Vapaus, June 2, 1925

              Bivu 2
fesadan enomslaisen työväestön äänenkannsttaja, ilmes-fcyy
SaähuryBsz, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantaj.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEA,
VAPAUS (Liberty)
Tiie only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-
Ufihed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tliursday and
^^Ee^tered at the Post Office Department, Ottawa,
es second class roatter.
General advertising rates 75c per col. inch. Mi-nimam
charge for single insertion 75c. The Vapaus
ia the best advertising medium among the i i n n i sö
People in Canada. —-.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
«1.50 ja yksi kk. 75c. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. $5.50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tuJa lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset §1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa,
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosjlmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksj kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
tiitoslauseelta tai muistovärssyltä. ^ ^„ , _^
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekeri.aa. '. -
Tilapäisilmottajjen ja ilmotusakenttuunen on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tii.itain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
'«ehtcen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
fit Puhelin 1038. Postioaotc; Box 69, Sudbury, Ont.
Joa ette roirvin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenkoitaja.i
oersoonaliisella nin.ellä.
J. V. KANfJ4ST0, Liikkeenhoitaja.
Vapauden toimitus
Tov, S. G. Neil luloe toimimaan Vapauden vastaa­vana
toimittajana tästä numerosta alkaen.
Yahtitorneja Yhdysvaltain hallituk­sen
ja kongressin ympärillä
Takavuosina kun Naisten puolue taisteli yhtäläisen
äänioikeuden, saamiseksi, oli varsin tavallista, että 'kon-gressimiehet
aina naisille lupasivat antaa äänensä hei­dän
vaatimuksensa puolesta, mutta eivät olleet lähes­kään
yhtä auliita läyltämiiän lupauksiaan. Puolueessa
oli jäseniä, joilla oli avioliitto-kokemusta, ja nämä
tiesivät neuvon: «Miehiä täytyy aina pitää silmällä,
mutten ne eivät tee mitään, mitä lupaavat». Niin ta­pahtui,
että he rikkaan johtajansa, Mrs. Belmontin,
avulla rakensivat «vahtitornin» Capitolium kukkulalle.
Se on kaunis, tilava rakennus, suoraan kadun poikki
kongressirakennuksen pääkäytävästä. Tästä näin edul­lisesta
tähystyspaikasta naiset pitivät silmällä kongres?
sia, kunnes saivat yhtäläistä äänioikeutta koskevan pe­rustuslaki-
lisäyksen hyväksytyksi. ' Samalta vartiopai­kaltaan
he nyt johtavat taistelua yhtäläisen vaalikel­poisuuden
saavuttamiseksi, päästiikseen yhä täydelli-sempään
tasa-arvoisuuteen miesten kanssa.
Tuo oli niin lupaava enne, että nykyäaA tuskin on
ainoatakaan järjestynyttä vöhemmistöliiikettä koko
maassa, jolla et olisi vahtitomiaon pitämässä silmällä
Capitoliumia (kongressitoloa), Valkoista taloa (presi­dentin
asuntoa) tai jotakuta suurta hallintovirastoa.
Näistä «torneista» lähtee tulvanaan propagandakirjalli-suutta.
Niiden seinien sisällä pidetään suuria vuotui­sia
konventsioneja; niiden ovista puikkelditivat ne
pärlämenttiagentit, jotka ovat kosketuksissa jokaisen
senaattorin ja edusmiehen kanssa. Tämä ei ole van­hanaikaista
«lobbyamista:» (eteishuoneissa vehkeilyä),
joka on joutunut pois muodista ja tullut huonoon huu­toon.
Se on hellittämätöntä, säälimätöntä julkisuutta.
Kaikilla suurilla farmarijärjestÖillä on vahtitor-nihsa
ja niiden vartioväki. Pennsylvania-'kadulla ole­van
Amerikan farmitoimistoliiton konttorissa järjestet-liin
kuuluisa «farmiry|unä» kongressissa. Viime tou-kokuulla
virallisesti vihittiin tarkotukseensa Yhdysval­tain
Kauppakamarin iihkea marmoripalatsi. Sen erot­taa
Valkoisesta taloja ainoastaan Lafayette-puistikko,
ja se on suurliikkeitten vahtitorni.
K'atuvälin päässä siitä on äskettäin valmistunut
Kulkulaitos-rakennus, jossa yhdysvaltalaisten rautatie­yhtiöiden
keskusjohto on vahdissa. Hallitusrakennuk­sien
rinnalla ja kaikin puolin niiden näköisenä on
Amerikan Vallankumouksen tjtärten rakennuttama
marmoritemppeli. Kerran vuodessa siinä pidetään vii­kon
kestävä konventsioni, mutta virkailijat majailevat
siellä vuodet läpeensä. Samalla näökkäällä kohdalla
on vielä kalliimpi ja muhkeampi Punaisen ristin pää
maja.
