Vapaus, July 16, 1925

              •My
ii
.h
I I .
V.''
Suomen porvaristo sai Venäjän
Buuren vallankumouksen myllerryk­sessä
ja Suomen työväen ja talon­poikain
hävittyä aseellisessa luokka­taistelussa
suuren perinnön Venä­jältä,
Miljaardeissa on laskettava
se omaisuus. Kaiken tämän lisäksi
sai Suomen porvaristo Tarton rau­hansopimuksen
pohjalla arvokasta
tuottavaa omaisuutta (Annanteh-taan
metsät) ja 9 milj. dollarivoi-ton
(noin 65 milj. mk- v. 1917 kurs­sin
mukaan), minkä Suomen pank­ki
oli saanut Venäjän valtiolta v.
' 1917 ostamistaan dollareista ja pun­nista
ja jonka summan takaisin-maksuvaatimuksesta
Neuvosto-Ve­näjä
mainitussa sopimuksessa luo­pui.
Kaikki tämä perintö on tuh­lattu
muutamassa vuodessa sekä li­säksi
suunnilleen puolet työväen ja
talonpoikain käsillä luodusta rik­kaudesta,
kansallisomaisuudesta.
Suomen teollisuus ei ole sanottavas­ti
laajentunut, markkinapaikat ovat
epävakaisia, tuonti pysyttelee suu­rempana
vientiä, talous joutuu tiu­kemmalle,
minkä vuoksi valtion Ja
kuntien on yhä tiheämmin käännyt­tävä
ulkomaalaisten rahakapitalis-tien
puoleen monimiljoonaisine lai-na-
anomuksineen ja panttikirjoi-neen.
Velkaantaniaen ja kimtallis*
•arallisaas
Valtion kulutus on huimaavalla
vauhdilla kasvanut Suomen joudut-tua
"itsenäiseksi". Ulkomaiset Ja
kotimaiset lainat ovat kasvaneet
viimeisinä vuosina moninkertaisesti
siitä, mitä ne olivat ennen v. 191B,
jolloin ryhdsrttiin ylellisiin suurval-takunnallisiin
ja kuninkaallisiin
hummailuhin. Suomen valtiovelan
kasvua havainnollistuttavat seuraa­vat
numerot:
V. 1680 62.5 milj. kultamarkkaa
„ 1860, 82 „
„ 1900'111 „
„ lÖlO 178 „ „
„ 1914 171 „
„ 1924 446
tl
Tänä vuonna on päätetty ottaa
800 milj. markan laina, Jbsta puo­let
(10 milj. doll.) on jo Ameri­kasta
erittäin raskailla ehdoilla saa­tukin.
Sen lisäksi vielä lyhytaikai-neii
300'milj. markan lainan ottoon
on eduskunta hallituksensa valtuut­tanut,
joten tänä vuonna päätetyt
lainat lukuunotettuna valtion laina­määrät
kohoavat hfiBQ milj. pape-rimarkkaan
eli suunnilleen 556 milj.
kuUamarkkaan, V:sta 1923 alkaen
on Suomen valtio ottanut ulkomai­sina
lainoina 56 milj. doll., joista
korkömäärä nousee noin 210 milj.
markkaan. Kuntien ja yksityisten
pankki- jia. teollisuusharjoittajain
lainauksia ei näihin summiin sisälly.
Suomen kansallisvarallisuus on
valtion viimeisen inventaarion mu­kaan
' laskettu 11 miljaardlksi pa-perimarkaksi.
Edellä olevista nu­meroista
huomaamme, että "itsenäi­sen
Suomen perustamiskustannuk­set''
ovat tavattoman kalliit. Val­koinen
porvaristo on tuskin kunnol­leen
päässyt alkuun, kun jo puolet
kansallisrikkauksista on huijattu ja
tuhlattu valtaa pitävän kapitalisti-luokan
luokkakoneiston hyväksi.
Tetdlitiios ja tuotanto
Viime vuosien huimaava velkaan­tuminen,
edellyttäisi kasvavaa tuo­tantoa
ulkomaille vientiä varten sa­moinkuin
toiselta puolen kulutuksen
supistamista ei" ainoastaan valtion,
mutta myöskin yksityisen talouden
piirissä. Molemmat ovat erittäin
vaikeita ehtoja Suomen porvaris­tolle
täytettäviksi. Suomen teolli-
Buuskapitaliatit yrittävät tuotannon
lisäämistä jatkamalla työpäivää ja
omaa voitto-osuuttaan suurentaak-seen,
alentaa työpalkkoja. Siis
täyttää ensimäistä ehtoa, käymällä
työläisen niskaan kiinni. Mutta
"tuotannon lisääminen" tällaisilla
keinoilla on epäonnistuva. Vain
teollisuutta laajentamalla, koneita
uusimalla, parempia palkkoja mak­samalla
ja normaalityöpäiviä teke­mällä
olisi sen ehdon täyttämiseen
parempia mah,dollisuuksia, ottamalla
tietenkin huomioon, että löytyy
myös tavarain menekkimahdolli-suuksia.
