Vapaus, March 24, 1930

              Maanantaina, maaligk. 24 p^-^lkm,, .Maixii 24-
äSnoinen m:
Auttaako pelkkä am­mattiliitto
jdan Dollarista
Z-J -'»e $20.00, COc
• dollarilta.
£rmalihetyW.i.ti ovat lä
' ^ . ÖO lähetykseltä. _
rth*. ottetaan. KurSS
^ e f k S % s o t t e e l l a :
VAPAUS,
« SUDBURY. Ont,
y^aa pUettiasioita
jeHe ottavat raTiavalityfc-tnröskin
:
ARTHUR BRANCH
, 316 Bav Street, _
fort Arthur, Ontano
AmmatUtaito, mikä opittiin usean
vuoden kuluessa, oli ennen hyvä
suojeluskeino. K u n teki lakon, ei
ollut lievin saata\-issa -ammattitai­toista
tilalle. K u n ammattitaitoiset
pysyivät yksimielisinä taistelussa ja
se iesti riittävän kauan, voitiin
työnantaja pakoittaa myönnytyksiin.
Amsterdamin internatslonalin tie­dotuslehti
esitti erään esimerkin,
miten ammattitaitoa apukeinona
käyttäen saatiin parannuksia. Y h -
dy.svaltojen akkunalasityöläiset pe­rustivat
V. 1880 ammattiliiton. Sillä
aikaan taloudellisesti itsenäisiä. K a ­pitalismi
pakottaa toisaalla henki­sen
tycii tcöjäuic m i c i i p i t c c r t S ä ; p i - =
tää heitä. Toisaäiia niin. liippuvsi- ' g
sesEa aineeiii£eE~a tilassa, etteivät "°
he paait- iiäsityöiaiseii elinehtojen
yläpuolelle. Heidän tilansa kehi­tyksen
huomattavana merkkinä on
heidän elämänsä epävammus. S a ­toja
tuliansia henkisen työntekijöi­tä
kuuluu jo työttömien suureen
anneijaan. On lääkäreitä, joilla ei
ole mahdollisuutta saada itsenäis­tä
tointa eikä päästä valtion tai
kunnan palvelukseen.' T>'öttömien
musiikkcrien armeija on tietämät­tömiin
suuri. Mekanisen musnkin
keliittyminea ou tuottanut soitto-taiteilijoille
roiuahduk.sellLset seura-ukf^
i. Myös riäyttelijöitil. laulajia
ja muiiä esittitviä taiteilijoita on
olUu, vuosikuu.';in työttöminä. Teat­terien
trustiutununeii on tehnyt hä­vityksiä.
Esittäjien kan:.sa ei teh­dä
ka U-sLsopuu uksia, vaan, iieidät
palkataan suorittamaan vain nimi-
';UiimiiiiiiiffuiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii>i("i"'i"i<ii"U"ii>Hiiiiiiiiiniiiniin
näin marssi
te j a hätä köyhän väestön kesktral
dessH, löihoittSB totösesti «lenaaJltn
oli ylpeä tunnus: ei koskaan annet­tava
perään! Se saavutti vakavan ' tetyn osan tai kappaleen. Toisaal-
F5 UOMREAL BRANCH
96 St Antoine St.,
Montreal, Que.
mO KIVIN EN
iirkhrd Lake. Ont.
lom vvoRi
ISoutL Porcupine, On
BBLES HAAPANEN,
iikauppa, Timmins, Ont.
IGiIN W1RTA,
;oaview Ave., Toronto,_^Ont.
mVlD HELIN,
nnnilla Keski-Ontariossa
aseman Yhdysvalloissa j a myös u-selssa
isoissa lasitehtaissa muissa
maissa. Paranteli jäsentensä elin­ehtoja.
He tekivät vihdoin työtä
vain viitenä päivänä viikossa. K e ­sälomaa
oli heillä jo 2 kuukautta.
Vlikkoansio oli sodan edellä 30—70
dollaria. Työ oli suuressa mäiirin
erikoislaatuLsta. Piti tuntea vähän
lasikemiaa. Piti kestää kuumuuttji.
Keuhkot tuh oUa hyvät. Lukuisat
syyt panivat luottaniaan tämän am­matin
erikoLsuuksiin. Sen suomia
etuja oli tieysti säilytettävä. Ne oli
koetettava saada lapsillekin. Oman
ammatin työläisten laiisia otettiin
siis oppiin. Naimakauppoja telit iin
mieluimmin oman ammatin piiris.sä:
ammattitoverin poika sai usein am-mattitoverin
tyttären.
Mutta kaikesta huolimatta ilmeni
järkytyksiä. Lasiteollisuudenkin a-lalla
kehitettiin entistä parempia
työvälineitä, entistä parempia ko- Henkisen työn U-kijöitä joutuu
neita. jopa sellaisia. joiUa tyosken- ^^jj^^ kamalaan kurjuuteen. Näin
tely vaati oppivuosia kysyvää am- varsinkin kirjailijoita ja taitcilijoi-mattitaitoa.
Liitto vastusti niiden Monien sellaisten kohtaloista on
käytäntöön ottamista. Se oh vielä j^^^j^ järkyttäviä ki*tomuksia. Ber-la
on tähtiä, jotka .saavat aivan
mielettömän suuria palkkioita, toi­saalla
mitättömän pieniä kuin kci-rille
vi.skattuja palkkioita ja yltä
ansion puute odcttama.ssa. Samoin
o n ' l a i t a arkkitehtien, insinöörien y.
ni. Ulvovaa kurjuutta joka sope.s.
sa.
