1925-07-16-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•My ii .h I I . V.'' Suomen porvaristo sai Venäjän Buuren vallankumouksen myllerryksessä ja Suomen työväen ja talonpoikain hävittyä aseellisessa luokkataistelussa suuren perinnön Venäjältä, Miljaardeissa on laskettava se omaisuus. Kaiken tämän lisäksi sai Suomen porvaristo Tarton rauhansopimuksen pohjalla arvokasta tuottavaa omaisuutta (Annanteh-taan metsät) ja 9 milj. dollarivoi-ton (noin 65 milj. mk- v. 1917 kurssin mukaan), minkä Suomen pankki oli saanut Venäjän valtiolta v. ' 1917 ostamistaan dollareista ja punnista ja jonka summan takaisin-maksuvaatimuksesta Neuvosto-Venäjä mainitussa sopimuksessa luopui. Kaikki tämä perintö on tuhlattu muutamassa vuodessa sekä lisäksi suunnilleen puolet työväen ja talonpoikain käsillä luodusta rikkaudesta, kansallisomaisuudesta. Suomen teollisuus ei ole sanottavasti laajentunut, markkinapaikat ovat epävakaisia, tuonti pysyttelee suurempana vientiä, talous joutuu tiukemmalle, minkä vuoksi valtion Ja kuntien on yhä tiheämmin käännyttävä ulkomaalaisten rahakapitalis-tien puoleen monimiljoonaisine lai-na- anomuksineen ja panttikirjoi-neen. Velkaantaniaen ja kimtallis* •arallisaas Valtion kulutus on huimaavalla vauhdilla kasvanut Suomen joudut-tua "itsenäiseksi". Ulkomaiset Ja kotimaiset lainat ovat kasvaneet viimeisinä vuosina moninkertaisesti siitä, mitä ne olivat ennen v. 191B, jolloin ryhdsrttiin ylellisiin suurval-takunnallisiin ja kuninkaallisiin hummailuhin. Suomen valtiovelan kasvua havainnollistuttavat seuraavat numerot: V. 1680 62.5 milj. kultamarkkaa „ 1860, 82 „ „ 1900'111 „ „ lÖlO 178 „ „ „ 1914 171 „ „ 1924 446 tl Tänä vuonna on päätetty ottaa 800 milj. markan laina, Jbsta puolet (10 milj. doll.) on jo Amerikasta erittäin raskailla ehdoilla saatukin. Sen lisäksi vielä lyhytaikai-neii 300'milj. markan lainan ottoon on eduskunta hallituksensa valtuuttanut, joten tänä vuonna päätetyt lainat lukuunotettuna valtion lainamäärät kohoavat hfiBQ milj. pape-rimarkkaan eli suunnilleen 556 milj. kuUamarkkaan, V:sta 1923 alkaen on Suomen valtio ottanut ulkomaisina lainoina 56 milj. doll., joista korkömäärä nousee noin 210 milj. markkaan. Kuntien ja yksityisten pankki- jia. teollisuusharjoittajain lainauksia ei näihin summiin sisälly. Suomen kansallisvarallisuus on valtion viimeisen inventaarion mukaan ' laskettu 11 miljaardlksi pa-perimarkaksi. Edellä olevista numeroista huomaamme, että "itsenäisen Suomen perustamiskustannukset'' ovat tavattoman kalliit. Valkoinen porvaristo on tuskin kunnolleen päässyt alkuun, kun jo puolet kansallisrikkauksista on huijattu ja tuhlattu valtaa pitävän kapitalisti-luokan luokkakoneiston hyväksi. Tetdlitiios ja tuotanto Viime vuosien huimaava velkaantuminen, edellyttäisi kasvavaa tuotantoa ulkomaille vientiä varten samoinkuin toiselta puolen kulutuksen supistamista ei" ainoastaan valtion, mutta myöskin yksityisen talouden piirissä. Molemmat ovat erittäin vaikeita ehtoja Suomen porvaristolle täytettäviksi. Suomen teolli- Buuskapitaliatit yrittävät tuotannon lisäämistä jatkamalla työpäivää ja omaa voitto-osuuttaan suurentaak-seen, alentaa työpalkkoja. Siis täyttää ensimäistä ehtoa, käymällä työläisen niskaan kiinni. Mutta "tuotannon lisääminen" tällaisilla keinoilla on epäonnistuva. Vain teollisuutta laajentamalla, koneita uusimalla, parempia palkkoja maksamalla ja normaalityöpäiviä tekemällä olisi sen ehdon täyttämiseen parempia mah,dollisuuksia, ottamalla tietenkin huomioon, että löytyy myös tavarain menekkimahdolli-suuksia. Suomen kapitalisteilta kuitenkin puuttuu näiden viimemainittujen ehtojen täyttämiseen edellytyksiä. Kulutuksen supistamiseen ovat työläiset ja 'talonpojat aikoja sitten joutuneet. Työttömät jo aivan nälkäkuoleman rajalle saakka. Kulutuksen supistamisen pitäisi tapahtua nyt itsensä yläluokan piirissä. Mutta siihen se ei taivu. Muuten kulutuksen supistaminen yleensä on turmtollista itselleen kapitalismille, kuten on havaittavissa varsinkin nyt laajan työttömyyden pakollisena seurauksena. Kulutuksen supistamisen seurauksena on monien tehdaslaitosten sulkeutuminen, tuotannon väheneminen ja taloudellisen elämän lamaannuksen vaikutus kaikille' aloille. Kirj- OTTO VILMf Kolmas vaikeus tuotannon ja vien- , nin kohottamiselle on vakiintunei-j den ulkomaisien markkinain puute. Silloin tällöin porvaristonkin keskuudesta kohotetaan varoittavia ääniä pääoman lainailua vastaan. Mutta porvaristo yleensä viittaa ylpeil-len metsien ja koskien rikkauksiin, ollenkaan ottamatta huomioon, että todellisuudessa näillä rikkauksilla on taloudellista merkitystä ai noastaan sikäli kuin niillä on me-nekkimahdollisuuksia ja sikäli kuin niitä kannattaa eksploateerata menekkiä varten. Ja reippaasti tähän porvariston käsitykseen yhtyvät sos.- dem. johtoherratkin. Niinpä sos.- dem johtomies Tanner viimeistä valtion lainakysymystä käsitellessä eduskunnassa perusteli 800 milj. lainanottoa sillä, että hän "pitää tärkeänä että tällainep kapitaliköy-hä maa pääsee hyvään alkuun hankkimalla ulkoa pääomia, joita omassa maassa ei ole". Tuomari Tanner on ollut vuosia kapitalisteille hommaamassa pääomia, ei suinkaan työväenluokan hyväksi, mutta niinkuin hänenkin lausunnostaan käy selville, ei ole vielä päästy edes "hyvään alkuun". Rahat kun ovat menneet yksityisten kapitalistien taskuihin. Tuotannon kohottamisen yhtenä yleisenä vaikeutena on se, että Suomen teollisuus on kovin yksipuolinen ja riittämätön. Suomen pääteollisuuden muodostavat saha- ja paperiteollisuus. Nämä kaksi teollisuudenhaaraa käsittävät yleensä lähes 90 pros. koko maan viennistä, minkä vuoksi maan kauppata-saus pääasiassa riippuu näistä kahdesta tuotannonhaarasta. Tällainen teollisuuden yksipuoli-, suus kapitalistisen järjestelmän vallitessa asettaakin maan talouselämän vaaranalaiseksi, sillä kun la-maanus kohtaa näitä teollisuusalpja, taikka vaikkapa kouristelee pahemmin vain toistakin niistä, on koko maan talouselämä lamassa. Mutta vielä vaikeammaksi ja vaa-ranalaisemmaksi talouselämän tekee teollisuuden yksipuolisuus . markkinain kannalta katsoen. Suomen «a-hateollisunden lamaannustilaan vaikuttaa se, että se on saanut itselleen uusia kilpailijoita markkinoilla. Niinpä nyt Suomen saharuhti-naltten kilpailijoiksi (Englannin puutavaramarkkinoille on iln^estynyt Latvia, Liettua, Tshekko-Slovakia, mutta kaikkein vaarallisimmaksi Neuvosto-Venäjä. Tämän vuoden maalisk. 