Vapaus, July 19, 1921

              A H S I K Ä K U U K ig g*. SIVU KOim
iiiiinnuiHimiiiHnnnnniniiiiiiuimiuniiiifRminiiiiiiuiiiiiiininii^ lä »skaiaiset kapitalistit t a n t m t j a proi
s jtannustavat pelolla ja vavUtuksella järj
Sisen, että «sisäinen "vihojlinenc on uU
Qtamia tämän vöodcn Vapna nnioeroita oa niinikään vielä =
ttä Vappu on erinomainen julkaisu ja raoninkerroin tärkeä 5
nytkin va&kakin Vappu onkin jo ohitsfe. Tilatkaa itsel- S
•appale että ette jäisi flman tuota arvokasta kirjallisuuslisää 5
loiena.'Hinta 90c. . . . . , . ' „ =
iraavia kirjoja niiaikäan pitäisi jpkaiseii aikansa tasolla olevan s
hankkia: . ^ . ^ . , =
TAUTI. kirj. N. Lenin
ilAN VALLANKUMOUS J A U I IKTERNATIONATIO-L\
N KANSALAISSOTA, kirj. Karl Marx .....................
ÄLISTÖN DIKTATUURI, kirj. Karl Kautsky
FJ^EN SOKEAA JOHTAJAA; kirj. Arthur M . Lewis....
BÄLISTÖN VALLANKUMOUS jä LUOPIO KAUTS-kiTJ
» liCnin ••.••«-•••••••••••••••••« •.••••.••••••»•••••••••••.••••••••••'.'65
EX kfELIOPPL kirj. N. E : Setälä 1.00 Ä
KIELEN OPPIKIRJA, kirj. E. K . S^etalä .75 :=
ikkia näitä kirjoja voidaan tilata osötteella: ,5
S .lahkuraoukeellista
suinkaan syyttä.
.50 S
.50 =
.40 S
.65 E
.85 =
nousua — eikä
Aatteen Yoima
69.
VAPAUS 1
• STOBtJRY, ONT. i
iiiimiimniHiuiiiiiiiiniiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiii^^
)danvastustajien komitea
t yksistään paperiprotes-laisiinhan
kykenevät. kut-it
tahansa. Niinkuin esi-losiali&
tisen puolueen» lon-
•vaikkei työväki jtiUti vä-koreistajauseistaan
ja
äta politiikastaan.'Kommu
vat toimeen katumieleno-
)taa vastaan. Niitä pidet-
;tunnettua, kaikissa maan
sa Marseillesta Lilleen ja
esta< Strassburgista Bor-asti.
Kaikkialla suuria ko-
)ihin otti osaa kymmeniä
lihansia työläisiä puoluevä-latta.
Sillä JQS mikään ky
Ikaalisia aineksia yhdistä-
36 antimilitarismi, joka on
teen kauniimpia jalokiviä,
nyöskin ilmi, miten tärkeä
)kous oli ollut Sillä teti-
0 mensheviikei^tä ja perus
mivalmis ' kommunistinen
Lntisen sosialistipuplueen
:a oli parin viime' vuoden
äynyt työväkeä jokseenkin
n kuin kirkossa, siUä työ-välittänyif
salonkisosialis-ta
puheista, ja «vain valtio
en» tyhjiä lupauksia se suo
ihasi. Mutta iiiyt seurasi
urimmalta osaltaan kommu
tsua. : •
ipanevan komitean rinnal-taunistinuoriso
käynyt tais-arismiä
vastaap. KasSr-linnoituksissa
..on: harjoitet-aasti
vallankumouksellista
äa. Etenkin nuorten tu-keskuudessa.
'.^Vallanku-et
olivat jo ennakolta sel-ettei
sotaa ja militarismia
lelkällä rauhan evankeliu-uksella
vanhaan jia$iKiti-siihenhän
olisivat long;ueti
yenneet. He tiesivät, että
m ja maailmaan aijotaan
ysyväinen rauha,, on luot
i terästettävä, porvarilli-alta
kukistettava; ja Rans-iristovallan
raunioille pys-työväen
diktatuuri. Mutta
orvaristo vainusi uhkaavan
van liian aikaisin. Poliisit
;uomioistuimet alkoivat siu
m työnsä. Monet nuorukäi
)itkällinen vankeusrangais-lukyvyttömiksi.
Ranskan
m santarmisto, jonka rivit
ina ovat suuresti vahvistu-i
kenteli, kuten oikea ohra-
1. Kotitarkästukset alkoi-i
päiväjärjestykseen., pi­et
saivat työtä tuomites-ion
turvallisuudeHe vaaral-ilöitäj.
Mutta - ranskalais­et
antaneet järjestelmälli-omisen
kauhistuttaa luon-loksuhaudassahan
sitä tot-n
ja toiseen iepämukavuu-ankilan
ja ampumahaudän
sentään, suuri eroitus. V i i -
äsa ei taryitse ainakaan jo
kosiskella kuolemaa,
i neuvottelut olivat kätken
mten Korkein neuvosto te
isille kohtalokkaita, mutta^
iti mahdollisimman epävii-töksiä.
Tarkoituksena oli
an «valloittaa» Ruhr-alue
aksalaisille erinäisiä muita,
I tervetulleita, palveluksia,
»ä joudutti luokkävastakoh
stymistä Ranskassa, jonka
ei kerta kaikkiaan tahdo
in työkansan hiestä j a u i -
iisessä ja •— omassa veres-in
että Ranskassa voidaan
koska tahansa odottaa yh-ystä.
