1925-07-16-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 ^ iii It4f% t ' j i ^ T II r .« f 3' 3t -gft. « r t TemUlm hemik 16 p. — Tbm., My lt2o femdan Euoaalalsen. työväestön Sänenksnnattaja, Ilmest y Sudbaryssa, Ont. joka tiistai, torstai ja laoaotaL T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. AEVO VAAEA. VAPAUS (Liberty) Ths only orgran of Finnish Worker8 in Canada. Pob- ' IMied in Sadbury, Ont, every Taesday, Thursday and Eatorday. Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, tu second class matter. General advertising rates 75c per col. inch, M i - nlmnm charge for single insertion 75c- The Vapana ts the best advertifiing medium among the Finnish People in Canada. - TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. gl.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi 'k. |5.50, puoli vk. 03.00 ja kolme kk. 11.75. Tililuksia, joita ei peuraa raha, ei tb.la lähettämään. paitsi asiamiesten joilla on takaukset via, siksi on tarfcisti varottava kaiMcea poliittista toi-tnintaa. Jos näin tehdään, tulee kaikki hjrviksi. Näin puhuvat nämä n}'kyajan ephialle^ Ja heidän puheillaan on ollut jossain määrin vaikuttista. Eräät järjestöt ovat osoittaneet taipumusta jäädä pois luokkataistelusta, koska se muka ei kuulu ammatilliselle liikkeelle. Keskustalaissuimta on löytänyt uskojia j a samalla puolueettomuusharhaluulo saanut jalansijaa. Tiifltain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää, oila konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. ' i Vapauden konttori ja toimitus; Liberty Bldg Lorne Bt Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont Jos ette mil'^in tahansa eaa vastausta ensimaiseen yrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,! persoonallisella nin;eliä. J . V. KANK^STO. Liikkeenhoitaja. Tämä asiantila jatkuu parhaillaan. Mitä tuomittavin rikos on tapahtumassa meidän silmäimme edessä. Vaikka petos käärmeenä luikerteleekin, nähdään se kuitenkin. Siksi se on otettava kiinni ja murekattava sen pää. Kavallus on haikailematta paljastettava. Jokainen työläinen on saatava käsittämään se,-että keskustalaiset eivät suinkaan ole sos.-dem. johtajien vihollisia, vaan heidän ystäviään ja aivan samoin kapitalistien liittolaisia kuin nämäkin. Saarnaamalla puolueettomuutta ja koettamalla herpaannuttaa järjestöjen toiminnan, valmistavat he kapitalisteille helppoa voittoa. Keskustalaisjohtajat ja heihin yhtyneet entiset «vasemmistolaiset » ovat työväenluokan vapaustaistelulle yhtä vihamielisiä kuin konsaan 8os.*dem. oikeistojohtajat ja varsinaiset kapitalistit. Työläisten on siksi tarmokkaasti taisteltava heitä vastaan. Järjestöjen on vaiennettava heidän puolueettomuusvirtensä ja niistä välittämättä yhdistynein voimin otettava osaa kaikkeen luoHcatais-telutoimintaan. Kesälomasta Kavahtakaa petosta! Koska seuraavassa kirjotuksessa, jonka nimim, «va-semmistolainen: » käyttävä .on kirjottanut «Työväenjärjestöjen Tiedonantajalle», löytyy meillekin, Canadassa oleville järjestyneille työläisille huomioon otettavia ajatuksia, niin julkastäkoon se liehdessämme. käärmeenä luikertelee inhoittava petos taisteluri viemme välissä. Sen, mitä eivät taukoamatta: riehuvat vainot, ohranaluolat ja kuritushuoneet «le pystyneet murtamaan, sen uhkaa nyt hävittää syöpänä leviävä kavallus. Järkähtämättä ovat järjestyneet työläiset vuodesta vuoteen seisoheet paikallaan luokkätaisteliirintamassa. Tehottomina ovat siitä kilpistyneet takaisin kapitalistien raivoisat hyökkäykset ja sosialidemokraattisten johto herrain villi irääyntä ja siivoton parjaus. Järjestyneet työläiset ovat olleet selvillä asemastaan, he eivät ole kummastelleet, vaan päinvastoin pitäneet luonnollisena asiana sitä, että riistojärjestelmän puolustajat ovat kaikin voiminsa hyökänneet työväenluokkaa vastaan. K a pitalismin, ja proletariaatin välinen luokkataistelu op armottoman vakava asia, luokkien' bleniassaolo ja koko ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä.. Kun proletariaatti voittaa taistelussa, lakkaa kapitalistiluokka olemastay sen väärä ja tuhoisa valta häviää, sen riistoK>ikeudet lopetetaan. £i siis ole mitään ihmeteltävää siinä, että kapitalistit ja heidän apurinsoi keinoja haikailematta koettavat työväenluokan taistelurintamaa vahingoittaa ja sen etenemistä pysäyttää. Kapitalistit ja heidlm -liittolaisensa'eosialidemb-kraattiset johtajat näyttävät hekin lopulta käsittävän, ettei raaka väkivalta sittenkään ole riittävän tehokas menet'telytapa taistelevan proletariaatin nujertamiseksi. Siksi ovat he turvautuneet toiseen keinoon^ viekkauteen j a kavallukseen. He ovat muistaneet vanhaan kreikkalaisen tarinan spartalaisista TermopYlain vuorensolassa. Mitä persialaiset eivät saavuttaneet avoimessa taistelussa, sen saivat he kreikkaltiisen Ephialtesin avulla, jolca kavalsi/ toverinsa ja johdatti viholliset heidän seflkänsä taakse ja siten mursi heidän rintamansa. ' Tätä taistelukeinoa käyttävät liittoutuneet sos-dem. johtajat ja kapitalistit nyt Suomen proletariaattia vastaan* Eräät, Jotka ovat olleet lai olleet olevinaan to- Vereitamme, ovat mftnneel vihollisen puolelle, kavaltaneet meidät viholliselle ja ryhtyneet ajamaan sen asiaa meidän riveissämme. Nämä ephialleet ovat saattaneet vaaranalaiseksi rintamamme yhtenäisyyden,, tuottaneet hämminkiä ja keskinäistä taistelua järjestyneen työväen riveihin. Tästä on ollut seurauksena, etteivät kaikki järjestöt enää sillä varmuudella kuin aikaisemmin täytä velvollisuuksiaan luokkotoistelussa. Puolueettomuuden harhaluulo, joka itse asiassa merkitsee kapitalistien ja sos.-dem. johtajien tuhoisien tarkoitusperien avustamista, on voittanut jalansijaa etenkin ammatillisissa järjestöissä. Miten on luopioiden onnistunut Mmätä työläisten käsitykset siten, että osa heistä on välillisesti ryhtynyt avustamaan luokkavihollisiaan? Petoksella. He eivät suinkaan ole sanoneet työläisille, että he ovat kapitalis tien ystäviä. Jos he sen olisivat sanoneet, eivät he olisi saaneet mitään aikaan. Vuo^i 1918 ja sen jälkeen rael kein yhtämittaisesti riehuneet työläisvainot ovat istuttaneet jokaiseen työläiseeni kiihkeän vihan kapitalisteja vastaan. Eivät ephialteemme öle myöskään puhuneet työläisille varsinaisten sos.-dem. johtajien nimessä. • Jos he olisivat sanoneet toimivansa" vidckaiden ryömien, valppaiden ja tannerien «rajalle» kirkuvien tainioiden;^ roistomaisten sasujen ja tökerösti vallassaolijoita lie hittelevien huotareitten asianajajina, olisi jokainen työ- Iäinen kääntänyt heille selkänsä. Tämä sos-dem. joh-tajajoukko tunnetaan liian hyvin, ettei kukaan enää luulottelisi sen ajavan työväen asiaa. Kavaltajat ovat menetelleet viisaasti. He ovat suu vaahdossa pauhanneet kapitalisteja ja «oikeistososiali-demokraatteja » vastaan jä myöntäneet nämä työväenluokan vihollisiksi. Mutta samalla he ovat väittäneet työväellä olevan ystäviä sos.-dem. puolueen johtajalei-rissa. Näitä liittolaisia ovat muka n.s. keskustalaiset. Näissä, sanovat he, on työväelle turva ja onni.. Nämä keskustalaiset ne muka käyvät sotaa sos.