28 p:n puutavaramarkkinoita koskevassa katsauksessa vali-, tetaankin ei ainoastaan sitä, että puutavaramarkkinat ovat muodostuneet "mutkallisiksi", mutta erittäinkin sitä, että "Venäjä on äskettäin alkanut eäintyä Englannin markkinoilla, jonka vuoksi puutavaran ostajien huomio on kohdistunut siihen". Aikaisemmin mainittiin erikoisesti, että y venäläisen puutavara-trustin "Severolesin" tavara laadultaan on ensiluokkaista ja kilpailukykyistä. ' Suomen puutavarain ostajina ovat esiintyneet paitsi pääostajaa Englantia, Ranska, Belgia ja Hollanti. Aikaisemmin oli huomattava puutava- ~ostaja Espanja, mutta useaan ; vuoteen ei se enään-ole esiintynyt os-, tajana. Nykyään vallitseekin Suomen ja-Espanjan välillä täydellinen kauppasota. Belgia ja Hollanti eivät ole erikoisen suuria ostajia. Sen vuoksi päähuomio on ponnistettava edelleen Englannin markkinoille. Ennen maailmansotaa Venäjä yhdessä Suomen kanssa hankki Englannille enemmän kuin puolet sen ulkomailta tuottamista puutavaroista. . Neuvosto- Venäjän teollisuus rappeutettiin maailmansodan aikana sekä sittemmin vielä monivuotisen maailman-kapitalistien saarron aikana. Mutta sinäkään aikana, kun Neuvosto-Venäjä oli eristetty kaikilta maailmanmarkkinoilta,' ei Suomen puuta-varateollisuus kyennyt tuotantoaan kohottamaan, vaikka markkinat näinä aikoina koituivat luonnollisesti Suomen ja Ruotsin hyväksi. Neuvosto- Venäjä on kohonnut jalkeil-leen, pontevasti kohottaa talouttaan ja tuotantoaan. Sen tuotannon kohoamisen seuraukset tuntevat jo Suomen sahakapitalistitkin. V. 1924 kohosi jo Neuv.osto-Venäjän puutavaran vienti 450,000 st. Suomen puutavaravienti samana vuonna oli 1,139,800 st. ja Ruotsin 840,000 st. Sahateollisuuden tuotannon kehitystä tutkiessamme havaitsemme, etr tä v:sta 1913 v:een 1923 saakka tuotanto , on pysynyt jotensakin samalla tasolla, lukuunottamatta viime vuotta, jolloin vienti kohosi vähän yli 1 milj. st., mutta joka vienti tapahtui epäedullisten hintasuhteiden vallitessa, siten että pudotettiin alkuvuoden hinnoista män-tytavara 21—^20 punnasta st. 14— 13 % puntaan ja kuusitavara 16— %—14% 12—11 puntaan st. V. 1913 oli sahatun puutavaran vienti Suomesta 903,000 st., mutta v. 1923 vähemmän eli &01,000 st. Näistä numeroista näemme, että ulkomaisen velan maksaminen puutavaratuotan-non ja viennin kohottamisella näyttää kovin epätoivoiselta. Vaikka uusia velkoja ei enää otettaisikaan, pitäisi viennin sittenkin. kohota voimakkaasti senkin vuoksi, että maa-kykenisi selviytymään lainatun pääoman kuoletus- ja monisatamiljoo-naisista korkosummista. Toiselta pääteollisuuden alalta, paperiteollisuuden alalta ansaitsee myöskin ottaa joitakin numerotietoja havainnoHistuttamaan tämän teollisuudenhaaran tuotantoa. Paperin valmistus oli: V. 1913 167,631 tonnia „ 1922 212,575 „ „ 1923 209,395 „ Mikä V. 1924 paperin valmistusmäärän kokonaissumma oli, siitä ei ole tietoja, mutta maasta viedyn paperin määrä ei kohonnut virallisen tilaston mukaan kuin 183,800 tonniin, kun taas Paperikonttorin antaman tilaston mukaan vienti kohosi 192,793 tonniin. Tuotannon bruttoarvo oli V, 1922 1,580 milj. mk., V. 1923 1,605,4 milj, mk., joten se on noussut vain 25.4 milj. mk. eli 1 pros. Vientiä taas verraten edellisten vuosien tuotantoon, voidaan sanoa, että asema lienee bruttoarvoonkin nähden pysynyt jotenkin samanlaisena. V. 1913 nousi paperitavaran vienti Venäjälle 139,400 tonniin ja 18,532 tonn. puumassaa. Nämä numerot meille selvittävätkin, miksi paperiteollisuuden "itsenäisyyden" aikana ei ole päässyt kohoamaan ja miksi paperimarkkinat ovat Suomelle olleet epävarmat. Lännestä pa-periherrat eivät vielä ole löytäneet vakiintuneita markkinoita, sellaisia kuin oli Venäjä ennen ja Neuvosto- Venäjä olisi nykyään. Selvää on, että länsimaiset markkinat eivät ole pysyviä ja vakavia, varsinkin sen jälkeen kun Canada on ilmaantunut paperimarkkinoille Suomen kilpailijaksi uusiaikaisine koneineen ja kun Keski-Europan ja Balkanin maat ovat jääneet lähes kokonaan markkinoilta pois. Huomattavaa tuotannon alentumista viime vuosina on ollut yielä havaittavissa nahka- ja karvateoUi-suuden, samoinkuin kutoma-, metalli- ja koneteollisuuden aloilla. Maan koko te^oUisuu^en . bruttotuotanto vista 1913 v:een 1923 on vähentynyt 13.7 pros. Maan teollisuuden tuotannon väheneminen selvästi osoittaa ei ainoastaan sitä, että Suomi Venäjän markkinoista eristetyksi jouduttuaan ja epävakaisten markkinain varaan jäätyään, ei ole voinut olla kärsimättä vahinkoa kaikilla aloilla. Pääomaa ei ole sen vuoksi päässyt muodostumaan siinä määrin kuin teollisuuden laajentamiseksi ja koneiden uusimiseksi olisi ollut tarpeellista. Ei siitäkään huolimatta, että valtio on koettanut rahoittaa näitä pääteollisuusaloja. Vanhoilla vehkeillä on täytynyt vain retuuttaa eteenpäin. Asema länsimaiden uusilla markkinoilla puuhaillessa on johtanut siihen, että puu- ja paperiteollisuuden tuotannonhaarat ovat "itsenäisen" Suomen aikana velkaantuneet lähes 2000 milj. mk. Maatalouden tuotanto ja talonpoikain asema Maanviljelystä ja maatalouden tuotantoa koskevissa tilastoissa öso-tetaan, että viljellyn' peltoalan laajuus on kasvanut kovin vaivaloisesti. Vv. 1910—1920 on se kasvanut vain 8 pros. Mutta lähes samassa suhteessa on lisääntynyt väestö, nimittäin 7 pros. Maataloushallinnon tutkimustoimiston tiedonannoissa Suomen maif talouden kannattavaisuudesta v. 1924 sanotaan, että kokonaistuotto v:een 1923 verraten on laskenut 4.3 pros. Kokonaistuotannon alenemisen oli aiheuttanut heikko sato (pitkä kevät, sateet, tulvat), joka edelliseen vuoteen verraten laskivat 14.6 pros. Karjan tuotanto ei ole heikontunut. . Seurauksena maatalouden liikekustannuksien noususta ja kokonaistuoton laskusta oli puhtaantuo-ton yleinen lasku. Koko maassa putosi • puhdas tuotto peltohehtaaria kohti 398:sta 189 mtkaan sekä kan-nattavaisuusprosentti 5.5'.stä 2.6 pros.' eli 25.5 pros. edelliseen tilivuoteen vefraten. Tuotannon tulokset maataloudenkaan alalta eivät ole erittäin lohduttavia. Karjalataloustuotteita, pääasiassa voita ja juustoa on viety ulkomaille. Mutta voimarkkinoille-kin on ilmaantudnt kilpailijoita, nimittäin Uusi Seelanti ja taaskin Neuvosto-Venäjä. Voi-Valion herrat ovatkin tämän johdosta tavattoman äkäisiä "bolshevikeille". Suomen maatalous, talonpojat ja työmiehet ovat saaneet kärsiä tavatonta vahinkoa siitä, että muutamat ententen käskyläiset, rosvokapitalis-tit ja suomsMset sotaseikkailijat ovat "vspauttajieet" Suomen Nea-vosto- Venäjän markkinoista- Neuvosto- Venäjän vilja ilmestyessään V. 1923 Suomen markkinoille valaisi talonpojille ja työläisille niitä suhteita, joita oli solmittu amerikalais-ten viljakapitalistien kanssa. Ameri-kalainen pääoma kiskoi viljastaan suunnattomia liikevoittoja. Keski-määrin nousivat hinnat dollareissa tonnilta seuraaviin numeroihin: Taminik. .48% Helmik- 47% Huhtik- 45—46 Toukok. 