Siellä ön nyt viimein
tty sUle asteelle. SötUas.
set puolestaan liäyttivätko
•ieiäkö kansa tottelee sota-
Jotta onko ranskalaisista
paiksi, vai «olisivatko tuo
tain oppineetkin». Vuoden
aokka kutsuttiin virallBgs-w
alle> toukokuun 3 pnä,
aikaa sitä ennen olivat san­oneet
käskyn ryhtyä asian-toimenpiteisiin.
Ja niin kut
sjsim, paitsi vuoden 1919
' loikki lomalla olevat
akan miehet, vieläpä vuo-eilta
1902—1908. Kutsunnan piti
tapahtua salaa^ mutta L'Humahite
paljasti koko tuuman. Se oli tilai'
siiiiidessa julkaisenfeian valokiA-ajäl-jeniiöksen
erään vuojden "1901^ kutsun
taan kuuluvan sotilaan saamasta kut
'^^tm määfaluksesta. 1 Hallituksen me­nettely
oli porvarillistenkin perustus­lakien
mukaan kokonaan laiton.
Entä kuinka on sotapalvelukseen
kutsuttujen sotilaitten laita? Siitäkin
saamme UHumanitessa lukea päteviä
kuvauksia. Ranskan, porvarillinen
tasavalta on hajoamistilassa ja sen ar
muijan henki, muonitus, terveydelli­set
olosuhteet kasarmeissa ja tulok-kaitten
vaatetus — kaikki on sen mu
kainen. Toisin sanoen rappiolla. Re-se^
rviläiset toteavat tämän lukuisissa
valituskirjeissään. He kertovat nuk­kuvansa
osittain paljaalla lattialla.
Olkipatjoja ei nimittäin ole riittaväs
ti ja peitteitäkin, puuttuu. • 15 lento-osaston
miehet saavat; ravita itseään
mel|kein yksinomaan palkokasveilla.
Lihansyönnin peljätään kai hermos­tuttavan
lentäjiä. Ja ruokakadoista
on löydetty kaiken onnettomuuden
ja palkokasvien lisäksi kuolleita
rottia. Kaiken muun kurjuuden l i ­säksi
on Ranskan mainehikas armei­ja
saanut kärsiä ankaraa nuhakuu­metta,
onpa joitaitt^kuolemantapauk­siakin
sattunut. Strassbur^in mäjoi
tetun 180 jalkaväkirykmentin tila
on erään sotilaan kirjeestä päättäen
kaikkea muuta, mutta ei kehuttava.
Mainitussa osastossa kun on ilmaan­tunut
nuhakuumetta, tulirokkoa ja
kurkkumätää. Sairaille annetaan
siellä puoleksi keitettyä vettä. Sa­maan
kasarmiin on sijoitettu vuodein
1919 ikäluokan vastasaapuneet soti­laat.
Sairastumaan jä kuolemaan kai
keti.' •
Kuten sanottu: tällaisten olojen
^vallitessa on helppo harjoittaa teho­kasta
antimilitaristista agftatsionia
sotilaitten, mutta etenkin heidän o-raaistensa
keskuudessa. Työläisper
heet eivät enää ole yksin tyytymättö­miä
siihen että niiden jäs. täytyy kan
taa vihattua kruuhun kautanaa. Ta­lonpojat
ovat nyt yhtä jyrkkiä «soti­laallisen
ilveilyn» vastustajia kuin
kosanaan työläiset. Juuri kalkein
kiireimpänä maanviljelysaikana kar-koitetaan
pienviljelijäin paras tuki
ja auttaja, hänen poikansa, pellolta
kasarmiin. Sotaväenotto ei enää öle
maaseudulla yhtä helppoa kuin en­nen.
Talonpoikien mieliala on muut
tunut. Sitä todistavat äskeiset edus
kunnan varajäsenten vaalit}cin. Maa
seutulaiset valitsivat melkein poik­keuksetta
vasemmistolaistasavalta-laisia,
sosialisteja ja kommunisteja
valtippäiviile. Liittoutuneet kansallis
mieliset kärsivät tuntuvan vaalitap­pion.
Pariisissa on viimeisten 4 päi
vän kuluessa tapahtunut verisiä yh­teentörmäyksiä.
Köyhälistön katke­ruus
on siis ilmeisesti lisääntynyt.
Sunnuntainan mielenqsoituBkulkue-kin
oli pitempi ja kiihkoisempi kuin
mihin Pariisi on tavallisesti tottunut.
Ranskan pomrit ovat suuresti
huolissaan. Hehän olivat laskeneet
helposti selviytyvänsä: saksalaisista
: Pietarissa -ilmestyvässä toverileh,-'
dessämme «Vapaudessa» k-irjoittaä'ni
mimerki y.A.0. erittäin paljon puhu
van kirj otuksen, joista monelle van­hemmallekin
on oppimista puhumatta
käan meidän nuoristamme,-joiden en
herikaikkea olisi syvennyttävä kirjo-tuksessa
kosketeltuun ajatukseen,
tenkin ovat kaikki vastukset piok-raava:
'
; «Jos olisimme taikauskoisia, voi­simme
luulla, että; neuvostovaltioni-me
on syntynyt onnellisen tähden ai
Ia. Kun ajattelee niitä vastoinkäymi
siä ja _ kärsimyksiä, joita Venäjän tyo
tätekevät ovat saaneet kestää ja kui
tenkin ovat kaiki vastustukset poik-.
keuksetta tulleet työnnetyiksi syr­jään
sekä kaikki kärsimykset uljaasti
kestettyjä; nekin ajat, jotka monesta
tuntuivat olevan neuvostovallan vii
meisiä hetkiä, ovat onnellisesti eivnu
tetut, niin tämän johdosta todellakin
täytyy kysyä itseltään syytä onnistu
miseen. Me emme ole taikauskoisia;
me tutkimme niitä syitä jotka kehi­tyksen
pyörää pyörittävät ja näera-me
eri kehitysvaiheitten summassa
ne edellytykset, jotica suovat.tämän
maan työtätekevälle tilaisuuden luo­da
kommunistista yhteiskuntaa.
