kyky
^'verraton. Lisaksi .käytetään muita keinoja, joista
majj^ttakoon' sekä» «huomattujen» ja «kunniallisten»
k^älaraten: että kunniattomien f
vlahjöironen työskentelemään ja kä porvaris-
-puolueitten/hyväksi ja porvarisehdokkaiden'ristimin
«tyoväeit)» ja, «maahyiljelijäin» ehdokkaiksi siellä, mis­sä
näiUä on ^joskus ollut oma-ehdokas ja mis^
arvellaan .paremmin antavian kannatidcsgpsa ja äänen­sä
tällaisia kylttejä kantaviU^ ehdokkaille. . ,
>Työ\^8eIlä on näissä vaaleissa vain kaksi omää e¥dd>
kasta, jotka x>vat A. E. Smith- Hauiilton Centre-vaalipii'
rissa ja'tri^H»-A. Stevens Loncton' South-vaalipii'rissä,
«Tyiiväen» ehdokkaan kylttiä kantavia on Kenoran,
Cochraiie Sputhja Timiskamingin vaalipiireissä,
rl ;;Lehde»änm}ei0n;osotettu, että näissä vaalea
syöttinä oleva viikijuomakysymys ei ole poliittinen ky-symys,^
aikkaEhykyistä:^0
nattavä'"lil^raalinen, ja hallituksen kontrolliri alaista
vakijuo/nien kauppaa kannattava -kohservatilvinen puo-
:rlue:Ovat siitä sellaisen tehneet, vaan vy
•ioen/ipuolue: eduspa; tässä kysymyksessä v^
ltaili|oita j a suurkapitalisteja, joillav^
rahojaan väkijuomien valmistukseen j a joille väkijuo-fmien
vapaampi ja suurempi kulutus merkitsisi suurem­pia
voittoja,r ja liberaalipuolue pikkuponraristo
ole -varaa: tehdä -suuria sijotuksia' väkijuomatehtaisiih
ja jonka, pienet, liikkeet.^ tulisivat ainakin jossakin ' mää-
Tassäkärsimääa; siitä,: että enemmän hei
L.viensa». Ja' kuntiensa (niihin luettuna myös^^
jun» ja nmm miestä- sekä naista «väkevämmän» osta-
'•jat)'i rahaa virtaisi- hallituksen kontroHoiman/ väkijuo-makaupaniMiutta^
suuitporvarien taskuihin; Kysymys
on siis vain siitäi'; missä määrin ja kumpiv suur-; va
pikkuporvaristo,; voisi. tästä : kapitalistisesta liikeyrityk-scalä
—r väkijuomien - valmistuksesta ja kaupasta —-
.. Ityolyä, mikä. kummassälcin; tapauksessa tapahtuu omis­tamattoman
luokan kustannuksella. Väkijuomien tuo-
Jantor Ja •jakovälineet on 'työläisien siis myös luettava
niiden tuotannoii' j a jaon välineitten joukkoon, joitten
: yhteiskunnallistuttamista : korvauksitta tuottajien omis-}
tukseh ja kontroyin alaisiksi —• työläisten - ja maanvil­jelijäin
haUiluksen alaisena — heidän on vaadittava,
ja jonka vaatimuksensa toteuttamiseksi heidän on Jär-jcsleltävä
voimansa j a kukistettava kapitalistinen riisto-jurjeslelmä.
:Ensiniäinen askel tätä päämäärää kohti on kaiken
kannatuksen ja tucn_ kieltäminen porvarispuolueilta ja
niiden chdckkailta ja sen antaminen työväen omille eh­dokkaille
siellä, missä niitä on. Mutta tämä on vain'
ensimäincn askel ja seh lisäksi on otettava toisia: voi­mistutettava
ja laajennettava - työväen omaa sanoma­lehdistöä,
ammatillisia ja taloudellisia järjestöjä ja
.omaa f poliittista puoluetta.
gas. Suurin osa salaliiton jäsenistä saatiin luinni ja
telotettiin heidät kaikki.
Telotuksen kuohuttamassa ;kaupun^£sa kuitenkin
puhkesi kajiinaliike, johon yhtyivät paikalliset iiallituk-seh
joukotkin, v Muutamassa päivässä oli kapinaliike
vallannut myös läheiset kaupungit ja kokonaiset maa­kunnatkin
yhtyivät kapinallisiin.
Pekingin hallitus koetti pääministeriksi nimitetyn
Juanshikain auktoriteetin avulla saada pelastetuksi
vanhan hallituksen, mutta siinä erehtyivät niin vanha
hallitus ja sen edustajat kuin Juanshikaikin. Vallan­kumousliike
oli ehtinyt levitä jo kaikkialle Kiinaan.