Suomen kapitalisteilta kui­tenkin
puuttuu näiden viimemainit­tujen
ehtojen täyttämiseen edelly­tyksiä.
Kulutuksen supistamiseen
ovat työläiset ja 'talonpojat aikoja
sitten joutuneet. Työttömät jo ai­van
nälkäkuoleman rajalle saakka.
Kulutuksen supistamisen pitäisi ta­pahtua
nyt itsensä yläluokan piiris­sä.
Mutta siihen se ei taivu.
Muuten kulutuksen supistaminen
yleensä on turmtollista itselleen ka­pitalismille,
kuten on havaittavissa
varsinkin nyt laajan työttömyyden
pakollisena seurauksena. Kulutuk­sen
supistamisen seurauksena on
monien tehdaslaitosten sulkeutumi­nen,
tuotannon väheneminen ja ta­loudellisen
elämän lamaannuksen
vaikutus kaikille' aloille.
Kirj- OTTO VILMf
Kolmas vaikeus tuotannon ja vien-
, nin kohottamiselle on vakiintunei-j
den ulkomaisien markkinain puute.
Silloin tällöin porvaristonkin kes­kuudesta
kohotetaan varoittavia ää­niä
pääoman lainailua vastaan. Mut­ta
porvaristo yleensä viittaa ylpeil-len
metsien ja koskien rikkauksiin,
ollenkaan ottamatta huomioon, et­tä
todellisuudessa näillä rikkauk­silla
on taloudellista merkitystä ai
noastaan sikäli kuin niillä on me-nekkimahdollisuuksia
ja sikäli kuin
niitä kannattaa eksploateerata me­nekkiä
varten. Ja reippaasti tähän
porvariston käsitykseen yhtyvät sos.-
dem. johtoherratkin. Niinpä sos.-
dem johtomies Tanner viimeistä val­tion
lainakysymystä käsitellessä
eduskunnassa perusteli 800 milj.
lainanottoa sillä, että hän "pitää
tärkeänä että tällainep kapitaliköy-hä
maa pääsee hyvään alkuun hank­kimalla
ulkoa pääomia, joita omassa
maassa ei ole". Tuomari Tanner
on ollut vuosia kapitalisteille hom­maamassa
pääomia, ei suinkaan
työväenluokan hyväksi, mutta niin­kuin
hänenkin lausunnostaan käy
selville, ei ole vielä päästy edes "hy­vään
alkuun". Rahat kun ovat
menneet yksityisten kapitalistien
taskuihin.
Tuotannon kohottamisen yhtenä
yleisenä vaikeutena on se, että Suo­men
teollisuus on kovin yksipuoli­nen
ja riittämätön. Suomen pää­teollisuuden
muodostavat saha- ja
paperiteollisuus. Nämä kaksi teol­lisuudenhaaraa
käsittävät yleensä
lähes 90 pros. koko maan viennis­tä,
minkä vuoksi maan kauppata-saus
pääasiassa riippuu näistä kah­desta
tuotannonhaarasta.
Tällainen teollisuuden yksipuoli-,
suus kapitalistisen järjestelmän val­litessa
asettaakin maan talouselä­män
vaaranalaiseksi, sillä kun la-maanus
kohtaa näitä teollisuusalpja,
taikka vaikkapa kouristelee pahem­min
vain toistakin niistä, on koko
maan talouselämä lamassa.
Mutta vielä vaikeammaksi ja vaa-ranalaisemmaksi
talouselämän tekee
teollisuuden yksipuolisuus . markki­nain
kannalta katsoen. Suomen «a-hateollisunden
lamaannustilaan vai­kuttaa
se, että se on saanut itsel­leen
uusia kilpailijoita markkinoil­la.