Lukemattomilla uskonnollisilla, isänmaallisilla ja
kansallisilla järjestöillä on tiedustelijansa ja tiedonan
to-osastonsa, jotka pitävät julkisuuden heijastusvaloa
suunnattuna kongressiin ja presidenttiin. Ei ole niin
maineetonta kongressimiestä, jolla ei olisi oma kort
tinsa heidän kokoelmassaan; muutamalla silmäyksellä
he voivat sanoa, kuinka monta päivää hän on ollut
poissa istunnoista, monastiko hän. on puhunut, miten
hän äänesti tässä tai tuossa asiassa, missä karttoi ää­nestystä.
Amerikan Työväenliitolla, Kansallisella ka-pakkain
vastustajain -liitolla, Amerikan legioonalla jne.
ovat kongressin jäsenet kunkin istuntokauden lopussa
luokiteltuina, raitka mustalle listalle, mitkä kunnialis-tolle,
toiset «epäluotettaviksi».
dera. suurmies Noske, Hannoverin ylipresjdentli, Hin-denburgin
saapuessa juhlasaliin, käveli häntä vastaan
ovelle ja erikoista huomiota herättävän «lämpimästi»
puristi Hindenburgin kättä. Kohtaus tuntui ennakolta
nävltämölle asetetulta.
Mutta kun sitte tuli aika Hindenburgin lähteä pre-sidentintoimeensa
Berliiniin, hääri Noske mukana vie­läkin
«lämpimämmin». Näin kuuluu sanomalehtien
selostus Hindenburgin lähdöstä:
«Rautatieasemalle oli valtakunnan presidenttiä saat­tamaan
kokoontunut useampiin tuhansiin nouseva väki­joukko,
ja asemasillalla vastaanotti hänet ylipresidentti
.Noske lyhyellä puhee^lla, jossa hän viranomaisten puo­lesta
lausui hänelle Hannoverin jäähyväiset. Hän johti
mieleen, kuinka Hindenburg mailmansodan aikana kut­suttiin
rauhallisesta Hannoverista pelastamaan valta­kunnan
itäistä rajaa ja kuinka hän tuleviksi vuosisa­doiksi
on vakaannuttanut Saksan armeijan maineen.
'Nyt te taas', sanoi Noske, 'jätätte meidät, ja miljoo-nain
silmät katsovat taas teihin, ja teitä seuraavat epä
lukuiset toivomukset. Kansakuntamme kärsii ääret­tömästi
sekä kansallisesti että taloudellisesti. Kay
köön teille mahdolliseksi johdattaa .Saksan kansa on­nellisempia
aikoja kohden sekä auttaa Saksa tule­maan
jälleen voimakkaaksi ja mahtavaksi.' Noske lo­petti
puheensa kolmenkertaisella elaköön-huudolla val­takunnan
presidentille, joka vastasi: Tahdon vast'-
edeskin täyttää velvollisuuteni. Tiedän, että ainoas­taan
yksimielisyys voi meidät pelastaa. Lupaan köy­hille
ja kärsiville, että erityisesti tulen ajattelemaan
heitä jp työskentelemään kansamme eri luokkien vä­listen
rajojen tasottamiseksi. Toivon voivani johdat­taa
Saksan kansan hädästä, kurjuudesta ja eripurair
suudesta takaisin yksimielisyyteen*. Suuri joukko ih­misiä
oli kerääntynyt paikalle, ja lämäntästä kohotet­tiin
eläköön-huutoja Hindenburgille. Juna läksi ase­malta
kello 1.38 'Deutschland, Deutschland uber Alles'
laulun kaikuessa.»
Näin «lämpimän» yhtenäistä on koko porvarilli­nen
kokoomus Hindenburgin fascisteista Nosken sos.-
demokraatteihin asti. Niin on Saksassa. Ja niin on
kaikkialla. ^>
Sosialidemokratia täydessä lois­tossaan
Noske Hindenburgia saattamassa.
Ennemmin on Ididessämme kerrottu, kumka Hin­denburgin
tultua presidentm-didokkaaksi oli Hannove­rissa
pidelty juhlaa hänen kunniakseen ja Iminka sos.-
Teollisuuspula irvistää Yhdys­valloissa
Federated Pressissä kirjottaa Leland Olds:
Kiireesti! Lääkäriin! Kapitalistinen tuotanto Yh­dysvalloissa
on taasen saanut vuotuisen kouristuskoh-tauksensa.
Siten huudahtaan mies, jonka chicagolai­nen
liikemiesten lehti sanoo olevan kaikkein älykl^^äim-pi^
liike-elämän tuntijoita Amerikassa.