Ja Juanshikainkin piti ruveta luovimaan.
Piakkoin pidettiinkin Shanghaissa konferenssi, jossa
Kiina julistettiin tasavallaksi^ muodostettim uusi halli­tus
ja sen johtoon valittiin vanha kiinalainen vallan-kumouismeis
Sunjatsen.' Samalla Kiinan valtakunnalle
laadittiin uusi perustuslaki.
Mutta Kiinan nuori vapaamielinen porvaristo ^ei
kyennyt pitämään hallussaatt ^vallankumouksen kautta
käsiinsä saamaansa valtaa. Sotilaskoneistojäi entisten
byrokraattien; mandariinien ja sotilaskuvemöörien kä­kiin.
HelihikuuMa 1912 pidetty; kansallisk^^ oli jo
taantumuksellisten vallassa. Valtakunnan päämiehen
paikalle joutui vallankumoukseUisen Sunjatsenin jäl­keen
vanhan järjestelmän ja keisarivallan kannattaja.
Ja tämän jälkeeii onkin taistelu vallankumouksellisen
etelä-Kiinan ja taantumuksellisen pohjois-Kiinan vä­lillä
jatkunut iiiilloin laimeampana, milloin taas kiih-keämpänä;
Nyt vuoden päivät on taistelu ollut erit­täin
kiihkeä ja ori kan3allisvallankumou3csellinen liike
kuomintang-puolueen ja Kantonin hallitidcsen johdolla
saanet lujan aseman koko etelä- ja keski-Kiinassa. Kan-sällisvallank^
mouksellisten hallussa on jo huomattavin
ja tärkein gsai-o Kiinan , alueista. Viimeisten tietojen
mukaan tulevat ulkomaisten imperialistien kätyreinä
toimivien kiinalaisten kenraalien iK)tajoukothe^
pakotettiiksi luovuttamaan kansanarmeialle Nangkingln
jä Shanghal^ri kaupungit,, jotka ovat niiden viimeiset
tukikohdat Kiinalle arvaamattoman suuresta merkityk­sestä
olevan- Jangtse-joen ja sen lisäjokien va|pilla.
Kenraali Wupeifun halijissa olleet keski-Kiinan maa­kunnat
ovat .kansallisvallankumouksellisten'kontrollis­sa,
jia pian|i|saanevat kansallisvallankumoukselliäet to­teutettua
sUtmnitelmansa/ hallituksensa muuttamisesta
Kantonista keski-Kiinassa sijaitsevaan Wutshangi^n.
Taistelu eiJole vielä päättynyt, mutta kansallisvallan-kumouksellisten
jouldcojen viimeaikainen \menestys, ta­lonpoikien,
työläisten j a muun vähäväkise.n;unän väes­tön
vapaustaistelua kohtaan bsottama yhä lisääntyvä
kannatus jä pohjoisessa olevien taantumuksellisten
joukkojen jatkuva hupeneminen ja heikentyminen, ul­komaisten
imperialistien antamasta tuesta ja > avustuk­sesta
huolimatta, ei voi johtaa mudiun kuin siihen, että
perusta yhdistyneelle vallankumoukselliselle työläisten
ja talonpoikien Kiinalle tulee luotua läheisessä; tule-va!
suude8sa{<^'
M o s k p v a ^ viime tiistaina - alkaneelle 'Kommunisti-.:
sen kansainyäl.isenj.toimeenpanevan koniitean^^^:^^
tulle"Icokoukselle Kiinan kysymyksestä esitetyissä tee­seissä
latisutaankin, • että «on välttämätöntä yhdistää
Kiinan työväenainekset, talonpojat, pienkauppiaat ja
edistysmieliset aindcset, mutta koinmunistipuplueen on
johdettava liikettä ja järjestettävä kansalliskokouksen
koollekutsuminen 'toteuttamaan vallao&umouksen khn-sallisiar
ihanteita. Kansalliskokouksen on perustettava
hallitus, jok^ edustaa koko Kiinan kansakuntaa ja joka
käy taistelua taantumuksellisia, su^uria n&aanomistajia,
feodalisia herroja ja imperialisteja;vastaan.»,
;.;:y : : " : ' ; ' , ; - ' ; : r ' ' / ; \ ' v
'^Suomalaisuuskin" vaalitaistelu-aiheena
Amerikassa
Naklltoniiäa
Mäki-Kassu kämpällä
Siitä on jo, joku päivä kuif-&s^
su fuli kämpälle. Kun oli ollut
poikki ja auki, niin t|ytyi ottaa
pesti paperipuiden tekoon.'
