Vapaus, April 20, 1927

              Siva 4 Kesldviiiajiona, 20 p;nä—Wed^ April 20 No. 46 —1927
YAPAUB
Csnadan suomalaisen työväestSn ainoa äänenkannattaja,
ilmestsfy Sudburyssa, Ont, njaaniantaina, keskivukJcona
lm perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
m» seeond dass matter. '
VAPAUS (Liberty) ^ ^ _
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pab-
Uriied in Sodbury, Ont-, every_ Monday, AVednesday
utd Priday. • • . ' '
TILAUSHINNAT: - ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.2D, kolme kk.
f l . 5 0 ja yksi kk. 75c. . . r„ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5-50, pooji vk.
f8.00 ja kolme kk. $1-75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaiiit si asiamiesten joUla_gn_takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: . . _^
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 katei kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
NimenmuutosUmotnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymSilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $1.00 kerta. „
KuolemanUmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
Halu'«iäntiedot ja osoteilrootukset 50c kerta, $1-00
kolme kertaa- ... „»„
Tilapäjsilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa
dlttacssa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen-maailman
jarjestyneitten työläisten voimisia ja on niin
ollen saatava yhdistämään voimansa siihen voimaan,
Piispa Browii — nykyaikainen kerettiläinen
joka vain voi pelastaa nämä työväenmiehet luokka-vihoUistemme
telolustuolisla.
General advertising rates 76c per col. inch. Mi-oimum
cbarge for single insertion 75c. The Vapaus
l0 the best advcrtising medium among the Fmnisn
People in Canada
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistama ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
St PnheHn 1038. Postiosotc: Box 63. Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oonallibolla nimellä. .
J- V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Sacco ja Vanzetti sähkötuolin
varjossa
Massachusettsin ylioikeus kielsi Nicola Saccolta ja
Bartolomeo Vanzeltilta uuden kuulustelun.
vSe merkitsee sitä, että nämä kaksi luokkakoston uh­riksi
joutunutta italialabta työläistä on siten päätetty
viedä sähkötuoliin ja niin riistää elämä heiltä.
Pian tämän jälkeen julisti tuomari Thayer miehille
kuolemantuomion. Mestaus on määrätty toimeenpanta-vaksi
heinäkuun 10 päivänä alkavalla viikolla.
Näitten uhrien puolustusta johtava komitea on pää|^-
tunyt heti ryhtyä yleismaalliseen protestiliikkeeseen,
jotta tällaisen oikeusrikoksen toimeenpanemisesta vai»
tyttäisiin ja syyttömien miesten elämä pelastettaisiin,
sillä tämä «tuomio ei vähimmässäkään roäärässii^^^^j^^^
kytä meidän käsitystämme ,Saccon ja Vanzettin syyttö­myydestä
» julistaa puolustuskomitea.
/Kun tieto ylioikeuden lausunnosta tuli, vaikutti se
kuin sähköisku yli maailman. Sillä juttu bii kahsaih-välisesti
tunnettu. Tiedossa övaf ne todistukset, joUca
esottavBt oikeusjutussa Bilwi«enmi» iÄivetl^
set vääriksi — itse samojen •tbdislajaih antamat jaur,
stinnot <— ja joitten • väärien todistuksien perusteella
miehet alunpffin syyllisiksi tuo^mittiin. Näitä todistukr
eia ei asiassa voitu enää käyttää. Uusi kuulustelu kiel­lettiin.
Heti on alkanut Europan maista tulisi protesti-sähkösanomia.
M,m. 20 Englannin parlameptin jäsen­tä
on j lähettänyt protestinsa Massan valtion kuvernöö­rille.
Sen ^lisäksi on samallaisia protesteja tullut mub-ta
maista, -ei vain työväenjärjestöiltä, mutta porvarillLs-liberaaleiita,
intellektuaaleilta ympäri maailmaa. Pro­testiliike
on keh ittymässä nopeasti yleismaailmalliseksi
vyöryksi.
Sacco ja Vanzetti I^uuntelivat tuomarin lausuntoa
tyynesti. Sitte puhuivat he tuomarille. Me olemme
syyttömiä, ovat he vakuuttaneet."«Minä en ole koskaan
elämässäni keläun tappanut:», sanoi Vanzetti. «Koko
elämäni ajan,' sen jälkeen kunaloin- ajatella asioista,
minä olen toiminut sen päiimäärän takia, että rikolli­suus]
tulisi poistetuksi.»
Ja tämän asian takia - r - että miehet olivat työväen­liikkeen
uhrautuvia toimitsijoita, ovadcin he todellisuu­dessa
joutuneet kapitalistien vihaamiksi. Tämän julis­tivat
nämä miehet tajuavansa puhuessaan seh jälkeen,
kun tuomari oli tuomion julistanut. ~
Työväenjärjestöt maassa ovat heti ryhtyneet yhdessä
puolustuskomitean kanssa järjestämään yleismaallista
protestiliikettä.
