Vapaus, March 28, 1930

              Mm 2 Perjantaina, maalisk, 28 p:nä — Fri., March 28
tj^titmtm a l M «SaMknMttstt. toti/ Sud-kmrmm.
O a t , kaik&u», fiul »«ifitfri. j » miMtittjmi Jakbpiinai.
1 i « «ktr oi' r t s a l iK Wa>Ufa iu'^^^L.^^r^L4 itOr «t S a A s q r . OBtsto.
t a i a t E l a StzMtOIZ.
Box <9, S « a « b Oitf.
j r t M f a a t t Koattori IflJ». — ToJaut.» S36W. — Xit{ak<«i>pa 2J»7W. . ._
JHnmpti jr. V , A U p i « .
3 «k^tJO. « kk. tSJSO. 3 k k . «I.T5 ja. I kk. t l J M ^ ' — l U y m l l a l & t i <•
I l e «UMUiBat 1 »k. «»40^ 6, k k . « 3 u » j * > Mu »Lop.
myksel lyöläisien vakiossa parhaillaan i^äynmasa olevasta. sauniiatikH
masta sosialistisesta rakennustyöstä. NnlJä on kerr(tttäyai>a luokki i i^
tosiasiat, mitkä koskevat naisten vapatrtägDoiala ja ta$a>ArvoKM)eir ase*,
maan kohoamista työn valtakumiassa, nätrtm, asemaa teolUsttöiiBa^ ja
maanviljelyksessä, heidän toimintaaiuEä amiä^atiliise^^ ja osuiiKtoJmin'
nallisessa liikkeessä, lapsihuolIost% kasvatnloe^ j£(
kotielämästä j.n.e. Tässä suhteessa voivat tällaiset «lähetystöt herättää
fcjjiigrt»a«ä:.^^-^^^ 'liiton todellisten o l o j e n t u n n e t u k s i t d c e m i s e s s a näissä mäissä, s e k a rädi-
Ikaalisen kumouksellisen a m m a t i l l i s e n , l i i k k e e n v a h v i s t a m i s e k s i.
_ kerta,'.
ioaättollflMli
oaqratairotslucl
fUOO
täällä kiiiitoa ja h a r r a s t u s t a , p o i s t a a hajrhakasityknä j a luiinöta k a p i ­talisti
l e h t i e n v a l h e i t a , vetää l a a j a t j o u k o t y h S l ä f a ^ i n i k s i NeiUvöstOr
liittoa, joka on erittäin tärkeätä n y k y i s t e n imperiälistbten. r i s t i r i i t o j en
kärji.slyuii^en k a u d e l l a , j o l l o i n N e u v o s t o l i i t o n puolustämitieb i l n p e r i a -
liätibtcii voimien u h k a a m a l t a s o d a l t a o n k a i k k i e n m a t ; ^ 4 l ^ ö y l i ^ i b t^
päivän tärkein tehtävä. Tällaisten lähetystöjen m e r k i t y s o n j o t u l l ut
todetuk.si, kun v e r r a t a a n , n i i t e n h y ö d y l l i s i k s i «fsOUiautuiyat esim.' Y h ­d
y s v a l t a i n , E n g l a n n i n y.m. m a i d e n amnialjiHsft iäB0ty«to( Neil^<»to-joiUunlie
luoUcaybtenäisyyden m e r'
kitystä. V a i n tällä p o b j a l l a aiamat-t
i y M i s t y s l i i l c k e e i i kansainväli^^yslEy-sjmys
tulee r a t k a i s t u k s i s i t e n , k u in
iyöväenluofean tafctelu j a n y k y h e t ­k
e n t i l a n n e v a a t ii
Tervehdys Karjalan
kansalle
~4lMa«t. t i e i o i e^oteUnotoki^ 50e Utta, tl.00 \o1dB \tfttfu fat^^fStOmmkiiau |a
4mi**A*m 09, Ha^ni^Ma, »äet«iu(fJ, ilajo«»»hlatt etak|t«9.
/ i ^ U U ia tbe fcca adtntUinf medlam mmo^ tba TIUM peojila fa
, laa etta nuBrfb uhania *M »oUMta' eiwJmli»e«B Mrieaaeenna, kbjoltakaa ma4«ltaas Uttka*»-
Miteita penoooaHiMUa JunjelUt I . W. A b l q i ^ . mkkgenhrftaja. ^ _ _
Maatälottskrusin kansainvälinen luonne
Kysyraykses.sä oleva hanke, Canadan nai4yol|a^j^äii l ^ t y s t ö n lä­hettäminen
Neuvostoliittoon, oli kuiterikiir pinittöetiisesti pantu alulle,
.sillä naisosastoilla ja hankkeen alullepanijoilla d ollut oikeastaan mi­tään
ennakkokosketusla toistensa kanssa. Olihan liitto ollut bäjäahnus-lilassa.
Lisäksi oli valmisteluille varattu liian ly%t aika. Lähetystön
kokoonpanosta ei ollut myöskään keskustelua. Asiaa edistämään muo­dosteltu
komitea jäi ikäänkuin irralliseksi aliindcsi, taikäli jöiikko-
«uo
, tuhtunut
tavara oi .
naisisla satotekijöistä, vaan kapitalistisessa taloudessa agraarisellakm
alalla tapahtuneesta kehityksoslä sekä tämän, i^ukanq i^^}bljrv}sld vas­takohdista.
