Vapaus, March 16, 1927

              Sivu 4 Keskiviikkona, maaKsk, 16 p;nä—Wed. March 16 No. 31 — 1927
VAPAUS
Canadan snomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
Omestyy Sudboryssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
Ja perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
Eegistered at the Post Office Department, 0ttaw3,
•s gecond class roatter.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker5 in Canada. Pab-liebed
in Sudbnry, Ont., every Monday, Wednesday
«nd Friday. ' . • •
tallityöläisten liitto; näitä työläbiä ei Konetyöläisten
kansainvälinen yhdistys yritäkään järjestää, multa he
täyttävät Massey-Harri=-, Gurney- ja monien muiden
yhtiöitten tehdaslaitokset- Tämä, mieluummin kuin jä­senten
«salakalastus», olisi kaikkein hedelmällisin
Jähde uuden keskusjärjestön voimien kasvulle. Järjes­täjien
ylläpitämiseksi olisi tietenkin välttämätöntä, että
keskusjärjestöön kuuluvat liitot maksaisivat jonkun
määrän pää\-eroa. Mutta uuden keskusjärjestön täy­tyykin
olla jotakin enemmän kuin pelkkä <lainlaadin-nallinen
suukappalej>, joksi vanha ammattijärjestö it­seään
väittää- Uuden keskuksen tulisi olla järjestämis-keskus
eikä vairi toinen elin, joka jisettaisi tehtäväk-hperialismio
ja
vastustajien
sorron Sointula 4, 5, 6, 7 j a 8 P-Vancouver
- • ^0 P.­Port
Moody -- 11 p-
.\lbion . . . . -- 12 p.
Web£ter's Comers . . . . 13 ja. 14 p.
174 EDUSTAJAA 40 ERI KANSALUSUUDESTA OLLUT KOOLLA
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa,
Aviöliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuunui.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,^|l,00 3 kertaa, j^gjj vuosittain lähettää lainlaatiiain puheille anojansa
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. ' — .• v- • • •
' ' - — . _ . - .k ert. aa. mukanaan suuret maarat vaatmiuksia, joita se ei vöi
AViöeroilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $1.00 kerta. ,. .
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c liskmaksn
Iditoslanseelta tai muistovärsyltä. ^
Halnffiantledot j a osoteHmotokset 60c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien ja flmotnsakenttaunen on, vaa-dittaeesa,
lähetettävä, ilmotnshinta etukäteen.
General advertising rates 75c per coL inch. M i -
nimnm charge for single insertion 75c. The Vapau»
fs the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
tl^O ja yksi kk. 75e.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha. ei tolia lähettämään,
p f f e i asiamiesten joilla on takaukset.
Maanantain lehteen aiottujen Hmotosten pitää olla
konMorissa lauantaina. keskivUkon lehteen tiistaina ja
perjantain_lghteen jogtaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttosi ja toimitas: Liberty Bldg Lome
St Pnhelin 1088. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin taiansa saa vastausta ensimaiseen
kfrieeseenne, kirjottakaa andelleeo liikkeenhoitajan per-
•oinmlliMlla nimellä.
J. V. KANNASTO, LUkkeenhoitaJa.
ajaa läpi järjestetyillä voimillaan.
Mitä tulee järjestömuotoon, niin me katsomme, että
nykyaikaista tekniikkaa ja kapitalistista keskittyneisy>-t-tä
vastaan kaikkein tehokkain tänään epäilemättä on
teollisuusliittomuoto. Canadan rautatietyöläisten vel­jesliitto,
Canadan kaivostyöläisten liitto ja Sähkölennä-tintyöläisten
liitto (nimistään päättäen) ovat jo yh­dellä
tahi toisella tavalla asettuneet liittoutumisen ja
teollisuuksittain järjestymisen ' periaatteen kannalle.
Montrealissa pid^tävällä edustajakokouksella on oi­va
tilaisuus ottaa kitsiinsä teollinen jc^to.
Itsenäisten ammatti- ja teollisuus­liittojen
edustajakokous
^^äinä päivinä alkaa Montrealissa itsenäisten ammat­ti-
ja teollisuusliittojen edustajakokous pc^timaan ky­symystä
«Yleiscanadalaisen työväenjärjestön» muodos­tamisesta
— keskukseksi maan niille ammatillisille jär­jestöille,
joita Canadan ammattijärjestö pitää riveihin­sä
kelvottomina ja joilta se kieltää liittyraisoikeuden.