«Saccon ja Vanzcttin puolustaminen on luokkataiste-luosia
», kirjoltaa asian johdosta Kansainvälisen työ-luisavun
sihteeri James P. Cannon.; «He eivät ole kri­minaaleja,
vaan militanttisen työväenliikkeen symboo-leja
ja viirinkantajia. Taistelu Saccon ja Vanzettin
puolesta on työväenluokan taistelua.»
.Protestiliikettä järjestämään! 7 ;
Kaikki voimat yhteen!
Sacco ja Vanzetti on pelastettava sähkötuolista!
Edelläolevaan tapaan kirjotetäan tästä tärkeästä asi­asta-
yhdysvaltalaisissa toverilehdissämme. Vapauden
viime nuriierossa jo kerrottiin siitä, eitä Canadan työ­väen
puolustusliitto kehottaa alaisiaan osastoja tar­mokkaaseen
toimintaan Saccon ja Vanzettin vapautta­miseksi
käytävän taistelun tukemiseksi. Tätä toimintaa
voidaan parhaiten edistää lähestymällä ammatillisia ja
työväen muita järjestöjä ja kehottamalla näitä vaati-
.maan kuolemaan tuomittujen syyttömien työväenmieis-ten
vapauttamista ja järjestämällä erikoisia protesttko-kouksia,
joissa vaaditaan Saccon ja Vanzettin pikaista
vapauttamista.
Canadan työväenpuolueen Ontarion jaoston juuri pi­detyssä
edustajakokouksessa, mikä hyväksyi päätöslau­selman,
jossa Massachusettsin valtion kuvernööriä, Al­van
T. Fulleria, vaadittiin sekaantumaan juttuun ja va­pauttamaan
Saccon ja Vanzettin, lausui Canadan työ­väen
puolustusliiton sihteeri Florence Cuslance, että on
olemassa vain yksi voima, joka voi pelastaa Saccon Ja
Vanzettin sähkötuolista ja se on maailman järjesty­neen
työväen voima. Jokainen työväenjärjestö on osa
Proletaarinen vaiko porvarillinen
vallankumous
Kuten aikaisemmin on selostettu, lähti Kiinan valian-kumoustajstelu
alkuun koko Kiinan kansan yhteisrin-tamataisteluna
ulkomaista imperialisniia vastaan. Syn­tyi
omituinen poliittinen ploki, jossa olivat osallisina
porvarit, pikkuporvarit, talonpojat, käsityöläiset ja
teollisuusproletariaatti, kirjotetäan eräässä toverileh-dessä.
-
Itsestään oli alunpitäen selvää, että kun taistelu ke­hittyy
pitemmälle, tulevat näitten eri luokkien väliset
lucAkapyrkimykset esille ja joudutaan omassa keskuut
dessa ratkaisemaan: Porvarillinen, vaiko proletaari­nen
vallankumous?
Sitä mukaa kuin sotatanner siirtyi Kiinan rannikon
teollisuuskeskuksiin, voimistui .proletaarinen aines kuo-mintang-
puolueessa Ja ratkaisun hetki läheni. Shang-hain
vailotus antoi lopullisen sanan: proletaarinen val­lankumous,
sillä silloin liittyi puolisen miljoonaa teol-lisuusproletaaria
vallankumouksellisten joukkoon vas-takumouksellisilta
ottamine 'aseineen.
Porvaristo ön aina kaildd taistelunsa .käynyt prole­tariaatin
voimalla. Näin oli laita Ranskan suuressa
vallankumouksessa ja niin on tapahtunut kaikissa
maailmanhistorian suurissa yhteiskunnallisissa mullis­tuksissa.
Mutta kun proletariaatti "ei öle ollut päämää­rästään
tietoinen, ovat toiset luokat korjanneet taiste-iuitten
tulokset.
Kiinan proletariaatin johtaja on Kiinan kommunisti­puolue.
Se oh päämäärästään tietoinen ja sen takana
ovat jo miljoonaisiksi joukoiksi kap'''aneet Kiinan am-mattiuniot.