Tuo älykäs liike-elämän tuntija sanoo, «että vuo­sina
1923, 1924 ja 1925 oli talouselämä alkupuolella
vuotta sangen vilkasta, mutta sen jälkeen huomattavasti
lamaantui, josta se kuitenkin on äskettäin virkistynyt.
Tämän vuoden alussa olivat osakemaiickinat liian vilk­kaat,
rahan tavattoman halpuuden tähden. Reservi
pankkien johtajat julmistuivat osakemarkkinoille, jost^
syystä tai jonkun muun syyn tähden — mahdollisesti
joittenkin osakkeitten. tavattoma'in hintain tähden •
liike^elämä on joutunut lamaannustilaan. Englannissa
on vallalla samanlainen tilanne; ja sentähden on
maamme talouselämällä vuotuinen kouristuskohtauk-sensa.
»
Minkälaisia parannusreseptejä on liike-elämän toh­toreilla
tarjottavana? Loppukädessä palkanalennuksia
— mutta eikö heillä ole minkäänlaisia heti toimeen­pantavia
keinoja? Colgate, Hoyt & Co:n toukokuulla
lähettämässä kiertokirjeessä sanotaan:
«Huomattavampaa hyötyä tuottavia palkanalennuk­sia
ei voida panna toimeen, ennenkuin liike-elämä on
niin lamaannuksissa,^että se synnyttää työttömyyttä ja
hätää, ja se näyttää juuri siltä keinolta, johon meidän
on lopullisesti turvauduttava, saadaksemme kunnolleen
järjestetyksi nykyään kaikkialla vallitsevat tavattoman
korkeat palkkasuhteet. Meidän talousjärjestelmämme
perusteet ovat liian heikot verrattuna aivan älyttömän
korkeisiin palkkasuhteisiin ja niistä johtuviin korkei­siin
liikekustannuksiin. Ellemme pääse järjellisiin
palkkasuhteisiin kaikkialla, voimme me aivan varmuu­della
laskea, että vuosien 1923, 1924 ja 1925 aikana
siellä ja täällä ilmennyt liike-elämän vilkkaus ei enään
tule uusiutumaan.»
Nuo vuotuiset kouristuskohtaukset tapahtuvat maas­sa
sentäliden, kun pääomanomistajat jo etukäteen omaa­vat
suurimman osan mekaanisen edistyksen kautta lisään­tyneestä
tuotannosta. Ihmistyövoiman kilpailijoiksi on tul­lut
keksintöjen kautta miljoonia maanisia orjia, jotka
palvelevat ainoastaan rikasta omistavaa luoldcaa, eikä
koko ihmiskuntaa. Siitä on tuloksena, että tehdas-tuotteiden
mahdollinen varasto on paljoa suurempi
kjsyntää, joten säännöllinen teollisuustaotant<^ tulee
riippuvaiseksi ulkomaamarkkinoista, jotka varsinkin
maailmansodan jälkeen ovat olleet h)'vin rajotetut.
Kylmäverisesti asioita seuraava henkilö ei voi liit­tyä
alussamainitun älykkään liike-elämän tuntijan vii­sauksiin
vuotuisista kouristuskohtauksista, koska ensin
mainittu tietää teollisuuselämän sairauden lähentele\än
kriisitilannetta.
Eräs Vancouverin porvarilehti on hyvillään siitä,
että Britannian hallitus tulee olemaan yhteistoiminnas­sa
toisten Europan maitten kanssa kommunistisen kii
hotuksen estämiseksi, ja_selittää innokkaasti, että «tätä
taistelua ei mitenkään saa laiminlyödä, sillä Jcommunis
mi, sellaisena kuin se Venäjällä esiintyy, on ainoa mi­kä
voi kukistaa valkoisen (lue: rosvo-) sivistyksen»
Parhaaksi keinoksi tätä tautia vastaan l^ti esittää
kuohitsemista, «ettei lapsia, joiden voi otaksua saavan
polsevistisen tartunnan, ollenkaan pääse syntymään».
Vai niin! Ejitäpä Britannian, ja muiden maiden
saastaiset, turmeltuneet yläluokat? Mitähän hoitoa
olisi terveen kommunistisen' enemmistön miile annet­tava?
Niille, jotka vuosisatoja ovat raskaasti raatavia
työläisiä ryöstäneet, peljänneet, terrorisoineet ja kidut­taneet?