Se ei vielä yksin merkitse kaikkea,
että toiminnalle ovat edellytykset OT
lemassa. Näitä edellytyksiä täytyy
käyttää myös hyväkseen ja Bnnä 1^-
sytäänkin voimaa ynnä kaikkia mah
dollisia ominaisuuksia, joita ihminen
vaan saattaa omata ja halRta. Ennen
kaikkea tarvitaan- persoonallista Toh
keutta ja kärsivällisyyttä ^Icä Tau-danlujaa
uekoa tulevaisuuteen. Tietä
essämme että on ollut monia hetkiä
jolioin esim. sotilaat ovat valmistau­tuneet
taisteluun Icylmastä kanTceina
ja nälkäisin vatsoin, tietoisena siitä,
että moni joukosta ei koskaan tule
nauttimaan tuloksia kärsimyksistä,
niin silloin täytyy ihailla tDdellis-ta
sankaruutta, itseuhrautu*aisuutta,
joka toimii vain yhteisen ja tulevai­suuden
etua silmälläpitäen, kaiken tä
män käsittäessä, että suuri on aat­teen
voima!
Mutta m'istä on tämä aateelliften
innostus tulut? ,0nlco se joku taivaan
lahja jota emme käsitä, vaan josta
saamme olla kiitollisia. Ei. Me tie­dämme,
että aatteellinen innostus joh
proletaarina, jääkö sivuun nuoriso- sylilapsiakin. Puolenpäivän aikaan
järjestöstä, vaan liittyköön siihen itse oli jo karttunut kaikki aseraataloJL
ään kasvattamaan ja samalla järjes­töä
tukemaan sekä vahvistamaan.
Kaamea kolmivuotis-muisto
Viipurista
ValLoisten tulon, emi paiTien
' näkemiä.
ponrareista ja työläisistä- Nyt on
heidän otettava laskuihinsa uusi,
mahtava tekijä — «sisäinen viholli­nen,
jonka ilmaantumihen horjuttaa
porvarisvallän jierustjiksia. Hallituk­sen
äänenkannattaja, Temps, julkai-
Bee päivittäin pdokirjpituksia, joi-dep
otsikkoina on «Kommunistit isän
maankavaltajina». Kommunistien uh­kaukset
» jnep. Porvarislehdet käyt­tävät
vanhaa ja koeteltua konimunis
t i v a ^ i s t a taistelötapaa, jollaista mei
tuu siitä iedösta ja asian ymmärtä
misestä, ettei muuten proletariaatil­la
ole mahdollisuuttakaan katkoa kah
leitaan; tietoisuudesta,, että jo8,,hiu-kankaan
annettaisiin perään, niin
kakiki luhistuisi j a en-tinen työ olisi
hukkaan mennyttä'. M^tta tätä tietoi
suutta ei ole kaikissa, eikä sitä saavu
teta lainkaan ilman kasvatustyötä. Si
tä täyyy siis yhtämittaa kasvattaa ja
tietoisimpien-tulee valaa sitä vähem
mäntietoisiin. Tätäkään ei kukaan
yksityinen voi yksin ollen suorittaa;
ässä tuloksia voidaan saavuttaa. Sei
vää on, että nuoriso paräiten on alt­tiina
tälle kasvatustyölle; nuoriso ei
ninkään tarkkaan laske, että onko
tästä ja tästä uhrista tulokset saavu-ettavissa
juuri tänään, vaan tulevat
io ne vasta huomenna, ^ E i innostus­ta
ole vanhemmiltakaan puuttunut-—
kaukana siitä! — Mutta velvollisuus
kin kutsuu nuorisoa taisteluun etiirin
tamaari, nuoret kun suuremmassa
määrin tulevat tu pksia nykyhetken
tj'Ö5tä nauttimaan.
•Tätä tietoisuutta-ja innostusta kas
vattavat Kommun^^iseen :Nuoriso-
Intemationaaleen' kuuhivat^ nuoriso-järjestöt.
Jokaisen neitosen ja nuo­rukaisen
kunnia velvollisuus on kuu­lua
paikkakuntansa nuorisojärjestön
kautta, edellämainittuun intematio-
:ot, valiakaivajat,
'St, sakottajat y.m.) vuo­ta
syytöstä tai naurettavaa herjaus­ta,
ettei sitä vedettäisi esUle. Kom­munistit
edustavat nyt kerta kaikki­aan
«joitain kansanvillitsijöitä», o-vat
«Saksan imperialistien palkattu­ja
kätyreitä», «Leniniä palvelijoita»,
«pahimpia pettureita», jotka ovat
«lahjotut venäläiseUä kullalla». On
vaikea sanoa, mitä pahaa kommunis­tit
"eivät oikeastaan olisi. Edeliis-ten
iskusanojen höysteenä on sitte
raakoja uhkauksia. Luvataan käyt- ^
ä kaikkia valtakeinoja, mitä halli- .