Kun Shanghain vallotuksen jälkeen 'kysy­mys
vallankumouksen suuntalinjoista tuli esille, tur­vautui
ktiomintangissa oleva porvarillinen aines jä sen
johdossa armeian ylipäällikkö, aseisiin. Vallankumo­uksellisia
on muutamia satoja animuttu ja yleinen
hyöldcäys Katiin ammattiunioita vastaan. Shanghain
proletariaatti ja merimiesten unio vastasi tähän yleis­lakolla
kesken tulisimman taistelun ulkonaista vihol­lista
vastaan. Sisäinen selvittely oli tehtävä vihollisen
tykkitulen alaisuudessa ja viimein tiedot viittaavat
siihen, että Kiinan vallankumous tulee johdonmukai­sesti
kulkemaan proletaarista suuntaa, vaikkakin sillä,
ottaen Kiinan sisäiset suhteet huomioon, tulee matkan
varrella olemaan monta mutkaa ja kiertotietä kuljet­tavana.-
Taistelussa maailman imperialisteja vastaan, joilla
tällä kertaa pn Kiinassa hyökkäysvalmii«a 172 sota­laivaa
jä 35,000 maasoti lasta, esittää Kiinan nousu ar^
vaamattoman suurta osaa. Se järkyttää koko imperia­lismin
elinjuiiria. Ja siksi kun tämä nousu alkaa saada
yhä selvempiä proletaarisia jääriviiyoja^ on maailman
järjefstytieillä työläisillä sitäkin suurempi syy tukea sitä
mobilisoimalla kaikki voimansa estääkseen Kiinan
asioihin sekaantumisen.
«Kädet irti Kiinasta» on tunnussana, jonka puolesta
taistellessamme emme taistele ainoastaan Kiinan 'vai-,
lankumouksen, vaan koko maailmanvallankumouksen
puolesta. Siksi kaikki voimat liikkeelle seh puolesta
valtavan joukkoltikehtimisen. aikaansaamiseksi! Jokai­sen
toverin on tässä rintamassa etsittävä paikkansa!
Ksinka Darwin ja ^farx ksänsxTät
^ amerikalaisen pappisnuehen
«Suomen
^uomipita ja huomautuksia
Sosialidemctkraatti» on toverilehtemme
Työmiehen mukaan puolustanut Suomen sosialidemok­raattisen
hallituksen menettelyä siinä, että se määräsi
ohranan huolehtimaan, etteivät ulkomailla -painetut
työväenlehdet, niiden mukana Vapauskin, pääsisi Suo­meen.
Työmies kertoo Sosialidemokraatin kirjottavan
seuraavasti:'
«Se, että (ulkomaisten työväenlehtien) valvonta tois­taiseksi
on annettu etsivän keskuspoliisin \>4rkailijoille,
ei suinkaan mefrkitse sitä, että hallitus olisi nyt ruveftt
nut pitämään ohranaa erikoisen tarpeellisena, vaan si­tä,
että tältä virastolta, niin kauan kuin se valtiolta
kantaa palkkaa, vaaditaan myös edes jonkunlaista
työtä.»
On tuokin tekosyy. Työmies lausuukin: «Siis, kuri
virastolla ei ollut riittävästi työläisten järjestöjen ha-jottamistyötä,'
vangitsemisia ia vankilapieksämisiä toi­mitettavana,
riiin se saa firaapelikseen aukoa posti­paketteja
ja poltella tyÖväenlehtiä — «työväenhallituk­sen
» virkaanasettamana.» Ohrana on ennenkin estänyt
ulkomaisten työväenlehtien pääsyn Suomeen, mutta
edelläoleva Sosialidemokraatin lausunto tulee vain vah­vistuksena
sille uutiselle, että nykyinen sosialidemok­raattinen
«työväenhallitus» on sen siihen velvottanui"
ja siten mennyt pitemmälle maan työläisten vapauk­sien
polkemisessa kuin itse por\'arien hallitulset!
«Daily Heraldin» mukaan dn Englannin konservatiivi­nen
puolue parlamentin ennenaikaisen hajotuksen ja
pikaisten uusien vaalien hanldceissa, välttääcseen yllä-t>'
svaaleilla odottavan murhaavan tappion v. 1929, jol­loin
säännönmukaiset vaalit olisi toimitettava. Sovi­tulla
hetkellä' pitäisivät taantumukselliset huolen salai­sen
propaganda-ainehiston levittämisestä yli maan. Tä­mä
ainchisto käsittää kolme pääkohtaa: 1) ajojahdin
Neuvostoliittoa vastaan; 2) taistelun bolshevismia vas­taan
yleiseen mutta eritolenkin vasemmistoliikettä vas­taan
Englamjissa; 3) ^tarmoUcaan» englantilaisten
etujen valvonnan ulkomailla, eritoten Kiinassa, bolshe­vismia
vastaan. — Koko vaalisuunnifeliH^sla käy sel­västi
ilmi, että taantumuksellinen hallitus on päättänyt
ryhtyä suurisuuntaiseen imperialistiseen ajojahti- ja
valhepropagandaan Neuvostoliittoa, Kiinaa ja bolshe­vismia
vastaan. Väärennetyt asiakirjat tulevat tietysti
muodostamaan huomattavan osan ainehislosla.^
Ameriialainen piispa Brown on,
kuten tuimfettna, herättänyt viime
vuosina ;n^^ätty3 huomiota ja' lo­puksi
-erotettu piispantoimestaan.