Niinpä nyt Suomen saharuhti-naltten
kilpailijoiksi (Englannin puu­tavaramarkkinoille
on iln^estynyt
Latvia, Liettua, Tshekko-Slovakia,
mutta kaikkein vaarallisimmaksi
Neuvosto-Venäjä. Tämän vuoden
maalisk. 28 p:n puutavaramarkki­noita
koskevassa katsauksessa vali-,
tetaankin ei ainoastaan sitä, että
puutavaramarkkinat ovat muodostu­neet
"mutkallisiksi", mutta erit­täinkin
sitä, että "Venäjä on äs­kettäin
alkanut eäintyä Englannin
markkinoilla, jonka vuoksi puutava­ran
ostajien huomio on kohdistunut
siihen". Aikaisemmin mainittiin eri­koisesti,
että y venäläisen puutavara-trustin
"Severolesin" tavara laadul­taan
on ensiluokkaista ja kilpailu­kykyistä.
'
Suomen puutavarain ostajina ovat
esiintyneet paitsi pääostajaa Englan­tia,
Ranska, Belgia ja Hollanti. Ai­kaisemmin
oli huomattava puutava-
~ostaja Espanja, mutta useaan ; vuo­teen
ei se enään-ole esiintynyt os-,
tajana. Nykyään vallitseekin Suo­men
ja-Espanjan välillä täydellinen
kauppasota.
Belgia ja Hollanti eivät ole eri­koisen
suuria ostajia. Sen vuoksi
päähuomio on ponnistettava edelleen
Englannin markkinoille. Ennen maa­ilmansotaa
Venäjä yhdessä Suomen
kanssa hankki Englannille enem­män
kuin puolet sen ulkomailta
tuottamista puutavaroista. . Neuvos­to-
Venäjän teollisuus rappeutettiin
maailmansodan aikana sekä sittem­min
vielä monivuotisen maailman-kapitalistien
saarron aikana. Mutta
sinäkään aikana, kun Neuvosto-Ve­näjä
oli eristetty kaikilta maail­manmarkkinoilta,'
ei Suomen puuta-varateollisuus
kyennyt tuotantoaan
kohottamaan, vaikka markkinat näi­nä
aikoina koituivat luonnollisesti
Suomen ja Ruotsin hyväksi. Neu­vosto-
Venäjä on kohonnut jalkeil-leen,
pontevasti kohottaa talouttaan
ja tuotantoaan. Sen tuotannon ko­hoamisen
seuraukset tuntevat jo
Suomen sahakapitalistitkin. V. 1924
kohosi jo Neuv.osto-Venäjän puu­tavaran
vienti 450,000 st. Suomen
puutavaravienti samana vuonna oli
1,139,800 st. ja Ruotsin 840,000 st.
Sahateollisuuden tuotannon kehi­tystä
tutkiessamme havaitsemme, etr
tä v:sta 1913 v:een 1923 saakka
tuotanto , on pysynyt jotensakin sa­malla
tasolla, lukuunottamatta vii­me
vuotta, jolloin vienti kohosi vä­hän
yli 1 milj. st., mutta joka vien­ti
tapahtui epäedullisten hintasuh­teiden
vallitessa, siten että pudo­tettiin
alkuvuoden hinnoista män-tytavara
21—^20 punnasta st. 14—
13 % puntaan ja kuusitavara 16—
%—14% 12—11 puntaan st. V.
1913 oli sahatun puutavaran vienti
Suomesta 903,000 st., mutta v. 1923
vähemmän eli &01,000 st. Näistä nu­meroista
näemme, että ulkomaisen
velan maksaminen puutavaratuotan-non
ja viennin kohottamisella näyt­tää
kovin epätoivoiselta. Vaikka
uusia velkoja ei enää otettaisikaan,
pitäisi viennin sittenkin. kohota voi­makkaasti
senkin vuoksi, että maa-kykenisi
selviytymään lainatun pää­oman
kuoletus- ja monisatamiljoo-naisista
korkosummista.
Toiselta pääteollisuuden alalta,
paperiteollisuuden alalta ansaitsee
myöskin ottaa joitakin numerotieto­ja
havainnoHistuttamaan tämän te­ollisuudenhaaran
tuotantoa. Pape­rin
valmistus oli:
V. 1913 167,631 tonnia
„ 1922 212,575 „
„ 1923 209,395 „
Mikä V. 1924 paperin valmistus­määrän
kokonaissumma oli, siitä ei
ole tietoja, mutta maasta viedyn pa­perin
määrä ei kohonnut virallisen
tilaston mukaan kuin 183,800 ton­niin,
kun taas Paperikonttorin anta­man
tilaston mukaan vienti kohosi
192,793 tonniin. Tuotannon brut­toarvo
oli V, 1922 1,580 milj. mk.,
V. 1923 1,605,4 milj, mk., joten se
on noussut vain 25.4 milj. mk. eli
1 pros. Vientiä taas verraten edel­listen
vuosien tuotantoon, voidaan
sanoa, että asema lienee bruttoar­voonkin
nähden pysynyt jotenkin
samanlaisena.