Ua vain. suinkin on käytettävs-naaleen.
Tämä .kutsumns velvoittaa
erittäin suuresti Venäjällä asuvaa työ
läisnuorisoa, kuuluipa mihin kan^Hi
suuteen tahansa, koska täällä ei yk­sin
taistella edestä jolevien saavutus­ten
puolesta, vaan *täällä on myös jo
proletariaatin kalliisti ostettuja saa­vutuksia
puolustettavana.
Jo tähän as^ eletty vallanlramous-kausi
on osoittanut, että juuri järjes­töissä
kouluutusta saanöet vanhempi
na ovat seisoneet vartiopaikallaan,
rohkeimpina eteenpäin kulkeneet se-cä
paraiten osanneet ymmärtää tilan
:een vaatimukset Esimerkkiejä iästä
oH~paljonkin olemassa. Tuoreimpa­na
tulkoon maiaituksi lehtemme-edel
isessä nuorisonumerossa kerrottu uu
;inen, mitenkä kaksi vasta lapsnus-ijän
sivuuttanutta olivat Kmostadtin
rintamalla taistelleet uljaista uljaim-pina,:
saaden tästä tunnustukseksi
»unaisen Lipun kunniamerkin. Mo­lemmat
he olivat Pietarin Nuorisolii­ton
jäseniä. Saamme olla vakuutettu­ja,
etteivät he ole ainoita, jotka kun
nialla ovat velvollisuutensa täyttä^
neet, mutta heihin viitaten voidaan
vedota irioniin välinpitämättömim,
Sitäpaitii taloudellinenkin luomistyö
kvtyy paljon niitä om^inäisuuksia, joi
a nuori3on itcekasratuksen, kautta
tulee järjestöif-aään kehittää. Siksipä
Kolme vuotta sitten, huhtikuun 29
päivänä 1918 klo 5 aamulla alkoi vai
koisten komento Viipurissa. Viipu­ri
oli yksi tämän ajan huomatuimpia
paikkoja, silla sinne oli kokoontunut
paljon muualta-ihmisiä. Sieltä saa­dut
muistot ja kokemukset valkois­ten
komennon alaisiksi joutuneilla o-vat
myös sellaisia, jotka eivät häivy
mielestä, y
Jo useampia päiviä ennen valkois­ten
kaupunkiin tuloa oli tilanne kau­pungissa
hyvin jännittänyt Tykit
jylisivät molemmilla puolin pienillä
keskeytyksillä vuotokausimääriä mii
tei yhtä mittaa. Silloin tällöin sat­tui
väliin suurempia räjähdyksiä,
saattaen kaupungissti aikaan raken­nusten
vavahduksia. Väliin taas rä-tisivät
kiväärit ja kuularuiskut sa­malla
,kun räjähtävät kuulat tuon
tuostaldn pratkahtelivät kaduilla ja
ulkopU(^eIla kaupunkia, sen laidassa
kohosi ilmaan- miltei; yhtämittaisesti
vankka savupatsas syttyneistä tuli
paloista lisäämään jännittäv. etupäl
meinen näistä jännittävistä etupäi-vistä
oli maanantai, mutta jo lauan­taina
oli tilanne kaupungissa hyvin
jähmettynyt Olimme lauantaina
klo 2,-n aikaan miliisilaitoksella, jol­loin
eräs ampiimatärvevarasto kau­pungin
laidassa syttyi tulieen ja piti
hirveää rätinää. Saimme tietää, et­tä
varastossa pohjemmalla on voimak
kaampia räjähdysaineita, joten tie­simme
oHa "Varuillaan. Kumminkaan
ei erittäin voimakkaita räjähdyksiä
kuulunut. Joten, läksimme kaupun­gille.
Vielä lauantai-lltana yritin
katsella tilannetta kaupungilla,' mut­ta
vaikeaa se oli. Tavantakaa puto­si
räjähtävä kuula kadulle tai lensi
rakennusten seinään, räjähtäen siinä.
Seuraaya päivä, mikä oli sunnuntai,
valkeni pilvisenä ja näyttti se j o aa­mulla
varhain synkältä. Ratsasta­vat-^
miliisit väin. klo 4 aikaan aa­mulla
ajelivat kaduilla, paljonkaan
muuta näkemättä. Sunnuntaipäi-vänäliikkumfnen
kaupungilla oli niin
ja näin. Jos oli punainen merkki,
oli vaarassa tulla valkoisten ammut­tavaksi,
j a jollei sitä taas ollut,.katr
soivat punaiset sangen tiukasti. Tein
keskipäivällä yhden matkan. Klo 2:n
aikaan vaikenivat tykit ja muu am­munta
ja kerrottiin silloin-öHeen: jon­kunlaiset
neuvottelut, kumminkaan
johtamatta mihinkään tuloksiin. Tä­män
hetken hengähdys tuntui vähän
keventävältä. '
• Jo perjantai-aamuHa kaupungista
lähtevä Eero Haapalainen kelioitti ä-män
kirjoittajaakin mukaansa lähte­mään
kaupungista, mutta kiin en öl
lut tehnyt mitään pahaakaan, päätin
olla kaupungissa, näkemässä vastai
sia tapahtumia. Lauaiftai-aamulla läk
si taas muutamia kaupungista, kehot
taen matkaan, mutta en muuttanut
entistä päätöstäni ja sunnuntai-illal-la
klo 9 aikaan sain vielä tiedon eräi­den
joukkojen lähdöstä, mutta sil­loin
menin rauhassa maata.