-dem. puolueen Suuret varkaat vapautetaan Kun Home-pankin johtokunnan jäsenet vangittiin heti sen vararikkoon joutumisen jälkeen, piti suurta ääntä kapitalistinen lehdistö siitä erosta, mikä muka on «brittiläisen oikeuden» ja «amerikalaisen oikeuden^ välillä. Amerikalainen oikeus vapauttaa suuret varkaat. Rikkaat miehet ovat lain yläpuolella. Katsokaa Tha>v-juttua. Katsokaa Harry Sinclairin «vaikasemis ta» Teapot Dome skandaalissa, Leob-Leopold-jnttua — ja lukemattomia muita. Tässä maassa on toisin. Me täällä saamme nauttia «brittiläisestä oikeudesta» — joka on tasapuolista. Huomatkaa kuinka' pian Home-pankin johtokunta van gittiin. Niin, huomatkaa! Vetoomusoikeus on kuunnellut Home-pankin suurten rosvojain vetoomusta,' «valkassut» ja vapauttanut heidät. Tämä tulee olemaan hauska uutinen niille tu hansille pienten summien tallettajille, joitten toivot pettivät. Yksinpa konservatiivmen, «Toronto Tele-gram »-lehtikin on pakotettu myöntämään, että «kadulla kuullaan useiden vertaavan toisiinsa miestä, joka va if-astäa muutaman dojlarin ja saa pari vuotta vankeutta ja,panlqn j<^tokunnan jäseniä. Jotka .'kavaltavat tallettajilta mi^'oonia, joutumatta siitä rikosla|n edesvastuuseen». . Miksi nämä johtokunnan jäsenet vapautettiin? Siksi, etteivät he kuuluneet työväenluokkaan. Siksi, että he kuuluivat parempiin ihmisiin. Siksi, että he kykenivät maksamaan kolmesataatuiiatta. dollaria puolustuksestaan. _ Mitä mahdollisuuksia on työläisellä? Yli satakaksi kymmentäseitsemän kaivostyöläistä on vangittuna Nova Scotiassa siksi, että faie eivät antaneet perheittensä nääntyä nälkään, Bescon kauppojen ollessa t|y^nä tavaraa. Vapautetaanko heidät? ' ' . «Brittiläinen oikeus», ja «amerikalainen. oikeus» ovat yhtä maata. Ne molemmat ovat kapitalistista oi keutta. ;«Laki majestillisessa tasapuolisuudessaan» sanoiAnatole . France, «kieltää yhtä hyvin rikkaita kuih köyhiäkin varastamasta, nukkumasta siltojen alla y. m.» Mutta laki, niajesteetillisuudessaan tekee muutakin. — Se sallii pankin johtokunnan jäsenten varas taa rankaisematta heitä. Kapitalistista "sivistystä" Silloin tällöin — joskin vain hyvin harvoin — pää see totuus kapitalististenkin lehtien palstoille — kirjeenvaihdon kautta. Tässä julkasemme Toronton «Globe»-lehdessä kesäkuun 23 päivänä olleen kirjeen joka puhuu itse puolestaan. Kirje kuuluu: Globen toimittajalle: Saanko minä pyytää pientä tilaa arvoisassa lehdessänne, esittääkseni suurelle jou kolle ajattelevia ihmisiä muutamia totuuksia, jotka on kerätty viimeisen kahdenkymmeneneljän tunnin kuluessa ja jotka ovat vaikeasti yhteensovitettavissa tässä meidän suuressa maassamme? Ne ovat: 1) Kaksi miestä löydetty kuolemassa nälkään, iät 18 ja 39 vuotta. Han.:W.S.Pieldinsille puuhataan $10,000 vuotuis ta eläkettä. 3) Erään uskonnollisen järjestön ylläpitämiseksi järjestetään «ryntäys» $4,000,000 hankkimiseksi. 4) Tänään on «kerjäyspäivä» (hyvään tarkotukseen minä myönnän), ja me saamme; lukea lehdistä, että tu hansia dollareita saadaan kokoon. Tästä, huolimatta miehiä löydetään kuolemassa nälkään, koska he eivät uskalla pyytää veljiltään aterian hintaa, kun pelkäävät tulevansa haastetuiksi oikeuteen irtolaisuudesta syytettyinä. Kesäkuun 18 p. J. S. Meehan. Me emme kieltäydy edellisten valladcumouksel- 'listen polvien perinnöistä. Oman maan ja muiden maiden' kumousliikkeiden historian tutkiminen on väli tämätönJ Ranskalaisen kommunistin on tunnettava La* fargue|i\ ja Guesden parhaat teokset, englantilaisten on kunnioittaen tutustuttava diartismin tärkeimpiin asiakirjoihin, saksalaisten kommunistien ei saa unohtaa so^ sialidemokratian parhaiden ainesten taistelua sosialisti-johtoa vastaan ja voit^uaan heittävät sen pellolle ja vastaisia lakeja vastaan ja käytettävä August Bebelin tekevät puolueesta oikean työväenpuolueen, joka ei j a Wilhölm Liebknechtin padhaita teoksia sosialidemo-avusta kapitalisteja. Jotta tätä keskustalaisten suurta taistelua ei vaikeutettaisi, puhuvat viekkaat agentit edel leen, on järjestöjenTöltava puolueettomia, eikä otettava osaa^ luokkataisteluun .kummallakaan puolella. Jos Oitettaisiin osaa vaali- y- m. toimintaan, olisi se rikos «puolu^omuutta» vastaan j a louldcaisi toisinajattele-kraalteja vastaan. Venäläiset kommunistit eivät saa unohtaa P l ^ a n o v i n toimintaa niiltä ajoilta, jolloin hän oli marxilainen. > Kommunistien on tietoisesti jatkettava sitä työtä, mikä oli todella kumoukEellista ja toddla niairxilaista Ensimäisessä ja Toisessa Intemat» sionalessa. Vapauden lukijakunta tuskin tle-täneekään sitä seikkaa, että Vapau-den henkilökunta koettaa joka kesä järjestää asiansa siten, jotta teistä itsekukin tulee saamaan kahden v i i - kon kesäloman. Senpätähden tässä juuri edustajakokouksien edellä vaadittiin Juttutuvassa asian julkituomista. Vaatimusta ei tehty aivan suorassa muodossa, vaadijtiin- -pa vain Jussi Juurakkomäen — joka palkatuista Juttutuvan' miehistä oli viimeksi saanut nauttia kahden viikon kesälomasta — kertomaan havaintojaan. Tehtyään ensin tavanmukaisia vastaväitöksiä juttntupalaisten vaatimuksiin, puhkesi Jussi vihdoin selostamaan, että oli kävässyt Canadan' suurimmassa kylässä, sekä ohikulkiessaan pistäytynyt myös maan pääkaupungissa. Niin Montreal, sepä se on Canadan suurin kaupunki. Asukasluvun kerrotaan pyöreis-sä luvuissa olevan 1,000,000, joista 600,000 on ranskaa puhuvia ja 400,000 englanninkielisiä ja muita europalaisia. Matta vaikka' Montrealissa asuukin 1/9 koko Canadan väkiluvusta, on sen pinta-ala ainoastaan vähän suurempi kuin 1/14,000 koko ^ Canadan pinta-alasta. Nuo seikat sanoi Jussi saaneensa haräviinsa oltuaan viisi minuuttia tuossa tavattoman suures' sa ihiniskeössa. • Nähdäkseen m^ldollisiminan ;pal-jo Hytettävissään ' olevalla ajalla, päätti Jussi käyttää hyväkseen kau-pungissavierailijoiUi. varten yarattu-ja suuria; 1>u3-autoja, jotka yhden dollarin maksusta tekevät 2^ mailin kiertomatkan kaupungin huomätta-yimpain päikkain': o h i t s e . ' N i i i i pa jfussi. istuij^n .sittJeii yhteehV sanotunlaiseen, autoon, ja niin sitä lähdettiin ajaa tärjfyttämääh;, kautta kaupungin '.«lonimutkaisten katujen. Vihdoin pyjSäytettiin auto "tavattoman sujiren rakennuksen' ' eteen.^ Autoyhtiön puolesta mukaan' viarat-tu' "luennoitsija" sanoi sen olevan Notre ODanibn ' tuoriiiokirkon, sanoipa vielä vafatun minuuttia aikaa sitä varten; että ^saa käydä tuon mahtavan laitoksen sisällä. i^^yt joutui Jussi 'kiusaukseen. Hän el ;511ut 20 vuotaen käynyt minkäänlaisen 'kirkon l sisällä. Käyköhän se päinsä, että proletariaatin luokkalllkkefen palveluksessa oleva henkilö pistäytyy kirkon seinäin sisällä edes kesälomalla ollessaan, päivitteli Jössi itselleen. Mutta kiii. saus voitti. Jussi ineni toisten -mat^ kallljäin mukana kirkkooni Se' oli komea rakennus. Sinne mahtuu 10;- 000 henkilöä sisälle yhtäaikaa mu-komealla punaisella veralla verhoilta. Samaten alttari. Alttarin edessä paloi useammassa eri kohdassa pieni tnlL Ensi silmäyksellä otaksui Jussi niitten devan sääski-valkioita. Mutta huomattuaan, että jotkut kirkossa olevista henkilöistä valkioitt^n sivukuIMessaan kumarsivat ja tekivät ristinmerkin, huomasi -Jussi, että varsinaiset kirkossa kävijät pitivät tuota tehoisaa sääskisavua, "pyhänä savuna"... IhmeelUoen p&ractola Kirkosta lähdetty kulkea jyristl bus-auto pitkän matkan, kunnes vihdoin pysähtyi St. Josephiin Ora-toryn eteen. Oratoryn huoneisto on rakennettu vähän matkan päähän «kadusta, pienelle ylängölle. Huoneistolle pääsee kaksia eri klvirap-pusia myöten, joissa se ihmeelUnen parannusvoima piilee. Sairaan el tarvitge mitään muuta tehdä, kuin kontata noita rappusia ylös ja ales, uskoa j a rukoilla, niin vaikeimmatkin taudit kuulemma paranevat. Niin selitti auton mukana