V. 1913 nousi paperitavaran vien­ti
Venäjälle 139,400 tonniin ja
18,532 tonn. puumassaa. Nämä nu­merot
meille selvittävätkin, miksi
paperiteollisuuden "itsenäisyyden"
aikana ei ole päässyt kohoamaan ja
miksi paperimarkkinat ovat Suomel­le
olleet epävarmat. Lännestä pa-periherrat
eivät vielä ole löytäneet
vakiintuneita markkinoita, sellaisia
kuin oli Venäjä ennen ja Neuvosto-
Venäjä olisi nykyään. Selvää on,
että länsimaiset markkinat eivät
ole pysyviä ja vakavia, varsinkin
sen jälkeen kun Canada on ilmaan­tunut
paperimarkkinoille Suomen
kilpailijaksi uusiaikaisine koneineen
ja kun Keski-Europan ja Balkanin
maat ovat jääneet lähes kokonaan
markkinoilta pois.
Huomattavaa tuotannon alentu­mista
viime vuosina on ollut yielä
havaittavissa nahka- ja karvateoUi-suuden,
samoinkuin kutoma-, metal­li-
ja koneteollisuuden aloilla. Maan
koko te^oUisuu^en . bruttotuotanto
vista 1913 v:een 1923 on vähenty­nyt
13.7 pros.
Maan teollisuuden tuotannon vä­heneminen
selvästi osoittaa ei aino­astaan
sitä, että Suomi Venäjän
markkinoista eristetyksi jouduttu­aan
ja epävakaisten markkinain va­raan
jäätyään, ei ole voinut olla
kärsimättä vahinkoa kaikilla aloilla.
Pääomaa ei ole sen vuoksi päässyt
muodostumaan siinä määrin kuin
teollisuuden laajentamiseksi ja ko­neiden
uusimiseksi olisi ollut tar­peellista.
Ei siitäkään huolimatta,
että valtio on koettanut rahoittaa
näitä pääteollisuusaloja. Vanhoil­la
vehkeillä on täytynyt vain re­tuuttaa
eteenpäin. Asema länsimai­den
uusilla markkinoilla puuhailles­sa
on johtanut siihen, että puu- ja
paperiteollisuuden tuotannonhaarat
ovat "itsenäisen" Suomen aikana
velkaantuneet lähes 2000 milj. mk.
Maatalouden tuotanto ja talonpoi­kain
asema
Maanviljelystä ja maatalouden
tuotantoa koskevissa tilastoissa öso-tetaan,
että viljellyn' peltoalan laa­juus
on kasvanut kovin vaivaloisesti.
Vv. 1910—1920 on se kasvanut
vain 8 pros. Mutta lähes samassa
suhteessa on lisääntynyt väestö, ni­mittäin
7 pros.
Maataloushallinnon tutkimustoi­miston
tiedonannoissa Suomen maif
talouden kannattavaisuudesta v.
1924 sanotaan, että kokonaistuotto
v:een 1923 verraten on laskenut 4.3
pros. Kokonaistuotannon alenemi­sen
oli aiheuttanut heikko sato (pit­kä
kevät, sateet, tulvat), joka edel­liseen
vuoteen verraten laskivat
14.6 pros.
Karjan tuotanto ei ole heikontu­nut.
.
Seurauksena maatalouden liike­kustannuksien
noususta ja koko­naistuoton
laskusta oli puhtaantuo-ton
yleinen lasku. Koko maassa pu­tosi
• puhdas tuotto peltohehtaaria
kohti 398:sta 189 mtkaan sekä kan-nattavaisuusprosentti
5.5'.stä 2.6
pros.' eli 25.5 pros. edelliseen tili­vuoteen
vefraten.
Tuotannon tulokset maatalouden­kaan
alalta eivät ole erittäin loh­duttavia.
Karjalataloustuotteita,
pääasiassa voita ja juustoa on viety
ulkomaille. Mutta voimarkkinoille-kin
on ilmaantudnt kilpailijoita, ni­mittäin
Uusi Seelanti ja taaskin
Neuvosto-Venäjä. Voi-Valion her­rat
ovatkin tämän johdosta tavatto­man
äkäisiä "bolshevikeille".