43%—44%, kun sensijaan Neuvosto-Venäjän vilja maksoi toukokuussa mainittuna vuonna 42—43 dollaria. Amerikalaiset viljakapitalistit ovat taas annettuaan miljoonalainoja tunkeneet viljaansa Suomeen. Sen seurajiksena on ollut tuontuostakin tapahtuneet leivänhinnan korotukset. Kalliiksi tulee työmiehen ja talonpojan elämä amerikalaisten viljakapitalistien käsissä. Vienti ja taonU Numerot viennistä ja tuonnista valaisevat tuotannon ja kulutuksen suhdetta. Niistä näemme, että viennin vajaus on ollut jatkuvaa, jonka seurauksena- on huimaava velkaantuminen. V:na Tuonti Vienti milj. Smk, milj. Smk. 1919 2,509.9 880.4 1920 3,626,5 2,926.4 1921 3,585.7 3,389.4 1922 3,969.9 4,467.6 1923 4,600.3 4,392,5 Yht. 5 V. 18,292.3 16,056.3 V. 1924 vienti ylitti hiukan tuontia, mutta se ei muuta nimeksikään sitä suhdetta, mitä edelläolevat "itsenäisen" Suomen 5-vuotiselta elämän taipaleelta osoittavat. Numerothan vääjäämättömästi ilmaisevat että vuosina 1919—1923 vajaus tekee yhteensä 2,236 milj. mk. Mutta vielä enemmän. On otettava huomioon "luvaton" maahan tuonti (pirtu, kahvi y.m,), joiden tuonti näinä viitenä vuotena on- arvioitu nousevan ainakin 700 miljoonaan m:kaan, joten vajaus tämän summan kanssa tekee 3,000 miljoonaa. Vajausta emme saa vielä päättymään tähänkään jo komeaan. summaan, vaaii on' meidän otettava vielä huomioon ainakin ne menot, jotka johtuvat ulkomaan kaupallisesta edustuksesta, ulkolaisten lainojen koroista y,m., joita kauppatasauk-sen tasapainossa pitämiseksi ön täytynyt lainata, joten, makäutasauksen todellinen vajaus' kysjmiyksessä olevalta- ajalta kohoaa runsaasti 4,000 milj. markaksi. ' Rahan kireys ja panMuen asema Valtion taloutta on koetettu ylläpitää ei ainoastaan ulkomaalaisten ja kotimaisten lainojen, välittömien ja välillisten verojen kiskomisen turvissa, mutta myös paperisetelien painattamisen avulla. iSuurkapitalistit, rahanarvon alentamisen' avulla, ovelan huijauksen kautta rikastuttaakseen itseään, ovat "laillisessa järjestyksessä" rosvonneet virkamiesten, säästöjä keränneen pikkuporvariston ja keskivarakkaan talonpojankin rahaomai* suuden sekä henkivakuutuksien ja muiden arvopaperien arvoja, . Sellainen pieni rahamies, joka omasi ennen V. 1918 esim, 50,000 markan pääoman, eleli rennosti pääomansa koroilla. Mutta tämä hänen pääomansa kapitalistien laillisen • rosvo-uksen kautta muuttui suunnilleen 5,000 markan arvoiseksi pääomaksi. Setelien painatus jatkuu edelleen. Rahan arvoa ei ole kyetty parantamaan Rahayksikön arvoa pidetään edelleenkin työllä ja tuskalla "vakavana" — ulkomaalaisten lainojen avulla. Sen vakavana pysyttämisestä ei ole kukaan varma. "Romahtamisen vaara kaikkine seurauksineen väijyy ehtimiseen", kirjoitr taa hädissään fascistien lehti "Suuntakin". Romahdusta ja sen kaikkia seurauksia välttääkseen eivät ole riittäneet yksiomaan lainaukset, vaan on täytynyt turvautua jo hätäkeinoihinkin. Sikäli kuin äskettäin on julkisuuteen tullut, on ruotsalaisille rahamiehille annettu konsessiooni 3 milj. sahapuulle Pohjois-Suomen metsisCä. Se on johtunut siitä, että 01^ vallinnut ankara puute ulkomaalaisesta valuutasta. Että hätä oli todellakin suuri osoittaa se, että puut msrytiin 2—4 mk:sta kuutiom., joka hinta asiantuntijain laiisunnon mukaan kuuluu tuskin korvaavan leimauskustannuksia. Rahan kireyttä pitää yllä jatkuvasti pääoman puute huolimatta sii-tä^ että miljoonalainoja ehtimiseen otetaankin. Pankkien käytettäviksi ei keräänny pääomasi kuten ennen V. 1918. Niinpä sitten v. 1913 yleiset talletukset pankkeihin ovat vähentyneet jotenkin täsmälleen puolella 6!i 920 milj- kultamarkasta 463 milj.. kultamarkkaan. Talletusten vähentymiseen on luonnollisesti vaikuttanut suurelta osaltaan se, että vientiliiUceitten harjoittajat ja koroillaan eläjät tallettavat pää-omiaan ulkomaalaisissa rahalaitoksissa- Toiselta puolen osoittaa se myös ykistä köyht^-neisyyttä keskivarakkaan porvariston keskuudessa- Vlelä räikeämmin kuvan pääomien säästöönpanoista antaa meille tilasto henkivakuutuslaitoksista. Niinpä kun v. 1913 henkivakuutus-laitoksiin vakuutuksien kautta kerätty summa kohosi 159 milj. kultamarkkaan, oli se V. 1923 enään vzin 40 milj. kultamarkkaa, vähentyen siis näihin laitoksiin keräytyneet varat yhteen neljäsosaan. Nämä numerot ilmaisevat köyhtynei-syyttä pääasiassa työläisten, talonpoikain ja pikkupon'2riztr:. keskuudessa. Voidakseen tyydyttää liike-elämän rahatarpeita samassa suhteessa kuin V. 1913 tarvitseisivat pankit nykyään pääomaa noin 5 miljaardia markkaa. Rahan kireyden näkyvänä seurauksena ilmeneekin monenlaisia seikkoja m.m. se, että vuosi vuodelta on jäänyt yhä suurempi osa valtion koivikoista Pohjois-Suomessa myymättä: vv. 1913—1917 noin 8 pros. V. 1918—1920 noin 54.5 pros. ja V. 1921 76 pros. Rahan kireys ilmenee myös tihenevissä liikeromah-duksissa, pienempien tehdaslaitosten toiminnan lakkauttamisissa, suurempien t y ö s k e n n e l lessä lyhennetyin työviikoin, rakennusteollisuuden heikkoudessa, vekseliprotestien lukumäärän kasvamisessa. Protes-teerattujen vekselien lukumäärä kohosi V. 1923 5,598, arvoltaan 41.2 milj. markkaan, v. 1924 9,40.6 arvoltaan 56.8 milj. markkaa. Valtion valdnAinen ja ylimääräinen menoarvio Numerotiedot valtiotalouden hoidosta kuvastavat meille miten maassa kapitalistien vallassa ollen eletään ja luokkakoneistoa ylläpidoltaan. Kun valtion budjetti ennen ' sotaa oli tuskin. parisataa miljoonaa, 'kohosi se jo v. 1919 1,600 milj., siitä lähtien kasvaen jatkuvasti ja suurin hyppäyksin. V:na Vakinainen - Ylimääräinen menoarv. milj. menoarv. milj, 1920 1,350 580 1921 . i,808 430 1922 1,931 245 1923 2^200 417 1924 2,426 509 1925 2,687 500*) TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATEANNE H&Iifaxista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorokaudetia. TURISTIMATKAT NEW YORKISTA DROTTNINGHOLM heinäk, 9 p. STOCKHOLM elok. 1 p, DROTTNINGHOLM elok 20 p- STOCKHOLM syysk. 10 p. DROTTNINGHOLM syysk. 19 p. STOCKHOLM lokak. 13 p. DROTTNINGHOLM • lokak. 