Henkisen työn tekijöiden kehitys,
ja traditsiot ovat olleet tox.set kuin
leollLsuustyöliiisten. He ovat koetta­neet
nousta ylöspäin. Päästä por­varillisen
yliteiskunnaii lihapalojen
ääreen. Heillä on edelleen luuloja,
fittii onnistuvat siinä yksitellen sei. =
käänsä köyristelemällä. Sellaiset ei- =
vät välitä yhteistoiminnasta. Vain =
kapea kerros henkisen työn teki-joitä
on näihin asti päässyt selville JE
siitä, että heidän on taisteltava yh-dessä
laajojen työläisjoukkojen kans­sa.
.sodan edellä mahti. Se jarrutti j a
ehkäisi. E i ottanut huomioon mui­den
sillä teollisuusalalla työskente­levien
etuja. E i mukaantunut u u ­siin
tuotantosuhteiaun. Ei suostu­nut
kehittämään ammattiliittoa n i i ­den
mukaisesti teoULsuushitoksi.
T u l i raja, jota kauemman ei am­mattiliitto
voinut säilyttää erikois­asemaansa.
Sen jäsenmäärä oli ol­lut
70.C'iD v. 1910, mutta oli v. 1923
enää vain 16,000 — j a v. 1?28 oli
siinä vain l.OOÖ jäsentä j a nekin
hajoittivat koko liiton, jonka jäse­nillä
oli aikoinaan paremmat palkat
kuin muilla työläisillä Yhdysvallois-
Isa.
i Tuon ammattiliiton historia on
varsin opettava. Se on pidettävä
mielessä kaikissa maissa. Onhan
usein esiintynyt ajatuksia, että
Imistä on eräs aivan äskeinen ker­tomus.
Oli arkkitehti. Hän pon­nisteli
päästäkseen itsenäiseen ta­loudelliseen
asemaan. 57-vuotiaana
oli hänellä niin pieni asunto, että
siihen ei mahtunut hänen poikansa,
vaan oli tämän asuttava talon­miehen
luona. Akkitfehti sai niin
vanhana vain aika-ajoin palkkatyö­tä.
Viimeksi oli hänellä 8 viikon
työ. Sitten lisääntyi kurjuus. Hän
ampui it.sensä helmik. 4 p:nä 1930.
osastoomme,' sen parempi
I jikemmin, koska kerran _
itoiminta viime aikoina onjammattihitto voi pitää paraiten
at rikki kaikki edelläkerro- puoliaan yksinään ammatin j a jär-irhakäsitteet,
joten teidän jOstön avulla j a ettei sellaisen t a r -
J . .\. PIRTTIMA.X
Me olemme armeija suurin, me armeija lyöllömäin;
me seisomme lailla muurin lahoa yhtei.durUaa päin.
On punaiset sydämemme suursuruista turtuneet,
vaan punaiset aatlehemme ei kuollehet. murtuneet.
Mitä hauemmin työttömyyttä ja näll.ää. hurjuutta,
mitä luiuemmin itsekkyyttä ja vihaa, hurjuutta.
Sitä lujemmin kapitaalille kalman kellot lyö,
lie laiton proletariaatin vapauttama tvl'>!
M f turhaan vetosimme lakihin, lulituuTiin
ja laupeudenlöihin ylen suuriin, ihaniin.
Tuoni on kai laupiaanipi kuin nuiaihnnn valtiaat
on "kulttuuriyhteiskunnat'" kuin harhaarien maat.
Sc/i huutavat julki miljoonat nälkäiset .siiul.
sen huudon todistavat vankilat, hirsipuut.
Mutta tehtaitten yli kapitaalin kellut lyö,
vi f voiton proletariaatin vnpaut tuma työ!
Me turhaan rukoilimme pilvistä junuilaa,
me nautimme liian kauan toivoji'n humalaa.
Ki satanut taivaasta mannaa, satui kylmää lunta vain
maan tumman peittäen lailla pamilahanain.
Ja /utkl^anen paukkuu kohti kuin /.ym/nenin kiväärein
ja laps/ijnme katsoo meitä jäätyitrin tirlein.
Malla lelilaitten yli kapitaalin l.i Ilot
vie voiton prolrltiriaatiti vapauthnna lyiH
Me puristannne nyrklciiu kouramiin- mtkaran.
sen nostamme valtoja kohti kuiri itaden vidHkan.
Kun kerran se isku sattuu, tiiin m naii dia hajoaa
ja kullalta vai lievältä alas lahona vajoaa.
Me kärsimme kuan, emme näänny köyhyyteen,
JIaa! Ennemmin nääntyvät "he" pääoniien löyhyytcen.
Yli pörssi palatsien kapitaalin kellut lyö.
vie voiton proletariaatin vapauttama lyö!
Me olemme armeija suurin, mc armeija lyöllömäin,
me murramme muurin uuteen maailmaan päin.
Oli enemmän lyötä nieillä kuin mne/i kimsaniuin. E
Nyt luodaan peru:/tuksel Lyön, onnen maailmaan. E
Mitä suuremmaksi käy tuska, milii mustemmaksi yö, E
sila punaiseni puna puuntaa proletaarisen aamun vyö. S
Vain kahleemme menelänime, ei mitään enempää. 5
Ylös toverit! Meille maailma! El mitään vähempää! S
^ j i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i n i i i i n i i i i n i i i i i n i n i i i i n i i n u i i i n i i i i i i i n i t i i H i i m n i i i n i H n f ;
kuin nuckaäniainen agitaattori psrs-tyisi
tekemään.
^ Saksassa aiheuttivat, kuten iser^'
£'luimme. provokaattorLset teot sosja-
5 lisUlain tiyväkiymisen. Sanjoln *ävl
S Suomessa sosialidemokraattien «uos-
51 tumuksella yhdistyslakiin j^hiten.
E K a i k i l l a porvaristomme (soslalttle-
E mokraatit mukaanluettuina) pcovt».