Suomen maatalous, talonpojat ja
työmiehet ovat saaneet kärsiä tava­tonta
vahinkoa siitä, että muutamat
ententen käskyläiset, rosvokapitalis-tit
ja suomsMset sotaseikkailijat
ovat "vspauttajieet" Suomen Nea-vosto-
Venäjän markkinoista- Neu­vosto-
Venäjän vilja ilmestyessään
V. 1923 Suomen markkinoille valaisi
talonpojille ja työläisille niitä suh­teita,
joita oli solmittu amerikalais-ten
viljakapitalistien kanssa. Ameri-kalainen
pääoma kiskoi viljastaan
suunnattomia liikevoittoja. Keski-määrin
nousivat hinnat dollareissa
tonnilta seuraaviin numeroihin:
Taminik. .48%
Helmik- 47%
Huhtik- 45—46
Toukok. 43%—44%,
kun sensijaan Neuvosto-Venäjän vil­ja
maksoi toukokuussa mainittuna
vuonna 42—43 dollaria.
Amerikalaiset viljakapitalistit ovat
taas annettuaan miljoonalainoja
tunkeneet viljaansa Suomeen. Sen
seurajiksena on ollut tuontuostakin
tapahtuneet leivänhinnan korotuk­set.
Kalliiksi tulee työmiehen ja
talonpojan elämä amerikalaisten vil­jakapitalistien
käsissä.
Vienti ja taonU
Numerot viennistä ja tuonnista
valaisevat tuotannon ja kulutuksen
suhdetta. Niistä näemme, että vien­nin
vajaus on ollut jatkuvaa, jonka
seurauksena- on huimaava velkaan­tuminen.
V:na Tuonti Vienti
milj. Smk, milj. Smk.
1919 2,509.9 880.4
1920 3,626,5 2,926.4
1921 3,585.7 3,389.4
1922 3,969.9 4,467.6
1923 4,600.3 4,392,5
Yht. 5 V. 18,292.3 16,056.3
V. 1924 vienti ylitti hiukan tuon­tia,
mutta se ei muuta nimeksikään
sitä suhdetta, mitä edelläolevat "it­senäisen"
Suomen 5-vuotiselta elä­män
taipaleelta osoittavat. Nume­rothan
vääjäämättömästi ilmaisevat
että vuosina 1919—1923 vajaus te­kee
yhteensä 2,236 milj. mk. Mutta
vielä enemmän. On otettava huo­mioon
"luvaton" maahan tuonti
(pirtu, kahvi y.m,), joiden tuonti
näinä viitenä vuotena on- arvioitu
nousevan ainakin 700 miljoonaan
m:kaan, joten vajaus tämän sum­man
kanssa tekee 3,000 miljoonaa.
Vajausta emme saa vielä päätty­mään
tähänkään jo komeaan. sum­maan,
vaaii on' meidän otettava vie­lä
huomioon ainakin ne menot, jot­ka
johtuvat ulkomaan kaupallisesta
edustuksesta, ulkolaisten lainojen
koroista y,m., joita kauppatasauk-sen
tasapainossa pitämiseksi ön täy­tynyt
lainata, joten, makäutasauksen
todellinen vajaus' kysjmiyksessä ole­valta-
ajalta kohoaa runsaasti 4,000
milj. markaksi. '
Rahan kireys ja panMuen asema
Valtion taloutta on koetettu yllä­pitää
ei ainoastaan ulkomaalaisten
ja kotimaisten lainojen, välittömien
ja välillisten verojen kiskomisen
turvissa, mutta myös paperisetelien
painattamisen avulla.
iSuurkapitalistit, rahanarvon alen­tamisen'
avulla, ovelan huijauksen
kautta rikastuttaakseen itseään,
ovat "laillisessa järjestyksessä" ros­vonneet
virkamiesten, säästöjä ke­ränneen
pikkuporvariston ja keski­varakkaan
talonpojankin rahaomai*
suuden sekä henkivakuutuksien ja
muiden arvopaperien arvoja, . Sel­lainen
pieni rahamies, joka omasi
ennen V. 1918 esim, 50,000 markan
pääoman, eleli rennosti pääomansa
koroilla. Mutta tämä hänen pää­omansa
kapitalistien laillisen • rosvo-uksen
kautta muuttui suunnilleen
5,000 markan arvoiseksi pääomaksi.
Setelien painatus jatkuu edelleen.
Rahan arvoa ei ole kyetty paranta­maan
Rahayksikön arvoa pidetään
edelleenkin työllä ja tuskalla "vaka­vana"
— ulkomaalaisten lainojen
avulla. Sen vakavana pysyttämi­sestä
ei ole kukaan varma. "Ro­mahtamisen
vaara kaikkine seura­uksineen
väijyy ehtimiseen", kirjoitr
taa hädissään fascistien lehti "Suun­takin".