Kämpälle tultuaan hän' leveästi
kehäsi kuinka oli kaupungissa tör-sännjrt.
Toista viikkoa oli viisisa­tanen
: kestänyt. Se oli eri humua,
sanoi hän. Ei sillä tavalla' vain
joka poika elele. Ne pitää olla
rentoja miehiä. Miesten miehiä, ei^
kä mitään; pennin 'pihistäjiä. v ;
: Kämpälle tultuaan oli Kassu heti
iskenyt 'ankarasti . käsiksi työhön.
Sanoi tarvittavan joulurahoja. Ja
ne pitää ottaa vaikka kiven kolos­ta.
Aamulla hän lähti heti syön­nin;
jälkeen, ennen muita palstalleen
paperipuita löaatamaan. 'Ulalla oli
hän viimeinen mies kämpässä. Myö-
•hästyi säännöllisesti iltaselta. Kok­ki
: tahtoi siitä hiukan murista. ' E i
tässä yksiä miehiä odotella, sanoi
hän. Minunkin pitkä työpäiväni
saisi olla rajotettu. ^Ja saisit sinä
sitä omaasikin rajottaa. Tuntuvat
täällä-toiset miehet siitä mutisevan.
Mutta ; kämpän ]>ääherru puolusti
Kassua^ Sattui sitä varten ikään
kuin parahiksi^ paikalle; Kassa tun­si
onnellista:; voiton ttmnetta, kun
saa tehdä mielikseen. Kun^ ei enää
saisi tehdä edes omia töitänsäkään,
miten itse haluaa.
Vataselta päästyä^ riisui hän pääl­tään
ja pani; roikkeensa kuivamaan.
Täytyi ~ panna nukkumaan, kun oli
niin väsynyt ankarasta, koko ~ päi­vän
kestäneeltä "puskemisesta^'.: E i
hänellä ollut aikaa kuunnella mit^
miehet hänestä mahdollisesti puhui­vat.
Tulipa sitten sunnuntai. - Aamiai­nen
oli kuten tavallista tuntia myö­hempään.
Syömästä päästyään pa­ni
Kasste .tavanmukaiset, työvaatteet
päälleen kuten arkipäivinäkin. Hä­nen
elkeistään näki miehen aikovan
työhön. Kaikki: miehet, Kassua lu­kuunottamatta^
olivat, puolipukineis-
'Saan, •• sillä ;.eihänv sunnuntaina - töitä
piasketa; Kassun Tpukeutuminen he­rätti
huomiota. Eräs miehistä loihe
lausumaan: , -'No mihin se Kassu
nyt aikoo, et suinkaan lähde sun­nuntainakin
töitä puskemaan.
Enhän minä tässä töihin. Mo­nenhan
vain sahaa teräämääiE; Nä­kee
siellä ulkozia'kirkkaassa valos­sa
hiukan paremmin. '^^ J a - onhan
siellä muuten niin kaunis ilmakin
metsässä. Tähän tapaan Kassu pa­neskeli.
Ja niin painoi kämpän o-ven
kiinni nlkopuolelta.'
Joku - miehistä lausui ilmi epäi­lyksen,
että Kassa lähtikin töihin-
Kaikista kielloistaan huolimatta. Mi­täpä
siinä olisi kummaa:: >: Tunnen
miehen tavat entuudestaan. : Kun
Kassu on poikkij.v'niin r on hänellä
hirveä työinto. Pusk6e yöt ja päi­vät,
pyhät ja aret, sanoi hän.
Asia painni^onhoon. Ei siitä sitr
ten mitään puhuttu.
Muttav kun Kassua ei kuulunut
päivälliselle, niin alkoi se herättää
huomiot!. Syömästä; päästyä ryh­dyttiin
kämpässä; keskustelenuian ä-sian'
johdosta. Toisissa oli' Kassu^
päivälliseltä pois' jääminen ; iherld-tyksellistä.
Jos hänelle on tapah-tunut
joku onnettomuus?, arveli e-räskin.
Olisi kait- parasta mennä otta-;
maan selkoa asiasta. ; -
. Eräs miehistä, joka työskenteli
Kassun palstan lähellä, sanoi, että
ei se mitään merkitse; sillä Kassu
syö metsässäi Sillä hän ei tuonut
eilen illalla eväspussiaan kämpälle,
vaan jäi se työpaikalloi Hänellä
on nähtävästi eväitä jälellä ja> hän
syö siellä. Kiehauttaa hiukan' tee­tä
tyhjässä tomaattfkannnssa; • i Ja
uskee töitä iltaan saakka. Niin 'hän
arveli/ Turhaa on mennä - katso­maan.
• !