Kommunistipuolueen toimeenpaneva keskuskomitea
on antanu t' tämän yhtenäistyttämispu uhan j ohdosta eri­koisen
lausunnon, mikä tullaan hetimiten julkaisemaan
lebdessunnne, ja jkoramunistipuolueen pää-äänehkan-nattaja
käsittelee asiaa toimituspalstoillaan seuraavasti:
Vilpittömiä ollaksemme me tuskin voimme liian
uiiein kerrata, että suurin; osa vastuunalaisuudesta
asiaiti tähän pbteeseen ln>hittymiäestä lepää ammatti­järjestön
mielikuvituksettomassa, kuoriutuneessa ja
: pdckasenpuremassa kannassa, jos sillä olisi ollut joh­to,
jokd ei oUst öUut aivipii;» sokea, jolla oibi ollut jon­kunlainen
kansainyälinj^j^rspgktiw ja käsitys kasvä-
Yi)s[a taloudellisista ja poliittisista muutoksista Cana-dasui,
niin ei olisi ollut mitään syytä, mikä olbi estä;
nyt-amitiattijärjestön kokoamasta omiin riveihinsä kaik­ki
ne voimat, jotka nyt kokoonttrvat Montrcalissav
Multa ammattijärjestö ei olo osottanut tarpeellista
selyänaköisyyttä. Se säännöUbyysj millä vasemman
siiven päätösesitykset, joissa on painostettu huomion
antiambta liittouttimiselle ja kansallisen autonomian,
toimintavapauden hankkimiselle, ovat viime vuosina
tulleet hyljättyä, on riittävä todistus siitä, että ammatti­järjestö
ei ole halunnut edes ajatellakaan minkäänlais­ten
«dbtysaskeleitten ottamista, vaan pysyä paäcallaon.
Vaikka lehtemme, niinkuin kommunbtipuoluekin, on
asettunut vastustamaan pienissä joukoissa vanhoillisista
omitiattiliitoista eroambia ja kilpaile\aa järjestymis-liikettä
(täten ansaiten O. B. U : n katkeran vihamieli­syyden),
niin se on aina painostanut, että siinä tapauk­sessa,
että yritykset ammattijärjestön riveihin pääsemi­seksi
epäonnistu\'at, olisi itsenäisten järjestöjen liittä­minen
yhteiseen keskidcseen seuraava edistysaskel kan-sallbta
yhtenäisyjitä kohti. •
N}*t on joukko häitä itsenäbiä järjestöjä, siihen lu­keutuen
Canadan rautatietyöläbten veljesliitto, Cana­dan
kaivostyöläisten liitto, Canadan puutavaratyöläis-
Ien teoUisausliitto j a useita tnuita, ottanut askeleen tä­män
Montrealissa ludcoontuyan edustajakokouksen pi­tämiseksi.
On toivottavaa, että tämä edustajakokous
kykenee näkemään ne mahdoUbuudet, mitkä ovat ole­massa.
Se ei voi kilpailla työtätekevän luokan suosios­ta
pyrkimällä olemaan yhtä kivettynyt, yhtä maltillinen
ja vieläpä maltillisempikin kuin on virallinen ammatti­järjestö.
Sen tulbi pyrkiä kuvastamaan aikamme muut­tunutta
henkeä, canadalaisen työväestön taloudellisia ja
poUittisia tarpeita.
Yksi sen edessä ole>'bta tärkeistä kysymyksistä on
kysymys siitä, mitä metoodia se tulee käyttämään voi­miensa
vär\'äämisessä. Me tiedämme, että melkein
kaiMcia keinoja pidetään oikeutettuina sodassa j a rak­kaudessa.—
ja hj-vin usein tullaan vihollben menet­telytapojen
takia pakotetuiksi kä>-ttämään sellaisiakin
keinoja, joita ci muuten h\Täks)iä. Mutta jos uiiden
keskusjärjestön taikoti^»ena ci tule olemaan «sota
kuolemaan saakka», vaan mieluummin pyrkimys kaik­kien
molemmissa keskusjärjestöissä olevien voimien
yhtenäbtyttämiseen jonkun ajan kuluessa, niin ei pi-tabi
tapahtua mitään pikkumaista jäsenten järjestöstä
toiseen kalastelemista, mitään hajottamista tai mitään
heikkenemistä samassa työpajassa tai teollisuudessa
työskentelevien ja eri keskusjärjestöjen alaisiin järjes­töihin
kuuluvien työläisten voimissa työnantajia vas­taan.
'
Järjestymättömien järjestämisessä on suuret' mahdol-
Ibuudet jäsenten värväämiseHe, jos toimintatarmoisia
järjei^jiä pannaan liikkeelle. Tulisi päättää järjestä­jien
ylläpitämisestä, jotka menisivät kymmenientuhan­sien
järjestymättömien kutdmaiyöläisten keskuuteen ja
järjestäbivät kutomatyöläisten liiton. On'kymmeniätu­hansia
metallityöläisiä, joista voitaisiin myodoslaa me-
Neuvostovaltalaisia kansainvälisen
naistenpäivän tunnuslauseita
Kansainvälisenä kommunistisena nabtenpäivänä kaut­ta
maailman kuuluu naisten tervehdyshuuto Kiinan vai
lankumpukselliselle armeialle ja kiinalaisille nabille,
jotka tukevat armeiaa tabtelussa.