Romahdusta ja sen kaikkia seura­uksia
välttääkseen eivät ole riittä­neet
yksiomaan lainaukset, vaan on
täytynyt turvautua jo hätäkeinoi­hinkin.
Sikäli kuin äskettäin on
julkisuuteen tullut, on ruotsalaisille
rahamiehille annettu konsessiooni 3
milj. sahapuulle Pohjois-Suomen
metsisCä. Se on johtunut siitä, että
01^ vallinnut ankara puute ulko­maalaisesta
valuutasta. Että hätä
oli todellakin suuri osoittaa se, että
puut msrytiin 2—4 mk:sta kuutiom.,
joka hinta asiantuntijain laiisunnon
mukaan kuuluu tuskin korvaavan
leimauskustannuksia.
Rahan kireyttä pitää yllä jatku­vasti
pääoman puute huolimatta sii-tä^
että miljoonalainoja ehtimiseen
otetaankin. Pankkien käytettäviksi
ei keräänny pääomasi kuten ennen
V. 1918. Niinpä sitten v. 1913 ylei­set
talletukset pankkeihin ovat vä­hentyneet
jotenkin täsmälleen puo­lella
6!i 920 milj- kultamarkasta
463 milj.. kultamarkkaan. Talletus­ten
vähentymiseen on luonnollisesti
vaikuttanut suurelta osaltaan se, et­tä
vientiliiUceitten harjoittajat ja
koroillaan eläjät tallettavat pää-omiaan
ulkomaalaisissa rahalaitok­sissa-
Toiselta puolen osoittaa se
myös ykistä köyht^-neisyyttä keski­varakkaan
porvariston keskuudessa-
Vlelä räikeämmin kuvan pää­omien
säästöönpanoista antaa meil­le
tilasto henkivakuutuslaitoksista.
Niinpä kun v. 1913 henkivakuutus-laitoksiin
vakuutuksien kautta ke­rätty
summa kohosi 159 milj. kul­tamarkkaan,
oli se V. 1923 enään
vzin 40 milj. kultamarkkaa, vähen­tyen
siis näihin laitoksiin keräyty­neet
varat yhteen neljäsosaan. Nä­mä
numerot ilmaisevat köyhtynei-syyttä
pääasiassa työläisten, talon­poikain
ja pikkupon'2riztr:. keskuu­dessa.
Voidakseen tyydyttää liike-elämän
rahatarpeita samassa suhteessa kuin
V. 1913 tarvitseisivat pankit nyky­ään
pääomaa noin 5 miljaardia
markkaa.
Rahan kireyden näkyvänä seura­uksena
ilmeneekin monenlaisia seik­koja
m.m. se, että vuosi vuodelta
on jäänyt yhä suurempi osa valtion
koivikoista Pohjois-Suomessa myy­mättä:
vv. 1913—1917 noin 8 pros.
V. 1918—1920 noin 54.5 pros. ja
V. 1921 76 pros. Rahan kireys il­menee
myös tihenevissä liikeromah-duksissa,
pienempien tehdaslaitosten
toiminnan lakkauttamisissa, suurem­pien
t y ö s k e n n e l lessä lyhenne­tyin
työviikoin, rakennusteollisuu­den
heikkoudessa, vekseliprotestien
lukumäärän kasvamisessa. Protes-teerattujen
vekselien lukumäärä ko­hosi
V. 1923 5,598, arvoltaan 41.2
milj. markkaan, v. 1924 9,40.6 ar­voltaan
56.8 milj. markkaa.
Valtion valdnAinen ja ylimääräinen
menoarvio
Numerotiedot valtiotalouden hoi­dosta
kuvastavat meille miten maas­sa
kapitalistien vallassa ollen ele­tään
ja luokkakoneistoa ylläpido­ltaan.
Kun valtion budjetti ennen
' sotaa oli tuskin. parisataa miljoonaa,
'kohosi se jo v. 1919 1,600 milj.,
siitä lähtien kasvaen jatkuvasti ja
suurin hyppäyksin.
V:na Vakinainen - Ylimääräinen
menoarv. milj. menoarv. milj,
1920 1,350 580
1921 . i,808 430
1922 1,931 245
1923 2^200 417
1924 2,426 509
1925 2,687 500*)
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATEANNE
H&Iifaxista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorokaudetia.