= .seeraavilla •Esiintymisillä - ön iilna
S ;Oma tarkoituksensa. Joka tapauk-
S|ses.sa ne keinot, joilla koetetaan hä-
Ejmätä vallitsevasta kurjuudesta . ja
S liadästä alheutuimtta työväestön l i l -
E kehtlmlstä, on paljastettava. Löy­tyy
vielä työlälsUi. jotka elyät kä-sitä
niitä keinoja, joilla heidät p l -
temmiksi ajoiksi koetetaan pysäh­dyttää
.sosialismin johtavalla tleUä
tai horjuttaa siltä kokoxiaankin pois.
_ Kalkkia noita, vastustajiamme käyt-sjtämiä
kehioja voimme verrata van-
Eihoihin klrveisihi. jolhhi on hankit-
S i t u uudet varret. Niitä heiluttele-.
Ei maila he sitten luulevat voivansa
E kaataa sosialismin aina uudestaan
E versovan puun. Ne ovat nämäkin
E vain historiassa uu.siutuvia asioita,
E;jotka astuvat e.sim yhä suurempia
E;ja suurempia Joukkoja Innostavina,
S j s l i h eu saakka, kunnes niiden takana
= ;on sellainen voima, joku paitee ne,
= 1 käytäntöön mhikiiun mahdin voi.
Eimattft sitä estää.
E! Kaikella «^elläsanotuUa ei . ole
E;talidottu väheksyä N-liiton proleta-
E' r i a a t in loistavia .saavutuksia, enom-
E pää kuin heidän erinomaista t a i -
E toaankaan sosialistLiten olojen Jilr-
E jestämlse.ssä. Päinvastoin N-lUttp
El on meille mahtavana esimerkkUiä
E!yhtenäisen työväenluokan vohnastä.
E! Kaikista vainoista huolimatta t u -
E lee työväestö kulkemaan eteenpäin
E luokkatal.slelun tietii. tietoisena .sU-E:
tä. että sosialismi kaikesta huoli-
E Iinatta kerran l^leo toteutumaan
E muuallakin kuin porvarien pelkää-
S'mitssä Moskovassa.
Provokatio keinona poikkeuslakeja
laadittaessa
riveissämme kaipaamme.
«D, jos ette tahto n y t l i i t -
bin, kun nuo esteet on
vitse välittää paljon yhteistyöstä
muiden järjestöjen kanssa.
. Se on lyhytnäköinen kanta. P a ­rikki,
niin silloin te myös :'rempi on; 0II9. varovainen j a . koettaa
jn, mitä me tulemme s i l - i kohottaa koko työväen tilaa. , Se
ajattelemaan. Tulen ka-j vaik^ttaa nykyään myös ..erikoista
tähän asiaan jos tarve 1 »"imattityötä tekevien tilan kohot-
..näen tulevan:suhtautu-
\.i toimintaamme.
*mme virallinen kokous on
l huhtikuun 6 pnä kello 1 ip.
ne. Jokainc-n tervetullut
«en.
^i»o»fomme niyö.skin taas pa-
"nebi iltaman, missä t u l -
^oan valitun ohjelman lisäksi
«n näytö.skappale "Pekan
» a f . Kappale" on kaunis,
gmoja kutkuttava seura­aja
esitys on saatu var-
: telin, joten uskon esityk-rjnbtuvan
loi.stava.sti. Niin
, • .^Diskaan .sen hiljaa kor-
F e i tulisi niin p a l j o n ihmi-tamiseen.
On paljon . muita . syitä,
jotka vaativat kaikkia työläisiä l i i t ­tymään
yhteen, muodostamaan y h ­teisiä
valistus- j a taistelujärjestöjä
ja pitämään nhtä koossa ja t o i -
niinta voimaisina.
kapitalistien isänmaa
~ kassakaapissa
K a i k k i e n aikalaistemme tietoi­suudessa
on': vielä elävä kuva maa­ilmansodan
kauheuksista. Suunnat­tomat
omaisuudet tahottiin. -miljoo­nat
nuoret miehet, terveet j a voi­makkaat
nuoret miehet, saivat uh­rata
elämänsä sodan j a "isänmaan"'
alttarille. Tänä päivänä kulkee
kautta maailman miljoonia ihmis­raunioita,
maailmansodan raajarik-koja
invahldeja. jqtka sielunsa sy­vimmästä
kiroavat sen "isänmaal­lisen"
petoksen, jolle he ovat saa­neet
uhrata elämänsä j a parhaim-pansa.
Samaan aikaan saatetaan
julkisuuteen .seuraavanlainen uuti­nen:
B e r l i i n i . — Jättiläismäistä huo-
"Die ArbeiterT^iitik^' selosti: Hen-[«^^»ta on täällä herättänyt Säk­kisen
työn. tekijöiden proletarisoitu- san valtakunnan ylimkeuden vireil­le
panema .syyte toimmunm Krupp
ja Thysen vastaan aseitten myyn­nistä
liittoutuneille maailmansodan
aikana. Jo pitemmän aikaa on
Henkisen työn tekijöi­tä
puutteessa
minen jatkuu Saksassa pysähtymät­tä.
-Kaikenlaisten taiteilijoiden, mu-sUkkerien.
insinöörien, arkkitehtien,
lääkärien, lyhyesti, vapaiden am-enät
h- V ' 1 mattien harjoittajien elämisehdot
ntk. o", "'^^^"^ Sei käyvät yhä vaikeammiksi Kapita-
Sinä ~ •''T ' ' ' ^ " ^ ' ^ ' ^ ' " ^ kehitys tekee henkisen työn
ainakin .sinne tulet!:tekijät täydellisesti palkkatyöläisik-
— ^ ^'il^s Naks. )si He eivät ole olleet enää pitkään
^Otettu LAURI LUODON Romaani
maailman.sodan jälkeen väitetty, et­tä
suurimmat asetehtaat olisivat
myyneet aseita kaikkiin sotaakäy-pim
valtioihin. Nämä syytökset
torjuttiin kuitenkin mahdottomina,
koska juuri asetehtaat olivat kai­kissa,
maissa tiukan valtion kontrol-
Iin alaisia. Nyt on kuitenkin tun­nettu
pasifisti Otto Lchman-Russ-byndt
esittänyt niin sitovia todis­tuksia
väitteensä tueksi, että Sak­san
valtakunnan ylioikeus on • nos-tanut
.syytteen mainittuja toimini­miä
vastaan. Syytteessii mainitaan
Thysenin myjmeen Hollantiin e r l -
Kaikissa kapitalistimaissa kaikuu
tänä päivänä sotahuuto "bolshevis­min
raakuutta" ja samalla koko'
luokkataistelun kannalla olevaa työ­väestöä
vastaan.