oleva "luennoitsija". Todistaakseen vätit-teensä, osotti hän paria henkilöä, jotka raahasivat itseään polvillaan ylös rappusia — olivat kokeilijoita. Voi olla hyväkin parannustapa, joka tapauksessa eivät parannus-kustannukset tule niinkään kalliiksi kuin luonnonparaiitololssa, joissa sentään tarvitaan ainakin vettä ja pyyheliinoja uskon lisäksi. TayttSmattS jaanyt velvollisuus Vasta paluumatkalla junassa Istuessaan muisti Jussi, että siellä Montrealissa on valkoisen Suomen pääkonsulivlrastokln, jota kaiken muodollisuuden vuoksi olisi pitänyt käydä: katsomassa. Olisi konsulilta pitänyt ainakin käydä tiedustelemassa, miUä aikoo Isänmaamme, tuo itsenäinen valkoinen Suomi, tasata kauppabalansslnsa Canadan kanssa. Viime vuonna näet vietnn täältä , Canadasta Suomeen tavaroita pyör^issä luvuissa sanottuna noin 900,000 dollarin arvosta, jota vastoin. Suomesta tuotiin tänne hyödyklceltä. ainoastaan 13,000 dollarin arvosta. Huikea erovaisuus. Tokkopa Suomi pystyy epäedullista balansslaan tasaamaaiAmSllään muuV la tavalla, kuin lähettämällä siirtolaisia, tai mahdollisesti sankaripat-fialta. Ne ovat ikäänkuin valtimoita, joissa tunnetaan enshnliseiia talooselsmän ' vilkastaminen ja lamaantuminen, [Niissä tullaan taistelemaan työn ja j pääoman välisten taisteloitten rat-kaiievat ottelut. Sen seikan tietävät porvarit sangen hyvin. Heidän tietoisuuttaan epäilevät voivat vaikka vaan huvin vuoksi tutkistella noissa teollisuuskeskuksissa olevia pankMrakennuksia. Ne muistuttavat valmiita linnotuksia. Niissä on tavattoman suurten ikkunaln ohella pieniä, noin neliöjalan sauralsia luukkuja, jciden läpi voi pistää vaikka'Oknularuiskun piipun. Työläisillä ei ole ammattiunloita lukuunottamatta, vielä huomattavampia itsepuolustamisrjärjestöjä. Työmaasolupohjalle p e r u s t u va a kommunistista toimintaa on Montrealissa alettu käytännössä toteuttamaan. Siellä on sellaisella toiminnalla paremmat mahdollisuudet kehittyä vallankumoukselliseksi linnakkeeksi, kuin missään muualla. Kesälomat on lopetettava Juttntupalaisten suureksi ihmeeksi sanoi Jussi päättäneensä tehdä esityksen ylimmille orgaaneille, että Vapauden henkilökunnan kesälomat on tyyten lopetettava. E i hän Canada ole mikään neuvostomaa, jossa työläisille annetaan Jte-sä- ja talvilomia. Pantakoon leh-tlllikkeemme palveluskunta työsken. telemaan vaikka 30-tuntisla päiviä, kuten Vapaudessa kerrottiin erään paperipuuyhtlön teettäneen paperi-pnunlastaajillaan. 'Elleivät työläiset sitä kestä, niin armottomasti matkasauva käteen. täisen seen Vallankumouksellisen linnake toiminnan Entä mitä huomioita teit Montrealista vallankumoukselliseen toimintaan nähden? kyselivät juttutu-palalsefc. . Se puoli asiasta on selvä kuin päivä, tuumaili Jussi. Montreal, _ ^ Toronto, W.lnnlpeg ja Vancouver kavästl Istumaan. Mulraet olivat, ovat, Canadan teollisuuskeskuksia. Apinakäräjät alkoivat viime perjantaina Daytonin kaupungissa, Tennesseen valtiossa, kansanvaltaisuudesta, terva-pytystä ja höyhenistä, sekä valkoista vaippaa pukunaan käyttävistä, yöllä liikkuvista^ klanelsta kuuluisaksi tulleessa Yhdysvalloissa. Jut-ttitupalaiset ovat aina olleet kiinteitä kehitysteorian kannattajia, mutta koska erikoisesti vaadittiin tiedemiesten lausutatoja Tennesseen apl-nakäräjlen suhteen, luki Jussi muutamia tiedemiesten lausuntoja niiden suhteen. . G. EUiot Smith, anatomian professori Lontoon yliopistossa sanoo asiasta seuraavaa: "Jos jossakin yliopistossa kielletään kehitysopin opettaminen," tulee siltä olemaan seurauksena'se, ettei ainoastaan kokcj opiston vaikutusvalta, vaan koko oppilaitos tulee tuhoutumaan." Arthur Keith, Britannian etevlmplä tiedemiehiä, lausuu: Vaikkapa kehitysopin opettami-mlsruumlln rakennuksen tutkiminen siitä huolimatta toteamaan sen tosi-perälsyyden. Ainoastaan elinkautisen kurltushuonerangalstuksen avulla voidaan Ihmiset ehkäistä tutkimasta kalllomuodostumla, joissa on nähtävänä kasvien, petojen ja Ihmisten kehityshistoria, joka puhuu voimakkaita sanoja kehitysopin puolesta." uutisia Osaston toimeenpanema keatti. juhla pidetään entisellä juhlapaikalla, Donin laaksossa, lauantai-ilta-pälvällä, alkaen kello kaksi. Juh-osaston huoneustoUa. Saapukaa siis paikkakunnan suomalaiset _ työläiset monilukuisena joukkona kentälle.^ Kenttä on rauhaisalla paikalla ja tarjoaa nautintoa luonnosta sekä lisäksi on juhlatoimikunta järjestänyt useampia kilpailuja ja henkist» ohjelmaa, joten aika epäilemättä kuluu hupalsestl. Kansainvälinen kenttSjuhla, jolia Suomen Tyovaehjarjestojen Tiisdonantaja juikasee eriian Tammisaaren pakkotyölaitoksella olevien toverien keslrinaiseBsa mielipiteiden vaihdossa esitetyn lausunnon armoninomuskysymyluesta, sanoen, kun asia on kUntoisa taalla "vapaanakin" oleville tySlauille julkasemme tatsa Cuon vankitoverien kannan ilmaisun. Mikäli tiedämme tulkitsevat lausunnossa esitetyt ajatukset pääpiirteissään vankiloissa viruvien poliittisten vankien yleista mielipidettä ky«eessäoIevassa asiassa. Yhtenäinen suhtautumisemme otsikossa mainittuun kysymykseen näyttää olevan monessa suhteessa varsin epäselvä. • Eikä kysymys olekaan Itsestään aivan selvä, johon noin vaan suoralta kädeltä voidaan vastata: jaa, tai el. Tosin olemme kuulleet muutamien toverien välttävän: välipä sillä millä keinoin täältä vankilasta pois päästään, kunhan vain päästään... Ja eihän porvarille armonanomuksen yhteydessä annettuja lupauksia suinkaan, tarvitse noudattaa. Päästyämme vapauteen me jälleen toimimme kuin ennenkin On vain pikkuporvarillisen sankaruuden tavoitteina, äkkijyrkkyyttä ja .penikkatautia kieltäytyä tekemästä armonanomusta j.n.e. Niinpä niin. . Tämä tuntui yhtäkkiä kuullen varsin järkevältä. Ja ennen kaikkea se kuulostaan käy-tännölllseltä. Tosiaankin, mitä järkeä on istua vankilassa^ jos kerran on jonkinlaiset niahdoUisundet päästä vapaaksi Siellä vapaudessa sitä aina voi jotain toimiakin, täällä ei mitään. " Asialla on kuitenkin aina toinenkin puolensa. Tällä asialla oikeastaan on montakin puolta. ^ Katselkaamme' «hsin juttua. sen periaatteeHiseltan-puolesta. ^Asetta- ; caamme esim. kysymys^näin: Joutuuko henkilö tehdessään aröionano-muksen jossain kohdin luopumaan yleisesti omaksumansa luokkataistelun kannalta ja mikä on tuon teon vaikutus itse taisteluun? "Kommunistisessa manifestissa" sanotaan: "Konimunlstlt eivät salaa mielipiteitään. He julistavat avoimesti, että heidän tarkotuksensa on saavutettavissa ainoastaan tähänastisen yhteiskunnan täydellisellä mullistamisella" j.n.e. Huomaamme, että Marx j a Engels ovat panneet melkoisen suuren merkityksen sille, julistaako vallankumouksellinen tyl* Iäinen oppiaan julkisesti vaiko ^salaa luikerrellen. He ovat siis alleviivanneet tämän yhtenä ^tehokkaana talstelukelnona. Kieltämättä lie luodessaan tätä kommunismin peri aatteellista ohjelmaa, ottivat myöskin huomioon ne valnotoimenpiteet, jotka aiheutuvat tuosta pelkäämättömästä, ja avoimesta julistamisesta. Elihän Marx itse juuri samanaikaisesti , vainonalalsena maanpaossa, mutta siltä huolimatta julisti hän oppiaan pelkäämättömästi avoimesti ja julkisesti. Nyt meille tehdään tietysti vastaväite, että tuo menettely on aivan luonnollinen,, jopa;, välttämä» tönkin ulkona vs^jajaia ollessa, mut« simme kuinka sankarillisesti. Tässä lieneekin asian ydin. Juuri se kohta, joka monesti hämää käsitteitä, On varsin yleinen tuo ajattelutapa, että luokka- ja vallankumoustaistelua käydään — ja .voidaan käydä — ainoastaan vapaudesta. Vanki on vaan vanki ja on suorastaan voiteen haaskausta koettaa valaista mustia tuomareita ja vankllavlran-omalsla. Parasta on olla hissukseen siksi kunnes pääsee vapaaksi. El toverit!. Tosiasia on se, että luokkataistelua käydään jp on käytävä täällä vankilassa, ohranassa ja tuomioistuinten edessä yhtä merkityksellisesti kuin konsanaan missään muualla, jopa toisinaan paljon vai- vain taktiikkaa", kuttavlmmlnkln. Jouduttuaan van- r l a " j.n.