TURISTIMATKAT
NEW YORKISTA
DROTTNINGHOLM heinäk, 9 p.
STOCKHOLM elok. 1 p,
DROTTNINGHOLM elok 20 p-
STOCKHOLM syysk. 10 p.
DROTTNINGHOLM syysk. 19 p.
STOCKHOLM lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM • lokak. 24 p.
Tarkempia tietoja, neuvoja ja
kallisasiamieheltä tai osotteella
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Suomeen ja latoisin CaaadiM
maksavat nyt edestakaisin ^
teensä vain 186 dollaria, siis
Vain 93 Dollaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum
pikin matka $166 ja cabin
luokassa $170.
Matka alkaa ja päättj-y linjan
omUla laivoilla. Ei mitään
tulli- tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivytyksiä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt.
piletit saadaan lähimmältä pju-
SWEDISH AMERICAN LINE
S18 St. Catherine Street, Wetl, Montreal, Que.
470 Main St., Winnipe£:, Man.
71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich, 6tb floor.
J. V. KANNASTO, . ERICK J. KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can.
VJEi
CANADASTA
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Olisi erittäin mielenkiintoista
osoittaa numeroilla, millä tavalla
menot ryhmittyvät kapitalistien
luokkakoneiston hyväksi, mutta se
ei ole tämän kirjoituksen puitteis­sa
mahdollista. Riittää pari vastak­kaista
esimerkkiä. Sotalaitoksen hy­väksi
sisältää tämän vuoden bud
jetti menoja virallisen laskelman
mukaan 15.7 pros. koko valtion me
noista. Tämä . prosenttiluku ei kui­tenkaan
pidä paikkaansa, sillä aseel­lisen
luokkakoneiston menoihin on
laskettava suojeluskunnat, poliisi- ja
rajavartiojoukot sekä näiden lisäksi
vielä ulkomaalaiset sotilaalliset neu
vonantajat, ulkomailla sotataitoa
opiskelevat, sotilaallinen vakoilu
j.n.c., joten allekirjoittanut uskoo
erästä sotilasasioita käsitelleen
kirjoittajan laskelmaa, joka osoit­taa,
että Suomen valtion aseellinen
kconehnon kustannukset nousevat
noin 27 pros. maan kaikista menois­ta.
Mitä taas tulee yhteiskunnalli­siin
menoihin, kuten esim. sosiaali­ministeriön
menot, -ovat ne vain 2.9
pros.
Valtion muut tulolähteet ja niiden
seuraukset
Niinkuin edellä olemme havain­neet
Suomi "länsimaistuu" hyvää
vauhtia, s. o. velkaantuu valtion,
kuntien ja teollisuuslaitosten tahol­ta.
Jokainen uusi velka ^ raskaine
korkoineen sälytetään työtätekevien
kannettavaksi. Ja entistä on jo
ylettömästi. Porvariston eri ryh­mät
. eivät tahdo uhrata luokkako-neistonsa
hyväksi, vaikka sitä hyö­dykseen
työtätekeviä vastaan käyt­tävät.
Porvariston haluttomuuden
seurauksena ilmeneekin lakkaama­ton
taistelu verotuspolitiikassa, vas­takkaisuus
tulleilla nylkemisessä,
rahanarvon alentamis- ja korötta-misvaatimuksissa.
Valtion alati kasvavien menojen
korvaamiseksi kannettiin tulleilla v.
1924 .1,236,971,823 mk. TuUinyl-kemisen
alaisena ovat lähes kaikki
ihmisen elämässä välttämättömät
tarvikkeet ^
Valtion muista verotusmuodoista
ei ole olemassa tuoreempia tietoja,
enempää kuin kaupunkikuntien­kaan.
Vain maalaiskuntien kun­nallisverojen
kannoista on olemassa.
Niinpä maalaiskunnissa vv. 1920—
1923 kannettiin seuraavat määrät:
V. 1920 175.2 milj. mk.
1921 271.2
„ 1922 322,5
1923 362.1
Nämä numerot osaltaan valaisevat
etupäässä työtätekevän väestön ve-rokuorman
kasvua. Samassa' suh­teessa
kulkee veroraskans kaupunki­kunnissakin.
Verot käyvät jo työvälle talonpo­jille
ja «osalle : keskUuokkaakin yli-
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-kavuoron
Halifaxista suoraan Skandinaaviaan.
Purjehdukset Halifaxista, N. S.