24 p. Tarkempia tietoja, neuvoja ja kallisasiamieheltä tai osotteella HALVAT KOLMANNESSA LUOKASSA Suomeen ja latoisin CaaadiM maksavat nyt edestakaisin ^ teensä vain 186 dollaria, siis Vain 93 Dollaria yhtä ylikulkua kohti Toisessa luokassa maksaa kum pikin matka $166 ja cabin luokassa $170. Matka alkaa ja päättj-y linjan omUla laivoilla. Ei mitään tulli- tai passitarkastuksia eikä mitään muita viivytyksiä Ruotsissa. Tilatkaa hyttipaikat nyt. piletit saadaan lähimmältä pju- SWEDISH AMERICAN LINE S18 St. Catherine Street, Wetl, Montreal, Que. 470 Main St., Winnipe£:, Man. 71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich, 6tb floor. J. V. KANNASTO, . ERICK J. KORTE, Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can. VJEi CANADASTA OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA Olisi erittäin mielenkiintoista osoittaa numeroilla, millä tavalla menot ryhmittyvät kapitalistien luokkakoneiston hyväksi, mutta se ei ole tämän kirjoituksen puitteissa mahdollista. Riittää pari vastakkaista esimerkkiä. Sotalaitoksen hyväksi sisältää tämän vuoden bud jetti menoja virallisen laskelman mukaan 15.7 pros. koko valtion me noista. Tämä . prosenttiluku ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä aseellisen luokkakoneiston menoihin on laskettava suojeluskunnat, poliisi- ja rajavartiojoukot sekä näiden lisäksi vielä ulkomaalaiset sotilaalliset neu vonantajat, ulkomailla sotataitoa opiskelevat, sotilaallinen vakoilu j.n.c., joten allekirjoittanut uskoo erästä sotilasasioita käsitelleen kirjoittajan laskelmaa, joka osoittaa, että Suomen valtion aseellinen kconehnon kustannukset nousevat noin 27 pros. maan kaikista menoista. Mitä taas tulee yhteiskunnallisiin menoihin, kuten esim. sosiaaliministeriön menot, -ovat ne vain 2.9 pros. Valtion muut tulolähteet ja niiden seuraukset Niinkuin edellä olemme havainneet Suomi "länsimaistuu" hyvää vauhtia, s. o. velkaantuu valtion, kuntien ja teollisuuslaitosten taholta. Jokainen uusi velka ^ raskaine korkoineen sälytetään työtätekevien kannettavaksi. Ja entistä on jo ylettömästi. Porvariston eri ryhmät . eivät tahdo uhrata luokkako-neistonsa hyväksi, vaikka sitä hyödykseen työtätekeviä vastaan käyttävät. Porvariston haluttomuuden seurauksena ilmeneekin lakkaamaton taistelu verotuspolitiikassa, vastakkaisuus tulleilla nylkemisessä, rahanarvon alentamis- ja korötta-misvaatimuksissa. Valtion alati kasvavien menojen korvaamiseksi kannettiin tulleilla v. 1924 .1,236,971,823 mk. TuUinyl-kemisen alaisena ovat lähes kaikki ihmisen elämässä välttämättömät tarvikkeet ^ Valtion muista verotusmuodoista ei ole olemassa tuoreempia tietoja, enempää kuin kaupunkikuntienkaan. Vain maalaiskuntien kunnallisverojen kannoista on olemassa. Niinpä maalaiskunnissa vv. 1920— 1923 kannettiin seuraavat määrät: V. 1920 175.2 milj. mk. 1921 271.2 „ 1922 322,5 1923 362.1 Nämä numerot osaltaan valaisevat etupäässä työtätekevän väestön ve-rokuorman kasvua. Samassa' suhteessa kulkee veroraskans kaupunkikunnissakin. Verot käyvät jo työvälle talonpojille ja «osalle : keskUuokkaakin yli- Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-kavuoron Halifaxista suoraan Skandinaaviaan. Purjehdukset Halifaxista, N. S. S. S. HELLIG OLAV, Joulukuun 5 p. ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN edestakaisten matkain hinnat Säästäkää $45,50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00. Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä 2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä niin aikaisin kuin mahdollista. CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta varten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamiehen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDINAVIAN4MMIGA^ 461 Main, St. Winnipesr.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Can. J . V. KANNASTO Box 69, Sudbury, Ont., Can. ERICH J . KORTE. Port Arthur, Ont., Can, Sh PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA Suomalainen VirYoitiisjuömaliike «H0WDY" uusi juoma. SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varastosMu P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phone 946 *) Näitä menoeriä kohotettiin vielä 77 milj. markalla. voimaisiksi, päättäen ,siitäkin, että pankkiherra Paasikivi kauhistuneena tunnustaa, "että meidän itsenäisyytemme tulee liian kalliiksi". Niinpä hän laskeekin, että "v. 1922 saimme tehdä valtion hyväksi työtä 1 1/3 päivää viikossa, ja valtiolle sekä kunnille yhteisesti runsaasti 1% päivää palkatta joka viikko". Tämä laskelma merkitsee 75 päivää vuodessa palkatonta työtä valkoisen SuomenVelämän ylläpitämiseksi. Jos laskemme työläisen keskimääräisen 50 mk:n päiväpalkan mukaan, saamme työläisen suoritettavaksi verosummaksi 3,750 mk:aa. Luonnollisestikaan menoja, joita valtio nylkee tulleillaan, tähän summaan emme saa laskea niitä kahvila-, kuppila-, "tulitikku- ja elävienkuvien y.m. verotuksia. Toinen esimerkki talonpoikain veröpainosta. Aivan hiljattain julaistiin kmu-nunvuotien välityksellä kihlakunnittain kerätty tilasto ulosmittauksista valtion- ja yksityisten saatavista Viipurin läänissä. Äyräpään kihlakunnassa on viimeaikoina ulosmitattu pakkohuutokaupalla myytäväksi valtion veroista 450 ja yksityisten saatavista 81. tilaa ja Rannan kihlakunnassa pakkohuutokaupattavaksi valtion veroista 239 ja yksityisten saatavista 110 tilaa. Kaikkiaan on Viipurin läänissä ulosmitattu valtion veroista 708 ja yksityisten saatavista 504 tilaa eli yhteensä 1,278 tilaa. Tilasto, vaikka se koskee vain yhden läänin ainetta,, on kaamea. Se osoittaa, mihin asemaan valkoinen porvari on talonpojan painanut palkkioksi siitä, että se sai petkutetuksi t^onpojat taisteluun työläisiä vastaan v. 1918. Mutta porvariston menettely onkin paljastanut Liha- ja Ruokatavarakauppa 71 Cedar St. Sudbury, Ont Telephone 844. — Box 524. NIEMI a VALKEAPÄÄ talonpojille, että sen todellinen liittolainen on teollisuustyöläinen, jonka kanssa vaan voidaan ratkaista maa- ja verokysymykset. Taloudellinen- kysymys parhaillaan . selvittää myös niille 72,000 it-senäistetylle torpparille ja mäkitupalaiselle porvarillisen ja sos.-dein. johtoherräin Lex-Kallio-humpuukin, jolla maaseudun pieneläjäin maa-nälkää on yritetty tyydyttää ja pelastaa maaseutua kommunismilta. •Osa näistäkin uusista "tilallisista" vaeltaa ennen pitkää velka- ja ve-rokuormituksen ~ puristuksesta kuljeksivan proletariaatin joukkoon, siirtää, ne vallankumouksellisen liikkeen joukkoon. Näin: tarkasteUessamme "itsenäisen" Suomen taloudellista asemaa, huomaamme, ettei se todellisuudessa olekaan sisäiseltä olemukseltaan niin vahva ja yltäkylläinen kuin pintapuolisesti katsoen saattaa näyttää. Sen taloudellinen asema on heikko, se on ulkomaalaisten rahakapitalis-tien käsissä oleva valtakunta. Taloudellista asemaa tarkastelles-safame porvaristo jännittää kostoja kuristustoinienpiteensä vallan-knmoukseUista työväkeä vastaan, miksi uhraa satoja miljooniasota-varustuksiinsa, lahjoo runsaskäsises-ti suojeluskuntaansa ja vyöry^ parjaus- ja valhetulevaa Neuvosto- Venäjää vastaan. «• a Valkoinen Suomi on valtiouisjssa ja taloudellisessa liadässä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 16, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-07-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250716 |