Asuntoni oli eräässä herräspaikas-sa,
jossa myöskin asui useampia pu­naisia,
mutta piileksi siellä myöskin
valkoisia, ainakin yksi esiintyi kaina
osiauvain avulla julkisesti, tekeyty­en
heikoksi sairaaksi, mutta heti, vai
coisten tultua oli hän mitä reippaim-malla
tuulella hommaamassa valkoi­sille
veljilleen tuliaisiksi tarjoilupöy-tää
kuntoon. — Viimeinen yö meni
häiriöttä, lukuunottamatta tykkien
jyskettä ja räjähdyksiä, joihin jp o
limme toottuneet
sokkelot täyteen. Ulos ei tuotuja las
kettu ennen kuin komenttiin asema-talon
edustalle riviin, venäläiset erik
seen. Venäläisten liikkeellelähtö
merkiksi pamautettiin tykillä ja mei
dät komennettiin eteenpäin ilkkumal
la «pääsette palkoille».
Kaameutta lisäsi se, että yksi ja
toinen kerrottiin ammutuksi, niinpä
työväentalon pihallakin oli ruumii­ta.
Kaupungilla näkyi myös yhtääl
lä ja toisaalla hävityksen merkkejä,
samalla kun huomasi valkoisissa ilois
ta liehakoimista pidätettyjen työläif
rivien kulkiessa, joita he sanoivat saa
mikseen vangeiksi.
Ikimuistettava kaubiopaikka Keskus,
kasarmi
Huhtikuun 29 kauhun paiva
valkeni varsin Vähäisellä katuliikkee
lä, ainoastaan auto surahti silloin
tällöin. Keilo 2 aamulla olivat val­koiset
Papulan sillalla edeten siitä
vähitellen kaupungille, Aika oli kaä
mein, 1 lisäten katuliikenteen hiljai­suuskin
kaameutta. Kellon ehties­sä
5 :teen aamulla, noputti ravintolan
palvelustyttö, jolla tuntui olevan pu
nasta suopeutta, ovellemme, aukais­ten
sen ilmöittaen:«nyt ovat valkoiset
kaupungiBsa«. Kauvan ei kestänyt-k
p n , kun sen saimme itse huomata,
kaduilla ilmaantui semmoinenkin
kikotus, jossa naisten ääni dli ylinnä.
Hakattiin ikkunoiden päälle, huudoil­l
a : «ensimäinen punikki* ja juostiin
UdJiantokiihkossa edestakaisin. Kello
puoli 6 koputettiin orellemme, sisään
astui kaksi sitilasta: aseisettuna, jois
ta toinen vanhempi aliupseeri, ilmoit
t i : «olemme saaneet määräyksen p i ­dättää
miehet«, ja näin sitä lähdet-tiin
rautatien pernalle. Kauhun pai'
vä oli valjennut Tästä hotellista
haalittiin meitä kymmenkunta mies­tä,
naiset saivat jäädä. Rautatien
asemalla meidät sijoitettiin odotus­saliin,
jossa oli lasinsirpaleita ja lat-tialie
kannettiin sahanlastujai nähtä­västi
peittämään verilätäköitä, • Pai-kalletuoduista
olimme miltei en-i-nä
ja suunnitellaan uusia ja entistäägjjjggjj j^ujjaan neitonen tai nuorukai ^.äiijä, mutta tavantakaa tuotiin uu-pirullisempia
sortotoJmenpjteitä. Sil-|^en, joka pitää itseään röhellisenäUja joukkoja lisää, joukossa naisia jä
tiili nyt vielä elossaolevien vangit­tujen
olinpaikaksi silla rautatien a-semalta,
8'amoin kuin muualtakin tuo-dut
joukot ohjattiin sinne. Koko
tämän päivän tuontia jatkuikin, kun
nes rakennuksilla vallitsi ankara tun
gos, niin sullottana ettei mahtunut
muuta kuin seisomaan; Koko päivä
nä ei ajinettu minkäänlaista ravin^
toa. Illalla klo 9 aikaan ilmaantui
muutamia ase^tettuja räyhääjiä huu
taen: «joka tämän jälestä liikkuu pai
koiltaan, se ammutaan, menettää
henkensä, ymmärrättekö*. 'Siiriä ' o l i
iltar«ikous,. Seuraavana päivänä oli
samanlainen komento. Joukkoja tuo­tiin
lisää. Mitään ravintoa ei annet
tu tänäkään päivänä, saimme vain oi
la oman onnemme nojassa. Illemmal­la
eräs tuli meitä haukkumaan, sa-noen
samassa «ruokaa annetaan
mutta siinä se oli antamatta. Tähän
ei vielä päivän ohjelma päättynyt,
vaan tuli klo 9 aikaan muutamia räy
hääjiä, sanoen; «Tänne on tuonut
joku Lehtinen pommeja. Hakekaa ne
ylös ja jollei löydy ammutaan 10 hen
keä, ammutaan enemmän 15-?20,
joka yö ammutaan.*Tämä oli tä­män
päivän iltarukous, jonka jälestä
saimme olla rauhassa. Kolmantena
päivänä annettiin kerraft-^vähari ruo­kaa.