On tavallisuudesta poikkeavaa, että
kirkonmil^rhänen iässään siirtyy
niin voimiiäiaasti vasemmalle. Hän
on itse koonnut kehitystään kosket­televia
tosiasioita kirjaseensa "Ke­rettiläisyyteni",
mikä on ilmestynyt
"Daily Workerin" kustannuksella.
Kirjaseensa, joka on kiintoinen ei
jyrkän sävynsä vaan vastakohtai­suuden
kautta sen lempeän, an­teeksiantavan
hengen ja vallitsevan
kirkollisen teeskeilyn välillä.
Brown oli kirkon normaalisen us­kon
kiihkeä "kannattaja aina 55 ikä­vuoteensa
asti. Jouduttuaan sisäl­lissodan
johdosta orvoksi saapui
hän varsin nuorena erään ohiolai-sen
farmarin luo. Kouluvuotensa
vietti hän enemmän raskaassa kyn­tö
miehen toimessa kuin opiskeluis­sa.
Myöhemmin oli hän ajurina
Omahassa, tffnä. aikana hänellä oli
tilaisuus hatUckia hiukan alkeissivis-tystä,
ja jotPtai sitten kosketuksiin
protestanttisen episkopalikirkon
kanssa, missä hän vaikutti 30 vuot­ta
sisälähetyssaarnaajana, arkki-diakonina
ja piispana. Kirkollinen
ympäristö eväsi häneltä kaiken so­pimattoman
kirjaliisuUden, ja kaik­kina
nain^ vuosina näyttää hän
hurskaasti-ja asiaa enempää ajatte­lematta
uskoneen uskonnollisiin sa­tuihin,
joita häneen oli lapsuudessa
istutettu..
55 vuodeOj ikäisenä keksi Brown
Danvinin.' Maksaa vaivan kuulla
mitä hän kirjottaa keksinnöstään.
" A l o in lukea Lajien syntyä. —
Darwin, jota vastaan olin saarnan­nut,
oli" julkea nousukas, joka oli
antanut uhkahaasteen maailman vii­saudelle
esittämällä oman.pienen ju­malattoman
ja ateistisen teoriansa.
— Mitä Darwinilla oli annettavana
meille? Brown luuli tietysti voivan­sa
voittaa Darwinin uskonnon mah­dilla.
Mutta se ei käynyt niiri hel­posti
laatuun. Tämä Darwin ei
näyttänyt välittävän vastakäänty-neiden
hankinnasta. Hän tarkkasi
elävän elämän olentoja ja kuinka
ne toimivat.; Jos joku oli utelias
saamaan tietää, mitä hän oli mer-
Kirkko sai ratkaistavakseen vai­kean
asian, sillä 30-vuotisen tottu­muksensa
johdosta käytti keretti­läinen
ylen lempeätä j a kristillistä
kieltä, sovellutti kokonaan kirkon
sanastoa. Niinpä sanoi l ^ n usko-^
vansa taivaalliseen isään — mate­riaan,
poikaan — voimaan, ja py­hään
henkeep — liikkeeseen, luo­vaan
elämään. Jeesus oli hänestä
kärsimyksen mies, viranomaisten
piinaama ja tappania köyhien ystä­vä.
Niin löyhä ja vaihteleva, kuin
meidän päiviemme kirkkokristilli-syys
onkin, oli ylen tukalaa tuomi­ta
Brownin vertauskuvallisuutta us­konnon
kieltämisenä. Lopuksi rat­kaistiin
pulma taikka oikeammin
selviydyttiin vaikeuksista erottamal­la
Brown piispan toimesta m^nitse-matta,
missä hänen kerettiläisyy­tensä
ilmeni.
Edelleen säilyttämästään kristil­lisestä
sanontatavastaan huolimatta
on piispa Brown mies, minkä kun­niallisuus,
rehellisyys ja pelkäämät-tömyys
on omiaan herättämään
kaikkien kunniallisten lukijain ihai­lun.
Valveutunut työläinenkin kun­nioittaa
tällaista kristittyä, kuten
hän arvostaa kaikkea rehellistä jä
omaa etua tavottamatonta pjrrki-mystä,
mikä ymmärtää' kansan hä­dän
ja tahtoo todella taistella jouk­kojen
vapautuksen puolesta.
Fish; syysk. 4—5 Sudbury. Uusia
järjestelyjä tehtäessä on nämä päi­vät
otettava huomioon, että el yh­teentörmäyksiä
tapahdu.