TeolJisunsunionismi on se taika­sana,
joka on painunut ihmeteltä­vän
syvään meidänkin kannonmanit-tajaluokan
mieleen. Mitä sisältää
ja mitä tarkoittaa—tao pitkä sana,
on monellekin hyvin hämärää, en­siksikin
että emme ole tilaisuudessa
tutustumaan tähän käytännöllisesti
ja toiseksi että on äärettömän vä­hän
työläisiä, etenkin meissä maan-miehissä,
jotka viitsivät etsiä ja lu­kea
oikeata ainehistoa tämän tär­keän
työskentelyalan oikein selvit­tämiseksi.
Luonnollinen eyy tähän
on meidän yhteiskunnalUnen erilainen
asemamme snurteollisuudessa työs­kentelevään
työläiseen verraten. Me
olemme välinpitämättömiä näistä
kysymyksistä, sillä ne eivät tunnu
suoranaisesti järkyttävän taloudel­lista
itsenäisyyttämme. Vaikka to­della
kaikin ' myönnämme, että
suurtuotannossa tapahtuva luokka­taistelu
on se, joka tulee johta­maan
vallankumouksen voittoon se­kä
njinmuodoin meidänkin vapaut­tamaan,
niin sittenkään enune
omista tätä aivan omaksi taisteluksi
emmekä kaikin voimin tue teolli-
Buusproletariaatin suuria kamppai­luja.
Siis edellämainitut -syyt pitävät
paikkansa. Me otamme asian enem­män
aatteelliselta kannalta kun
«maa itseämme koskevalta. Tästä
selviää se miksi tutkimme näitä' 'ky­symyksiä
vain pintapuolisesti, ah­mimme
täydestä; kaikki patentti-selitykset
teollisuusuniohismista, jot­ka
harhakuvat ovat tarkoitettu mur­tamaan
työväen yhteisrintamaa ei­kä
suinkaan sitä lujittamaan, ku­ten
teoUisuusunionismin todellinen
tarkoitusperä .-edellyttää. Mutta ei
sillä hyvä, että nämä virheelliset
käsitteet johtavat työväenluokan
kokonaan pois taistelulinjalta, vaan
ne ryhmittävät heidät toinen tois­taan
vastaan hävittämällä ' yhteis­ymmärryksen
pohjan, tuomalla uu­sia
tekoperiaatteita esiin. Näin
muodostuu kaksi keinotekoista vas­tapuolta
yhdessä leirissä, jotka ko­konaan
käytännössä sivuuttavat to­dellisen
vihollisensa.
Tämä uusi teollisuusunionismi
siirtyy pois työväenluokan käytän­nöllisestä
asevarastosta ja muut­tuu
vain aate-suunnaksi, kuten so-lemmat
tuomitut häviämään sulau­tumalla
yhteen vastustajamme kans­sa,
sillä niiden perusteet pettävät.
Kuten sosialidemokratia saa elää
kituvaa elämäänsä niinkaoan kuin
porvaristo voi käyttää dtä hajoi-tusvälineenä,
niin myös saa syndl-kalismi
pitää varman latunsa -kun­nes
lopulta tuupataan syrjään tar­peettomana.
.
Mutta' mikä sitten on se oikea
ja todellinen teollisuusunionismi
verrattuna syndikalismiin.
Teollisuusunionismi ianan varsi­naisessa
merkityksessä ei ole min­kään
aate eikä virtaus, vaan se on
CanÄdan työväestölle, se on jokai­sen
työtätekevän oma taistelu.
Heittäkäämme siis pois kaikki tyh-vallankumouksellisea
työväen luok-kaliikkeen
tehokkain toimintahaara
sen taloudellisella rintamalla. On­ko
yhtään johdonmukaista että pois­tetaan
tämä täiieä haara tästä
luokkaliikkeen taloudelliselta are-nalta
ja siten heikennämme liiket­tä
kokonaisuudessaan?' Onko enään
mitään rajaa tällä epäjohdonmukai­suudella
kun ainoastaan yhdestä ta­loudellisen
rintaman toimintahaa-rasta
tehdään puujumala fa hyljä­tään
kaikki johtavimmat osat, jotka
ovat välttämättömiä takaamaan
näille reformi-aloille vallankumouk­sellisen
merkityksen"! Vähän on
joukoilla johdojimukaisuutta, sillä
liian vähäni ajatellaan ja sitä vä­hemmän
tutkitaan oikeita tietoläh­teitä,
jotka ohjaisivat ajatukset oi­kealle
tielle. Jrfutta paljon on si­tävastoin
kaunaa; vihamielisyyttä ja
itsekkyyttä, jotka ovat hyviä to­disteita
valkoverisyydestämme.
Teollisuusunionismi käytännössä
on ainpa teollisuusunionismi joka
meitä vähääkään hyödyttää ja sin­ne
on meidän kohdistettava kat­seemme
mihin tämä järjestömuoto
on suurilla uhrauksilla ^yetty ylös-rakentamaan.