Tuo huuto on käsitettävissä, kun
kysymyksessä ovat kapitalistit, mut­ta
kun sitä käytetään keinona, jon­ka
avulla osa työväestöä koetetaan
saada vastustamaan omia elämän-ehtojaan,
on noita vääristeltyjä kä­sitteitä
paljastettava. Tunnettua­han
on, kuinka työtätekevien talou-dellLseenkin
sisemaan kohdistuvat
pmrannusvaatimuk^t leimataan täl­lä
hetkellä rikollisiksi. Esim. Suo­men
taantumus- ja fascistlhihulit
ovat koettaneet propagandassaan
rinnastaa aikaisemman "ryssävihan"
nykyistä bolshevikkivaltaa vastaan.
Tällä menettelyllään ovat sosia­lidemokraatit,
porvareiden edelle eh­t
i en koettaneet saada aikaan ha­jaannusta
työtätekevien keskuudes­sa.
Ilmeisesti osa sosialidemokraat­tien
mukana kulkevasta työväestös­tä
on noilla valheellisilla väitteillä
saatu vetäytymään syrjään niistä
yhteisistä taloudelUsIsta taisteluista,
j o t k a onnistuneina olisivat heikon-taneet
sosdem herrasjohtajien ase­maa
"työväen johtajina". Osa sos­dem.
työväkeä ei näytä huomaavan -
tätä. Sos.dem. lehdistöhän toitottaa
yhtä mittaa "Moskovan miiäräyk-sistä".
j a kulUmkin pitäisi jokaisel­le
vähänkin valveutuneelle työläi­selle
olla selvillä, mistä päin sosin-listiset
ajatukset ovat lähtöisin.
Voimme sanoa porvareille: Eivät ne
ole Moskovasta, hyvät herrat. Sa-set
"kommunistit" (eivätköhän vain
olleet sosialidemokraatteja!) asetet­t
i i n .samanlaiseen asemaan kuin
Suome.ssa nykyään kommunisteiksi
kutsutut työläiset.
Näin kertoo tämä vanha sosiali­demokraatti:
Vuonna 1878 laukaisi eräs Hödel-niminen
mies revolverinsa. keisarin
läheisyydessä. Todennäk<5;6estl oli
Hödel Bismarckin provokaattori!
Eikä Blsmarck epälUytkään heti
sähköttää Prledrichbruhesta: " E r l -
koislamsäädäntöä sosialisteille"! E-duskunta
ei kuitenkaan tahtonut
antaa hallitukselle noin mahtavaa
asetta, "koska .se pelkäsi hallituk­sen
käyttävän sitä multakin kan­sankerroksia
vastaan". Mutta sil­loin
sattui toinenkin "murhayri­tys"
vajaan kuukauden kuluttua
keisaria vastaan. Tekijä ei ollut
suinkaan sosialisti, vaan eräs valta-luokan
kansankerroksista, tohtori
Notailing, joka sittemmin ampui i t ­sensä,
vaikka hän e i heti kuollut.
Samana päivänä läliettl Blsmarck
kuitenkin, kaikkea todennäköisyyt­tä
vallia olevan ilmoituksen, että
Nobiling f joka ampumisensa jäi-,
keen tuskin lienee ollut tajuissaan),
olisi muka ollut sosialismiin kallis­tuva.
J a .se auttoi. (Aivan samal­la
tavalla kuin noskelalsten "Mos­kovan
virret" nykyisin). Silloin
alkoi mitä raivoisin metsästys so­sialisteja
vastaan. Purkautui kaik­ki
.se viha, raivo j a Intohimot, Joi­den
johdosta eräs henkilö sittemmin
oli lausunut:
— "Täytyy kiusata sosialisteja.
EIVÄT OTA PYSYÄKSEEN
ILMASSA
Kun reservlluutnanttj Ijcmmlnki
koneella M. A. 32, lentomestari Sa­lonen
koneella M . A. 31 olivat v.k.
25 pnä Utin lentokentällä yhäes.sä
suorittamassa lalvuelentöharjoituk-sia,
ajoi kersantti Ruuthln ohjaamo
kolmas kone A. E . 58 ilmassa yh­teen
luutnantti Lemmlngin koneen
kanssa. Tällöin särkyivät koneen
M. A. 32 vasemmat tasot, kone
syöksyi maahan ja sen ohjaaja,
luutnantti Lemmlnkl menetti hen­kensä.
Kone A. E . 58, Jonka vasem­man
alatason pää myös särkyi, säi­lytti
kuitenkin ohjattavaisuutensa
Ja laski lähellä olevalle pellolle.
Koneen henkilökunta el loukkautu-nut.
SELVITTÄMAIRrÄ TAITAA
JÄÄDÄ
maiset herrat tietävät varsin hyvin kunnes he tarttuvat aseisiin, jotta
sosialismin esihistorian kuuluvan i hridät voisi perinpohjin havittaa'.