Vihollistemme uusiin yrityksiin ehkäistä sosialbti-nen
rakennustyö, me vastaamme lujittamalla (aistelu-voimiamme,
kulkien Neuvostoliiton kommunbtiscn puo­lueen
johdon alaisena.
Kädet irti neuvostomaasta — kuuluu kansainvälisenä
kommunistisena naistenpäivänä kaikkien maiden teh-tabsa,
työpaikoissa ja työvainioilla.
Työläisnainen, valvo tarkasti, että sinun neuvostoosi
valittabiin työväenluokan parhaat edustajat.
Kansainvälisenä nabtenpäivänä naisdelegaatit entis­tä
tarmokkaammin toimivat neuvostojen työn lujit­tamiseksi.
Tervehdys neuvostoissa ja osuustoiminnassa toimi­ville
työläis- ja talonpoikabnaisille, jotka ovat mukana
sosialbtisessa - rakennustyössä.
Työläisnainen, auttamalla taloudellisen säästäväisyy­den
toteuttamista, hintojen alentami&ta ja työkurin
kohottamista, sinä autat maan talouselämän voimistut­tamista
ja sosialismin rakentamista.
Työläis- ja talonpoikabnainen, opi ottamaan osaa
neuvostomaan hallintaan. i^:
Maaliskuun 8 päivä on työläb- ja talonpoScaisnals-teh
katsehnuspaivä, se on sosialismin raäcennustyössa'
uurtavien työtätekevien nabten juhlapäivä.
Työläistyttö, sinun paikkasi on leniniläisen nuoriso­liiton
rivebsä, jossa valmistetaan uutta vaihtoa sosia­lismin
rakentajain {}aikalle.
Huomioita ja huomautuksia
Canadan työväenpuolueen Toronton ke^cusjärjestö
(Central Council) piti vuotuisen edustajakokouksensa
Työn temppelillä toissa lauantaina. Järjestön toimeen­paneva
komitea antoi selostuksen kuluneen vuoden
työstä, varsinkin kunnallbvaalien yhteydessä, ja teki
esityksen, mikä hyväksyttiin, ^tä ehdoUcaat nimitettäi­siin
tulevaisuudessa jo paria kuukautta ennen varsinai­sen
vaalitaistelun alkamista, jotta nimitetyt saisivat
tilaisuuden valmistautua ja propaganda pääsisi hy­vään
vauhtiin. Työväen vaaliyhdistyksien muodosta­miselle
kaupungin eri piireihin päätettiin lainata yhä
enemmän huomiota.'
Canadalaiset edut. ovat ottaneet käsiinsä Canadian
Vickersin, Limited, englantilaiselta emäyhtiöltä. Vic-kers-
yhtiö/ kuten yleensä tiedetään, rakentaa laivoja,
tekee teräskehystyötä ja lentokoneita. Mutta se on
myös kuuluisa sotatarveteollisuuden harjottajana.
«Merkitseekö tämä sitä, että haAitulselle tullaan esit­tämään
pyyntö, että se Ijsäisi sotamenojaan antaakseen
«kotimaiselle teollisuudelle» työtä? - Onko tällä ombtä-jien
vaihdolla ja huhuilla siitä, että Mackenzie Kingil-lä
on hattunsa alla laivasto-ohjelma, mitään yhte}-ttä?».
kysyy Worker.
• * *
Kun Lontoossa saatiin tietää, että Walesin kaivos­työläiset
olivat panneet toimeen vihamielisen mieleh-osotuksen
pääministeri Baldwinille, kun tämä vaimon­sa
kanssa tuli heitä «lohduttamaani» viidenkymmenen­kahden
toverinslf menettämisen johdosta, lausuivat
eräät parlamentin työläis jäsenet, että Baldwin oli sen
hyvin ansainnut.
Suurhritannian työväenpuolueen ilmotetaan viraHi-sesti
«erottautuneen» tuosta mielenosotuksesta Baldwi-nia
vastaan. Mutta työväenpuolueen j<;^tajat eroavat
Walesin kaivosmi^istä myös sjina, että h^ ehrät laula
laulua, jossa luvataan seurata A. j . Cookia, eikä Puna­lippua
silloin, kun liikkuvakuvateatterien orkesterit
soittavat Englannin kansallishynlniä.