Toverillisesti
H- Elimen,
Toronton undsia
"Seitsemän veljestä", 5-osaisen
näyttämöllesovituksen Kiven kuu­lusta
romaanista, esittävät Toron­ton
suomalaiset kommunistipuolu­een
ryhmät ensi lauantaina tk. 23
pmä klo 8 ip. Don-haalilla. Tulot
tilaisuu(^esta lähetetään Suomen
työväen ja. pienviljelijäin puolueen
vaalitaistelnrähastoon. Siis tarko-tukseen,
johon tämän' mantereen
suomalainen luokkatietoinen työvä­ki
on aina auliisti roponsa uhran­nut.
Samalla on esittäjien ta­holta
koetettu valmistaa näytän­nöstä
vaikuttava taidetilaisuus, mi­käli
mahdollista.
Pitemmittä "puhvauksitta" saa­punee
siis jokainen paikkakunnan
suomalainen seuraamaan kuulun
velisarjan ankaria kamppailuja "elä­män
ohdakkeisilla poluilla".-—Julli.
* . • .
Väittelykokous tullaan toimeenpa­nemaan
sunnuntaina huhtikuun 24
päiranä kello .7.30 illalla Don-haa­lilla
957 Broadview Ave. Tässä ti­laisuudessa
F. J. Syrjälä sosialide­mokraattien
puolesta tulee väitte­lemään
kommunistisia oppeja vas­taan,
ja niiden kelpaamattomuudes-
KILPAILUKUTSU
Täten kutsumme fiaikkia C. s. t.
u.-liittoon kuuluvia v.- ja u.-seuroja
ottamaan osaa painikilpailuihin, jot­ka
järjestää Soon Vesa t.k. 25—26
p. alkaen kello 8 illalla.
Kilpailuitten pääpalkintona tulee
olemaan Vesan kiertomalja. Sen
lisäksi, jaetaan 3—4 yksityispalkin-toa
kussakin sarjassa.
Kilpailumääräyksiä
Kilpailuihin On oikeutettu otta­maan
osaa kaikki työväenjärjestöi­hin
lukeutuvien v.- ja u.-seurojen
jäsenet. Kilpailut tapahtuvat nel­jässä
sarjassa painorajat ollen alle
140, 155, 170 sekä yli 170 paunaa,
kinnut muistiin, oli hän varsin t a i - ' "«"«kattaen Suomen TUL:n paini-puvainen
kertomaan, mutta ellei
oltu uteliaita, ei häi^ tyrkyttänyt
kritiikkiääri. Ja edelleen: Jos joku
oli • paiinut' merkille jotakin, minkä
hän''oli' iiiiolrrähut, • te^ jos ^ä-nen
muistiinpanonsa olivat jollakin
tavoin virheelliset, oli hän varsin
kiitollinen oikaisuista."
Piispa. Browii kuvaa tulostaan
I)arwinin lukemisesta m.m. seuraa­vaan
tapaan:
"Maailma, m i ^ ' tähän-asti olen
jelänyt, katosi. Se ei : ainoastaan
mennyt raunioiksi, vaan luhistui
jättämättä jälkeensä edes raunioita.
Suljin silmäni ja hapuilin ympäriin­sä
pimeydessä, jorika luulin odot­tavan
minua, mutta täällä ei ollut
nptään pimeyttä. Se oli kadonnut
tyhjyyteen, kuten pimeys tekee,
kun'yhtäkkiä sytytetään valo."
Seuraava piispa Brownin henki­sen
kehityksen kausi on yhteydessä
hänen kantaansa maailmansotaan
nähden. Hän'oli ehdoton sodan vas­tustaja.
Hapuiliessaan selitystä so­dalle
ja kirkon kiellolle määritellä
kantaansa sen suhteen joutui hä­nen
käsiinsä sosialistista kirjalli­suutta.
Hän sanoo:
- " L u i n Karl'Marxin Kapitaalin,
tutustuin kirjaan ja kirjailijaan,
josta en aikaisemmin ollut kuullut
mitään. Tämä-dli uusi ilmestys. Se
oli tavallaan yhtä tärkeä ilmestys
kuin Darwinin. Se antoi minulle
ensimäisen selvän kuvan inhimilli­sestä
yhteiskunnassa. En tarkota,
ettei minulla sen jälkeen olisi ollut
mitään opittavana, mutta se jätti
minun indiviHiiälismini suunnilleen
sinne, minne Darwin oli jättänyt
minun taivaan ja helvettini."
Useimmat Brownin iässä ja ase-omassa
olevat ihmiset olisivat vaien­neet
näistä keksinnöistä. Tuhannet
kirkon uiko- ja sisäpuolella tekevät
niin. He jatkavat kirkon ja yli­luonnollisen
palvelua, he jäävät ka-pitalistiyhteiskunnan
y palvelijoiksi.