Description
Title | 1925-07-16-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | •My ii .h I I . V.'' Suomen porvaristo sai Venäjän Buuren vallankumouksen myllerryksessä ja Suomen työväen ja talonpoikain hävittyä aseellisessa luokkataistelussa suuren perinnön Venäjältä, Miljaardeissa on laskettava se omaisuus. Kaiken tämän lisäksi sai Suomen porvaristo Tarton rauhansopimuksen pohjalla arvokasta tuottavaa omaisuutta (Annanteh-taan metsät) ja 9 milj. dollarivoi-ton (noin 65 milj. mk- v. 1917 kurssin mukaan), minkä Suomen pankki oli saanut Venäjän valtiolta v. ' 1917 ostamistaan dollareista ja punnista ja jonka summan takaisin-maksuvaatimuksesta Neuvosto-Venäjä mainitussa sopimuksessa luopui. Kaikki tämä perintö on tuhlattu muutamassa vuodessa sekä lisäksi suunnilleen puolet työväen ja talonpoikain käsillä luodusta rikkaudesta, kansallisomaisuudesta. Suomen teollisuus ei ole sanottavasti laajentunut, markkinapaikat ovat epävakaisia, tuonti pysyttelee suurempana vientiä, talous joutuu tiukemmalle, minkä vuoksi valtion Ja kuntien on yhä tiheämmin käännyttävä ulkomaalaisten rahakapitalis-tien puoleen monimiljoonaisine lai-na- anomuksineen ja panttikirjoi-neen. Velkaantaniaen ja kimtallis* •arallisaas Valtion kulutus on huimaavalla vauhdilla kasvanut Suomen joudut-tua "itsenäiseksi". Ulkomaiset Ja kotimaiset lainat ovat kasvaneet viimeisinä vuosina moninkertaisesti siitä, mitä ne olivat ennen v. 191B, jolloin ryhdsrttiin ylellisiin suurval-takunnallisiin ja kuninkaallisiin hummailuhin. Suomen valtiovelan kasvua havainnollistuttavat seuraavat numerot: V. 1680 62.5 milj. kultamarkkaa „ 1860, 82 „ „ 1900'111 „ „ lÖlO 178 „ „ „ 1914 171 „ „ 1924 446 tl Tänä vuonna on päätetty ottaa 800 milj. markan laina, Jbsta puolet (10 milj. doll.) on jo Amerikasta erittäin raskailla ehdoilla saatukin. Sen lisäksi vielä lyhytaikai-neii 300'milj. markan lainan ottoon on eduskunta hallituksensa valtuuttanut, joten tänä vuonna päätetyt lainat lukuunotettuna valtion lainamäärät kohoavat hfiBQ milj. pape-rimarkkaan eli suunnilleen 556 milj. kuUamarkkaan, V:sta 1923 alkaen on Suomen valtio ottanut ulkomaisina lainoina 56 milj. doll., joista korkömäärä nousee noin 210 milj. markkaan. Kuntien ja yksityisten pankki- jia. teollisuusharjoittajain lainauksia ei näihin summiin sisälly. Suomen kansallisvarallisuus on valtion viimeisen inventaarion mukaan ' laskettu 11 miljaardlksi pa-perimarkaksi. Edellä olevista numeroista huomaamme, että "itsenäisen Suomen perustamiskustannukset'' ovat tavattoman kalliit. Valkoinen porvaristo on tuskin kunnolleen päässyt alkuun, kun jo puolet kansallisrikkauksista on huijattu ja tuhlattu valtaa pitävän kapitalisti-luokan luokkakoneiston hyväksi. Tetdlitiios ja tuotanto Viime vuosien huimaava velkaantuminen, edellyttäisi kasvavaa tuotantoa ulkomaille vientiä varten samoinkuin toiselta puolen kulutuksen supistamista ei" ainoastaan valtion, mutta myöskin yksityisen talouden piirissä. Molemmat ovat erittäin vaikeita ehtoja Suomen porvaristolle täytettäviksi. Suomen teolli- Buuskapitaliatit yrittävät tuotannon lisäämistä jatkamalla työpäivää ja omaa voitto-osuuttaan suurentaak-seen, alentaa työpalkkoja. Siis täyttää ensimäistä ehtoa, käymällä työläisen niskaan kiinni. Mutta "tuotannon lisääminen" tällaisilla keinoilla on epäonnistuva. Vain teollisuutta laajentamalla, koneita uusimalla, parempia palkkoja maksamalla ja normaalityöpäiviä tekemällä olisi sen ehdon täyttämiseen parempia mah,dollisuuksia, ottamalla tietenkin huomioon, että löytyy myös tavarain menekkimahdolli-suuksia. Suomen kapitalisteilta kuitenkin puuttuu näiden viimemainittujen ehtojen täyttämiseen edellytyksiä. Kulutuksen supistamiseen ovat työläiset ja 'talonpojat aikoja sitten joutuneet. Työttömät jo aivan nälkäkuoleman rajalle saakka. Kulutuksen supistamisen pitäisi tapahtua nyt itsensä yläluokan piirissä. Mutta siihen se ei taivu. Muuten kulutuksen supistaminen yleensä on turmtollista itselleen kapitalismille, kuten on havaittavissa varsinkin nyt laajan työttömyyden pakollisena seurauksena. Kulutuksen supistamisen seurauksena on monien tehdaslaitosten sulkeutuminen, tuotannon väheneminen ja taloudellisen elämän lamaannuksen vaikutus kaikille' aloille. Kirj- OTTO VILMf Kolmas vaikeus tuotannon ja vien- , nin kohottamiselle on vakiintunei-j den ulkomaisien markkinain puute. Silloin tällöin porvaristonkin keskuudesta kohotetaan varoittavia ääniä pääoman lainailua vastaan. Mutta porvaristo yleensä viittaa ylpeil-len metsien ja koskien rikkauksiin, ollenkaan ottamatta huomioon, että todellisuudessa näillä rikkauksilla on taloudellista merkitystä ai noastaan sikäli kuin niillä on me-nekkimahdollisuuksia ja sikäli kuin niitä kannattaa eksploateerata menekkiä varten. Ja reippaasti tähän porvariston käsitykseen yhtyvät sos.- dem. johtoherratkin. Niinpä sos.- dem johtomies Tanner viimeistä valtion lainakysymystä käsitellessä eduskunnassa perusteli 800 milj. lainanottoa sillä, että hän "pitää tärkeänä että tällainep kapitaliköy-hä maa pääsee hyvään alkuun hankkimalla ulkoa pääomia, joita omassa maassa ei ole". Tuomari Tanner on ollut vuosia kapitalisteille hommaamassa pääomia, ei suinkaan työväenluokan hyväksi, mutta niinkuin hänenkin lausunnostaan käy selville, ei ole vielä päästy edes "hyvään alkuun". Rahat kun ovat menneet yksityisten kapitalistien taskuihin. Tuotannon kohottamisen yhtenä yleisenä vaikeutena on se, että Suomen teollisuus on kovin yksipuolinen ja riittämätön. Suomen pääteollisuuden muodostavat saha- ja paperiteollisuus. Nämä kaksi teollisuudenhaaraa käsittävät yleensä lähes 90 pros. koko maan viennistä, minkä vuoksi maan kauppata-saus pääasiassa riippuu näistä kahdesta tuotannonhaarasta. Tällainen teollisuuden yksipuoli-, suus kapitalistisen järjestelmän vallitessa asettaakin maan talouselämän vaaranalaiseksi, sillä kun la-maanus kohtaa näitä teollisuusalpja, taikka vaikkapa kouristelee pahemmin vain toistakin niistä, on koko maan talouselämä lamassa. Mutta vielä vaikeammaksi ja vaa-ranalaisemmaksi talouselämän tekee teollisuuden yksipuolisuus . markkinain kannalta katsoen. Suomen «a-hateollisunden lamaannustilaan vaikuttaa se, että se on saanut itselleen uusia kilpailijoita markkinoilla. Niinpä nyt Suomen saharuhti-naltten kilpailijoiksi (Englannin puutavaramarkkinoille on iln^estynyt Latvia, Liettua, Tshekko-Slovakia, mutta kaikkein vaarallisimmaksi Neuvosto-Venäjä. Tämän vuoden maalisk. 