Englannille ja Ranskalle, joista - Näin kävi silloin, kun sosiahdo-maista
nuo suuret aatteet .sitten nuZ-raatlt ajattelivat reheUisella
Saksan kautta ovat kulkeutuneet i''-••^11^, työmiehien ja sorrettujen
Valtioneuvosto on asettanut komlr
tean tutkimaan huliganismin Ja r i ­kollisuuden
lisääntymisen syitä sekä
harkitsemaan lainsäädäntö. Ja mui-ta
toimenpiteitä. Joihin, voidaan vä­littömästi
ryhtyä rikollisuuden vas­tustamiseksi.
Komitean puheenjoh­tajaksi
on kutsutti professori A, B.
Sundström sekä Jäsenilcsi professori
V. Voionmaa, ylijohtaja A, P. Ar­velo,
tarkastaja P. I. Mustala ja
tarkastaja tohtori Viljo Hytönen.
Tuntuu siltä, että ylläolevanlai-sen
kokoonpanon saaneelta komite­alta
jää käsiteltävänsä kysymys sel­vittämättä,
sillä yhtä .Jä.sentä lu-kuimottamatta
puuttuu herroilta
tutkijoilta tarpeellinen yhteiskun­nallisen
elämän tuntemas ja käsitys
Herrojen professorien Ja tu-ehtööri-en,
jotka säännöllisesti nostavat
huikeita tilejä valtion kassasta, on
mahdotonta paneutua sille tasolle,
josta saisivat oikean lähtökohdan.
MYRSKYN TUHOT KEMI­JÄRVELLÄ
TOiSTiTPEUiOItLE
BSSRm Kansartnanlssarien i ^ u -
vosto hyväksynyt päätöksen,
jonka mtitEatm ^ ptövän kuluessa on
mobilisoitava liaikista valtion Ja
kooperatlivln laitoksista Aiählntäln
90 -pros. agronomöja» karjanhoito-teknikkoja'Ja
eläinlääkäreitä. Pal­kan
maksavat heille ne laitokset,
jotka mobi^^vatl Jblaatalousylioi
pistoista aa mobinsoitava kalkki III
Ja IV kurssin oppilaat sekä maata,
lousteknlkumeista kalkki IV kurs­sin
oppilaat* kevätkylvöjä avu.sta-maan.
KYMMENIÄ^ TUHANSIA. TYÖLÄI­SIÄ
PUOLrCGSEEN — l ^ U P I t l -
KAADEISTA ISKUVEBSXAIKSI.
ISKUVEBSTAISTA^OMiaU-N
I S T I ^ S I ISRU-TEHTAtKSI
•tofco Can«daa rarlen Buoriits»
'iaikkiä näaa ^allis^Qd eääAtik'
«Ile kotildvia tiettäviä, antaa paJs-sBja
Tnatlrasftnsta vaiten Icotimaa-
Imn tai -muualle, Vahvistaa asiakir­joja,
kSSnnSksiS y,m-, selvittää pe.
rintlc. ja naita Saomeh kansalai'
siin kohdistavia asioita.
Osoite:
CoBstilaU Generftl of Fmland,
Koom 918
1410 Stanley Street, MontteaL
(Corner St. Catliarine und Stanley)
AKSELI RAUANHCIHO,
pääkon.suli.
Utiksi on. Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J. Kor
te, Port Arthar. Qnt. — Adiei
Saarimäki, ai9 Ba:^ St. Toronto,
Ont- —. II. P. Albert Hemanson.
479 Main, St., Winnip€g. Man. —
Thomas Franssi. Box L, Coppe;
Cliff, Ont. — Charles E. Magnus-
5on, 54 Dock St., Saint John, N.B.
— G. W. Törnroos, 551 Howd St,
Vancouver. B.C.
Viime aikoina on suurissa teolli­suuskeskuksissa
työläisten virtaami­nen
puolueeseen muuttunut todella
valtavaksi Joukkoliikkeeksi. E r i puo­l
i l t a rtaatnmme saapuu viestejä sn-tbjen
Ja tuhansien työväe'nluokan
parhaimmistoon kuuluvien l i i t t y m i ­sestä
kommimistisen puolueen rlvel-
•hin. YicBistäun Leningradissa, on
viiraelaten G viikon aikana jätetty
yli 30,000 lllttymisanomu.sta.
Tämä tulmnsleu j a kymmenien
tuhansien työläisten liittyminen N-KP(
b>:n riveihin hetkellä. Jolloin
sodan vaara -kasvamistaan ka.svaa,
jolloin maaliman pon-arlston nöyrät
lakeijat, Rooman paavista alkaen,
kiihkeästi lietsovat 'ristiretkeä"
Neuvostoliittoa vastaan, jolloin. luok-
•kataistclu maassamme maatalouden
kollektlvi.tplmiscii j a kulakkien luok­kana
Hkvldoimlscn yhteyde.s.sä terä­vöityy,
on epäilemättä parhain to-distujj
työväenluokan luottamuksen
lujittumisesta etujoukkoon.sa — le­niniläiseen
koninnn>lst{iseon puolti-eeseen.
Työläisten liittyminen puolueeseen
tapahtuu kollektiivisesti, prlkaadelt-
Jossa 4,800 työläiseiitä 12 kommu-nlstista
verstasta käsittää y l i 3.000
työläistä.
Tämä työväen Iuqka.ssa Ilmenevä
tavaton luomisinto. lialu kehioilla
millä tahansa täyttää tuotanto.suun-nltelmut
Ja horjumaton luottamus
sitä Johtavaan puolueeseen on tem­mannut
myö.^ mukaansa neuvosto-intelllBenttleii
parhaimman osan.
Kymmeniä puolueeseen lilttymiaano-muksla
on tehtaiden Insinööri tek­nillisen
henkilökunnan taholta Jä­tetty.
Monessa tehtaassa on .se ko­konaisuudessaan
Ilmoittanut ole­vansa
puolueen käytettävänä, . s i ­toutuen
el ainoastaan 'täyttiimään,
vaan myöskin ylittämään tehtalt.
tensa tuotanosuunnitelmat ja 5-
vuotlssuunnitelman 4:s.s;i vuodo.s-sa.