Piispa Brownilla oli rohkeutta pu­hua
uudesta .maailmankatsomukses­taan.
Hän teki tämän kirjassaan
Kommunismi 3& fcistinuskö. Hä­nestä
tuli yhtä kiihkeä Darwinin
ja Marxin apostoli kuin millä hän
ennen oli^esiirttynyt opiskopalisen
kirkon uskon yliluonnollisuuden puo­lesta.
Se oli anteeksiantamaton
synti kurkkoai^ja kapitalistisen yh­teiskunnan
tukipylväitä -vastaan.
Häntä syytettiin kerettiläisyydestä
kirjansa perinteellä, minkä kansi-lehdelle
hän pii painattanut sanat:
"Häätäkää jumala taivaasta ja ka­pitalismi
maasta!" Tarina liänen
kerettfläisjutustaan kaikkien oikeus­asteiden
kautta, piispojen oikeuteen
asti on ajankuva, joka on meidän
päiviemme kristiliisen teeskeilykir-kon
veroinen. .
sääntöjä. Kunkin sarjan voittajat
kilpailevat; yllämainitusta pokaalista
keskenään mukana olevien sääntö­jen
määräysten mukaan.
Osanottoilmotukset tehtävä osot-teella
v.- ja u.-seura Vesa, 126
Thompson St., Soo, Ont.
Punnitus tapahtuu kaksi tuntia
ennen kilpailujen alkua.
Vieraspaikkalaisille vapaa .asunto;
Toivoen runsasta ' osanottoa, ollen
aina valmiit vastapalvelukseen, piir­rämme
urheilutehvehdyksin
Sault Ste. Marien v.- ja u.-seura
Vesa.
Oiva Imberg, Anni Turpiainen,
puheenjohtaja. kirjuri.
Kaikille S. j . osastoille
keski^Ontariossa
Hyvät toverit!
Canadan kommunistipuolueen vii-deniien
piirin piuritoimikuhta koko­uksessaan
t. k. 14 p:nä katsoi tar­peelliseksi
kehottaa kaikkia tfeski-
Ontariossa olevia s. j . ,ösastoja Jces-kustelemäan
yhteisen neuvotteluko­kouksen
pitämisestä ja päätti sa­malla
esittää että, neuvottelukokous
pidettäisiin sunni^ri(aiha toukök. 15
p :nä jälkeen C. kp. viidennen piurin
edustajakokouksen.
S. j. osastojen edustajiksi voi­daan
valita piirikonventsioniin me-Äevät
edustajat ja siten säästjrä
matkakuluilta. Osastoja kehotetaan
siis laatimaan alustuksia ja eväs­tämään
edustajiaan tähän kokouk­seen,
jossa m. m. valitaan edusta­jat
s. j . (laillistettu) edustajakoko­ukseen.
Aikaisemmin on. s. j. osastoille
lähetetty ku-jeet, joissa heitä on
pyydetty ottamaan osaa ohjelman-suorittamisessa
piirin kesäjuhlissa.
S. j . Sudburyn osasto kokoukses­saan
päätti näytelmäseuransa vel-vottaa
ottamaan osaa näytelmäkil-pailuihin,
jotka pidetään kesäjuh­lien
yhteydessä. Myöskin Mondin
toverit ovat lupautuneet esiinty­mään
näytelmällä. Missä -viipyvät
toisten osastojen vastaukset?
ta Canadan työväenliikkeelle. Luon­nollisesti
tästä tulee erittäin^ mie­lenkiintoinen
tilaisuus meille Toron­tossa.
Saadaan nähdä pystyykö
Syrjälä kumoamaan kommunismin
ja sen opit, niiden le-vitessä yhä
laajempiin työläisjoukkoihin kaik­kien
kansojen keskuudessa.
Pioneerien koulu pidetään ensi
sunnuntaina kello 10 aamulla, kos­ka
iltapäivällä näytellään "Kaino
rakastelija".
Katkjiisuun on myös kaalnjtot
yietä-vän alapuolella sen mitä vaatj.
mukset ovat olleet. Kuitenkin on
uskottava, että metsätyöläiset eivät
anna niitä palkkataksoja enää tia!
kiä, mitä he viime vuonna itseileea
saavuttivat, vaan päinvastoin tale-
-vat vaatimaan itselleen suuremmas­sa
määrin olosuhteisiinsa Eamoin-kuin
palkkoihinsakin parar.Ga]c£Ja_
Nyt kun järjestäytyminen heidän
keskuudessaan alkaa tulemaan e-nempi
tekijäksi, alkaa heillä myös-kia
olemaan suuremmat mahdolll-
Euudet ,sillä järjestyneenä voima­na
on voittokin mahdollisempi, jo.
ten yhtenä miehenä seisomaan njj.
den palkkavaatimuksien taakse, aj.
tä kerran olette kokouksessanne
päättäneet. — J,
' . .• . -Ä Eri paikkakunnilta 1
CONNAUGHT STA.. ONT.