Myöskin on koko
unionistista liikettä ' pyrittävä kas-vattan^
aan tähän suuntaan, mutta
etupäässä on säilytettävä ne saavu­tukset,
jotka on tähän mennessä
jaksettu anastaa viholliselta. As­keltakaan
emme saa perääntyä,
vaikka mitä' maksaisi, sillä nyt on
riistetyn luokan aika astua eteen­päin.
Nyt voi puolproletaariluokka
myös näytellä osaansa tukemalla
jät sissisodat omassa leirissämme ja ainoastaan *:p-h3n piiriin h^-'"^
ncn;+-»--»tooTn™o ir,nVtoey,iMQ*;<mn«-?. osastoille, että jos he voMväi-^^-^
nittua toveria autiaa joko^pi-l^S
iltamat tai keräämällä avust-s^TS.
töille hänen hyväkseen.
Toiseksi kohta. josJa hiicn:aate-taan
osaston työkokooksissa L. Vf
L U. of Canadan jäsenten ia to!
verextten läsnäoIo-oikendeEta '
Osasto kysyi asiasta toii^eennace-valta
komitealta, että kuinka"
suhtauduttava mainittuun
osoittakaamme luokkasolidarisuutta
myös käytännössä, ryhtymällä kai­kin
voimin, avustamaan näitä ur­hoollisia
lakkolaisia ja heidän näl­kiintyneitä
perheitään.
Puolproletaari,
\ Intola, Ont.
^ort Williainin uutisia
sialidemokratia aikoinaan. Se eris- teollisuusproletariaatin suuria työ-tetään
niin tarkasti työväenluokan taisteluja.
vairsinaisesta yallankumousliikkees-1 Tänäkin päivänä parhaillaan rie-tä,
että siitä lopulk häviää kaikki'huu Nova Scotian kivihiilialueella
todellista teoHisuusunionismia muis­tuttavat
merkit ja jälelle jää vain
tyhjä ajatus. Yhtä hyvin kuin so­sialidemokraatit
luottivat vain par-lamenttaariseen
reformiin, yhtä hy­vin
pitävät syndikalistit työmaare-formia
ainoana varmana latuna, jos­ta
ei uskalla poiketa paremmalle
tielle. Nämä kumpikaan muoto ei­vät
voi olla vallankumouksellisia,
koska eivät 3mimärrä tarttua kaik­kiin
käytettävissä oleviin aseisiin
ja ovat taantumuksellisia sen vuoksi
että eivät halua ymmärtää yhteis-kurjnallisen
luokkataistelun kehityk­sen
synnyttämän taistelustrategian
välttämättömyyttä.
Nämä heikot suunnat ovat mo-
Cape Bretonissa tämänlainen suuri
taistelu. Suuri teräs ja kivihiili
korporatsioni "B. E . S. Co., joka on
kyennyt hankkimaan voimakkaan
valtiollisen vaikutusvallan Nova
Scotian lainlaatijakunnassa sekä ul­kopuolella
sitä, on armottomasti
ryhtynyt työläistensä palkkoja pol­kemaan.
-Yhidistynyt mainarien jär­jestö
on lakkoutunut tätä vastaan,
sillä työväki on jo ennestään kär­sinyt
kroonillist^ nälkää palkkojen
pienuuden takia. Tämä pitkälle
venyvä' katkera taistelu käsittäen
•yli kymmenen tuhatta kaivosmiestä
on yhä vain saanut kärjistyneem-män
luonteen. Tämä lakko on ar­vaamattomasta
merkityksestä koko
SaapuEaapa taatea kaikin "Pir­tille"
torstaina 4 päivänä kesäkuu­ta,
sillä siellä tulee olemaan silloin
hauskaa oikein porvoon mitalla.
Näytelmäseufa on nähkääs järjes­tänyt
mainituksi illaksi iltamat ja
vielä oikein erikoista laatua. Oh­jelmaa
tulee olemaan kaikenlaista
'ja silloin esitetään tuo kauan odo­tetta
operetti "Suutelogulashit".
Jokainen haluaa varmaan nähdä tä­män
operetin, siliä se on niin haas­ka,
että sellaista on harvoin saata­vissa
ja lisäksi on siinä niin kau­nis
musiikki että sitä ei olekaan
monessa operetissa eikä laulunäy­telmässä
tavattavissa.
Ohjelman loputtua tanssitaan sit­ten
hyvän soiton mukaan. Älkää
sivuuttako tätä tilaisuutta, vaan
saapukaa jokainen, sillä tällaisia
tilaisuuksia. ei olekaan aina.