KUNNIAMERKKEJÄ ANNETAAN
Tt. Kalinin. StaUn. Vorcshilov,
Budjonnyl ja Jegorov palkittu P u ­naisen
Lipun kunniamerkillä.
Monien järjestöjen, työläisten, t a -
. lonpoiklen ja puna-armoljalalsten
tain. verstaittain. Joku aika sitten | kokouksissaan esittämien pyyntöjen
muodostuivat ensimälset kommu- johdosta SSSR:n Tolmeenp. keskus.
nifitlset verstaat "Krasnaja Sarja"-
tehtaassa. T.k. 1 p:nu oli jo Lenin­gradin
2C tehtaassa .66 kommunls-tlBta
verstasta, Jotka käsittivät
lB,00'a työläistä. Stalinin nim. om.
komitea on päätUinyt palkita SSS-R
: n Toimeenp. Keskuskomitean pu­heenjohtajan
tov. K a l l n i n j a N K -
P(b) :n Keskaskomltean pääsihteerin
tov. StaUnln toisella,;,sekä sota- ja
Metallltehtaassa 12 verstasta, jotka meriaslah^ kan.'^ankojp^aarIn ja S -
kollektllvlsestl liittyvät/puolueeseen, SSR:n Vallankumbuicscliisen Sota-'
on Julistautunut kottununlsttelksi; neuvoston .pulieciij. &v. Voroshiio-
"Punaisella Putilövilla'' kolme*vars­tasta
on pUättänyt liittyä .fejJl^^yi-,
visesti puolueeseen ja, .Julisliauttyiut.
kommuhlstlslksi; "Krasnyl Vylbdrs-'
hetsllla", on 7 kommunistista vers­tasta
Jne.
Iskuprikaadit (iskuryhmäUlke kä­sittää
nyt jo lÄOinetadiflsa yli ,150.-
OflO työläistä) liiiiribllen laajenevat
Iskuverjstallcsi. Iskuverstaat taas
muuttuyat kommuhlstifiiksi. Koko.
haiset tehtaat rovat muuttumaisil-laan
konifniimiBtisllcsi Ilpn^lcK^tHj^, •
ifikuiehtalksi. Pitkästi iiumttellk, on
Jo etallhm hiin: "bm. MetaUltehdas;
vln"heUännelia Punaisen iLlpun'*iÄ<>i
nlamerkiilä. V
,SSSR:n vallankumoul^lli.sen >
taneuvpston Ja Enslmälsen . ratsuar-meljhri
vanhojen yetemSnfen eiittä-män
pyynnön Johdosta armeijan 10-
vuotlsjuhlan yhteydessä SSSR: n
;i;olmeenp./.45^y9köinltea...pn .päät­tänyt
palkita SSSR:h Vallankumo-ulcselllsen
sotaneuvoston jäsenen ja
ratsuväen tarkastajan tov. Budjon-nyin
kolmannella ja ^RUkovenäjän
EQtUaspUrin sotajoukkojen komenta-
Jarfjjtpv.. Jegorovln tolsell?,, I»9palscn
Xi{>uh JcunniamorkiUä. <
VALITTAA.
muihin maihin. Samaa taistelua,
kuin luokkataistelun kannalla oleva
a-.ian puoltajina.
Miten onkaan aika j a toinen y h ­teiskunnallinen
asema muuttanut
ON N V T V A L M IS
^JsS.Tr^l?^^^-?'^'^'^^^^^ teoksessaan Luoto onnistuneesti
^ Biihi?^^ aid^ff'^^^.'^^^ tapahtumia. Alussa dh lyhyt kat-joutui
' 5^^™?"'' «taisteluihin mitä Suomen sorrettu
«n T a i n D e r f i n ^ ' ^ " - " v ^ " " ^ ' ^ ^ sortajiaan vastaan, siui:yen
' m u k a ^ " l^unniakkaisiin taisteluihin ja edelleen kul-
^'iensa "oS-i^'^?J'*"H'™eiden toiminnoihin, sekä heidän
7 kaur,;. r^^r" - ja tuomioihin. Pääaiheeseen
' ' ^ ^ d a n tuHkokelSr'''' ^''^^'^^ kaikkien kiirastulien läpi
- >orve-aS^S,-j?° i^^ökas. kieli mehevän rikas. Tätä
3 i^ita Ön i l m i ^ i P ^ i " ? aikaisempaan julkaisuun ta-
^^-täjät ia L S S ^ f n k ä t " ^ " ^ Valkosen Leijonan
^*^=P^ta^T^r'^«^°f asiamlehiltämme tai suoraan
^n-^me. Hinta ? 1.5O sidottuna j $1.00 nidottuna.
VAPAUDEN lORJAKAUPP
BOX 69, SUDBURY, ONT.
10.
tei
maan « . . v ^ ^ .x
Krupp on myynyt suoraan Englan-nille
eräitä ki-anaatinsytytinpatent-jteja
ja mainitaan toiminimen .saa-'
jneen maksuina 123,000,000 shillin­kiä.
Molemmat toiminimet ovat
myyneet asetarpeita S%'eitsiin ja
i H o l l a n t i in tietoisina -siitä, että ne
iinäisiä i ^ a ^ k i a s e i s t u s u r i ^ u a f^S^ ^ ^ t ^ .n.sten mielet, , ,
ptioltaMialvenimalla ; 'jen. Ne uudet muodot joita re- Auan .sama tarkoiliLs on nim. o',
aikaan Saksan ^^ltlolle. työväenliikkee.s.sä tällä 1-'^ no.skelaisten yllyttämlllä,
hetkellä havaitsevat eivät suuresti r^iliiallisten mielenosoitusten ja ko.
eroa niistä muodoista, jotka . e s i i n - i ^^"'^^^«'en hajoittamisiUa, jolta v i i -
tyivät m.m. jo Ranskan vallanku-i "i'•'''''^o'"^ »-"'^»^ tjheaan 01.
mouksen. Saksan talonpoikaiskapi-h ' ' ^ ' " " " t . Niiden tarkoitushan llmei-nan,
ja muinakin varhaisempien.'•c-'' provosoida työläisiä
j i<i i . _ r j _ . _ _ =, (» l - r , i t i i n \(\\Aor\ nenifiti^ella t a r i O U -
Viime elokuun 25 päivänä raivon-neen
myrskyn kaatamien puiden
hakkuu on loppumaisillaan Kemi­järvellä.