Mutta iässä snhtcfiessa Indnstria-listi
ei näe mitään;: erotusta-< Se
kolkee^-samoja latuja kuin sosialide­mokraatitkin
"antimilitj^^ristisessa'*
hengeissä; - Se vapaus lehti paralle
annettakoon. Voimme sanoa vain
vanhan; sanantavan mukaan: Koirat'
haukkuvat, mutta juna kulkee kui­tenkin
ilman' pysähdystä Samoin
edistyy Neuvostoliitto,. työväen; ja
talonpoikien ;tasavalta,'' vaikka"; In-dustrialistin
kaltaiset piskit koetta­vat
sitä nälviä.
Surkuteltavaa vaan on, että täll^
mantereella löytyy'."maailman tcol-lisuustyöläisiä",
jotka ilkeäväK tun­nustaa
äänenkannattajakseen moi-,
sen lokaviemärilehden. X<unlisi: sen
riittävin, kun heidän- .toveriensa
hirttäjät ja tervaajat,: ;kapitalistät,
esittävät Neuvostoliitosta ; mitä;; l i -
kaisimpia valheita ja väärennyl^iä.
Jos käyttäisimme IndustriaIistin~lo-.
giikkaa, niin ^ o i n voisimme syjrt-
Kaikessa tapauksessa. päätettiin,
että jonkun pitäisi mennä ottamaan
varmuuden vuoksi selkoa asiasta.
Sattuu hyvinkin, että on joku oUr
nettomuus tapahtunut. Miesparka
saisi virua ilman apua pitkät ajat.
Kämpillä oli mies, jonka hauk­kumanimi
oli Politiikus. Oli; sen
saanut valmiudestaan puhua .kair
kista asioista. Hän olikin- melko
valistunut ja; järjestynyt mies. Hän­tä
eivät monet tunteneetkaan muul­la
taimem.' ^
r^impa Politiikus sitten vääntyi
katsomaan mitä Mäki-Kassulle oli
sattunut. : V Lähtiessään; - sanoi ok-van
mukavaa kävellä aurinkoisena
päivänä ja nauttia kauniista ilmas­ta.
Eihän; sitä työntouhussa ehdi
tekemään.;" Niinkuin se onkin sano.
Kalle' Koltiainen.
«Venälin niilitarisainrinen>>
Kiinan vallankumous vuonna 1911
Äsken tuli kuluneeksi viisitoista vuotta Kiinan ju-lisläinisesta
tasavallaksi ja Kiinan kansallisvallanku-mouksellisen
liikkeen alkuilmiöistä. Näistä tapahtu­mista
pohjautuen jatkuvat tälläkin :hetkellä Kiinassa
kiivaat taistelut'kansallisvallankumouksellisien ija taan­tumuksellisten
'etelän ja pohjoisen välillä.
•^Vuoden 1911 vallankumouksen välittöminä noslaUa-jina
olivat .'Hankouta lähellä sijaitsevassa Utshanin
JLaupungissa : sattuneet' tapt^tumatl Mainitussa kau­pungissa
paljastettiin terroristinen salaliitto, jonka tar-kotuksena
oli mkiiluita Hubein maakunnan varakunin-^
Amerikan porvarillisten puolueiden vaalikamppai­luissa
esiintyy jos minkälaisia vaalivaltteja,;; jos aihei­takin,,
mutta voiton niistä vienee-Larsonin'Minnesotas­sa
käyttämä valtti, kirjottaa sikäläinen toverilehti. Hän
runnasi kongressiin suomalaisuuden ohjelmalla, joka
tarkemmin määriteltynä olisi tarkottanut sitä, että kaik­kien
suomalaissyntyisten asukasten Minnesotan valtios­sa^
..olisi j> itänyt äänestää Larsonia, koska hän on suo­malainen^
, ' -
Mainittu Larson on aikaisemmin ollut kongressi-miehenä
Minnesotasta. Nyt hän;oli uudelleen ehdok­kaana
marraskuun alussa toimitetuissa vaaleissa eikä
tullut valituksi. Asian olisi pitänyt olla sillä selvä,
multa New Yorkin Uutiset tarttuu kiinni siihen, Ws-tattaen
moitetta Minnesotassa asuvia suomalafasyntyi-siä
maan kansalaisia kohtaan siitä syystä, etteivät he
äänestäneet Larsonia suomalaisuuden perusteella.
Larson itse väittää, että hän, ryhtyi ehdokkaaksi/ re-publikaanipuolucen
pyynnöstä. * mikä hänelle läKetel-liin
Washingtonista, Joten hän vain täytti tehtävänsä
puoluettaan kohtaan; oli ehdokkaana republikaani-puolueen
laskuun.