Järjestäessään kesäjuhliaan keho­tamme
s. j . osastojen ottavan huo­mioon,
että seuraavat sunnuntaipäi­vät
ovat aikaisemmin järjestetyt:
Toukok. 29 p. Creighton Mine; ke-säk.
5 p. "Jehu'^ Beaver Lake; ke-säk.
12 p. Long Lake; kesäk. 19 p.
Sudbury; kesäk. 30 p., heinäk. 1,-
2 ja 3 p. piirijuhlat; heinäk. 10 p.
White Fish; heinäk. 17 p. ^anup;
elok. 7 p. Sudbury; elok. 14 p.
Creighton Mine; elok. 21 p. White
L. W. 1. Union of Canadan pai­kallisen
osaston toimeenpanemat il­tamat
onnistuivat kiitettävästi, niin
ohjelmaan kuin tuloihinkin nähden.
Iltamain yleistulot olivat |93.60,
menot 8.76, jääden puhtaaksi $84.
84, joka on kiitettävä .summa.
, Nyt kun unipri paikallinen -osasto
tiilee toimimaan kenttäjuhlat^ touko­kuun
loppupuolella, riiin on toivot­tava
että juhlat tulevat onnistu^
maan samassa mittakaavassa. Myös­kin
olisi joka paikkakunnalla tällä
aluee.*a alettava valmiistumaan juh­liin.
Laivaliikenne suurilla sisäjärvillä
voidaan nyt jo pitää alkaneena, sil­la
kaksoiskaupunkien satamiin saa­pui
höyrylaiva G. A. Tomlinson
idästä, tämä ollen ehsimäinen laiva
tänä purjehduskautena. Laivan
ijapteenille osotettiin tavalliset
vastaanotot kaupungin majurin ja
kauppakamarin edustajain taholta.
Myöskin on paljon laivoja jo läh-^
tenyt täydellä viljalastilla mene­mään
idän kaupunkeihin, sekä taa­sen
lisää laivoja odotetaan Siiapu-vaksi
joka päivä. Viime vuonna
alkoi liikenne sisäjärvillä vasta tou,-
kokuun 3 päivänä sekä samoin 5
edellisenä vuotena on liikenne al­kanut
myöhemmin kuin tänä vuon­na.
1922 alkoi liikenne huhtikuun
19 päivä, siis 5 päivää myöhemmin
,kuin tänä vuonna.
Naisten iltamat. Canadan työ­läisnaisten
liiton yleinen Port Ar­thurin
ja ympäristön piirin"^ neuvot­telukokous
alkaaV Port Arthurin o-saston
talolla t. k. 23 päivä. Edus­tajia
tulee ympäri alueien, niin ai­nakin
on alueen naissihteeri ilmot-tanut.
Kokouskulujen peittämiifeksi tule­vat
naiset toimimaan saman päivän
illalla iltamat Port Arthurin osas­ton
talolla. Ohjelmassa tulee ole­maan
paljon hyviä numeroita, joista
voi mainita näytöskappaleen "Rust­hollarin
romahdus'.', lauluesityksiä
ja ohjelmanumeroja edustajilta.
Lisää viljasäiliöitä Arthariin. Taa­sen
on yksi uusi yhtiö edustajainsa
kautta alkanut tutkimaan viljasäi­liön
rakentamista Arthuriin. Säi­liöstä
pitäisi tulla 3 miljoonaa
bushelin säiliö.. Jos stiunnitelma
tulee toteutumaan tulee se lisää­mään
aina vain Arthurin suurem­maksi
viljanlähetyspaikaksir
Uittotyöt rupeavat alkamaan, ^il-lä
miehiä on jo joku määrä. vie­ty.
Palkkataksan kanssa ei ole tar­kalleen
noudatettu union määritel­mää,
sillä on kuulunut että miehiä
on viety uittotöihin^SO sentin tun­tipalkalla,
kuuluen siihen myös va­paasti
ruoka. -Union alin määritel­mä
on ollut $3.00 päivältä ja ruo­ka,
päivä ollen 9-tuntinen. Mah­dollisesti
sitten kun suuremmassa
määrin aletaan miehiä uittoon vie­mään,
voi palkkataksatkin kohou-tua.