— Aika meni näin päivästä toi­seen,
kiiväärit ja kuularuiskut räti­sivät
tuontuostakin, ruumiita kannet­tiin.
Samaan aikaan soivA; venäläis­ten
kirkonkellot, miltei yhtämittaa,
nähtävästi kuolikelloina. Erään ker­ran
tuli sakki humaltuneita, taputel­len
yksinkertaisempia /raaanmiehiä
olkapäähän, sanoen: «t( olette mie-hiä,
mutta teidän johtajanne ovat per
keleitä.« Kun ei kukaan halunnut
puuttua heidän juttuihinsa, paasiim­me
taas niistäkin, Samalla saimme
huomata, ettei ollut viisasta pitää
kaulusta kaulassaan, edullisempi jos
vielä likasi vähän itsensä. Niinpä tä
män kirjoittajallekin tiuskattiin: «mi
käs herra te olette», kiinnittämättä
nimi kuitenkaan erikoisempaa huomi
ota, sen satuaan tietää.
Pidätettyjen ampuminen selvis
kin meille pian todeksi. Yksi ja toi
nen hupeni joukosta ehään kasarm
le palaamaatta,' Hautoja kaivamassa
olleet kertoivat ammutuista, joita
dellisenä päivänä olivat nähneet ka
särmillä. Erään naisenkin kertoivat
olleen kuularuiskuilla ammutun mi
tei poikki, Hämäräperäisyyttä täy­densi
vielä kaupungilta saadut tiedot
Eräs rautatieläinen, joka oli pidätet­tynä,
mutiäa pääsi kotiinsa ja tuotiin
uudestaan, sanoi näkemistään: «Jos
uskotte tai olette uskomatta, eilen
aamulla puoli 4 aikaan vietiin ammu
tavaksi 60, joukossa 3 naista ja tänä
aamuna oli luku toistasataa.» 'Kun
vielä saimme tietoja tunnetuimpien
henkilöiden ampumisesta, teki se t:
lanteen niin kaameaksi, ettei sitä e
nään tiennyt muuta kuin vartoa vuo
roaan, tullakseen ammutuksi. Vih­doin
toukokuun 15 p. tiedettiin ker­toa,
toukokuun 15 p. tiedettiin ker­ta
tulleella sähkösanomalla- kielletty.
Tuntui kuin kuolon pilvi olisi poistu
nut
Ummehtunutta kidutusta ja yhtä
mittaista hirveää ravinnonpuutetta
jatkui viiden viikon ajan, kunnes uu
denmaan-, turun- ja porinlpniläise
huudettiin esiin, luvaten viedä koti
paikoilleen, mutta vietiinkin Tammi
saaren kurjalaan.
Kokenut.
mmi arnrn mmm vmm.
Kun olette menettäneet terveytenne, koa aja
toksenne tylsistyy ja ruumiinvoimanne bcikkonce,
kun olette turhaan^oettaBfct {«nntantaa hliboltiisainenia J»
luumuvUIs imkcluii. niin kocttakoa Nupa-IVxies. SUlola
viette tbratekienne hoomaaviL nittn jiian V>nnotto itsenna
oadeksi ihmUek»5I Vhdck»finTtymmn\cttiro«tta kalkista JhmU
kunnan^ vatvotsta, kut«n hnono ruokab&Ia,niuansatatus, vatia»
ftaasQ ja turponm vatsa, kova vatsa, nakultaudit, rcumastUsoft
efiryt. päfinkivlitys. hermotaudit, «llnfo'maa puuti, hertnostu.'
ReuuuB Ja unettomaps. Johtuvat Hermo-Voiman puuttoesta, hoi-kosta.
ve8libii8c«t& verestä Ja huonosta tmnklenrosta.
_ Jokaisen elimen, Jokaisen ruamiintoSmlnniua (j^hokkaisuas riippaa
HermisVoimast*^ .Hermo-Voima on vatsan, maksan, Momn&isten
ja suoliston, sydSmcn lyönnin ja verenkierron toimeenpsnev» voi
»VAapo-Tone on parhain npu hermoille sckK fyystmsest! rap
peutuncolle. MikslT 8ikst ettt s« on yhdl<t«)m& kahdeksasta tfir.
ke&stJi luoTosta aineesta. Jolla parhaat BäkSritsuositteUvat, Ja
cp simft.erikoisen runsaasti ^utaa Ja fosforia—ravintoa votfllo
i a hermolIJc. ' }
Nusa-Tone panee maksan totmintsan, taa suoltston kuntoon,
cun etu nt liikkuvat safinnmiiacsti. $e eioittaa munuaiset,
poistaa myrV"'"—^ c<i . . ^ n - • .... . . -
ei pahanhoj
sSrkySI Nu
tuksen, luja . ,
parnnts» verenkierron, antaa terveyden punan kasvoiilo
Ja kirkkauden ailmillcl Se tekee voimnkkaitA miehU Ja terveempUi. kounllmpta raXtU*
Kura^Tone ci siilUtK opiumia eikt huumaavia alnet(a-.4l mitfiKn mikl pakoittalsi niitft
poistaa jnyrkylMset lilka-aineet E l enfiln kaasuo/eik» turvotusta,
luista hebgritysta eikll tohnalsta kicMill El «nUn W}«
- iea-Tone antaa ihmcelilsen ruokahblun, hyv&n nnian
lujat hennot Ja sRtciin. voimistavan unen. Nuea>Tone rikas
^ , -w ..^...M pa _ nauttimaao, kauemmin kuin on tatpceillsta<: Kucn-TonelAhoteUULn pienissä paketeisstk
e» 00 BokcHlla pasilystettyl, hrvHnhiskuista Ja helppoa naattia; Koettakaa sia. JA to
"«»"»nsan sit» tuttavilicnnekin. '
, MEIDÄN EHDOTON TAKUUMMEt Nuea.Tcooi Iibto eo yttsl mm doltari pui.
lolta. Jokaiaen pullo sisSltiiB yhilekslinkymmcnt8 (69) piUtrtl lu>koB«Isen kuukaudea
toipMn. Mvydfikn kuusi puUoa, kuuden kuukauden tarve, vfl&lll ()8.00) doUarlUo.