Mutta tästä- huolimatta inttävät suomalaiset\,porv'aris-;
lehdet, että suomalaisten olisi tullut luokka-asemas­taan
taikka^poliiltisista mielipiteistään, välitämättä ää­nestää
Larsonia. Vaatimus tuntuu mussolinimaiseha.
Larson on kutittanut Minnesotan suomalaisten [turk­kia
väärältä puolen, poryarispuolueen hyväksi Ja siinä
on syy siihen, miksi suomalainen työ- j a maanviljelijä-väestö
ei valitse häntä, vaan äänestää luokalleen us­kollisia
ehdokkaita,, kehittää ja kokoaa voimiaan ja
saa ehdokkaita valituksi sikäli kuin omat voimat riit­tävät
niiden valitsemiseen!
New Yorkin Uutisten ohjeitten mukaan Amei;ikan
suomalaiset eivät koskaan ole tuitaneet 'menetellä. Mil­loin
rakentavat he asuntotaloja osuustoiminnallisesti,
milloin ajavat autolla kesäjuhlilleen, niin-aina moit-
V.'ita leht/i on niistä suomalaisille jaellut. Nyt samainen
lehti nostattaa moitetta siitä,' etteivät suomalaiset esiin-uy
suomalaisina liittovaltain kongressin vaaleissa. On
toki onni, eUei suomalaisten työläisten ole pakko aja*
telia ja toimia New Yorkin Uutisten ohjeitten mukaan,
lausun toverilehti.
Käteeni sattui "Industrialistin tä­mänvuotinen
n:o 267, jossa oli pää-kirjotus
ylläolevalla>otsikolla. Vaik­ka
jo vanhastaan-, tiedämme tuon
lehden tarkotukset puhuessaan'Nea-vostoliiton
t asioista; voitanee kui­tenkin
lainata joku ^sana tämän asi­an
käsittelyyn.
; Industrialisti kertoo Ass: Pressin
uutisen perusteella, että 'Venäjällä
"hallituksen* päätöksellä on- ''sotilas-harjotukset
tehty ^pakollisiksi; kai­kissa
Venäjän yliopistoissa. Vielä
tähän mennessär emme ole miltään
taholta nähneet uutista leimattavan
•Venäjän parjaamiseksi', joten pi­dämme
sen pätevänä."
Ei tuo uutinen mitään ."parjaa­mista"
olekaan.' Mut^' tyytyyko
Industrialistih vastavallankumouk­sellinen
toimitus :tuon uutisen ker­tomiseen?
Ei! ; Samassa ;artikke­lissa
on jotain: muutakin: vKas näin.
, "Venäjän, varustautuminen mili-taristisesti.
on , yhtä; luonnollinen,
asia- kuin toistenkin ; kansakuntien
siten .varustautuminen; ei; sen pa­rempi
eikä pahempi; Se on vallit­sevan
^yhteiskuntataloudellisen jär­jestelmän
luonteen -mukaista. Ve­näjän
työväestön pyrkimyksille riis-;
tosta vapautumiseen siitä kehittyy
samanlainen este kuin on milita«:is-r
mi; muissakin maissa."'
Siinä nyt tuon surullisen, kuului­san
lehden toimituksen neronlei­maus.
He ovat yhtä sokeita erotta­maan
, vallankumouksellisen -puna»
armeian ja imperialistisen rosvo-armeian
erotusta kuin mikä porva­rillisen
-tunkiolehden toimitus tahan-^
sai -He väittävät ;.Neuvostoliiton
aseellisten voimien perustuvan "mi­litarismiin".
Tämä jos mikään an-,
taa: yksinkertaisimmallekin ihmiselle
selvän käsityksen, miten alkeellisel­la
kehitystasolla Industrialistin ny­kyinen
toimitus on. Jo pienen lap­sen
! vaistokin^ osaa tehdä erotuksen
mainittujen voimien; välillä. Jo nuo-fisollittolaisemmekin
• pystyvät selit­tämään,
että porvarillinen militaris­mi
pyrkii alueellisiin valtauksiin ja
vallattuja alueita; hallitsemaan. Ve­risellä
diktatuurilla rosvokapitalis-tien
eduksi! Sen sijaan Neuvosto­liiton
aseelliset voimat ovat puolus­taneet
köyhälistön vallankumouksen
saavutuksia ja tulevat vastakin niin
tekemääi}^
Tätä Seikkaa meidän ei tarvitse
todeta siinä mielessä, .että muka
Industrialistin toimitus, ottaisi sil­tä
oppiakseen.; Vaan toteamme tämän
siitä syystä, että reheUisimmät tuon
lehden laldioista tulevat huomaa­maani
millaista loka viemäriä he pys­tyssä
pitävät.