Brysseli. — Täällä on pidetty hel­mikuussa
Siirtomaasorron ja impe­rialismin
vastustajien liiton ensi-mäinen
kongressi. Kokoukseen oli
kutsuttu kaikkien siirtomaiden sor­toa
ja imperialismia vastustavien
yhdistysten ja järjestöjen edustajia,
joita olikin saapunut, edustaen 40
kaneallisuutta, yhteensä 174 edus­tajaa.
Edustettuna olivat Yhdys­vallat,
Meksiko, Cuba, Porto-Rico,
Keski-Amerika, Peru, Venetsuela,
Columbia, Kiina, Intia, Hollannin
Itä-Intia, Marokko, Algeria, Tunb,
Egypti, Saksa, Englanti, Ranska,
Hollanti, Tshekkoslovakia, Itävalta,
Italia, Syyria ja Palestiina.
Edustajien joukossa huomattiin
lukuisa joukko kansainvälisesti tun­nettuja
henkilöitä, kuten Kata jama
Japanista; Rikhard Moore, edustaen
Amerikan neekerityöläisten järjes­töä;
Manuel Gomez Yhdysvaltain
kommunistipuolueesta; Harry Pöllit;
A. J . Cook, eversti Malone j a Geor­ge
Landsbury Englannista; Henri
Barbusse Ranskasta; .George Lede-
1. Imperialismi j a sen seurauk­set
siirtomaissa j a puolisiirtomaissa-
2. Imperialismi j a sodanvaara.
3. Sorrettujen maiden kansallis­ten
vapaustaisteluliikkeiden ja impe­rialististen
maiden työväestön väli­nen
yhteistoiminta.
4. Kansallisten vapaustaistelu-liikkeiden
yhdistäminen kaikkien,
niin siirtomaiden kuin imperialistis­tenkin
maiden työväenliikkeiden
kanssa.
5. Pysyväisen maailmanlaajuisen
järjestön perustaminen, yhdistä­mään
kaikki voimat imperialismia
ja siirtomaasortoa vastaan.
Kongressin puheenjohtajaksi va­littiin
Edo Fimmen, kansainvälises­tä
kuljetustyöläisten Järjestöstä.
Kunniapuheenjohtajaksi valittiin Ge­orge
Landsbury, professori Albert
Einstein, kirjailija Romain Rolland
ju rouva Sunjatsen.
Ledebourin puhe
Toisena kokouspäivänä puhui van­ha
sosialisti Ledebour. ^ Hän kumo-bour,
W. Munzenberg ja t r i ^ e l e n e si ensinnä sen noskelaisten väitteen,
Stocker Saksasta; j a Edo Fimmen
kuljetustyöläisten kansainvälisestä.
Nykjrpäivien mahtavin j a voimak­kain
vapaustaisteluliike oli lähettä­nyt
Kiinasta voimakkaimman lähe­tystön,
johon kuului yhteensä 16
henkeä.
Edustettuina olivat valkoiset, mus­tat,
keltaiset ja ruskeatkin.
Enemmbtö edustajista oli sorre­tuista
siirtomaista.
Kongressin kutsui järjestykseen
Englannin hiilenkaivajain järjestön
johdon jäsen S. O. Davies. Kun
Belgian cdustajakamarin jäsen ^tri
Marteaux oli tervehtän>'t kongres­sia,
piti kirjailija Henri Barbusse
tervehdyspuheen, jota varten hän
oli lähtenyt sairasvuoteelta liikkeel­le.
'"Esittäessäni veljellisen terveh­dyksen
kaikille niille, jotka ovat
tulleet tänne maailman kaikilta kol­kilta,
edustaen lukematonta paljout­ta
inhimillisiä olentoja", alkoi hän
puheensa", sanon minä teille: Te
ette ole tulleet tänne ainoastaan
veljeilevään ja lyömään kättä;
vaäit t6>~oiei^. myö& taistelijoita,
j6tkB ovat saapuneet tänne taiste­lun
järjestämbtä vartem Te tu­lette
esittämään maailmalle vanhan
huudon vapaudesta, kaikkien rotu­jen,
.sorrettujen kansojen ja luok­kien
vapauttamisesta". Barbussea
tervehdittiin myrskyisin suosionoso-tuksin
ennen puhetta, sen kestäes­sä
' j a päätyttyä^
Kun kongressille oli luettu rouva
Sun jatsenilta, kubmintang-puolueen
johdolta ja Kiinan vallankumouksel­lisilta
armeioilta saapuneet ~ sähkö­sanomat,
nousi kuomintangin edus­taja
Liao puhum^ään.