"Aatami ja Eeva". Eikös olekin
tuttu ja metka nimi?- Voineeko
silti kukaan aavistaa mitä tuon ni­men
takana piilee. Sanon sen teil-
Senjälkeen osaston tyröök okouk_s es.
sa käsiteltiin tätä asiaa, että kui^
ka meidän osastomme suhtautuu sii-hen.
nmeni kaksi vastakkai.na mie-lipidettä,
ja oli äänestyksellä rat­kaistava.
Neljällätoista äänellä yh.
tätoista vastaan päätettiin, ettei
muitten sallita olla läsnä osaston
työkokouksissa kuin Kominunistf.
puolueen jäsenten.
"Kämppäjätkänkin" kirjotuksessa
tuntui olevan katkeruutta muuta-mille
henkilöille, sillä hän siinä teki
kysymyksen paikallisen osaston joh­toon
kuuluville henkilöille Canadan
metsätyöläisten järjestön hj-väbi
pidettyjen iltamien suhteen, että'
le, että sen tiedätte. ™ikä oli syynä siihen boikottauk-
No niin, tuo Aatami ja Eeva / seen,^^ jota ^ mainittuja iltamia, ja
on sen helkutin metkan huvinäytel-listoja
toveri J. Koir-ulan hy,~~v,-
Pohjois-Ontarioa osastoille. F e r ^
listoja ei päätetty läKe:-^ *
on
töön kuuluviin tovereihin. Sa^^^
vastauksen, etä Kommunistipuoio
een periaatteisiin kuuluisi, että ei
pitäisi saUia muita olemaan koko!
uksissa läsnä, kuin puolueen jäsen
ten, paitsi ' että itsekullakin osas­tolla
on määräämisvalta ser. sah-teen.
LÄHEl
iOe lähetykJ
60c lähetyb
asti, 75c lä
—^99.99 js
f100.00 tail
miltä lähetyl
malähetyksill
Torontosa
tyksiä vasta
957 Broadvi
Sudfauryssi
asuvat voivat
konttorissa t
koiskurssia.
Laivapiletti
Tieduttaica
VA
Box 69.
män nimi, jota näjrtelmäseura har-jottelee
parhaillaan j a tullaan se
esittämään aivan lähemmässä tule­vaisuudessa
"Pirtin" näyttämöltä.
Tästä ilmotetaan maksetussa ilmo-tuksessa,
kun vaan seuraatte lehteä
niin tulette jokainen tietämään mil­loin
esitys tapahtuu. Sanon teille
jo etukäteen, että laittaisitte itsen­ne
hyvään kuntoon kun tulette kat­somaan
tätä näytelmää, sillä sil­loin
pitää nauraa niin kamalasti,
että voi. tulla vaikka "vatta" ki­peäksi,
;jos ^i satu olemaan oikeas­sa
kunnossa. Mutta kun nämä ki­vut
eivät ole vaarallisia, vaan päin­vastoin
terveellisiä, niin jokainen
voi huoletta saapua. — "Vilho".
ROSE GROVE, ONT.
{Bulgarian hirmiUerrorin johdosta)
Kirj. M. Rutanen.
Nyt saapuvat' kaameat viestit taas,
miten teilaaja hirveä uhreja kaas,
kun riehuu sortajan uho
ja suuri on rahvaan tuho. <
— Veres' ihmis^ nyt kun kylpee
maan riistäjäluokka niin ylpee-
Ei sortaja sääliä tunne,, ei,
joka ammoin jö kansalta kaiken vei,
nyt huokuu se hurmeista hallaa,
vikananturan alle kun tallaa
sylilapset äitien armaat
ja vanhukset ajan harmaat . . •
Nyt raivo niin suuri on teilaajain,
kun ne syöksevät kuolohan laumotiain
työn lapsia. — Maassa on tuskaa,
veri vuotaa ja luut vain ruskaa,
kun riehuu pyöveli hirvein,
nyt kuulin, miekoin jä kirvein.
Maan raiäajarahvaan saattaa yö,
epätoivon kun madot kalvaa ja syö,
nyt työn jätin uljaan maksaa, '
Oth! kuinkahan kestää jaksaa, ^
tu^ *'kytketty, — kauhujen luoliin
ylenannettu elämän huoliin?
Vaan kerran keskeltä vainon tään,
työn Promeiheus vid' nostaa päm,
jota nyt on iskenyt tuho,
se nousee rinnassa uho.
Ja kansien toiveet täyttää
ja kostajan kättä se käyttää. .
Poie velttous L . W. I . U . of Ca­nadan
Timminsih osactosta. Tuolla
tavalla olen oikeutettu huudahta­maan
sentähden, että olen maini­tulle
,(K)sastolle lähettänyt kahden
kuukauden aikana neljä eri kurjet­ta,
joista muutamat ovat olleet hy­vinkin
tärkeitä, vaan joihin en ole
saanut vastausta.