€. glksl ja oikeudessa syytteeseen, jou-* tuu vallankumoustaistelija vasta todella näkyvästi taistelun pyörteeseen. Suurten joukkojen huomio — ystävien ja vihollisten — oh nyt kiintynyt häneenf Kalkki odotta- Henkllö, joka tekee armonanomuksen, joutuu siis pakostakin luopumaan tai ainakin tinkimään niistä, periaatteista, jotka vallankumouksellinen työläinen on itselleen asettanut. Hän luopuu taistelusta. Tai oikeammin karkaa rintamalta. Hän joutuu tunnustamaan tehneensä todella jonkun rikoksen, joten ohranan ja porvarillisen tuomioistuimen menettely saa muodollisen, siveellisen tuen. Ja loppujen lopuksihan joutuu teollaan osottamaan, että hä-n€ ss|_^ on tapahtunut mielenmuutos, katumus ja parannus. Kaikki tämä tehdään tietenkin mielessä. "Se on "Petetään porva-uikokultalsessa kirjottsa maraksttikäräjistä- "Bryan, Butler (keiytyloppl^^ - säädöksen i5ä> ja ^e-j,,^ lainlaatijat eivät usko " "^ käänlaiseen kehitykseen. He n^i^ vat, että jumala on kekncyt ia luonut heidät kerta kaikkiaan Etd^ nm paratiisissa, ja huomannut hei dät. täydellisiksL Sentähdea «vat he antaneet ^määräyksen, että Ten nesseen koululasten on opetetta-va pitämään iankaikkisuutta muot^ tumattomana, kokonaisuutena tähden kuin täydelliset bryanit iJ buUerit johtavat tuota onneIlL4 valtiota tuomiopäivään saakka " J a he ovat .säätäneet ankaria rangaistuksia kaikiUe niille, jotka opettavat Bryanin* olevan vähää-kään kehittyneemmän kuin hänen Isänsä oU, tai että hän olisi yhtään korkeammalla kuin kalkalokäärme Kun englantilainen poika, joka on opetettu uskomaan raamatusta But-lerin tavoin, mieheksi vartuttuaan huomaa, että häntä on opetetta vää.' rin j a petetty, nousee hän kapi-naan lausuen: "'Kaikki papit ovat \ilpimsiä. raamattu on kimppu valheita; ju! mäla j a uskonto ovat keksintöjä, sa-maten kuin helvetti ja vedenpaisumus ja Joonaan niellyt valaskala, ja kalkki muu pöty.' "Sellainen vaara piilee luomista-ruun perustavassa opetuksessa. Mi. nun käsitykseni mukaan se ei koske ainoastaan Englantia. Olen tavannut amerikalalsla samaten kuin englantilaisiakin työläisiä. Heidän kas-voissaan olen minä huomannut sa. man kyynlllisen leiman, kuullut samoja pilkkasanoja ia riettauksia, kuin joku on maininnut u4onno^ ta. Syynä heidän Irvistelyilleen on se, että heille on tämäpäiväisten tutkijain paljastamain totuuksien asemasta opetettu luomistaruun perustavaa väärää uskontoa. "Syventyköön Amerika tähän 1^. symykseen, tehkööt Tennesseen sa-nomalehdet ja saarnastuolien käyt. täjät velvollisuutensa, muussa tapauksessa muodostuu siitä valtiosta murjaanien ja moraalisten pelkii. reltten tyyssija. Jos [ he omaavat virkansa kutsumukseen kuuluvan rohkeuden, voivat he tehdä lopan yhtenä ainoana sunnuntaina tuohon luomistaruun perustuvasta luonnottomasta narrlnpellstä, ja yhtälö sunnuntaita Amerikassa ei voida • sen hyödylllsemmln käyttää." Jussi Juurakkomäki. LÄHETY. 40e lähetykrist 60c lähetyksist grti, 75c lähel _49Ö.S9 ja 1100.00 taikka miltä lähetyksi malähetyksille i Torontossa tyksiä vastaan 957 B,rpadview SudburyBsa asuvat voivat li konttorissa tie( kofekurssia. UiTspiletteji Tiedvstakaa VAP Box 59. — nen kiellettälsilnkln, niin tulee ih^^an loputtua on virkistävät tanssit ^ | vat mitä hänellä nyt oikeastaan on sanottavaa ja miten mlehekkäästl hän käyttäytyy. Samanlaisen huo-nilon esineenä hän on edelleen vankilassa. Hän on sillä kertaa tavallaan tuon kaikkialla käytävän luokkataistelun voimaa ja suuntaa näyttävä viisari — sen mittari. Hänen käyttäytymisensä mukaan arvostellaan nikkeen taistelukuntolsuus. Tässä yhteydessä on huomautettava, että järjetön uhmallu, puolue-salaisuuksien paljastaminen, henkilökohtaisen "urhoollisuuden" ' ja "pelkäämättömyyden" näytteenä ja yleensä asiaton suunpiekiämlnen eivät ole suinkaan suositeltavaa sen paremmin oikeudessa kuin vankilassakaan. Sellainen taas -tuottaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Esiintymisen voimakkuuden määrääjänä ön lähinnä kulloinkin ky-ta mitä hyötyä oijlfehen^kään siitä, seessä olevat vaaitsevat olot, paikka vaikka mäy vankilassa" ' käyttäytyi-ja aika. Sitä vastaan ei meillä ole tietenkään mitään asiassa, että porvaria petetään. Tehtäköön sitä vau£- ka kolme- kertaa päivässä, jos se vaan on todella mahdollista. Mut» tässäkin on tulos aivan ?äinv^ nen. Porvari ei sanottavastftasn usko noita "vakuutuksia" j a "iBPa-uksia". Se vapauttaa kyllä mim^ sUloin, toisen tällöin, osottaaksen^a mailmalle, että aina niistä pumtoj ta joku ojentuu, joten suunta, jo» ön noudatettu, on oikea. Porvans-to saa näin ollen vaino- ja terrOT-toimenpitellleen näennäisen inor^ Ilsen tuen. Ja mikä J^JI»"»^ se pääsee osottamaan "bnmaaii^ suuttaan". ,^ ' -Ajatelkaapa vaan, mikä " i ^ ^^ ystävällisyyden" osotus, kun tamj^ km laitoksen herra Johm^,/^^ usein esittää vangeille: /r^' armonanomus.... Kyllä nan paperin". Ja kun sama sitten vähän myöhemmin ta^ . kettavaksi klrjotukselle, J^T^^ menpide kokonaan riippuu bff^ johtajista, tulee kylmä ^^f^ "hylätään, huono käytös . ^3 keampikin huomaa, minkätaJoa oli järjestetty ka eri puolueosastoja tlin ukrainalaisten vänä heinäkuuta, kaukana West T( el siellä oliu&aai sataa osanottajaa, lettiin erilaisia u illalla tansdttiin. Orange-lcLibin vietettiin T-oronto päivä. Osanottaj joka kulki kaupun Paraatissa kannet klubin erivärisiä soittokuntia retke naan. Paraati ali väliä kestäen yli seamnassa liikeke ti se suoresti työ) lä paraä:in kulkic ki oli kotuvaunul saaipa'"joitakin i ' I Turhanaikainen I mittymä, mutta si l kee tuo .huomattt I kaupimgin virkal i iHeidän joukossaai t gin pormestari u kesäpnvnssaan, pa pun^ntalon edusi Ottalvasta j saapun nen monivuotinen Churdi — pokk etumiesten valkoi jajan «teen — kobteliaisuudella män vuoden kul parkmrenttlvaallt. mättävän suuren pokkailee, nöyrär niin on se samall kalastelua. , Herr järjestymättöiiil&n sä esiinnytään ja saada heidän ka; 134 junaa lähti asemalta tämän vieden mukanaan herrat armonano kaasti suositteliva nutkaan lialusta paus, vaan sulasi tä. Mutta pitihä nakoltakin, etteii parasta katso, va Nämä kaikTci i taen onkin käikk kumouksellTnen p esitaistelijat jy muodollisenkin luokkavihollisiltaa jokaista oikeusju huonetuomiotaan hannet ja kymme set entistä tanrn luun. Muistelka Lassallea, Bebelii ro- sen ajan vet rinällä ja pelottc tyivät oikeudes Muistelkaamme n hevikeja tsaarival oli aivan tinkimä Janta tässä siiht pyysi armoa, ei ! «Iän joukkoonsa., kin ottaneet asi ja sen jälkeen vankiloihin joutu valtavin osa ^^uin johtajlstaklr Paavalia päättäv «im. Yrjö Mäk« monesti tarjotun Tämä käsitys kin tässä'maassa viin suuriin työ Jfoisen syvään, mieliimme esim. vuotta sitten, kn filloinen toimitta Kotusmääräykscn pyysi ja sai tsa mä mies merkati f^lä. KaikkialU f ötä vierottiin, jälkeen.hän
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 16, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-07-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250716 |