28 p:n puutavaramarkkinoita koskevassa katsauksessa vali-, tetaankin ei ainoastaan sitä, että puutavaramarkkinat ovat muodostuneet "mutkallisiksi", mutta erittäinkin sitä, että "Venäjä on äskettäin alkanut eäintyä Englannin markkinoilla, jonka vuoksi puutavaran ostajien huomio on kohdistunut siihen". Aikaisemmin mainittiin erikoisesti, että y venäläisen puutavara-trustin "Severolesin" tavara laadultaan on ensiluokkaista ja kilpailukykyistä. ' Suomen puutavarain ostajina ovat esiintyneet paitsi pääostajaa Englantia, Ranska, Belgia ja Hollanti. Aikaisemmin oli huomattava puutava- ~ostaja Espanja, mutta useaan ; vuoteen ei se enään-ole esiintynyt os-, tajana. Nykyään vallitseekin Suomen ja-Espanjan välillä täydellinen kauppasota. Belgia ja Hollanti eivät ole erikoisen suuria ostajia. Sen vuoksi päähuomio on ponnistettava edelleen Englannin markkinoille. Ennen maailmansotaa Venäjä yhdessä Suomen kanssa hankki Englannille enemmän kuin puolet sen ulkomailta tuottamista puutavaroista. . Neuvosto- Venäjän teollisuus rappeutettiin maailmansodan aikana sekä sittemmin vielä monivuotisen maailman-kapitalistien saarron aikana. Mutta sinäkään aikana, kun Neuvosto-Venäjä oli eristetty kaikilta maailmanmarkkinoilta,' ei Suomen puuta-varateollisuus kyennyt tuotantoaan kohottamaan, vaikka markkinat näinä aikoina koituivat luonnollisesti Suomen ja Ruotsin hyväksi. Neuvosto- Venäjä on kohonnut jalkeil-leen, pontevasti kohottaa talouttaan ja tuotantoaan. Sen tuotannon kohoamisen seuraukset tuntevat jo Suomen sahakapitalistitkin. V. 1924 kohosi jo Neuv.osto-Venäjän puutavaran vienti 450,000 st. Suomen puutavaravienti samana vuonna oli 1,139,800 st. ja Ruotsin 840,000 st. Sahateollisuuden tuotannon kehitystä tutkiessamme havaitsemme, etr tä v:sta 1913 v:een 1923 saakka tuotanto , on pysynyt jotensakin samalla tasolla, lukuunottamatta viime vuotta, jolloin vienti kohosi vähän yli 1 milj. st., mutta joka vienti tapahtui epäedullisten hintasuhteiden vallitessa, siten että pudotettiin alkuvuoden hinnoista män-tytavara 21—^20 punnasta st. 14— 13 % puntaan ja kuusitavara 16— %—14% 12—11 puntaan st. V. 1913 oli sahatun puutavaran vienti Suomesta 903,000 st., mutta v. 1923 vähemmän eli &01,000 st. Näistä numeroista näemme, että ulkomaisen velan maksaminen puutavaratuotan-non ja viennin kohottamisella näyttää kovin epätoivoiselta. Vaikka uusia velkoja ei enää otettaisikaan, pitäisi viennin sittenkin. kohota voimakkaasti senkin vuoksi, että maa-kykenisi selviytymään lainatun pääoman kuoletus- ja monisatamiljoo-naisista korkosummista. Toiselta pääteollisuuden alalta, paperiteollisuuden alalta ansaitsee myöskin ottaa joitakin numerotietoja havainnoHistuttamaan tämän teollisuudenhaaran tuotantoa. Paperin valmistus oli: V. 1913 167,631 tonnia „ 1922 212,575 „ „ 1923 209,395 „ Mikä V. 1924 paperin valmistusmäärän kokonaissumma oli, siitä ei ole tietoja, mutta maasta viedyn paperin määrä ei kohonnut virallisen tilaston mukaan kuin 183,800 tonniin, kun taas Paperikonttorin antaman tilaston mukaan vienti kohosi 192,793 tonniin. Tuotannon bruttoarvo oli V, 1922 1,580 milj. mk., V. 1923 1,605,4 milj, mk., joten se on noussut vain 25.4 milj. mk. eli 1 pros. Vientiä taas verraten edellisten vuosien tuotantoon, voidaan sanoa, että asema lienee bruttoarvoonkin nähden pysynyt jotenkin samanlaisena. V. 1913 nousi paperitavaran vienti Venäjälle 139,400 tonniin ja 18,532 tonn. puumassaa. Nämä numerot meille selvittävätkin, miksi paperiteollisuuden "itsenäisyyden" aikana ei ole päässyt kohoamaan ja miksi paperimarkkinat ovat Suomelle olleet epävarmat. Lännestä pa-periherrat eivät vielä ole löytäneet vakiintuneita markkinoita, sellaisia kuin oli Venäjä ennen ja Neuvosto- Venäjä olisi nykyään. Selvää on, että länsimaiset markkinat eivät ole pysyviä ja vakavia, varsinkin sen jälkeen kun Canada on ilmaantunut paperimarkkinoille Suomen kilpailijaksi uusiaikaisine koneineen ja kun Keski-Europan ja Balkanin maat ovat jääneet lähes kokonaan markkinoilta pois. Huomattavaa tuotannon alentumista viime vuosina on ollut yielä havaittavissa nahka- ja karvateoUi-suuden, samoinkuin kutoma-, metalli- ja koneteollisuuden aloilla. Maan koko te^oUisuu^en . bruttotuotanto vista 1913 v:een 1923 on vähentynyt 13.7 pros. Maan teollisuuden tuotannon väheneminen selvästi osoittaa ei ainoastaan sitä, että Suomi Venäjän markkinoista eristetyksi jouduttuaan ja epävakaisten markkinain varaan jäätyään, ei ole voinut olla kärsimättä vahinkoa kaikilla aloilla. Pääomaa ei ole sen vuoksi päässyt muodostumaan siinä määrin kuin teollisuuden laajentamiseksi ja koneiden uusimiseksi olisi ollut tarpeellista. Ei siitäkään huolimatta, että valtio on koettanut rahoittaa näitä pääteollisuusaloja. Vanhoilla vehkeillä on täytynyt vain retuuttaa eteenpäin. Asema länsimaiden uusilla markkinoilla puuhaillessa on johtanut siihen, että puu- ja paperiteollisuuden tuotannonhaarat ovat "itsenäisen" Suomen aikana velkaantuneet lähes 2000 milj. mk. Maatalouden tuotanto ja talonpoikain asema Maanviljelystä ja maatalouden tuotantoa koskevissa tilastoissa öso-tetaan, että viljellyn' peltoalan laajuus on kasvanut kovin vaivaloisesti. Vv. 1910—1920 on se kasvanut vain 8 pros. Mutta lähes samassa suhteessa on lisääntynyt väestö, nimittäin 7 pros. Maataloushallinnon tutkimustoimiston tiedonannoissa Suomen maif talouden kannattavaisuudesta v. 1924 sanotaan, että kokonaistuotto v:een 1923 verraten on laskenut 4.3 pros. Kokonaistuotannon alenemisen oli aiheuttanut heikko sato (pitkä kevät, sateet, tulvat), joka edelliseen vuoteen verraten laskivat 14.6 pros. Karjan tuotanto ei ole heikontunut. . Seurauksena maatalouden liikekustannuksien noususta ja kokonaistuoton laskusta oli puhtaantuo-ton yleinen lasku. Koko maassa putosi • puhdas tuotto peltohehtaaria kohti 398:sta 189 mtkaan sekä kan-nattavaisuusprosentti 5.5'.stä 2.6 pros.' eli 25.5 pros. edelliseen tilivuoteen vefraten. Tuotannon tulokset maataloudenkaan alalta eivät ole erittäin lohduttavia. Karjalataloustuotteita, pääasiassa voita ja juustoa on viety ulkomaille. Mutta voimarkkinoille-kin on ilmaantudnt kilpailijoita, nimittäin Uusi Seelanti ja taaskin Neuvosto-Venäjä. Voi-Valion herrat ovatkin tämän johdosta tavattoman äkäisiä "bolshevikeille". Suomen maatalous, talonpojat ja työmiehet ovat saaneet kärsiä tavatonta vahinkoa siitä, että muutamat ententen käskyläiset, rosvokapitalis-tit ja suomsMset sotaseikkailijat ovat "vspauttajieet" Suomen Nea-vosto- Venäjän markkinoista- Neuvosto- Venäjän vilja ilmestyessään V. 1923 Suomen markkinoille valaisi talonpojille ja työläisille niitä suhteita, joita oli solmittu amerikalais-ten viljakapitalistien kanssa. Ameri-kalainen pääoma kiskoi viljastaan suunnattomia liikevoittoja. Keski-määrin nousivat hinnat dollareissa tonnilta seuraaviin numeroihin: Taminik. .48% Helmik- 47% Huhtik- 45—46 Toukok. 