Taistelu voittoon »«akka
Hän vakuutti, että Kiinan kansa
pn päättänji; tabtella siksi,' kunnes
täydellinen j a lopullinen voitto saa-
\attetaan. "Imperialismin kukista­minen",
jatkoi hän, "on tehtävä,
johon kaikkien sorrettujen joukko­jen
on ryhdyttävä. Tämän kongres­sin
merkitys on siinä, että se saat­taa
meidät yhteen, laskeaksemme
tien tulokselliselle yhteistoiminnalle
yhteistä vihollista' vastaan." Puhu­ja
oli iloissaan siitä, että kongres­sissa
oli edustettuna imperialististen
maiden järjestyneet työläbet. "Jos
työläiset tyytyvät palvelemaan im­perialismin
tarkotuksia", jatkoi han
edelleen, "niin he tietämättään a-vustavat
omia sortajiaan, siUä impe-rialistbissa
maissa ei^-ät työläiset
hallitse, vaan heidän vihollbensa."
Hän kiitti Europan ja muiden
maiden järjestyneitä työläisiä hei­dän
vastalauseliikkeestään Kiinan
puolesta ja lopuksi lausui kiitokset
Neuvostoliiton työläisten ja talonr
poikain hallitukselle, joka on osot-tautunut
kaikkien maiden sorrettu­jen
kansojen uskolliseksi ystäväksi
ja auttajaksi.
Kiinao puolella Eaclamtta vastaan
Tervehdyksien sarjassa oli huo­mattavimpia
Englannin itsenäisen
työväenpuolueen edustajan BrCK^-
wayn puhe, missä hän sanoi Eng­lannin
työväestön noudattavan seu­raavalla
kerralla hallituksessa olles­saan,
MacDonaldin hallituksen im­perialistisesta
siirtomaapolitiikasta
suuresti poikkeavia menettelytapo­ja.
"Jos sota sjrttyy", sanoi hän,
"tulemme me olemaan Kiinan puo­lella
ja Englantia vastaan." Lo­puksi
hän puristi kuomintangin e-
«Sosialistisen työväen intematsionali», toinen kan*
sainvälinen on osottanut «kaikkien maiden työläisille
ja sosialbteille» julbtuksen, missä kdbotetaan yhty­mään
«Englannin työväeniiikkieen mukaan, joka takte-lee
saattaakseen Kiinan.maailman tavsin itsehallinnnbl-lisien
kansojen joukkoon» j a kaikissa maissa vaati-,
maan: «Ulkomaalaisten sotajoukkojen ja laivojen ta-1*^"^*^^^" ^»3°» tervehti
kabinkutsumista; Kiinan kansalle tävdellbtä nippu- r " ^ ' ^ " " ^ ^ ^ ' ^ ? t y ö i - ä e n p u o l u -
., • . ^\ een nimessä koko kongressia,
matlomuutta; kaikkien epäoikeutettujen sopimusten pe-'
ruuttamista; konsessionien ja eksterritoriaalioikeuksien; Kongressin työjärjestys
lakkauttamista; ja Kiinan tulli-vja postipalvelukselle j Kongressin työjärjestyksessä o l i -
itsenäisy)-ttä.» jvat seuraavat, asiat:'
että kongressi olisi kommunistinen,
selittäen samalla, että hän itsekään
ei ole kommunisti, vaikka on val­mis
taistelemaan imperialismia vas­taan
rinnan kommunistien kanssa.
Hän osotti selvästi toisen intema-tiohalen
johtajien, MacDonaldin ja
sen nykyisen sihteerin Friedrich A d ­lerin
petturuuden. Hän muistutti
mieleen,' miten MacDonald oli Stutt­gartin
konferenssissa 1907 äänestä­nyt
imperialismia vastustavan pää­töksen
puolesta, jonka toteuttamiseen
hänellä oli työväenhallituksen pää-miehenä
ollessaan mitä parhain tilai­suus.
Hän lausui muutamia sanoja
vanhasta japanilabesta työväenliik­keen
esitaistelijasta Katajamasta,
joka oli saapuvilla j« Stuttgartin
konferenssissa. Edelleen hän terot-ti
mieliin -eitä tärkeyttä, mikä on
kuljetustyöläbillä kansainvälisessä
taistelussa imperialismia vastaan^
Hän sanoi esittävänsä kongressille
myöhemmin päätöslauselman suurla­kon
käyttämisestä aseena imperia­lismia
vaataan j a tämän menette­lytavan
saattamisen mabdoUbimman
tunnetuksi ja suosituksi työläisten
keskuudessa.
Pollittin puhe
Englaimin . ammattiyhdistysliik­keen
vähemmistön edustaja Pollitt
sanoi, että "mitä me olemme^ kuul­leet
täällä sorrosta siirtomaisisa, p i ­tää
myös paikkansa Englannin työ­väestöön
nähden". Hän kertoi ka­pitalismi-
imperialismin Englannissa
aiheuttamasta työttömyydeltä ynnä
muista sen seurauksbta. "Imperia­lismi
pohjautuu tätä nykyä itapita-lismiin.