:]Vfutta katsokaamme asiaa edel­leen.
Tuo lehtiriepu ennustaa, et­tä
Venäjän aseelliset voimat tule­vat
olemaan esteenä "työväestön
pyrkimyksille;" riistosta vapautumi­seen".
Olettakaamme että edes al-
, keellisesti tuollaista^ suuntaa alkaisi
Neuvostoliitossa ilmetä.' Sellaisen
"paheen" poistaminen olisi Venäjän,
työläisille varmaan helpompi teh­tävä
kuin Industrialistin kannatus-joukolle
poistaa vastavallankumouk­sellinen
ioimituskunta lehdestään.
Industrialistin toimitus laihaa; tie-
'toviisaana kommunistien teoreetti­sia
lausuntoja muka omina keksin->
töinään, haistelussa .maailman ke-'
hittyneintä " kommunistipuoluetta
vastaan. "Militarismi on hallitse-;
van. luokan käytettävissä oleva ja
; käyttämä : alistuskeino;: luokkayhteis­kunnassa.
Luokattomassa yhteis­kunnassa,
ei. sill^ ole tilaa eikä tar­vetta."
•;Emme voi muuta kuin kehottaa
Industrlalistia lähettämään^ Venäjän
bolshevikeille muutamia kappaleita
Leninin kirjottamaa "Valtio ja val­lankumous"
nimisjtä teosta. "Ehkäpä
he eivät ole tuota kirjaa lukeneet
ja siksi nyt laativat lakeja yliopis­tojen
"militarisoimiseksi".
Industrialisti parka ei tiedä, että
Neuvostoliiton korkeakouluissa ovat
sekä miehet- - että: naiset tähän
mennessäkin harjotelleet aseiden
käyttöä. Se ei siis sellaisenaan oley
mikään uusi ilmiÖ. Joskin koulu­laitoksen
vakiintuessa tuo määritel­mä
on luonnollisesti -tullut myöskin
lain muotoon.
Sitten;Industrialisti odottaa har­taasti
kommunistien suhtautumista
puheenalaiseen kysymykseen. Kai­kessa
viisaudessaan se yrittää naivia
alituisesti kommunisteja, tietämättä
tai tuntematta meidän ohjelmaam­me
tässä kysymyksessä.' Satoja eri
kertojahan meidän taholtamme on
osotettu, että me tulemme aina : ja
kaikkialla vastustamaan kapitalisti­maiden
militarismia. Tämä johtuu
yksinkertaisesti :'siitä syystä, että
kapitalistisen yhteiskunnan aseelli­set
voimat tulevat .olemaan esteenä
työväenluokan ; valtaan nousulle.
Neuvostoliiton : aseellisiin voimiin
vallankumoukselliset työläjset kai­kissa
maissa suhtautuvat myötämie­lisesti,
koska nuo 'voimat ovat;.val­lankumouksen
tuki ja/turva. Vielä­pä-,
enemmänj !Ne turvaavat voi­makkaasti
kaikkien /naiden - työ-tää
i setti epäjumalaa; :L ;W^ W:liittoai
kapitalistiseksi järjestöksi, /Icoskä se
kantaa ;.jäseniltään..; jäsejamaksuja.
Niinhän kapitalistienkin järjestöt
tekevät.
Mutta tuolliuset ;ulkokohtaiset
vertailut ovat typeriäi . e l l e i : oteta
huomioon; jonkun;:järjestön/.tai jär­jestelmän
sisäistä .olemusta;; Ja' sitä
ei Industrialisti ole ottanut huQr
mioon, itehdessään; kerta'..toisensa
jälkeen>-rinnastuksia .Neuvostoliiton
ja kapitalistimaiden ^ välillä.
.Mutta, ehkäpä, v luonto -on ollut
epäkohtelias Industrialistin toimitr
: tajille ja on antanut. kaiken' järjen
Iteidän isilleen, jättämättä pojille
mitään tilalle. ' SiUoiii ei heiltä
voida vaatia muuta kuin kyvjrn jäl­jitellä
kapitalistien mätää sensat-sionipolitiikkaa.
Sillä he tekevät
hyvän palveluksen ; Frank ; Littlen,
y.m. toveriensa; murhaajille. ^Neu-vqstoliiton
työläiset sen sijaan kun­nioittavat
mainittuja marttyyrejä,
ampuvat kunnialaukaukset heidän
muistolleen. Mutta kun Industria­listi
-kuulee noista: laukauksista pu­huttavan;
huutaa se suun täydeltä
"Venäjän militarisoimisesta".