Description
Title | 1925-07-16-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 1 ^ iii It4f% t ' j i ^ T II r .« f 3' 3t -gft. « r t TemUlm hemik 16 p. — Tbm., My lt2o femdan Euoaalalsen. työväestön Sänenksnnattaja, Ilmest y Sudbaryssa, Ont. joka tiistai, torstai ja laoaotaL T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. AEVO VAAEA. VAPAUS (Liberty) Ths only orgran of Finnish Worker8 in Canada. Pob- ' IMied in Sadbury, Ont, every Taesday, Thursday and Eatorday. Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, tu second class matter. General advertising rates 75c per col. inch, M i - nlmnm charge for single insertion 75c- The Vapana ts the best advertifiing medium among the Finnish People in Canada. - TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. gl.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi 'k. |5.50, puoli vk. 03.00 ja kolme kk. 11.75. Tililuksia, joita ei peuraa raha, ei tb.la lähettämään. paitsi asiamiesten joilla on takaukset via, siksi on tarfcisti varottava kaiMcea poliittista toi-tnintaa. Jos näin tehdään, tulee kaikki hjrviksi. Näin puhuvat nämä n}'kyajan ephialle^ Ja heidän puheillaan on ollut jossain määrin vaikuttista. Eräät järjestöt ovat osoittaneet taipumusta jäädä pois luokkataistelusta, koska se muka ei kuulu ammatilliselle liikkeelle. Keskustalaissuimta on löytänyt uskojia j a samalla puolueettomuusharhaluulo saanut jalansijaa. Tiifltain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää, oila konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. ' i Vapauden konttori ja toimitus; Liberty Bldg Lorne Bt Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont Jos ette mil'^in tahansa eaa vastausta ensimaiseen yrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,! persoonallisella nin;eliä. J . V. KANK^STO. Liikkeenhoitaja. Tämä asiantila jatkuu parhaillaan. Mitä tuomittavin rikos on tapahtumassa meidän silmäimme edessä. Vaikka petos käärmeenä luikerteleekin, nähdään se kuitenkin. Siksi se on otettava kiinni ja murekattava sen pää. Kavallus on haikailematta paljastettava. Jokainen työläinen on saatava käsittämään se,-että keskustalaiset eivät suinkaan ole sos.-dem. johtajien vihollisia, vaan heidän ystäviään ja aivan samoin kapitalistien liittolaisia kuin nämäkin. Saarnaamalla puolueettomuutta ja koettamalla herpaannuttaa järjestöjen toiminnan, valmistavat he kapitalisteille helppoa voittoa. Keskustalaisjohtajat ja heihin yhtyneet entiset «vasemmistolaiset » ovat työväenluokan vapaustaistelulle yhtä vihamielisiä kuin konsaan 8os.*dem. oikeistojohtajat ja varsinaiset kapitalistit. Työläisten on siksi tarmokkaasti taisteltava heitä vastaan. Järjestöjen on vaiennettava heidän puolueettomuusvirtensä ja niistä välittämättä yhdistynein voimin otettava osaa kaikkeen luoHcatais-telutoimintaan. Kesälomasta Kavahtakaa petosta! Koska seuraavassa kirjotuksessa, jonka nimim, «va-semmistolainen: » käyttävä .on kirjottanut «Työväenjärjestöjen Tiedonantajalle», löytyy meillekin, Canadassa oleville järjestyneille työläisille huomioon otettavia ajatuksia, niin julkastäkoon se liehdessämme. käärmeenä luikertelee inhoittava petos taisteluri viemme välissä. Sen, mitä eivät taukoamatta: riehuvat vainot, ohranaluolat ja kuritushuoneet «le pystyneet murtamaan, sen uhkaa nyt hävittää syöpänä leviävä kavallus. Järkähtämättä ovat järjestyneet työläiset vuodesta vuoteen seisoheet paikallaan luokkätaisteliirintamassa. Tehottomina ovat siitä kilpistyneet takaisin kapitalistien raivoisat hyökkäykset ja sosialidemokraattisten johto herrain villi irääyntä ja siivoton parjaus. Järjestyneet työläiset ovat olleet selvillä asemastaan, he eivät ole kummastelleet, vaan päinvastoin pitäneet luonnollisena asiana sitä, että riistojärjestelmän puolustajat ovat kaikin voiminsa hyökänneet työväenluokkaa vastaan. K a pitalismin, ja proletariaatin välinen luokkataistelu op armottoman vakava asia, luokkien' bleniassaolo ja koko ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä.. Kun proletariaatti voittaa taistelussa, lakkaa kapitalistiluokka olemastay sen väärä ja tuhoisa valta häviää, sen riistoK>ikeudet lopetetaan. £i siis ole mitään ihmeteltävää siinä, että kapitalistit ja heidän apurinsoi keinoja haikailematta koettavat työväenluokan taistelurintamaa vahingoittaa ja sen etenemistä pysäyttää. Kapitalistit ja heidlm -liittolaisensa'eosialidemb-kraattiset johtajat näyttävät hekin lopulta käsittävän, ettei raaka väkivalta sittenkään ole riittävän tehokas menet'telytapa taistelevan proletariaatin nujertamiseksi. Siksi ovat he turvautuneet toiseen keinoon^ viekkauteen j a kavallukseen. He ovat muistaneet vanhaan kreikkalaisen tarinan spartalaisista TermopYlain vuorensolassa. Mitä persialaiset eivät saavuttaneet avoimessa taistelussa, sen saivat he kreikkaltiisen Ephialtesin avulla, jolca kavalsi/ toverinsa ja johdatti viholliset heidän seflkänsä taakse ja siten mursi heidän rintamansa. ' Tätä taistelukeinoa käyttävät liittoutuneet sos-dem. johtajat ja kapitalistit nyt Suomen proletariaattia vastaan* Eräät, Jotka ovat olleet lai olleet olevinaan to- Vereitamme, ovat mftnneel vihollisen puolelle, kavaltaneet meidät viholliselle ja ryhtyneet ajamaan sen asiaa meidän riveissämme. Nämä ephialleet ovat saattaneet vaaranalaiseksi rintamamme yhtenäisyyden,, tuottaneet hämminkiä ja keskinäistä taistelua järjestyneen työväen riveihin. Tästä on ollut seurauksena, etteivät kaikki järjestöt enää sillä varmuudella kuin aikaisemmin täytä velvollisuuksiaan luokkotoistelussa. Puolueettomuuden harhaluulo, joka itse asiassa merkitsee kapitalistien ja sos.-dem. johtajien tuhoisien tarkoitusperien avustamista, on voittanut jalansijaa etenkin ammatillisissa järjestöissä. Miten on luopioiden onnistunut Mmätä työläisten käsitykset siten, että osa heistä on välillisesti ryhtynyt avustamaan luokkavihollisiaan? Petoksella. He eivät suinkaan ole sanoneet työläisille, että he ovat kapitalis tien ystäviä. Jos he sen olisivat sanoneet, eivät he olisi saaneet mitään aikaan. Vuo^i 1918 ja sen jälkeen rael kein yhtämittaisesti riehuneet työläisvainot ovat istuttaneet jokaiseen työläiseeni kiihkeän vihan kapitalisteja vastaan. Eivät ephialteemme öle myöskään puhuneet työläisille varsinaisten sos.-dem. johtajien nimessä. • Jos he olisivat sanoneet toimivansa" vidckaiden ryömien, valppaiden ja tannerien «rajalle» kirkuvien tainioiden;^ roistomaisten sasujen ja tökerösti vallassaolijoita lie hittelevien huotareitten asianajajina, olisi jokainen työ- Iäinen kääntänyt heille selkänsä. Tämä sos-dem. joh-tajajoukko tunnetaan liian hyvin, ettei kukaan enää luulottelisi sen ajavan työväen asiaa. Kavaltajat ovat menetelleet viisaasti. He ovat suu vaahdossa pauhanneet kapitalisteja ja «oikeistososiali-demokraatteja » vastaan jä myöntäneet nämä työväenluokan vihollisiksi. Mutta samalla he ovat väittäneet työväellä olevan ystäviä sos.-dem. puolueen johtajalei-rissa. Näitä liittolaisia ovat muka n.s. keskustalaiset. Näissä, sanovat he, on työväelle turva ja onni.. Nämä keskustalaiset ne muka käyvät sotaa sos.