43%—44%, kun sensijaan Neuvosto-Venäjän vilja maksoi toukokuussa mainittuna vuonna 42—43 dollaria. Amerikalaiset viljakapitalistit ovat taas annettuaan miljoonalainoja tunkeneet viljaansa Suomeen. Sen seurajiksena on ollut tuontuostakin tapahtuneet leivänhinnan korotukset. Kalliiksi tulee työmiehen ja talonpojan elämä amerikalaisten viljakapitalistien käsissä. Vienti ja taonU Numerot viennistä ja tuonnista valaisevat tuotannon ja kulutuksen suhdetta. Niistä näemme, että viennin vajaus on ollut jatkuvaa, jonka seurauksena- on huimaava velkaantuminen. V:na Tuonti Vienti milj. Smk, milj. Smk. 1919 2,509.9 880.4 1920 3,626,5 2,926.4 1921 3,585.7 3,389.4 1922 3,969.9 4,467.6 1923 4,600.3 4,392,5 Yht. 5 V. 18,292.3 16,056.3 V. 1924 vienti ylitti hiukan tuontia, mutta se ei muuta nimeksikään sitä suhdetta, mitä edelläolevat "itsenäisen" Suomen 5-vuotiselta elämän taipaleelta osoittavat. Numerothan vääjäämättömästi ilmaisevat että vuosina 1919—1923 vajaus tekee yhteensä 2,236 milj. mk. Mutta vielä enemmän. On otettava huomioon "luvaton" maahan tuonti (pirtu, kahvi y.m,), joiden tuonti näinä viitenä vuotena on- arvioitu nousevan ainakin 700 miljoonaan m:kaan, joten vajaus tämän summan kanssa tekee 3,000 miljoonaa. Vajausta emme saa vielä päättymään tähänkään jo komeaan. summaan, vaaii on' meidän otettava vielä huomioon ainakin ne menot, jotka johtuvat ulkomaan kaupallisesta edustuksesta, ulkolaisten lainojen koroista y,m., joita kauppatasauk-sen tasapainossa pitämiseksi ön täytynyt lainata, joten, makäutasauksen todellinen vajaus' kysjmiyksessä olevalta- ajalta kohoaa runsaasti 4,000 milj. markaksi. ' Rahan kireys ja panMuen asema Valtion taloutta on koetettu ylläpitää ei ainoastaan ulkomaalaisten ja kotimaisten lainojen, välittömien ja välillisten verojen kiskomisen turvissa, mutta myös paperisetelien painattamisen avulla. iSuurkapitalistit, rahanarvon alentamisen' avulla, ovelan huijauksen kautta rikastuttaakseen itseään, ovat "laillisessa järjestyksessä" rosvonneet virkamiesten, säästöjä keränneen pikkuporvariston ja keskivarakkaan talonpojankin rahaomai* suuden sekä henkivakuutuksien ja muiden arvopaperien arvoja, . Sellainen pieni rahamies, joka omasi ennen V. 1918 esim, 50,000 markan pääoman, eleli rennosti pääomansa koroilla. Mutta tämä hänen pääomansa kapitalistien laillisen • rosvo-uksen kautta muuttui suunnilleen 5,000 markan arvoiseksi pääomaksi. Setelien painatus jatkuu edelleen. Rahan arvoa ei ole kyetty parantamaan Rahayksikön arvoa pidetään edelleenkin työllä ja tuskalla "vakavana" — ulkomaalaisten lainojen avulla. Sen vakavana pysyttämisestä ei ole kukaan varma. "Romahtamisen vaara kaikkine seurauksineen väijyy ehtimiseen", kirjoitr taa hädissään fascistien lehti "Suuntakin". Romahdusta ja sen kaikkia seurauksia välttääkseen eivät ole riittäneet yksiomaan lainaukset, vaan on täytynyt turvautua jo hätäkeinoihinkin. Sikäli kuin äskettäin on julkisuuteen tullut, on ruotsalaisille rahamiehille annettu konsessiooni 3 milj. sahapuulle Pohjois-Suomen metsisCä. Se on johtunut siitä, että 01^ vallinnut ankara puute ulkomaalaisesta valuutasta. Että hätä oli todellakin suuri osoittaa se, että puut msrytiin 2—4 mk:sta kuutiom., joka hinta asiantuntijain laiisunnon mukaan kuuluu tuskin korvaavan leimauskustannuksia. Rahan kireyttä pitää yllä jatkuvasti pääoman puute huolimatta sii-tä^ että miljoonalainoja ehtimiseen otetaankin. Pankkien käytettäviksi ei keräänny pääomasi kuten ennen V. 1918. Niinpä sitten v. 1913 yleiset talletukset pankkeihin ovat vähentyneet jotenkin täsmälleen puolella 6!i 920 milj- kultamarkasta 463 milj.. kultamarkkaan. Talletusten vähentymiseen on luonnollisesti vaikuttanut suurelta osaltaan se, että vientiliiUceitten harjoittajat ja koroillaan eläjät tallettavat pää-omiaan ulkomaalaisissa rahalaitoksissa- Toiselta puolen osoittaa se myös ykistä köyht^-neisyyttä keskivarakkaan porvariston keskuudessa- Vlelä räikeämmin kuvan pääomien säästöönpanoista antaa meille tilasto henkivakuutuslaitoksista. Niinpä kun v. 1913 henkivakuutus-laitoksiin vakuutuksien kautta kerätty summa kohosi 159 milj. kultamarkkaan, oli se V. 1923 enään vzin 40 milj. kultamarkkaa, vähentyen siis näihin laitoksiin keräytyneet varat yhteen neljäsosaan. Nämä numerot ilmaisevat köyhtynei-syyttä pääasiassa työläisten, talonpoikain ja pikkupon'2riztr:. keskuudessa. Voidakseen tyydyttää liike-elämän rahatarpeita samassa suhteessa kuin V. 1913 tarvitseisivat pankit nykyään pääomaa noin 5 miljaardia markkaa. Rahan kireyden näkyvänä seurauksena ilmeneekin monenlaisia seikkoja m.m. se, että vuosi vuodelta on jäänyt yhä suurempi osa valtion koivikoista Pohjois-Suomessa myymättä: vv. 1913—1917 noin 8 pros. V. 1918—1920 noin 54.5 pros. ja V. 1921 76 pros. Rahan kireys ilmenee myös tihenevissä liikeromah-duksissa, pienempien tehdaslaitosten toiminnan lakkauttamisissa, suurempien t y ö s k e n n e l lessä lyhennetyin työviikoin, rakennusteollisuuden heikkoudessa, vekseliprotestien lukumäärän kasvamisessa. Protes-teerattujen vekselien lukumäärä kohosi V. 1923 5,598, arvoltaan 41.2 milj. markkaan, v. 1924 9,40.6 arvoltaan 56.8 milj. markkaa. Valtion valdnAinen ja ylimääräinen menoarvio Numerotiedot valtiotalouden hoidosta kuvastavat meille miten maassa kapitalistien vallassa ollen eletään ja luokkakoneistoa ylläpidoltaan. Kun valtion budjetti ennen ' sotaa oli tuskin. parisataa miljoonaa, 'kohosi se jo v. 1919 1,600 milj., siitä lähtien kasvaen jatkuvasti ja suurin hyppäyksin. V:na Vakinainen - Ylimääräinen menoarv. milj. menoarv. milj, 1920 1,350 580 1921 . i,808 430 1922 1,931 245 1923 2^200 417 1924 2,426 509 1925 2,687 500*) TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATEANNE H&Iifaxista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorokaudetia. TURISTIMATKAT NEW YORKISTA DROTTNINGHOLM heinäk, 9 p. STOCKHOLM elok. 1 p, DROTTNINGHOLM elok 20 p- STOCKHOLM syysk. 10 p. DROTTNINGHOLM syysk. 19 p. STOCKHOLM lokak. 13 p. DROTTNINGHOLM • lokak. 