Nauttikaa Nun-Tonea kaksikyramratS (20) ptUvKU, ta eU«tt« olo tyFtyviiinra tulekBlla.
Bslau^aa jfiellH olevat laatikon kanssa raoilltk nib n e IShetSnuns lahaanö hsB t a.
kaista. Te «tto hXviit aentttSbUin. Me pidKmme vohtosoa.
KAYTTAKAA TATA KUPONKIA TILATESgANNE
National liaboratory.Tin. 30—1018 So. Waba8h Ave., Chicago, 111.-
Reirat>-L&hctaB t£ssS kirjeessl.........Jolla UbettäUtjl mbioUe..........palloa
Kuga»<-T onea. • • - •
Kimi.. I a » • » k « a t » • « t • • • * • « 1 I • • • «
TOROirrONUUTISIA
Toronton S.S. Osaston johtokunta
kokouksessaan heinäkuun 12 päivä lo
lullisesti ratkaisi osaston uuden maan
oston, joten se päätti tehdä tarjouk-sen
maa komppanialle Broav7wianvar
rella olevista kahdesta lotista 54 j a l -
caa leveä ja 135 pitkä, 60 jalkaa, r a -
rennus työt aletaan heti kun arkki­tehti
saa piirustukset valmiiksi, joita
iän heti alkaa tekemään kun ensin
saadaan' maakauppa suletuksi,
Läksijäisiltamat päätti johtokunta
toimia 23 päivä heinäkuuta nykyises
tä huoneu6to.s^ on .poistuttava sopi­muksen
mukaan ensi päivä clokuua.
Nuo läksijäisiltamat päätettiin lait­aa
ohjelmansa^ puolesta ^ensiluok­kaiset.
Kaikki osaston alaosastot vel­voitettiin
suorittamaan jotakin ohjel
riiaa, joten on toivottava; että tuon
taman ohjelma tulee tyydyttämään
.okaista läsnäolijaa, Siflänpääsy^
maksu tuohon iltamaan jätettiir. va­paehtoiseksi,
jokainen, gäaa.itaa min
kä,itse parhaaksi näkee, ja varansa
Katu ja numero tahi R. F , ' D . , . . , , . , . , * , , . , , „ , , , , , ,
&iiSUDki. « • • • . • « > « « . t a < i t at • « • K , . Valtio, .,•.)•>•,••.«•>.•.»•• »ttmP- - r
anNiiinniiiitiiiniiNiiHniinMiiiuinnHiiuuinira
1 Osastoille hoomon otettaraa i
E ^' Yhdyvaltain puoluelehtien tiloarainep. S
Ottakaa täniä asia esille ensi kokoukscsanne. x
Osastojen toimihenkilöille on ainakin osittain tiettyä atta VB» S
paudenjift Yhdysvalloissa toimivien puoluelehtjliikeiden välillä on voi S
massa sellainen sopimus, että nuo liikect, Työmies, Toveri, Eteen-.=
päiny.m. eivät saa täälä tehdä suoraan liikettä vaan että' on kaikki s
liik^ tehtävä Vapauden kautta. s
Tätä sääntöä on julkisesti rikkonut etupäässä Toveri, tchd«i =
täällä liikettä Vapauden seläntakanä. Viimeseen Toverillo lähettä. S
määmme kirjeeseen saimme sellaisen vastauksen että he pitävät oi- s
Iteutcnaan tehdä käteisliikettä, siis sellaista mistä raha, lähetetään t i r
lauksien matkassa, suoraan ilman antamata Vapaudelle sopimuk. S
sessa roäMttyä asiamiespalkki^ta. Siis Toveri tkce sen liikkeen suo- =
raan josta saa heti itihan, mutta luottoliikkeen, JOSTA ON A I N A s fiUONOJEN SAATAVIEN PELKOA J A PALJON KUSTANNUK- 5
IA J A JOSSA B A H A SEISOO KIINNI, ANTAA TOVERI VA^ =
P A C D E L L E . g
Jokalnessa osastossa pitäisi ticdettämän että VapdUB on heidän i S
oma lehtensä ja siis CANADASA ON S EN ETUA AJETTAVA E N / i
' N E N K A I K K E A MUUTA. Tämän tähden jokaisessa osastossa k a l i - S
«ottakoon että eivät ainakaan osastojen asiamiehet tee mitään lUkst- S
tä nnruten kuin Vapauden ffUlityksellä, Vapaudelle kuuluu tposta S
Ifikkeftstä vissi prosentti jä kun keran VAPAUDEN ON VÄLITET- S
TVÄ OSA LHKEESTÄ J A KAIKKI SELLAINEN JOSSA RAHA =•
SEISOO KIINNI, NIIN KATSOKAA ETTÄ SB SAA MUUNKIN S
LEIKKEEN. Tcäselta nuolen on- otettava huomioon että vaikkakin S
nuo lehdet antavat meille 40 pros, asiamiespalkkiota kuri mc^eiitä an^ 5
namme ajgamidiille 20 pros. niin JÄ VAPAUDEN OSALLE KAIK- s-
K I A KULUJA VASTAAN AINOASTAAN NIlN VÄHÄN ETTÄ =
KUN' PARAS "OSA LIIKETTÄ MENEE SUORAAN EI VAPAtJS £
TODELLA TIENAA MITÄÄN. ., , B
Ibx^ö^^ Vapauteen i
Edelläolevan asian lisäksi pydämme teitä ottamaan huomioonne 1
myöskin Muraavan asian: ' » ; r
Vapaus ilmestyy nyt kolme kertaa viikosa ja siinä-voisi olla JI- 2
motaksia hiukan enemmän kuin niitä on viime aikoina ollut, el sen- 5
tähden että ilmotukset lehteämme kaunistaisivat vaan seijtähden et- S
tä ffliistä on jonknnverran lehdelle tuloja. S
Sudbiirysta ilmotukslen saanti ori nykyään kuivunut vähiin fa'5 '
siksi qiitä pitäisi saada muualtakin, • =?