-dem. puolueen Suuret varkaat vapautetaan Kun Home-pankin johtokunnan jäsenet vangittiin heti sen vararikkoon joutumisen jälkeen, piti suurta ääntä kapitalistinen lehdistö siitä erosta, mikä muka on «brittiläisen oikeuden» ja «amerikalaisen oikeuden^ välillä. Amerikalainen oikeus vapauttaa suuret varkaat. Rikkaat miehet ovat lain yläpuolella. Katsokaa Tha>v-juttua. Katsokaa Harry Sinclairin «vaikasemis ta» Teapot Dome skandaalissa, Leob-Leopold-jnttua — ja lukemattomia muita. Tässä maassa on toisin. Me täällä saamme nauttia «brittiläisestä oikeudesta» — joka on tasapuolista. Huomatkaa kuinka' pian Home-pankin johtokunta van gittiin. Niin, huomatkaa! Vetoomusoikeus on kuunnellut Home-pankin suurten rosvojain vetoomusta,' «valkassut» ja vapauttanut heidät. Tämä tulee olemaan hauska uutinen niille tu hansille pienten summien tallettajille, joitten toivot pettivät. Yksinpa konservatiivmen, «Toronto Tele-gram »-lehtikin on pakotettu myöntämään, että «kadulla kuullaan useiden vertaavan toisiinsa miestä, joka va if-astäa muutaman dojlarin ja saa pari vuotta vankeutta ja,panlqn j<^tokunnan jäseniä. Jotka .'kavaltavat tallettajilta mi^'oonia, joutumatta siitä rikosla|n edesvastuuseen». . Miksi nämä johtokunnan jäsenet vapautettiin? Siksi, etteivät he kuuluneet työväenluokkaan. Siksi, että he kuuluivat parempiin ihmisiin. Siksi, että he kykenivät maksamaan kolmesataatuiiatta. dollaria puolustuksestaan. _ Mitä mahdollisuuksia on työläisellä? Yli satakaksi kymmentäseitsemän kaivostyöläistä on vangittuna Nova Scotiassa siksi, että faie eivät antaneet perheittensä nääntyä nälkään, Bescon kauppojen ollessa t|y^nä tavaraa. Vapautetaanko heidät? ' ' . «Brittiläinen oikeus», ja «amerikalainen. oikeus» ovat yhtä maata. Ne molemmat ovat kapitalistista oi keutta. ;«Laki majestillisessa tasapuolisuudessaan» sanoiAnatole . France, «kieltää yhtä hyvin rikkaita kuih köyhiäkin varastamasta, nukkumasta siltojen alla y. m.» Mutta laki, niajesteetillisuudessaan tekee muutakin. — Se sallii pankin johtokunnan jäsenten varas taa rankaisematta heitä. Kapitalistista "sivistystä" Silloin tällöin — joskin vain hyvin harvoin — pää see totuus kapitalististenkin lehtien palstoille — kirjeenvaihdon kautta. Tässä julkasemme Toronton «Globe»-lehdessä kesäkuun 23 päivänä olleen kirjeen joka puhuu itse puolestaan. Kirje kuuluu: Globen toimittajalle: Saanko minä pyytää pientä tilaa arvoisassa lehdessänne, esittääkseni suurelle jou kolle ajattelevia ihmisiä muutamia totuuksia, jotka on kerätty viimeisen kahdenkymmeneneljän tunnin kuluessa ja jotka ovat vaikeasti yhteensovitettavissa tässä meidän suuressa maassamme? Ne ovat: 1) Kaksi miestä löydetty kuolemassa nälkään, iät 18 ja 39 vuotta. Han.:W.S.Pieldinsille puuhataan $10,000 vuotuis ta eläkettä. 3) Erään uskonnollisen järjestön ylläpitämiseksi järjestetään «ryntäys» $4,000,000 hankkimiseksi. 4) Tänään on «kerjäyspäivä» (hyvään tarkotukseen minä myönnän), ja me saamme; lukea lehdistä, että tu hansia dollareita saadaan kokoon. Tästä, huolimatta miehiä löydetään kuolemassa nälkään, koska he eivät uskalla pyytää veljiltään aterian hintaa, kun pelkäävät tulevansa haastetuiksi oikeuteen irtolaisuudesta syytettyinä. Kesäkuun 18 p. J. S. Meehan. Me emme kieltäydy edellisten valladcumouksel- 'listen polvien perinnöistä. Oman maan ja muiden maiden' kumousliikkeiden historian tutkiminen on väli tämätönJ Ranskalaisen kommunistin on tunnettava La* fargue|i\ ja Guesden parhaat teokset, englantilaisten on kunnioittaen tutustuttava diartismin tärkeimpiin asiakirjoihin, saksalaisten kommunistien ei saa unohtaa so^ sialidemokratian parhaiden ainesten taistelua sosialisti-johtoa vastaan ja voit^uaan heittävät sen pellolle ja vastaisia lakeja vastaan ja käytettävä August Bebelin tekevät puolueesta oikean työväenpuolueen, joka ei j a Wilhölm Liebknechtin padhaita teoksia sosialidemo-avusta kapitalisteja. Jotta tätä keskustalaisten suurta taistelua ei vaikeutettaisi, puhuvat viekkaat agentit edel leen, on järjestöjenTöltava puolueettomia, eikä otettava osaa^ luokkataisteluun .kummallakaan puolella. Jos Oitettaisiin osaa vaali- y- m. toimintaan, olisi se rikos «puolu^omuutta» vastaan j a louldcaisi toisinajattele-kraalteja vastaan. Venäläiset kommunistit eivät saa unohtaa P l ^ a n o v i n toimintaa niiltä ajoilta, jolloin hän oli marxilainen. > Kommunistien on tietoisesti jatkettava sitä työtä, mikä oli todella kumoukEellista ja toddla niairxilaista Ensimäisessä ja Toisessa Intemat» sionalessa. Vapauden lukijakunta tuskin tle-täneekään sitä seikkaa, että Vapau-den henkilökunta koettaa joka kesä järjestää asiansa siten, jotta teistä itsekukin tulee saamaan kahden v i i - kon kesäloman. Senpätähden tässä juuri edustajakokouksien edellä vaadittiin Juttutuvassa asian julkituomista. Vaatimusta ei tehty aivan suorassa muodossa, vaadijtiin- -pa vain Jussi Juurakkomäen — joka palkatuista Juttutuvan' miehistä oli viimeksi saanut nauttia kahden viikon kesälomasta — kertomaan havaintojaan. Tehtyään ensin tavanmukaisia vastaväitöksiä juttntupalaisten vaatimuksiin, puhkesi Jussi vihdoin selostamaan, että oli kävässyt Canadan' suurimmassa kylässä, sekä ohikulkiessaan pistäytynyt myös maan pääkaupungissa. Niin Montreal, sepä se on Canadan suurin kaupunki. Asukasluvun kerrotaan pyöreis-sä luvuissa olevan 1,000,000, joista 600,000 on ranskaa puhuvia ja 400,000 englanninkielisiä ja muita europalaisia. Matta vaikka' Montrealissa asuukin 1/9 koko Canadan väkiluvusta, on sen pinta-ala ainoastaan vähän suurempi kuin 1/14,000 koko ^ Canadan pinta-alasta. Nuo seikat sanoi Jussi saaneensa haräviinsa oltuaan viisi minuuttia tuossa tavattoman suures' sa ihiniskeössa. • Nähdäkseen m^ldollisiminan ;pal-jo Hytettävissään ' olevalla ajalla, päätti Jussi käyttää hyväkseen kau-pungissavierailijoiUi. varten yarattu-ja suuria; 1>u3-autoja, jotka yhden dollarin maksusta tekevät 2^ mailin kiertomatkan kaupungin huomätta-yimpain päikkain': o h i t s e . ' N i i i i pa jfussi. istuij^n .sittJeii yhteehV sanotunlaiseen, autoon, ja niin sitä lähdettiin ajaa tärjfyttämääh;, kautta kaupungin '.«lonimutkaisten katujen. Vihdoin pyjSäytettiin auto "tavattoman sujiren rakennuksen' ' eteen.^ Autoyhtiön puolesta mukaan' viarat-tu' "luennoitsija" sanoi sen olevan Notre ODanibn ' tuoriiiokirkon, sanoipa vielä vafatun minuuttia aikaa sitä varten; että ^saa käydä tuon mahtavan laitoksen sisällä. i^^yt joutui Jussi 'kiusaukseen. Hän el ;511ut 20 vuotaen käynyt minkäänlaisen 'kirkon l sisällä. Käyköhän se päinsä, että proletariaatin luokkalllkkefen palveluksessa oleva henkilö pistäytyy kirkon seinäin sisällä edes kesälomalla ollessaan, päivitteli Jössi itselleen. Mutta kiii. saus voitti. Jussi ineni toisten -mat^ kallljäin mukana kirkkooni Se' oli komea rakennus. Sinne mahtuu 10;- 000 henkilöä sisälle yhtäaikaa mu-komealla punaisella veralla verhoilta. Samaten alttari. Alttarin edessä paloi useammassa eri kohdassa pieni tnlL Ensi silmäyksellä otaksui Jussi niitten devan sääski-valkioita. Mutta huomattuaan, että jotkut kirkossa olevista henkilöistä valkioitt^n sivukuIMessaan kumarsivat ja tekivät ristinmerkin, huomasi -Jussi, että varsinaiset kirkossa kävijät pitivät tuota tehoisaa sääskisavua, "pyhänä savuna"... IhmeelUoen p&ractola Kirkosta lähdetty kulkea jyristl bus-auto pitkän matkan, kunnes vihdoin pysähtyi St. Josephiin Ora-toryn eteen. Oratoryn huoneisto on rakennettu vähän matkan päähän «kadusta, pienelle ylängölle. Huoneistolle pääsee kaksia eri klvirap-pusia myöten, joissa se ihmeelUnen parannusvoima piilee. Sairaan el tarvitge mitään muuta tehdä, kuin kontata noita rappusia ylös ja ales, uskoa j a rukoilla, niin