Englannin työväestö r u ­peaa
oivaltamaan tämän päivä päi­vältä
yhä selvemmin." Hän mai­nitsi
miten pelkät lupaukset j a mie-lenosotukset
eivät riitä, niin lois­tavia
kuin ne lienevätkin. Tarvi­taan
tekoja. "Meidän tulee ryhtyä
toimenpitebiin estääksemme joukko­jen
lähettämben", sanoi hän edel­leen.
Hänen puheessaan oli runko
kongressille myöhemmin esitettä­vään
päätöslauselmaan, minkä t a ­kana
tullenevat seisomaan kongres­sin
brittiläiset, kiinalaiset ja intia-labet
edustajat.
••••••«•••••••••••••«••••••••••«•••••.
;Canadan Suomalaiseni
j Järjestön asioita |
CANADAN SUOMALAISEN JÄR-JESTON
JA TYOLXISNAISTEN
UITON JÄRJESTÄJÄN TOV.
SANNA KANNASTON
MATKAOHJELMA
Maaliskuulla:
Sioux Lookout
Quibell
New Finland .
25 ja 26 p.
. 27 p.
. . . . . 30 p.
HnhUknnllä:
Nummola j a Frontier . .1, 2 ja 3 p.
Coleman . . . . . . . . . . . . 5, 6 j a 7 p.
Barons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 p.
Canmoro 9 j a 10 p.
Matka on järjestetty yhteistoi­minnalla
Canadan Työläbnabten
liiton kanisa. Liiton osastoja ja
järjestömme osastoja, sekä yksi-tybiä
tovereita pyydetään järjestä­mään
tilaisuudet ja avustamaan
järjestäjän työskentelyä paikkakun­nillaan,
ntabin voidaan järjestää
i yleisiä puhetilaisuuksia ja päivän
ajalla Työläbnaisten liiton osasto­jen,
toimikuntien y.m. kokouksia,
sekä oppi- ja l^eskustelutilabuuksia,
joihin tulee innostaa mahdollbim-man
paljon osanottajia.
Toverien olisi huomioon otettava
myöskin se tosiasia, ettei Työläis-nabten
liitolla ole varoja, eikä jär­jestömme
rahavarat salli järjestä­jän
liikkeellä pitämisiä. Monilla
alueilla ovat naisten osastot erikoi­sesti
luvanneet huolehtia matkan
aineellisesta avustuksesta, ^oten yh-tebtorminnalla
voidaan saada hyvät
tulokset tässäkin suhteessa.
Riippuu etukäteen valmistelusta
ja yhtebtoiminnasta yleensä jär­jestäjän
työskentelyn onnistuminen.
Älkäämme laiminlyökö mitään^ mil­lä
voidaan auttaa tämän matkan
yhteydessä asiamme edbtämistä.
Luokkataistelutovemudella,
Canadan S. J . -toimeenpaneva
komitea,
K : t t a A. T. H i l l , siht.
toisempia kuvIa, -rtot
ijät jätetään pob.'
Edelläluetusta selviää, että Ruot­sin
Amerikan linjan yhtiö on ajjj.
nnt hankkimaan kuvia Suomen tvö-väen
elämästä, esittääkseen n i i ^
varjokuvia täällä oleville suomalai­sille.
Alotetta tietysti ilolla terveh­dimme
j a otamme niielihj-\-ällä kat-seltavaksemme
kulttuurin ke^äitystk
kansalaistemme keskuudessa koti­maassamme,
milloin meille sellaista
tilaisuutta tarjotaan. — J .
SaidtSte. Marien ODtisia
Mahtavat iltamat'toimii Toronton
osaston voimistelu- j a urheiluseura
Yritys lauantai-illallä maaliskuun
19 päivä osaston huoneustolla. I l ­tamassa
esiintyy Yrityksen mies-
Bowie, B. C .
Mara
Salmon Arm
White Lake . . . .
Carlin "•...
Chase - • - • . . . . . .
Vancouver . . . . .
Ladysmith . . . . ..
Cob Tree
Chase River . . . .
Vancouver . . . . ..
•Webster's Corners
. . . . 11 j a 12 p.
• • •••.««• 1.3 p*
14, 15 j a 16 p.
. . . 1 7 p.
18 p.
19 ja 20 p.
. . . . . . . . 21 p.
. - 22 j a 23 p.
... 24 ja 25 p.
. . . 26 j a 27 p.
. . . . 28 p.
29 ja 30 p.