A T. C. n.
väenlliklceen 'olemassaoloa fänäl^in
pSivanS.:
Pohjois-Ontarion pii­rin
yksilöille
.Puolueen suomenkielinen järjes­täjä'
tov. T. Carlson; tulee kiertä^
mäan^ alueella rseuraavan^.mätkaohi
jelnian mukaan: /
Joulukuulla: ' •;
So. P o r c u p i n e ; . . . . . . i. 1 ja.4 p.'
Timmins 2, 3 ja 5 p.
Puolueen Keskuskomiteain ja yk­sikköjen
tulee huolehtia tilaisuuk­sien
järjestämisestä ja ilmpittami
sesta.
Hän tulee puhumaan kansainväli
sen ja.-täipän; maan -luokkataistelu-liikkeen
tärkeistä kjraymyksistä, se­kä
selostelemaan uudelleen jäirjes-tctynt
puolueemme käytännöllisen
toiminnan edistämistä^ - Puheitten
yhteydessä on järjestettävä mahdol­lisuus
kyssrmyksille, niin että toverit
ja työläiset, saavat asianmukaisesti
tietää mitä haluavat. '
Samoin on hänen paikkakunnalla
ollessaan järjestettävä toimikuntieii
y.m. kokouksia. Ottamalla osaa
puolueen solujen, agit-prpp^ komite-ain,
naisosastojen, nuorison ja las­ten
kokouksiin, on: hänellä tehtä­vänään
; neuvotella taktiikasta -ja
tehtävistä,:; sekä opastaa tovereita
suunnitelmallisessa_ järjestämistyös-sä,
toiminnassa unioissa y.m. jouk­koliikkeessä
Keskuskomiteain' ko­kouksissa
auttaen korjaamaan heik'
konksia ja tehostamaan. toverien
työskentelyä. Samalla tiukentaa - yh^
teyttä; keskusorgaanien ' kanssa ja
terästää yhteyden lähentämistä tofe-kieli^
ren työläisten kanssa.
Myöskin •; on toimittava aineelli­sen
avustuksen hankkimiseksi orga-niseeraajan
matkakustannuksien
peittämiseksi, järjestäen iltaman,
tai jossakin muussa muodopa. ;
Hänellä tulee myöskin olemaan
puolueen kirjallisuutta myytävänä,
ottaen lehtitilauksia y.m.; Kaikesta
tiistä liikkeestä tulee prosentti; puo­lueelle-
" .
Toverillisesti,
; Kommunistip. org.-komitean
puolesta,
A. T. HILL, siht.
• z
jCanadan Suomalaisen:
5 Järjestön aihioita 1
Pöjiiäkirja
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön (laillistettu); toi­meenpanevan
komitean koko­uksesta,
lokakuun 27 p.
1926.
Saapuvilla olivat Kivi, Ahlqvist,
Jokela, Mertanen, Kahila ja sihteeri
HiU. Puhetta johti tov. Ahlqvist.
Luettiin Vapauden liikkeenhoita­jan
selostukset lehden laajennus­mahdollisuuksista
jä jätettiin alako­mitean
Mertasen,- Ä3flovisan ja EJii.
teerin vrfvdllisaudeksi telidä tutki­mukset,
vertaillen vuosienjiEJkkesa-vfflhtM,
sekä Wt^k bs^stellnn
mottaa.toimitukselle,-että ^symyk-sestä
ei; ole- "salliitava - keskusteinä
lehden palstoilla ennen' kuin se «ä.
tetään keskusteltavaksi. Sanmuttai-nen,
keskustelu ituKsi-olemaan vain
harhaanjohtavana adasea.
tov. Henry-EHmen Mijeessäan
selosti saaneensa tietoonsa; että jä­senistön
,) paklcakunnalta poismuutoä
takia on. Bruce Minen osasto joutu­nut;
lopettamaan toimintansa tois­taiseksi;
Päätetäin ku-jottaa «nö-sille
jäsenille, jotka vielä «vat paik­kakunnalla,
pyytSen heitä huolehti­maan
omaisuuden', huoltokbxnitean
järjestämisestä.
- Sointulan osastolta oli tullut lu­pakirjan;
hakemus.; Lupakirja pää­tettiin
myöntää ja jätettiin sihtee-riii^
selostettavstksi; omaisuuden siir­tämistä-
koskevat seikat.
. . Hyväksyttiin Vapauden; johtokun­nan
suunnitelma Port Arthuria alu­eelle
kiertävän^'; asiamiehen ja topa-agitaa-
ttorin.. hankintaan nähden.
Luettiin toveriliikkeitte kirje^D-vmhtoa.