vaikeimmatkin taudit kuulemma paranevat. Niin selitti auton mukana oleva "luennoitsija". Todistaakseen vätit-teensä, osotti hän paria henkilöä, jotka raahasivat itseään polvillaan ylös rappusia — olivat kokeilijoita. Voi olla hyväkin parannustapa, joka tapauksessa eivät parannus-kustannukset tule niinkään kalliiksi kuin luonnonparaiitololssa, joissa sentään tarvitaan ainakin vettä ja pyyheliinoja uskon lisäksi. TayttSmattS jaanyt velvollisuus Vasta paluumatkalla junassa Istuessaan muisti Jussi, että siellä Montrealissa on valkoisen Suomen pääkonsulivlrastokln, jota kaiken muodollisuuden vuoksi olisi pitänyt käydä: katsomassa. Olisi konsulilta pitänyt ainakin käydä tiedustelemassa, miUä aikoo Isänmaamme, tuo itsenäinen valkoinen Suomi, tasata kauppabalansslnsa Canadan kanssa. Viime vuonna näet vietnn täältä , Canadasta Suomeen tavaroita pyör^issä luvuissa sanottuna noin 900,000 dollarin arvosta, jota vastoin. Suomesta tuotiin tänne hyödyklceltä. ainoastaan 13,000 dollarin arvosta. Huikea erovaisuus. Tokkopa Suomi pystyy epäedullista balansslaan tasaamaaiAmSllään muuV la tavalla, kuin lähettämällä siirtolaisia, tai mahdollisesti sankaripat-fialta. Ne ovat ikäänkuin valtimoita, joissa tunnetaan enshnliseiia talooselsmän ' vilkastaminen ja lamaantuminen, [Niissä tullaan taistelemaan työn ja j pääoman välisten taisteloitten rat-kaiievat ottelut. Sen seikan tietävät porvarit sangen hyvin. Heidän tietoisuuttaan epäilevät voivat vaikka vaan huvin vuoksi tutkistella noissa teollisuuskeskuksissa olevia pankMrakennuksia. Ne muistuttavat valmiita linnotuksia. Niissä on tavattoman suurten ikkunaln ohella pieniä, noin neliöjalan sauralsia luukkuja, jciden läpi voi pistää vaikka'Oknularuiskun piipun. Työläisillä ei ole ammattiunloita lukuunottamatta, vielä huomattavampia itsepuolustamisrjärjestöjä. Työmaasolupohjalle p e r u s t u va a kommunistista toimintaa on Montrealissa alettu käytännössä toteuttamaan. Siellä on sellaisella toiminnalla paremmat mahdollisuudet kehittyä vallankumoukselliseksi linnakkeeksi, kuin missään muualla. Kesälomat on lopetettava Juttntupalaisten suureksi ihmeeksi sanoi Jussi päättäneensä tehdä esityksen ylimmille orgaaneille, että Vapauden henkilökunnan kesälomat on tyyten lopetettava. E i hän Canada ole mikään neuvostomaa, jossa työläisille annetaan Jte-sä- ja talvilomia. Pantakoon leh-tlllikkeemme palveluskunta työsken. telemaan vaikka 30-tuntisla päiviä, kuten Vapaudessa kerrottiin erään paperipuuyhtlön teettäneen paperi-pnunlastaajillaan. 'Elleivät työläiset sitä kestä, niin armottomasti matkasauva käteen. täisen seen Vallankumouksellisen linnake toiminnan Entä mitä huomioita teit Montrealista vallankumoukselliseen toimintaan nähden? kyselivät juttutu-palalsefc. . Se puoli asiasta on selvä kuin päivä, tuumaili Jussi. Montreal, _ ^ Toronto, W.lnnlpeg ja Vancouver kavästl Istumaan. Mulraet olivat, ovat, Canadan teollisuuskeskuksia. Apinakäräjät alkoivat viime perjantaina Daytonin kaupungissa, Tennesseen valtiossa, kansanvaltaisuudesta, terva-pytystä ja höyhenistä, sekä valkoista vaippaa pukunaan käyttävistä, yöllä liikkuvista^ klanelsta kuuluisaksi tulleessa Yhdysvalloissa. Jut-ttitupalaiset ovat aina olleet kiinteitä kehitysteorian kannattajia, mutta koska erikoisesti vaadittiin tiedemiesten lausutatoja Tennesseen apl-nakäräjlen suhteen, luki Jussi muutamia tiedemiesten lausuntoja niiden suhteen. . G. EUiot Smith, anatomian professori Lontoon yliopistossa sanoo asiasta seuraavaa: "Jos jossakin yliopistossa kielletään kehitysopin opettaminen," tulee siltä olemaan seurauksena'se, ettei ainoastaan kokcj opiston vaikutusvalta, vaan koko oppilaitos tulee tuhoutumaan." Arthur Keith, Britannian etevlmplä tiedemiehiä, lausuu: Vaikkapa kehitysopin opettami-mlsruumlln rakennuksen tutkiminen siitä huolimatta toteamaan sen tosi-perälsyyden. Ainoastaan elinkautisen kurltushuonerangalstuksen avulla voidaan Ihmiset ehkäistä tutkimasta kalllomuodostumla, joissa on nähtävänä kasvien, petojen ja Ihmisten kehityshistoria, joka puhuu voimakkaita sanoja kehitysopin puolesta." uutisia Osaston toimeenpanema keatti. juhla pidetään entisellä juhlapaikalla, Donin laaksossa, lauantai-ilta-pälvällä, alkaen kello kaksi. Juh-osaston huoneustoUa. Saapukaa siis paikkakunnan suomalaiset _ työläiset monilukuisena joukkona kentälle.^ Kenttä on rauhaisalla paikalla ja tarjoaa nautintoa luonnosta sekä lisäksi on juhlatoimikunta järjestänyt useampia kilpailuja ja henkist» ohjelmaa, joten aika epäilemättä kuluu hupalsestl. Kansainvälinen kenttSjuhla, jolia Suomen Tyovaehjarjestojen Tiisdonantaja juikasee eriian Tammisaaren pakkotyölaitoksella olevien toverien keslrinaiseBsa mielipiteiden vaihdossa esitetyn lausunnon armoninomuskysymyluesta, sanoen, kun asia on kUntoisa taalla "vapaanakin" oleville tySlauille julkasemme tatsa Cuon vankitoverien kannan ilmaisun. Mikäli tiedämme tulkitsevat lausunnossa esitetyt ajatukset pääpiirteissään vankiloissa viruvien poliittisten vankien yleista mielipidettä ky«eessäoIevassa asiassa. Yhtenäinen suhtautumisemme otsikossa mainittuun kysymykseen näyttää olevan monessa suhteessa varsin epäselvä. • Eikä kysymys olekaan Itsestään aivan selvä, johon noin vaan suoralta kädeltä voidaan vastata: jaa, tai el. Tosin olemme kuulleet muutamien toverien välttävän: välipä sillä millä keinoin täältä vankilasta pois päästään, kunhan vain päästään... Ja eihän porvarille armonanomuksen yhteydessä annettuja lupauksia suinkaan, tarvitse noudattaa. Päästyämme vapauteen me jälleen toimimme kuin ennenkin On vain pikkuporvarillisen sankaruuden tavoitteina, äkkijyrkkyyttä ja .penikkatautia kieltäytyä tekemästä armonanomusta j.n.e. Niinpä niin. . Tämä tuntui yhtäkkiä kuullen varsin järkevältä. Ja ennen kaikkea se kuulostaan käy-tännölllseltä. Tosiaankin, mitä järkeä on istua vankilassa^ jos kerran on jonkinlaiset niahdoUisundet päästä vapaaksi Siellä vapaudessa sitä aina voi jotain toimiakin, täällä ei mitään. " Asialla on kuitenkin aina toinenkin puolensa. Tällä asialla oikeastaan on montakin puolta. ^ Katselkaamme' «hsin juttua. sen periaatteeHiseltan-puolesta. ^Asetta- ; caamme esim. kysymys^näin: Joutuuko henkilö tehdessään aröionano-muksen jossain kohdin luopumaan yleisesti omaksumansa luokkataistelun kannalta ja mikä on tuon teon vaikutus itse taisteluun? "Kommunistisessa manifestissa" sanotaan: "Konimunlstlt eivät salaa mielipiteitään. He julistavat avoimesti, että heidän tarkotuksensa on saavutettavissa ainoastaan tähänastisen yhteiskunnan täydellisellä mullistamisella" j.n.e. Huomaamme, että Marx j a Engels ovat panneet melkoisen suuren merkityksen sille, julistaako vallankumouksellinen tyl* Iäinen oppiaan julkisesti vaiko ^salaa luikerrellen. He ovat siis alleviivanneet tämän yhtenä ^tehokkaana talstelukelnona. Kieltämättä lie luodessaan tätä kommunismin peri aatteellista ohjelmaa, ottivat myöskin huomioon ne valnotoimenpiteet, jotka aiheutuvat tuosta pelkäämättömästä, ja avoimesta julistamisesta. Elihän Marx itse juuri samanaikaisesti , vainonalalsena maanpaossa, mutta siltä huolimatta julisti hän oppiaan pelkäämättömästi avoimesti ja julkisesti. Nyt meille tehdään tietysti vastaväite, että tuo menettely on aivan luonnollinen,, jopa;, välttämä» tönkin ulkona vs^jajaia ollessa, mut« simme kuinka sankarillisesti. Tässä lieneekin asian ydin. Juuri se kohta, joka monesti hämää käsitteitä, On varsin yleinen tuo ajattelutapa, että luokka- ja vallankumoustaistelua käydään — ja .voidaan käydä — ainoastaan vapaudesta. Vanki on vaan vanki ja on suorastaan voiteen haaskausta koettaa valaista mustia tuomareita ja vankllavlran-omalsla. Parasta on olla hissukseen siksi kunnes pääsee vapaaksi. El toverit!. Tosiasia on se, että luokkataistelua käydään jp on käytävä täällä vankilassa, ohranassa ja tuomioistuinten edessä yhtä merkityksellisesti kuin konsanaan missään muualla, jopa toisinaan paljon vai- vain taktiikkaa", kuttavlmmlnkln. Jouduttuaan van- r l a " j.n.