Tookolranlla:
Vancouver 1 ja 2 p.
ja naisvoimistelijat sekä painijat,
joten paikkakuntalaisille illasta
epäilemättä muodostuu yksi harvi­nainen,
arvokas tilaisuus. Sillä on
taasen jo pitkä aika, kun Yritys on
esiintynyt täydessä monipuolbuu-dessaan,
joten paikkakunnalla ole­vat
voimbtelun j a urheilun ystävät
täyttävät pitemmittä kehumisitta
osaston juhlasalin viitnebtä tilaa
niyöten.
Konununistipiuolueeseen kuuluvii-en
suomalaisten jäsenten yhteinen
kokous pidetään Suomalaisen osas­ton
huoneustolla sunnuntai-iUalla
maaliskuun 20 päivä alkaen kello
kuusi. Tämä kokous piti pitää jo
maaliskuun •. ensimäisenä. sunnuntai--
iltanä, mutta silloin olleen "kädet
i r t i Kiinasta"-protestikokouksen
vuoksi ei voitu tätä pitää. J a useat
tärkeät tällä kuukaudella menossa
olevat asiat vaativat puoluejäsenten
yhteistä mielipiteitten vaihtoa. Ot­takaapa
s i b huomioon j a saapukaa
joukolla j a täsm^leen, sillä samana
iltana kello kahdeksan alkaa suo­malaisen
osaston varsinainen maa-
Ibkuun kokous.
"Kädet irti Kiina»ta"-protestiko-konksessa,
joka pidettiin täällä sun-nuntai-
illalla maalbkuun 6 päivä,
oli labor temppelin avara juhlasali
lehtereineen tupaten täynnä yleisöä.
Puhujina esiintyivät tav. Spector,
J . Simpson j a kiinalainen Marks,
kiinalaisen kansallisen yhdistyksen
sihteeri. Kokouksessa vallitsi innos­tunut
mieliala ja puhujat myöskin
pitivät innostavat puheet jolcainen,
vallankin tov. Spector piti ensiluok­kaisen
agitatsionipuheien, Qcuvaten
maailman imperialbmin pirullisuu­den
ja sen vallan ovelan kieryyden,
miten se osaa rauhastakin puhuessa
ajaa sotaisia pyyteitään.
Lausuttu toivomus toteutuu.) Ruot^
sin Amerikan linjan toimesta .esitet­tiin
täällä helmikuun 27 päivä var­jokuvia
Suomesta, jossa tilabuudes-sa
oli useampi sata katsojaai. T i ­laisuudessa
kuvien esittäjälle Mr.
Ekströmille lausuttiin toivomus, et­tä
"meikäläisillä taloilla olisi pal­jon
sopivampi esittää työväenyhdis­tyksien
kuvia sekä muita arvok­kaampia
kuin kirl^ot j a riihirähjät,
Olamme esityksen jälkeen saaneet
Mr. Ekströmiltä kaksi kirjettä; en-simäisen
ensi päivältä maaliskunta,
jossa kirjeessä yhtiön puolesta k i i ­tetään
^itä runsaslukubesta osan­otosta,
joka tUabuudessa oli, sekä
samalla ilmotettiin, että ovat ryb-t3meet
tiedustelemaan New Yorlas-ta
liildceen pääktmttorista, olisiko^
mahdollista saada kuvia Helsingin
työväentalosta j a yleensä Suomen
työväen toimintaa koskevbta lai­toksista.
Maalbkuun 7 päivä päivä­tyssä
kirjeessään Mr- Ekström iU
mottaa "viitaten kirjelmääni teille
maalbkuun 1 päivältä, jolloin mai­nitsin,
että olemme kirjottaneet
New Yorkin konttoriimme? kehotta­en
sen hankkimaan meille työväen­luokalle
sopivia kuvia, voin nyt ilol­la
ilmottaa, että tänään olemme
saaneet vastaanottaa komean k u ­van
Helsingin työväentalosta j a l u ­vattiin
lähimmässä tulevaisuudessa
mieille useampia kuria työväen elä­mästä.
Jos joskas tulevaisuudessa vielä
saamme tulla sinne näyttämään ku­via,
niin varmasti näytetään mie-
Niista suurista myyjäisistä. Jo-J:a
suoinalaben järjestön osasto järjes­tää
yhdessä ompeluseuran kanssa
tänä kevännä, ei ole puhuttu \-ielä
luotua sanaa- Näitä myyjäisiä .-ar.
ten ompeluseuran naiset valnäjia-vat'
käsitöitä suurella kureella ja
kaikki työt tulevat arvokkaita voi-töiksi
sekä vielä Ibäksi paljon muu­ta.
Kaiken kruununa on neljä pää­voittoa,
jotka kaikki ostetaan.