joiea asuu satoja jopa tuhansia suoma
B e t t a lukevat vapautta. On paikkakuntia,
buomattavlla jäsenmäärällä. Tällaiset O8'a8tot voisivat hyvästrpai^ =
kottaa liikemiehiä antamaan ilmotuksia Vapauteen. "MenemäOR S
lannetta, jossa hän alkaa mietimään Helotuksen antamista V a p a u - s'
teen. Tällaista työtä voi tehdä jokainen osaston jäsen ja voipi sif- 5
hen saada sellaisiakin jotka eivät ole osaston jäseniä ottamaan osaa. =
Ainoa mitä tarvitaan on pikkasen 8UoraIuont«isuutta aanbmaan 5^
asiansa. \ S
Sellaisilla paikkakunnilla, joissa el ennestään ofe Vapaudalla i l - 5
mottajia, voivat ilmottajat luulla pelastuvansa sillä että kun el kti- =
kan ilmota niin täytyy sitä kuitenkin ostaa jostakin. Mutta jos leh- =
temrae lukijat vain ottavat ja alkavat pistämään tilauksensa Eaton =
komppaniaan tai muihin suuriin postilähetys firmoihin, niin kyllä 5
pikkuporvarit mielelläänkin antavat ilmotuksia. Koettakaapa tätä ~
kokeeksi. Ottakaa asia esille heti ensimäisessä osastonne kokouk- 5
sessa. • S
; Umotushintöja y.m. ohjeita saa Vapaudesta. s
Tov. VAPAUDEN KONTTORI 1
?dHiiiinin(iKiiniiiniitni(riiiiriiliHiniiniiiiitiiiiiiiiiiiiniininiiiirnii(ni(H
kannattavat Toivomme että jokai­nen
lähiympäristöllä töissä oleva suo
malainen koittaa järjestää asiansa
niin, että voi. olla läsnä sanotussa i l ­tamassa.
Saomalainen puukolla urheilija
Heinäkuun 11 päivän illalla iski e-räs
humalassa oleva suomalainen s-rasta
englanninkielistä miestä käteen
viiltäen puukollaan kämmenen halki,
uo humalainen mies pyrki taloon 45
Widmer S t , jossa asuu joitakin huo­nomaineisia
naisia, jota pyrkimystä
uo englantilainen koitti est^, joka
muuten oli tuon asunnon isäntä, joka
estämiiien päättyi kerrotulla seura­uksella,
haavoitettu kuletettiirP sairaa
aan ja puukottaja livisti tiehensä
e kä ainakaan vielä ole löydetty,
-Huonon ajan seurauksiako?
Suuria tulipaloja on nykyään tässä
ylässä tavan takaa, Niimpä tiistai­aamunakin
syttyi tuli Richmond .St
37—43, jossa vahingoitti erilaisia
uotteita noin 100 tuhannen dollarin
arvosta. Talo ei kuitenkaan edei?
raunioitunut mutta ve=i ia ieavu teki
tavarat käyttökelvottomiksi.
CITY CAPE
Hyvä ruoka
ja erinomainen kahvi ja kerma.
Snonakmälo tunnetta pafkka
'Elm ja LIegflr katujen kulmassa,
SUDBUEY
PdsSatl oakuusijoina
Kaupungin puistot ja vesien ran­nalla
olevat maat ovat olleet vapaasti
viime viikot yleisön oleskelupaikkoina
yötkin kuumien ilmojen johdosta, j o i
ta yhä kaupungissa kestää. Noista
palkoista on iltasella ollut pakko aina
poistua kello 10, johon nyt on tehty
poikkeus.
Katuraitie kaupungille
. Kauptingin katuvaunuliike tulee
kaupungiii omaisuudeksi syyskuusta
aikain, josta kaupungin lehdet 11 p.
tätäkuuta jo kirjoittelivat huömatuil-a
uudistuksilla, miten muka kaupnn-.
gin saatua tiet haltuunsa tulo.e töitä
isääntymäSn kaupunkiin erilaisl.1 uu- :
distus- ja korjaustöissä sanotuilla ka-tuvaunutiellä.
— J . L , -