Kovin on ollut hiljaista viime ai­koina
tällä perukalla. Metsämiehis-täkin
vain harvat enää pjrsähtyvät
tänne väsyneitä raajojaan lepuut­tamaan.
Eikä se ole ihmekään kun
ottaa huomioon, ettei täällä ole mi-tään
työmaita. Jokainen koettaa
mennä vilkkaammalle perukalle var­tomaan,
jos saisi jonkalaista ansio­työtä.
Harva metsämies taitaa olla,
jolla on kämpältä tultuaan niin pak­su
rahapussi ettär saa huolettomana
2 tahi 3 kuukautta levähtää var-toessaan
kesätöitä.
Nyt . viime päivinä on kuitenkin
jo näyttänyt hiukan vilkkaammalta
täälläkin. Pitäisi alkaa lähiaikoina
rautatiesillan teko. Mutta eipä siitä
alkamisesta tahto tulla mitään. Toi­vottavaa
olisi, että alkaisi pian..
"Naimahullnja". Tätä työmaata
odotellessa' ovat' connaughitilaiset
tulleet ngimahuUuiksi. Tietäähän
sen että kun kerran vanhatpojat
pääsevät hiukan alkuun, niin siitä
on leikki kaukana. Ennen miniöitä
toivoneet mammat saavat vaan vas­taan
- pidellä. Ei siinä paljon rak-kautta
tarvita kun lesket ja vanhat-pojat
lempivät.. .•
Mutta kuka haluaa tarkemmin
kuulla näistä "NaimahuUuista",
niin tulkoon katsomaan Connaugh-tin
haalille t.k. 23 p. klo 8.30 il­lalla.
Siellä he - kuulemma kaiken
muun hulluutensa päälle pistävät
hiukan polkaksi. Naapurikyläläis-tenkin
olisi mukava käydä oikein
miehis.sä katsomassa näitä edellä-kerrottuja
"hulluja".
Vappuna täällä juhlitaan kuten
muuallakin.' Silloin m.m. esitetään
kappale ja oikein hyvä.
WABOS, ONT.
Suomalaisen asutuksen uutitia.
Tämän kylän kaikki asukkaat ovat
suomalaisia. Lienee ainoa kylä laa­tuaan
koko Canadassa. Täällä ei­vät
suomalaiset^ yielä, oie nähneet
tarpeelliseksi yhtei;stoimintaan osan­ottoa,'
kuuluakseeh työväenliikkee­seen
toimivana joukkona. On tosin '
perin ikävä ajatella, että miksi em­me
toimi mitään olevien olojen pa­rantamisen
puolesta. Olemmehan
kaikki työtätekeviä pien-viljelijöitä
ja metsätyöläisiä. Kesät raadam­me
"omilla" farmeilla ja talvet
metsätöissä, palkkatyöläisinä. Me
tunnemme työläisen puutteellisen
toimeentulon omasta kokemuksesta,
mutta meiltä on vain puuttunut in­nostusta,
että olisimme voineet
päästä yhteistoiminnan alkuun. Kun
seuraa "Vapaudesta" uutisia, joita
on ympäri Canadan, missä vaan
asuu suomalaisia, niin tulee monasti
ajatelleeksi, että miksi emme
myöskin toimi jotakin, koska ker­ran
kaikilla muilla paikkakunnilla
toimitaan. Naapurit, nyt kun taas
kaikin olemme "kotona" ja kesä te­kee
fuloaaur niin aletaanpa tarmolla
yrittämään, että onko yhteistoimin­ta
mahdollinen saada alulle täällä
Wabo8issa.
Vappua juhlitaan 1 prnU touko­kuuta
WaboEin koululla. Ohjelmaa
kuuluu tulehan runsaasti sekä hyvä
ravintola, että voimme nauttia^ se­kä
henkisesti että ruumiillisesti.
' Tulot juhlista käytetään kouto
avustamiseen. Saapukaa kaikin jol­l
i l l e . — Farmari.
HEARST. ONT.
Vappua vietetään tänä %TIOM3
Koskisen farmilla. Juhlnninen alo-tetaan^
SceUo kaksi päivällä. Illalla
keUo seitsemältä alotelaan yleinen
tanssL" — Osallistukoon kyläm»^
jokainen asukas työväen kansainva- ^
lisen juhlan -viettoon. .
Miesten -'iltamissa saatiin haate
rakennusrahastoon taasen ™^^ '
nen Us^mma. Siitä kiitos miefc^;
le. Naisilta sitävastoin tekisi _iEiei
kysyä, että missä he olivat nuef^^J
fltamain aikana, koska iltamissa °
saapu-riHa "vain viisi naista-näet
euota-vaa, että yhteisille ^ >:
tyksffles antaisivat" kannatuk^sn ^
kä miehet että naiset. Toivotta^- _