Nyt olemme saaneet luvan lähet­tää
lippuja myytäväksi osastoille
Canadassa j a Yhdysvalloissa. Ja
myyjäbkomitea toivoo, että niillä
paikkakunnilla, joihin olemme lä­hettäneet
myyjäblippuja, ne otet­taisiin
huomiopn j a että kaikki
osastot j a yksityiset töhrit teki­sivät
voitavansa niiden suhteen.
Me emme mitenkään olisi tahto­neet
turvautua toisten paikkakun­tien
apuun, koska tiedämme että
joka paikassa on rahattomuus ja
omat menot suuret. Mutta me nyt
kuitenkin päätimme yrittää sillä ta­valla,
koska näyttää että jatkuva
huono työaika' kestää paikkakunnal­la,
että me emme oikein omin
avuin selviä asioistamme. Ja rahaa
tarvitsemme hyvin pian enemmäs­sä
määrässä saadaksemme \-elka-taakkamme
lyhyemmäksi.
Osastotoimintamme on kyllä vil­kasta.
Iltamia olemme järjestäneet
niin usein kuin mahdollista. Näy­telmiä
on esitetty melkein joka lau­antai.
Mutta yleinen rahattomuus
paikkakunnalla j a se seikka, että
suomalainen väestö siirtyy metsiin
talven ajaksi, että kannattajajouk­ko
on pieni; siipbtaa iltamien tulot
varsin vähiin, j a menot ovat suuret.
Toverit, 'luottaen teidän solidaari­suuteenne
uskallamme toivoa, et­tette
sivuuta mitättömänä seikka­na
meidän myyjäislippujamme. Sil­lä
se on teille pieni asia saada
muutama kjmimenen lippua myytyä,
niutta meille se on elinkysymys,
sillä talomme menettäminen on lii­an
suuri bkn'meille ja. yleensä työ­väenliikkeelle;
Onhan asiamme yb-
'tJeinep. Sib kaikki yhden ja yksi
kaikkien puolesta.
Toveruudella
Myyjäbkomitean jä€en.
Port ArtimriD autisia
Metsätyöt alkavat jo loppumaan,
sillä vallinneet sateet ovat lopetta­neet
viimeisetkin ajomahdollisun-det
metsässä. Miesten on sib pakko
tulla kaupunkiin odottamaan uu.sien
työpaikkojen aukeamista. Kuinka
lupaava niiden saanti tulee olemaan
tänä kevännä, on vielä vaikea sa­noa,
mutta saa olla varmakin, että
ei suinkaan se ole kummempi kuin
edellisinäkään vuosina. Tämän tal­ven
aikana on kyllä paljon puhuttu
suurista työpaikkojen aukeamisista,
mutta nibtä ei vielä ole mitään
merkkejä havaittavissa. Uittokausi
taasen ei ala ennenkuin vasta huh­tikuulla,
jos kevät tulee tavalliseen
tapaan, joten metsämiesten on pak­ko
taasen kuukauden j a ehkä pi­temmänkin
työttömyysajan kärsiä
sen päälle, mitä talvejla ovat olleet
työssä.
L. W. I. nnion toimeenpaneva ko­mitea
viimeisessä kokouksessaan
päätti kutsua paikallisten nnion jä­senten
yleisen kokouksen koolle
maalislcuun ' viimebinä päivinä, jos­ta
ilmotetaan lähemmin paikallisilla
ilmotuksilla.
Keskusteltiin edustajakokouksel­ta
tp. komitealle siirretystä asiasta,
edustajan yalitsembesta Montrea­liin
itsenäisten ^ tySväennnioide^
konventsioniin ja in^ös edustajan
eyästämisestä.
* «-Rikknrikysymykset olivat 'ri\y^
taasen eällä, mutta kokous siirsi
niiden käsittelyn siksi, kunnes ylei­sen
edustajakokouksen pöytäkirjat
saadaan ulos j a jokainen näkee nk-kurikysymyksestä:^
tehdyt päätökset
niistä. .
Kevät- j a kesäjuhlien ynnä ilta­mien
pidosta keskust^tiin ja pää­tettiin
eättää haalin pyyntö s. 3-
täkäläbelle osastolle iltamien
varten huhtikuun alussa, sekä vi^'
komitealle kesäjuhlien pidosta to^'
kokuun lopulla. "
PoUUi korjasL Kaksi 15 vuoden
vanhaa poikaa vangitsi C. P-poliisi
Port Arthurin puolelta koffl?"
panian ratapihalta tavaravauniiista-
P o l i b i kulotti pojat poliisilaitolcse^
suojiin, jossa poikia kuulusteltiin
pojat selostivat, että he läht;v£-