24 p. Tarkempia tietoja, neuvoja ja kallisasiamieheltä tai osotteella HALVAT KOLMANNESSA LUOKASSA Suomeen ja latoisin CaaadiM maksavat nyt edestakaisin ^ teensä vain 186 dollaria, siis Vain 93 Dollaria yhtä ylikulkua kohti Toisessa luokassa maksaa kum pikin matka $166 ja cabin luokassa $170. Matka alkaa ja päättj-y linjan omUla laivoilla. Ei mitään tulli- tai passitarkastuksia eikä mitään muita viivytyksiä Ruotsissa. Tilatkaa hyttipaikat nyt. piletit saadaan lähimmältä pju- SWEDISH AMERICAN LINE S18 St. Catherine Street, Wetl, Montreal, Que. 470 Main St., Winnipe£:, Man. 71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich, 6tb floor. J. V. KANNASTO, . ERICK J. KORTE, Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can. VJEi CANADASTA OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA Olisi erittäin mielenkiintoista osoittaa numeroilla, millä tavalla menot ryhmittyvät kapitalistien luokkakoneiston hyväksi, mutta se ei ole tämän kirjoituksen puitteissa mahdollista. Riittää pari vastakkaista esimerkkiä. Sotalaitoksen hyväksi sisältää tämän vuoden bud jetti menoja virallisen laskelman mukaan 15.7 pros. koko valtion me noista. Tämä . prosenttiluku ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä aseellisen luokkakoneiston menoihin on laskettava suojeluskunnat, poliisi- ja rajavartiojoukot sekä näiden lisäksi vielä ulkomaalaiset sotilaalliset neu vonantajat, ulkomailla sotataitoa opiskelevat, sotilaallinen vakoilu j.n.c., joten allekirjoittanut uskoo erästä sotilasasioita käsitelleen kirjoittajan laskelmaa, joka osoittaa, että Suomen valtion aseellinen kconehnon kustannukset nousevat noin 27 pros. maan kaikista menoista. Mitä taas tulee yhteiskunnallisiin menoihin, kuten esim. sosiaaliministeriön menot, -ovat ne vain 2.9 pros. Valtion muut tulolähteet ja niiden seuraukset Niinkuin edellä olemme havainneet Suomi "länsimaistuu" hyvää vauhtia, s. o. velkaantuu valtion, kuntien ja teollisuuslaitosten taholta. Jokainen uusi velka ^ raskaine korkoineen sälytetään työtätekevien kannettavaksi. Ja entistä on jo ylettömästi. Porvariston eri ryhmät . eivät tahdo uhrata luokkako-neistonsa hyväksi, vaikka sitä hyödykseen työtätekeviä vastaan käyttävät. Porvariston haluttomuuden seurauksena ilmeneekin lakkaamaton taistelu verotuspolitiikassa, vastakkaisuus tulleilla nylkemisessä, rahanarvon alentamis- ja korötta-misvaatimuksissa. Valtion alati kasvavien menojen korvaamiseksi kannettiin tulleilla v. 1924 .1,236,971,823 mk. TuUinyl-kemisen alaisena ovat lähes kaikki ihmisen elämässä välttämättömät tarvikkeet ^ Valtion muista verotusmuodoista ei ole olemassa tuoreempia tietoja, enempää kuin kaupunkikuntienkaan. Vain maalaiskuntien kunnallisverojen kannoista on olemassa. Niinpä maalaiskunnissa vv. 1920— 1923 kannettiin seuraavat määrät: V. 1920 175.2 milj. mk. 1921 271.2 „ 1922 322,5 1923 362.1 Nämä numerot osaltaan valaisevat etupäässä työtätekevän väestön ve-rokuorman kasvua. Samassa' suhteessa kulkee veroraskans kaupunkikunnissakin. Verot käyvät jo työvälle talonpojille ja «osalle : keskUuokkaakin yli- Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-kavuoron Halifaxista suoraan Skandinaaviaan. Purjehdukset Halifaxista, N. S. S. S. HELLIG OLAV, Joulukuun 5 p. ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN edestakaisten matkain hinnat Säästäkää $45,50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00. Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä 2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä niin aikaisin kuin mahdollista. CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta varten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamiehen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDINAVIAN4MMIGA^ 461 Main, St. Winnipesr.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Can. J . V. KANNASTO Box 69, Sudbury, Ont., Can. ERICH J . KORTE. Port Arthur, Ont., Can, Sh PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA Suomalainen VirYoitiisjuömaliike «H0WDY" uusi juoma. SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varastosMu P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phone 946 *) Näitä menoeriä kohotettiin vielä 77 milj. markalla. voimaisiksi, päättäen ,siitäkin, että pankkiherra Paasikivi kauhistuneena tunnustaa, "että meidän itsenäisyytemme tulee liian kalliiksi". Niinpä hän laskeekin, että "v. 1922 saimme tehdä valtion hyväksi työtä 1 1/3 päivää viikossa, ja valtiolle sekä kunnille yhteisesti runsaasti 1% päivää palkatta joka viikko". Tämä laskelma merkitsee 75 päivää vuodessa palkatonta työtä valkoisen SuomenVelämän ylläpitämiseksi. Jos laskemme työläisen keskimääräisen 50 mk:n päiväpalkan mukaan, saamme työläisen suoritettavaksi verosummaksi 3,750 mk:aa. Luonnollisestikaan menoja, joita valtio nylkee tulleillaan, tähän summaan emme saa laskea niitä kahvila-, kuppila-, "tulitikku- ja elävienkuvien y.m. verotuksia. Toinen esimerkki talonpoikain veröpainosta. Aivan hiljattain julaistiin kmu-nunvuotien välityksellä kihlakunnittain kerätty tilasto ulosmittauksista valtion- ja yksityisten saatavista Viipurin läänissä. Äyräpään kihlakunnassa on viimeaikoina ulosmitattu pakkohuutokaupalla myytäväksi valtion veroista 450 ja yksityisten saatavista 81. tilaa ja Rannan kihlakunnassa pakkohuutokaupattavaksi valtion veroista 239 ja yksityisten saatavista 110 tilaa. Kaikkiaan on Viipurin läänissä ulosmitattu valtion veroista 708 ja yksityisten saatavista 504 tilaa eli yhteensä 1,278 tilaa. Tilasto, vaikka se koskee vain yhden läänin ainetta,, on kaamea. Se osoittaa, mihin asemaan valkoinen porvari on talonpojan painanut palkkioksi siitä, että se sai petkutetuksi t^onpojat taisteluun työläisiä vastaan v. 1918. Mutta porvariston menettely onkin paljastanut Liha- ja Ruokatavarakauppa 71 Cedar St. Sudbury, Ont Telephone 844. — Box 524. NIEMI a VALKEAPÄÄ talonpojille, että sen todellinen liittolainen on teollisuustyöläinen, jonka kanssa vaan voidaan ratkaista maa- ja verokysymykset. Taloudellinen- kysymys parhaillaan . selvittää myös niille 72,000 it-senäistetylle torpparille ja mäkitupalaiselle porvarillisen ja sos.-dein. johtoherräin Lex-Kallio-humpuukin, jolla maaseudun pieneläjäin maa-nälkää on yritetty tyydyttää ja pelastaa maaseutua kommunismilta. •Osa näistäkin uusista "tilallisista" vaeltaa ennen pitkää velka- ja ve-rokuormituksen ~ puristuksesta kuljeksivan proletariaatin joukkoon, siirtää, ne vallankumouksellisen liikkeen joukkoon. Näin: tarkasteUessamme "itsenäisen" Suomen taloudellista asemaa, huomaamme, ettei se todellisuudessa olekaan sisäiseltä olemukseltaan niin vahva ja yltäkylläinen kuin pintapuolisesti katsoen saattaa näyttää. Sen taloudellinen asema on heikko, se on ulkomaalaisten rahakapitalis-tien käsissä oleva valtakunta. Taloudellista asemaa tarkastelles-safame porvaristo jännittää kostoja kuristustoinienpiteensä vallan-knmoukseUista työväkeä vastaan, miksi uhraa satoja miljooniasota-varustuksiinsa, lahjoo runsaskäsises-ti suojeluskuntaansa ja vyöry^ parjaus- ja valhetulevaa Neuvosto- Venäjää vastaan. «• a Valkoinen Suomi on valtiouisjssa ja taloudellisessa liadässä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-16-02