Myö.skin on .'x^Ivlllä se va­hinko,
minkä myrsky on afheutta-nutKemijärven
kunnan alueella.
Kaatuneitten tukkipuiden lukumää­rä
on noin 200.000 runkoa. Pienem­pää
puutavara!^ plnotavaraai, on
myöskin kaatunut useita tuhansia
kuutiometrejä.
fi SUOJELIJAA TITOMITTU KAA"
KALAISTEOESTA VANKILAAN
fiakkolan välikäräjillä tuomittiin
kärjkyWd"en" tilanteiden"'''m"k^^^^^ ^«'den peru.steella tarjou-lä.skettäin nko.slaln 25 luvun C py-
Ei kai voitane väittää että .silloin tilaisuas nujertaa näl- kälän mukaan naisen väkivallalla
määräyksiä vainoa vastaan taiste-
Mo.skovasta, mikäli niitä silloin an- •• '^ työväestö, sekä .sen poliitti-nettun,
tulivat ne neuvoina k a p i t a - i ja. taloudelliset Järje.stöt. R a u -
listeille Venäjän silloisilta byro- i 5-''-suudella on työkansa kuitenkin
kraateilta. l.-.u.iicautunut hulinoimishaluisen por-i
V a r i s t o n ärsytyksiin, jota vastoin
Työväen joukkoesiintymiset teh- ; heidän omat Joukkonsa m.m. Suo-dään
vastustajaimme leirissä "Mos- ; rne-.^a Lapualla, ovat paljastaneet
• . i. i. ^ -,1 r i . , 4 : . ^ « « voitane väittää, että .silloin
noutuvat inttoutuneille.JJutmen OD ^^^^t^y^ nälkäisille- ,k..
luonnollisesti sanomaiehdisto.ssa he­rättänyt
suunnatonta huomiota ja
mielenkilhtymystä. ei vain Sak­sassa
vaan muuallakin maailmassa.
Mitä olemme aina sanoneet? Em­mekö
ole aina väittäneet, että k a ­pitalismi
ei tunne mitään isänmaa­ta.
Se on yksinkertaisia ja herkkä- kovan määräyksistä" alheutuneik- fascistlsenV metsälälsluonteensä.
uskoisia nuorukaisia varten. Samaan
aikaan kun työväenluokan rniehet
ja nuorukaiset uhraavat elämänsä
"isänmaan" hy\'äksi — myy k a p i ­talisti
aseita viholliselle. J a lisäksi
vielä puolta halvemmalla kuin
"isänmaansa" armeijalle. Eikö sel­lainen
ole pilviä hipova rikos?
On hyvä. että paljastetaan men.
neitä, sillä se on parasta opetusta
inykyisyydelle. Tälläkin hetkellä v a l -
jmistelevat kapitalistiset suurvallat
sotaa yhtä kutimeisesti kuin konr
sanaan maailmansodan edellä. Nyt
lon hyökkävksen kärki kohdistettu
j työtätekevien maahan. Neuvostoliit-jtoon.
Tehtäköön paljastukset myös-i
k i n nykyisyydestä, niin estetään
31. kauhea rikos tapahtumasta.
si. koska sillä saadaan parhai- [ jvic asiassa ei ole vohiut olla ky-ten
tietämättömät joukot vastustu.s-!.',yrriys mistään "Mo.skovan mää-
Uikkeen mukaan. Provosoiva "rys-jrä yksistä". Periaate — tuloksia tuot-säviha"
näyttääkin osittain tepsi- i t i . v i n luokkataistelumuoto — on se.
vän. Puuttuu enää vain provoka-, ' j o t a vastaan porvariston hyökkäys
toorisia tekoja. Joita kapitalistiluo- j on kohdistettu. On vain helpompaa
kan tukijat aikaisemmin ovat me- j "ry.;.sävihan" avulla peittää niitä
nestyksellä käyttäneet työväen t o i - j s j i t ä , ' jotka ovat työväestön, tällä
mintavapauksien kahlehtinuseksL 1 hetkellä' kärjistyneen taistelun to- ninpäivänä kokoontunut Vuokselan
. Voimme kertoa pieniä esimerk-' delliäa syitä. Väitteet, että tais- Uude&sakylä.ssä Ville Vanhasen t a -
kejä«ellaisista niiltä ajoUta. joUoin U:'.umme Johtuu "kiihoituksesta". loon "IllanistujaisUn" j a tällöin, OU-kuten
vastustajamme uskottele- vafc nuorukatset ensin talon etel-vat.
on tehty tarkoituksella aset- jsessä sekä sitten j?ihämaalla tehneet
pakoittamisesta kärsimään haureel­linen
teko, joka ei,ole sukupuoliyh­teyttä,
talollisten pojat Arvi Alek-
.'anteri Loponen, Eino Johannes
Haakana, Väinö Sulo Vanhanen Ja
Sulo Uljas Bromani sekä mäkitu­palaisen
pojat Aarne ja Topias
Puikki, kaikki Vuok-selan Uudesta-kylästä,
pidettäväksi vanheude.ssa,
Haakana 3 vuotta, Loponen 2 v. 8
kk., Broman Ja Topias Puikki 2
v- 6 kk. sekä Vanhanen j a Aarr>e
Puikki 2 V. Samalla määrättiin nuo­rukaiset,
jotka ovat va.sta 18—23
vuotiaita, vangittavaksi.