« Olen lähettänyt kaikki pääma­jaan
menevät valkoiset kuitit,, ja
myös tiedustellut kahden eri hen­kilön
"delikeitti"-valtuuksia, jotka
heille myönsi Rose Grovessa pidet­ty
metsätyöläisten kokous, nim.
toverien Kalle Salon ja Nestori Jo-pilan
valtuuksia.
Viimeisessä kirjeessäni, jonka lä­hetin
Cobaltista toukokuun 1 pnä,
lähetin myös $39,40 rahaerän, jo­ka
oli kokoontunut jäsen- ja si-säänkirjotusveroista
seka iltamain
pidosta. Sihteerimme «n ruvennut
käjrttämään kahta eri posti-hoxi o-sotetta
nim. Box 421 sekä myös
815. Viime mainittu numero oli
hänen kirjotuksensa alla huhtikuun
lopulla, jonkatähden viimeisen ra­haerän
lähetinkin osotettuna boxiin
815. '
Olemme myös odottaneet niitä
kauan kaivattuja lentolehtisiä, joi­ta
piti saataman jo viime katkai-sukaudella,
vaan turhaan; vaikka
niiden kustantamista varten esim.
Tinuninsin osasto jo suoritti sille
tulevan kustannuksenkin. Toivotta­vasti
tälle katkaisukaudelle kaikki
asiat saadaan kuntoon.
Muodostakaamme L. W. L U. of
Canadan jäsenistä iskujoukko kan­sainvälistä
taantumusta, vastaan.
Nostakaamme taistelulippumme kor­kealle
kalkemalla bSsi yidessS Kom­munistipuolueen
ja Kommunistisen
Nuorisoliiton kanssa. — Isak Heik­kinen.
* •
Johtokunnan kokonluessa t. k. 14
p. velvotettiin minut osaston ra-portterina
oikasemaan niitä epäkoh­tia,
joita on ilmennyt »niissä Idrjo-tuksissa
jotka tätä paikkakuntaa
koskevat. Vapauden numerossa 52
on kaksikin eri kirjotusta tältä paik­kakunnalta.
Ensimäinen kirjottaja
käyttää nimimerkkiä "Elämppäjät-kä"
ja toinen nimimerkkiä "Kiertä­vä
Esa".
Mutta Vapauden numerossa 55
antaa "Kämppajätkä" "Kiertävälle
Esalle" sellal%n voitelun, että kyl­lä
se minun mielestäni riittää, ja
samalla oikasee epäkohdat, paitsi
paria kohtaa.
Ensiksi kohtai v^iossa sanotaan,
että osasto päätti ^hettää IsezSj^
samalla koko metsätyöläisten jär­jestöä
kohtaan eräältä taholta har-jotettiin.
Mikäli minä olen kuullut ei kir­jottaja
siinä tarkottanutkaan sillä
'?boikotti"-sanalla, että te olisitte
tehneet suurempaa agitatsionia nii­tä
iltamia vastaan. Mutta sehän on
tavallaan "boikottia" kun te olitte
poissa niistä iltamista, melkeinpä
kaikki, yksilöitä lukuunottamatta.
Samalla tulkoon mainituksi, että
vappujuhlakomitean kokous oli
määrätty samoissa iltamissa pidet-tavaksi.
Mutta osa juhlakomiteaan
kuuluvista henkilöistä ei saapunut­kaan
iltamiin. • Minäkin olin yksi
niitä komitean jäseniä. Ja kun ky­syttiin
jälkeenpäin että miksi he
eivät saapuneet iltamiin, että olisi
saatu pitää kokous, sanoivat he et­tä
meidänkö olisi pitänyt maksaa
kaksikymmentäviisi senttiä sen ko­kouksen
takia. (Sillä kaksikym­mentäviisi,
senttiä oli ovilipun hinta
mainittuihin iltamiin). Niin kakd-kymmentävisi
senttiä. Kyllähän se
on pitkä raha. Mutta kun ajatte­lee,
että se menee meidän yhteisen
asian hyväksi, niin ei luulisi viitsi­vän
tuoda sellaista pointia esille.
Mitä taas tulee tämän seudun
metsätyöläisiin, niin he ovat aina
saapuneet osaston iltamiin viimeis­tä
miestä myöten, joka todistaa, et­tä
he ovat tietoisia siitä, että se
uhraus, jonka he tekevät, tulee jos­kus
kantamaan hedelmän.
Tov. J. Koivulan hyväksi pidet­tiin
iltamat toukok. 10 pnä. Väkeä
olikin saapunut runsaasti, ollen ko­konaistulos
iltamista 27 dollaria 25
senttiä, joka tullaan luovuttamaan
kokonaisuudessaan Koivulalle.