.Koska 'se; oli päSaaiassa
väittelyä yhdysvaltalaisteä- khtiliik-keitten
välisistä asioista,' niin ei an­tanut
aihetta' meidän taholtamsie
toimenpiteisiin. ;
'Vapauden liikkeen .tili-ote syya-kuun
tileistä, tarkistettiin. Ei anta­nut
aihetta toimenpiteille.
Tämän »pöytäkirjan tarkastajiksi
valittiin Jokela ja Mertanen.
Kokous lopetettiin. ; ;
Vakuudeksi,
. A. T. HILL, siht
' Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen asi­ain
käsittelyn ja päätöksien mukai­sena.
V O. K. Jokela. , S. Mertanen.
(Pöytäkirjan tarkastajat)
Port Arthurin ofldsial
; S;j^ .>o*4Mton;:kokoqs on jonloL S
päivä. '^vOsasion Jokaisen jäsenen-tulee
pitää tämä mielessään ja saa­pua;
silloin kokoukseen, sillä koko­uksesta
poissaoleminen ei ole sallit­tavaa.
; Osuucfcauppa.;: Paikallinen työ-
^yäen: osuuslcauppa piti tavallisen
kuukausikokouksensa viime- sunnun­taina
osaston , talolla. Kokoukseen
oli-saapunutxyähänpuoleisesti osan­ottajia.
Kokouksessa luettiin liike-
'S^ihtokatsahdus viimeiseltä neljältä
kuukaudelta; sekä keskusteltiin sii­tä;;
;I«'kevaihdossa oli havaittavissa
se hyvä' puoli, että liike oli joka
kuukausi tasaisesii suurentunut, jo­ka;
todistaa että. osuuskaupaHanune
on ;varma kannatta^'ajoukko, eikä
ole, kuten useat muut liikkeet, epä-varman;'
; ostajapiirin kanssa teke­misissä.
- s
"Linjaöstajien" suhteen keskus­teltiin
myös koko laajasti, sillä kävi
selville, että muutamat linjaostajat
pitemmältä matkalta eivät uskalla
ostaa sentähden,-että vapaa rahti-kuletus
ei olisi varmaa. Muutamat
ostajat ovat näet selostaneet, että
rautatiekomppaniat jättävät tavarat
hajalleen jonnekin ilman mitään
edesvastuuta silloin, kun tavara kul­kee
vapaana. Osuuskaupan liikkeen­hoitajan
puolesta selostettiin, että
rautatjekomppalniat ovat täysin
«desva.<jtuussa kaikista lähetyksistä
mitä komppania vastaanottaa, «1-
kooni>a lähetys vain vapaalähetys,.
joten tämä puoli; ei saa enää ostaja-joukkoa
linjoilla pelottaa.
Kaupunkilaisostajapiirin lisäämi­seksi-
kehotettiin osuuskaupan joka-,
sen kannattajan ja kaupalle myötä-tUntoisen
henkilön tekemään agi-tatsionia
liikkeen hyväksi, ja _siBä
tavalla laajentamaan ostajapiiriä.
P«rheike.mat pidettiin ©»»ston U;
lolla i.k. 23 oäivän illalla. Jäseniä
oli saapunut tyydftrttävästi, vaikka
olisi tosin voinut suurempikin joet­ko
olla osaäottamassa perheiltamiin.
sillä niitä on siksi harvoin. Suon-;
tettiin paljon lyhkäisiä ohjelmauB-meroita
ja, lopuksi tanssittiin. .
Tilaisuiidessa tov. Katainen ipaJ"";
ennen väliT.ikaa, iollakin sanafla se-:
lostaen illan tarkotusta. Puheen»
loppuosassa; hän terotti osaston jä­senien
mieleen, »että olisi ruvettava
enempi tekemään työtä soitannoUi-sen
puolen kehittämi-seksi. PuM»
johdosta syntyi vilkas keskusteJo
lapsiorkesterin perustamisesta. Pe­tokseksi
tullen että valittiin kolmi­henkinen
komitea viemään taW
asiaa eteenpäin. Komitea tulee o *
taniaan selvää orkesterin P ^ . T [
miskastannuksista ja siitä kuinJa-paljon
olisi osaaottavia oppilaita se­kä
myös opettajaa palkkaamise^
Fortvrillikmilaicet vierailevat.
je-stäjä nro 14 esitetään ^ofi'^
milai^ten toimesta Port; ArtMJ
osaston talolla joulukuun 4
Järjestäjä n:o 14 on uusi tyovs^
näytelmä, joten jokainen nenn*
katsomaan kappaletta, sillä srt» «»
ole näilia ympäristöillä koskaan vr
nett näytelty.
JoBloB«ilM|na'tulee osaston tvp^