Juttu oli saanut alkunsa siltä, et­tä
joukko nuorisoa oli viime tapa-
Venäjän iK)lsheviikeilla ei ollut
enempää sanomista kuin työläisillä
nykyään. Muistuvat jnlelecn jnc e - ' ta? riistäjien aiheuttaman nälän ja
desottamiäel, joiCa olemme saaneet l ku.-juuden työtätekevien kannctta-lukea
erään vanhemman sosialide­mokraatin
kirjoittamina Saksan
".oosialistilain" päiviltä, noin , viisi-va/
si. Se häikäilemätön menette­ly,
jota tämänkin maan kapitalistit
näinä päivinä harjoittavat työväc.s-kymmentä
vuotta takaperin. Siilo!- töä kohtaan ja sen aiheuttama pui>
eräälle 17-vuotiaalle tytölle inhöit.
tavaa, väkivalt-aa.
Tällaista raakalaisuutUt vastaan
toimivat nuorten työläisten opinto-yhdistykset,
jotka f?»sci''tiporv3ri5to
vaati lakkautettavaksi.
V;APAUDEN KONTTORI
Aiiiamieitenime ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille
ty5vttt|i khdiUs, vaan vaivat mtidän aeiamieavaltuukaillamme ot­taa
tllaukdä kilkille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukan<>.
VfilltSmma fllaukila «enrMvilla tyävSeälebaillat
255 Y^^^^^' viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, i/a v. $1.00
THE YOUNG W 0 E K E R , Toronto, Ont, vuosikerta 60
T H E YOUNGjCÖMRADE, Toronto. Ont, vk. 25
DAILY WORKER, TydvÄenpuolneen päivälehti Tilaushinta
vuosikerta $8.0P, 1/9 vuosik. $3.50, 3 kk. 2.00
YOUNG WORKER, Nuorten TyÖl. Liiton 2 kertaa kuussa Chica­gossa
ilmestyvä Julkaisu, vuosikerta i.OO
THE YOUNG COMBADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
THE CANADIAN LABOR MONTHLY. kuukausijulkaisu. To-rohto,
Ont, . . . . . . . . . . > 25 s. icpl., 1 vk. 2.50
WOMAN WORKER, naisten lehti, ilmestyy Toronto3.sa, Ont
hinta 1 vk ....$1.00
LABOR DEPBNDER, kuukausijulkaisu ,.,„ i.oo
INTERN. PRESS CORRESPONDENCE, 1 vk. $6.00, Vo 3.50
POHJAN VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. $10.00, Vv. vk. 6.00
TYÖN AANI, Vaasa* 8 kertaa Allikossa; vuosik. $6.00, 1/, v. 3.SÖ
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert viikossa; vuosik. $6.00, 1/9 v.. 3.50
TIEDONANT.AJA, Holslnki, päivälehti, vuosik. $10.00; i ^ . v. 6.00
LIEEKI, Holsinkj, viikkoliebti, vuosik. $3.00; U> v, 1.7S
TYÖVÄEN LEHTI, Tampere, 3 k. viikossa, 1 vk. $6.00; V> <3.S0
UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lehti, ilmestyy '^ev
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta 6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi-sagosBa.
Tilaushinta vuosikerralta 2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$2.00, puoli vuotta i,2S
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
. vk, $12,00, puoli vuotta , 6.00
ITÄ J A LÄNSI, 2 kertaa kuukaudes-sa ilmestyvä kuvalehti
Helsinki. Tilaashints vk. $4.00, 3^ v. $2.00
TUISKU, Stiomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2^0, l ^ v. 1.SO
KOMMUNISTI, Lenmgrad vuosik. $4.00, 1/0 vk. 2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki. Kerta kuus­sa.
Vuosikerran hinta $1.75, piaolivuosikertaa 1.00
NAISTYöLÄINEN, He&inki. Kerta kuussa. .1 vuosik. ....... 1.75
NOUSEVA VOIMA, Ty3v. urheilupöikain lehti, Helsinki, 1 vk. 1.255
TYÖVÄEN. NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere, 1 vfc. . 2.OO
PUNAINEN KABJALA, ^etrozovodsk. Bussia; 3 kertaa vii­kossa;
vuosikerran hinta $9.00, puolivuosik. 4.50
VAPAUS, Leningrad, 3 kertaa viikossa 1 vk. $6.00 1/2 3.75
REVONTULET, Oulu vuosik. , 3.00
PtlNiUJtt»PU, He vuosik .„ 2.00
TYÖMIES, päiyalphfi, Superior, Wi8., 1 vk. $6.00, V9 vk. 3.25
TOVEltr, päivälehti, Asteria, Ore., 1 vk. $6.00, 54 3.25
ETEENPÄIN, v^alehti, Worce8ter, Mass., 1 vk. $7.00
^ pnoli vuosikertaa 3.75
VVKSXKl^ pilaleMi, Superior, Wi3., 1 vk. $1.75, V> vk. 1.05
TOVERITAR, naistenlehti, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, 1/^ v. 1.15
METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijulkaisu, Port Arthur, Ont
.yteitartSnumCTot 16 senttiä, 1^ 7Se., 1 vk „.. 1.56
"COMttUNIST INTERNATIONAL", Kominternin englanninkieli-
&e& iAi«!lin«tn ft^ ilinestyy kuukausittain, vk. $2.50
VfmtJaär m TAIX>NPOXE3AISNAIST£N LEHTI, kerran
2.00
.,. Xl^UUivisiU lebdisti «ySnnetäan asiami^ame palkkiota vissin
Uikkan mnlautn.
VAPAUS^ Box 69, Sudbiuy^ Ont