S. S. HELLIG OLAV, Joulukuun 5 p.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten matkain hinnat
Säästäkää $45,50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN4MMIGA^
461 Main, St. Winnipesr.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Can.
J . V. KANNASTO
Box 69, Sudbury, Ont., Can.
ERICH J . KORTE.
Port Arthur, Ont., Can,
Sh
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen VirYoitiisjuömaliike
«H0WDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varastosMu
P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phone 946
*) Näitä menoeriä kohotettiin vie­lä
77 milj. markalla.
voimaisiksi, päättäen ,siitäkin, että
pankkiherra Paasikivi kauhistunee­na
tunnustaa, "että meidän itsenäi­syytemme
tulee liian kalliiksi". Niin­pä
hän laskeekin, että "v. 1922
saimme tehdä valtion hyväksi työtä
1 1/3 päivää viikossa, ja valtiolle
sekä kunnille yhteisesti runsaasti
1% päivää palkatta joka viikko".
Tämä laskelma merkitsee 75 päivää
vuodessa palkatonta työtä valkoisen
SuomenVelämän ylläpitämiseksi. Jos
laskemme työläisen keskimääräisen
50 mk:n päiväpalkan mukaan, saam­me
työläisen suoritettavaksi vero­summaksi
3,750 mk:aa. Luonnolli­sestikaan
menoja, joita valtio nyl­kee
tulleillaan, tähän summaan em­me
saa laskea niitä kahvila-, kuppi­la-,
"tulitikku- ja elävienkuvien y.m.
verotuksia.
Toinen esimerkki talonpoikain
veröpainosta.
Aivan hiljattain julaistiin kmu-nunvuotien
välityksellä kihlakunnit­tain
kerätty tilasto ulosmittauksis­ta
valtion- ja yksityisten saatavista
Viipurin läänissä. Äyräpään kihla­kunnassa
on viimeaikoina ulosmitat­tu
pakkohuutokaupalla myytäväksi
valtion veroista 450 ja yksityisten
saatavista 81. tilaa ja Rannan kihla­kunnassa
pakkohuutokaupattavaksi
valtion veroista 239 ja yksityisten
saatavista 110 tilaa. Kaikkiaan on
Viipurin läänissä ulosmitattu valtion
veroista 708 ja yksityisten saatavis­ta
504 tilaa eli yhteensä 1,278 ti­laa.
Tilasto, vaikka se koskee vain yh­den
läänin ainetta,, on kaamea. Se
osoittaa, mihin asemaan valkoinen
porvari on talonpojan painanut
palkkioksi siitä, että se sai petku­tetuksi
t^onpojat taisteluun työläi­siä
vastaan v. 1918. Mutta porva­riston
menettely onkin paljastanut
Liha- ja Ruokatavara­kauppa
71 Cedar St. Sudbury, Ont
Telephone 844. — Box 524.
NIEMI a VALKEAPÄÄ
talonpojille, että sen todellinen liit­tolainen
on teollisuustyöläinen, jon­ka
kanssa vaan voidaan ratkaista
maa- ja verokysymykset.
Taloudellinen- kysymys parhail­laan
. selvittää myös niille 72,000 it-senäistetylle
torpparille ja mäkitu­palaiselle
porvarillisen ja sos.-dein.
johtoherräin Lex-Kallio-humpuukin,
jolla maaseudun pieneläjäin maa-nälkää
on yritetty tyydyttää ja pe­lastaa
maaseutua kommunismilta.
•Osa näistäkin uusista "tilallisista"
vaeltaa ennen pitkää velka- ja ve-rokuormituksen
~ puristuksesta kul­jeksivan
proletariaatin joukkoon,
siirtää, ne vallankumouksellisen liik­keen
joukkoon.
Näin: tarkasteUessamme "itsenäi­sen"
Suomen taloudellista asemaa,
huomaamme, ettei se todellisuudessa
olekaan sisäiseltä olemukseltaan niin
vahva ja yltäkylläinen kuin pinta­puolisesti
katsoen saattaa näyttää.
Sen taloudellinen asema on heikko,
se on ulkomaalaisten rahakapitalis-tien
käsissä oleva valtakunta.
Taloudellista asemaa tarkastelles-safame
porvaristo jännittää kosto­ja
kuristustoinienpiteensä vallan-knmoukseUista
työväkeä vastaan,
miksi uhraa satoja miljooniasota-varustuksiinsa,
lahjoo runsaskäsises-ti
suojeluskuntaansa ja vyöry^
parjaus- ja valhetulevaa Neuvosto-
Venäjää vastaan. «• a
Valkoinen Suomi on valtiouisjssa
ja taloudellisessa liadässä.