€. glksl ja oikeudessa syytteeseen, jou-* tuu vallankumoustaistelija vasta todella näkyvästi taistelun pyörteeseen. Suurten joukkojen huomio — ystävien ja vihollisten — oh nyt kiintynyt häneenf Kalkki odotta- Henkllö, joka tekee armonanomuksen, joutuu siis pakostakin luopumaan tai ainakin tinkimään niistä, periaatteista, jotka vallankumouksellinen työläinen on itselleen asettanut. Hän luopuu taistelusta. Tai oikeammin karkaa rintamalta. Hän joutuu tunnustamaan tehneensä todella jonkun rikoksen, joten ohranan ja porvarillisen tuomioistuimen menettely saa muodollisen, siveellisen tuen. Ja loppujen lopuksihan joutuu teollaan osottamaan, että hä-n€ ss|_^ on tapahtunut mielenmuutos, katumus ja parannus. Kaikki tämä tehdään tietenkin mielessä. "Se on "Petetään porva-uikokultalsessa kirjottsa maraksttikäräjistä- "Bryan, Butler (keiytyloppl^^ - säädöksen i5ä> ja ^e-j,,^ lainlaatijat eivät usko " "^ käänlaiseen kehitykseen. He n^i^ vat, että jumala on kekncyt ia luonut heidät kerta kaikkiaan Etd^ nm paratiisissa, ja huomannut hei dät. täydellisiksL Sentähdea «vat he antaneet ^määräyksen, että Ten nesseen koululasten on opetetta-va pitämään iankaikkisuutta muot^ tumattomana, kokonaisuutena tähden kuin täydelliset bryanit iJ buUerit johtavat tuota onneIlL4 valtiota tuomiopäivään saakka " J a he ovat .säätäneet ankaria rangaistuksia kaikiUe niille, jotka opettavat Bryanin* olevan vähää-kään kehittyneemmän kuin hänen Isänsä oU, tai että hän olisi yhtään korkeammalla kuin kalkalokäärme Kun englantilainen poika, joka on opetettu uskomaan raamatusta But-lerin tavoin, mieheksi vartuttuaan huomaa, että häntä on opetetta vää.' rin j a petetty, nousee hän kapi-naan lausuen: "'Kaikki papit ovat \ilpimsiä. raamattu on kimppu valheita; ju! mäla j a uskonto ovat keksintöjä, sa-maten kuin helvetti ja vedenpaisumus ja Joonaan niellyt valaskala, ja kalkki muu pöty.' "Sellainen vaara piilee luomista-ruun perustavassa opetuksessa. Mi. nun käsitykseni mukaan se ei koske ainoastaan Englantia. Olen tavannut amerikalalsla samaten kuin englantilaisiakin työläisiä. Heidän kas-voissaan olen minä huomannut sa. man kyynlllisen leiman, kuullut samoja pilkkasanoja ia riettauksia, kuin joku on maininnut u4onno^ ta. Syynä heidän Irvistelyilleen on se, että heille on tämäpäiväisten tutkijain paljastamain totuuksien asemasta opetettu luomistaruun perustavaa väärää uskontoa. "Syventyköön Amerika tähän 1^. symykseen, tehkööt Tennesseen sa-nomalehdet ja saarnastuolien käyt. täjät velvollisuutensa, muussa tapauksessa muodostuu siitä valtiosta murjaanien ja moraalisten pelkii. reltten tyyssija. Jos [ he omaavat virkansa kutsumukseen kuuluvan rohkeuden, voivat he tehdä lopan yhtenä ainoana sunnuntaina tuohon luomistaruun perustuvasta luonnottomasta narrlnpellstä, ja yhtälö sunnuntaita Amerikassa ei voida • sen hyödylllsemmln käyttää." Jussi Juurakkomäki. LÄHETY. 40e lähetykrist 60c lähetyksist grti, 75c lähel _49Ö.S9 ja 1100.00 taikka miltä lähetyksi malähetyksille i Torontossa tyksiä vastaan 957 B,rpadview SudburyBsa asuvat voivat li konttorissa tie( kofekurssia. UiTspiletteji Tiedvstakaa VAP Box 59. — nen kiellettälsilnkln, niin tulee ih^^an loputtua on virkistävät tanssit ^ | vat mitä hänellä nyt oikeastaan on sanottavaa ja miten mlehekkäästl hän käyttäytyy. Samanlaisen huo-nilon esineenä hän on edelleen vankilassa. Hän on sillä kertaa tavallaan tuon kaikkialla käytävän luokkataistelun voimaa ja suuntaa näyttävä viisari — sen mittari. Hänen käyttäytymisensä mukaan arvostellaan nikkeen taistelukuntolsuus. Tässä yhteydessä on huomautettava, että järjetön uhmallu, puolue-salaisuuksien paljastaminen, henkilökohtaisen "urhoollisuuden" ' ja "pelkäämättömyyden" näytteenä ja yleensä asiaton suunpiekiämlnen eivät ole suinkaan suositeltavaa sen paremmin oikeudessa kuin vankilassakaan. Sellainen taas -tuottaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Esiintymisen voimakkuuden määrääjänä ön lähinnä kulloinkin ky-ta mitä hyötyä oijlfehen^kään siitä, seessä olevat vaaitsevat olot, paikka vaikka mäy vankilassa" ' käyttäytyi-ja aika. Sitä vastaan ei meillä ole tietenkään mitään asiassa, että porvaria petetään. Tehtäköön sitä vau£- ka kolme- kertaa päivässä, jos se vaan on todella mahdollista. Mut» tässäkin on tulos aivan ?äinv^ nen. Porvari ei sanottavastftasn usko noita "vakuutuksia" j a "iBPa-uksia". Se vapauttaa kyllä mim^ sUloin, toisen tällöin, osottaaksen^a mailmalle, että aina niistä pumtoj ta joku ojentuu, joten suunta, jo» ön noudatettu, on oikea. Porvans-to saa näin ollen vaino- ja terrOT-toimenpitellleen näennäisen inor^ Ilsen tuen. Ja mikä J^JI»"»^ se pääsee osottamaan "bnmaaii^ suuttaan". ,^ ' -Ajatelkaapa vaan, mikä " i ^ ^^ ystävällisyyden" osotus, kun tamj^ km laitoksen herra Johm^,/^^ usein esittää vangeille: /r^' armonanomus.... Kyllä nan paperin". Ja kun sama sitten vähän myöhemmin ta^ . kettavaksi klrjotukselle, J^T^^ menpide kokonaan riippuu bff^ johtajista, tulee kylmä ^^f^ "hylätään, huono käytös . ^3 keampikin huomaa, minkätaJoa oli järjestetty ka eri puolueosastoja tlin ukrainalaisten vänä heinäkuuta, kaukana West T( el siellä oliu&aai sataa osanottajaa, lettiin erilaisia u illalla tansdttiin. Orange-lcLibin vietettiin T-oronto päivä. Osanottaj joka kulki kaupun Paraatissa kannet klubin erivärisiä soittokuntia retke naan. Paraati ali väliä kestäen yli seamnassa liikeke ti se suoresti työ) lä paraä:in kulkic ki oli kotuvaunul saaipa'"joitakin i ' I Turhanaikainen I mittymä, mutta si l kee tuo .huomattt I kaupimgin virkal i iHeidän joukossaai t gin pormestari u kesäpnvnssaan, pa pun^ntalon edusi Ottalvasta j saapun nen monivuotinen Churdi — pokk etumiesten valkoi jajan «teen — kobteliaisuudella män vuoden kul parkmrenttlvaallt. mättävän suuren pokkailee, nöyrär niin on se samall kalastelua. , Herr järjestymättöiiil&n sä esiinnytään ja saada heidän ka; 134 junaa lähti asemalta tämän vieden mukanaan herrat armonano kaasti suositteliva nutkaan lialusta paus, vaan sulasi tä. Mutta pitihä nakoltakin, etteii parasta katso, va Nämä kaikTci i taen onkin käikk kumouksellTnen p esitaistelijat jy muodollisenkin luokkavihollisiltaa jokaista oikeusju huonetuomiotaan hannet ja kymme set entistä tanrn luun. Muistelka Lassallea, Bebelii ro- sen ajan vet rinällä ja pelottc tyivät oikeudes Muistelkaamme n hevikeja tsaarival oli aivan tinkimä Janta tässä siiht pyysi armoa, ei ! «Iän joukkoonsa., kin ottaneet asi ja sen jälkeen vankiloihin joutu valtavin osa ^^uin johtajlstaklr Paavalia päättäv «im. Yrjö Mäk« monesti tarjotun Tämä käsitys kin tässä'maassa viin suuriin työ Jfoisen syvään, mieliimme esim. vuotta sitten, kn filloinen toimitta Kotusmääräykscn pyysi ja sai tsa mä mies merkati f^lä. KaikkialU f ötä vierottiin, jälkeen.hän |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-16-04