Kehity«»euran iltamat pidettiin
lainakirjaston hyväksi t.k. 23 pni
Suoritettiin vapaata ohjelmaa. Mut­ta
sitä karttui hyvin niukasti. Ikä­vä
kyllä mainita, että niin leväpe­räisesti,
suhtaudutaan ohjelman suo­ritukseen.
korjattava cpiikohta olisi vielä
tässä osastossamme toiminnassa e-räs
iltamien pitoa koskeva seikka.
Ensinnäkin kun iltamat on määrät­ty
alettavaksi kello kahdeksan, nvn
yleisö ' saapuukin melkein määrä!-
•leen ja ainakin osa yleisöstä Mot-ta
useinkin osa toimihenkilöistä saa­puu
vasta yhdeksän aikaan ja vi^
läpä myöhemminkin, joten iltamien
alkaminen menee liki puoli kyo-mentä.
Sen jälkeen kun seuraa oh­jelman
suoritus, niin siinä ei ja*
sitä tahssiaikaa juuri nimeksikääa,
sillä osaston päätös on. että ilta­mat
lopetetaan kahdeltatoista, v-sein
kuulee sanottavan vanhempien
ihmisten taholta, että tanssilla a
mitään aikaan saada. Mutta eiJs
ole vain niini helposti sjTJäyteto-vissä
näissä olosuhteissa. N^inl^
viime aikoina olemme huomMU^
ovat toiset kansalUsuudet alkaflMJ
käymään Utamissamme aika r J ^
saasti. Ja tätä seikkaa sUmälla p-täen
meidän tulisi järjestää taij
aikaa mahdollisimman pitkäksi,
lä ei ne ymmärrä meidän
ohjelmastamme hölynpölyä.
seUa .menettelytaväUa, jota
iltamissa seurattun saamme afflo^
taan yleisön pois vierotetuksi
matijaisuaksistamme.
TySoIot tällä perukalla ovat^
mallilla, että niistä ei kanna»^
paljoa puhua. Metsätöitä a
flmaantnnut juuri oUenkaan-noastaan
joku pikku runnan on
Jonnat haapojen .katkaisua. ^
iiiin hävyttömän pienellä "
dollaria koortist
tsisilta. Mutta
tarjoukseen ei
nut.
Toinen vielä
maa on tarjol
Hallitus on tarj
koa paikaJliälle
marien pitäisi e
notustyö ihan il
vasta rupeaisiva
kuin ovat sen
rittaneet, P^rns
kokouksen sen
enemmistö ollut
otetaan E« itarjo
mukaan menee ;
notustyöEöi ehk
kin, jotka ottav
En löydä sei
pystyisivät tulkit
netta. Ensiksikin
antajien ttaholta
den hnipussaan,
uksia tekevät.
ihmetelTä, että k
vat niitä ottaa
pidä tätä yhtäär
hallitus olisi vt
kaiselta työhönp
si saadäksensa
Se on kyllä tos
tarvitsee tietä,
nyt pierii mahdo
kuin ensin sen i
taa. Mutta yhtj
työnantaja ruve
aloilla vaatimaaD
töitä, kun kerrai
yhdellä alalla. _
tä suomalaisista,
"järjestyneitä
vallankumouksen;
set menettelytav
viittaa siihen sui
DUNBLA
II 1
IltäTan tapatui
toukokoim 11 p
Grayhaai nimi
Hän oli .valjasta
jen eteen, ja oli ,
ta kärryihin, kui
tasapainon, pudc
koihin. 5iitä {
säikähtivät jiiin,
kaarnaan, sämall,
päähän ja saaden
vammoja nBn vi
henkensä ennenk
vät apuun. Pail
^^ri ei vohmt j
^nen kuollseTcs
ta^a«a surmansa
kuudentoistavnoti
taanskotlantOam
O«a«tonime hoh
nä toukokuuta fa
vista asioista::
Nova Scotian 1
listat tUitettim.
J^emmin lähetet
^fflitean välityk
Vaaran list
2ö ja Mike Yfei
tehden yhteensä
»auta kuin kiittä
Keräyslistat I
fa-nolta haalin
»ottamiseksi
jBomioon. Keräi
Seppä ja W:
%5s keskusteli
taiioulusta, josko
^ pitämään ja
.^ottajia. Vfian
^'an Vähän lapsia
Jättää, vaan kuit
ottaman s
olisi osanotta
»ääntensä ensi
..«yös keskuBtelt
J f ö sellaisten jäi
ehrät pidä vel5
^ osaston kok<
^ ^ \ t t ä jäsenen,
^ " " ^ on l i