N.k. ratioiialisoiminen, cli tuotantotapojen tehostaminen,
tuotantokustannusten halyentaminen, jjg tuotanngn lisäänjyra^nen ilman
vastaavaa kulutuksen lisääntymistä on saatt^^n,Ul ma^aihpa^n, viljamarkki-wal
kaaosmaiseen tilaan.
Suuri.ssa viljamaissaV Ganadassa, Yhdysvalloissa, Argcntinassa,
y,m. on maanviljelyksen yhä stiurcmpi mekanispitumincn antanu* sy­säyksen
suuryiljelyksen laajenlamiselic ja maaseudun köyhemm^n far-epäröidcn,
kuten naisten edustajakokoukset Sudburyssa ja Timminsissa-
Mahdollisuudet hankkeen onnistumiseksi näyttävät edetlämaifiitun
komitean lau.suntojen mukaan tällä hetkellä ktiitehkin valoisilta, »ios-kovasla
on nimittäin saapunut sähkösaftö/na köifiitCan sihteefille, tove­ritar
M. Shurille, jos.sa Punaisen artiroatillisen internaäonalen naislyÖ-läislcn
koniilcan puolesta kchoitetaan naislähetyatÖä saapumaan Neu
vo«^toliiHoon heinäk. 1 päiväksi, voidäksem lielenkirt ottaa osaa samalla
Punaisen ammatillisen kansainvälisen kongressiin. Tätilä anfaä komi-leallo
enemmän aikaa lähetystön valriiistättiiöelle, varojen keräämiselle
ja samalla paremmat mahdollisuudet säadat iähelystölle sellainen Ico^
Suotuen Atnmattijärjestön vutaa»
Karjalan Ammattiliittoien Nea-
Tostbh kirjetmäan
riiÄTiväesIön k u r j i s i u m i s e l l e . Samalla t u o l a n n o n lisäähtymisen r i n n a l l a [ ^.^^ m a h d o l l i s i m m a n h y v i n e d u s t a i s i k o k o m a a n järjes-t
a p a h t u n u t ; k u l n ^ k s e n vaemym.sta, se ^ k a n s a m välisestä t y , , ^ , työläisnaisia. S a m a l l a k u n k o m i t e a Hmditt^a, että Wr^^^^^
j M i l a k a u d e s ^ j a kyinmejiien m i ^ o o m ^ >• • • . - .^M»", « t « w i n a s o r i s s a,
m y y t e e n j a k u r j u u t e e n . Täliaisten tdkijäm r i n n a l l a t u n t u u nauretta-
Montrealissa, Winnipegissä y . m . o n p i d e t t y i J n n i s t U i i e i t a k o k o u k s i a , j o l ­len
uskotaan takaavan lähetystön v a l m i s t ä m i ^ l l e mitä p a r h a i m m an
, , , ... . '"'""''^'y'''^^"' '^«''oittaa k o m i t e a / o u k k o j ä r j e s l ö j ä j ä t ^^
vehnän k u l u t u k s e n s u p i s t u m i s e n syynä ofisi m y k a k a u U a m a m l m a . , räy.iU sekä lähettämään t i e d o n e h d o k k a i s t a a t i l a k y s t ö ä vaSTonka
valta sellaiset porvarillisten talou9tieterli|äin lapselliset väitteet, että
jutut ovat kyyiuii\8tä tosis^^^^ siyuullamisla.
Kapitaltstivaitio^^ j a SsM.M.rlen korporatio^iien sekä farmarien
vi$n(rjärjcstöjeiz yrilyksei säännöstellä raaailinan viljamarkkinoita eivät
dfc onhisluneet Ylidyaydiloisla ön iiittohaUituksen farmilaiiiakunt.'i
Bfj[öiUanut Mlamiijqö^iaa d^^^ vehnän varastoimissuunnitelmicn
ktiäiaatafniseksi, jotta osa, ylijääinävil^asta voitaisiin säilyttää ödoiia-tmtiit^
hintojen nOiisii;ä. Samalla kchoit^sC lautakunnan puheen|ohtaja,
Internajiionaii Matvestet-J^^^^ fomo Legge, farma­r
i t * supistatD^s^art yehnäyiljclysta^n. .Tä)la^^l.y,r^^^ ovat lu9mitul
epa.onnistiunaan, sillä-"vehnänaarkHinili 'säihoi^^i^iii mpnieifi.^igii^jii^kh
täryikkeen itiärkkiAat ovat riippuvaisia: kap^^^^ sVhtei;>j0t(ijP^|^i|J
eivät rtirikaaft yksUyfeeix !^^h^ ki^htrplloitaviissäc:!^' >T^ ja
kysynnän' lakia ehnch'.y^ ^jldei(tiiii automaat(ii^e:^ä' tdötannön
«äStoinösleUiän^
mit aivan riittänIi^tÖDiäk$^^^ , ii.
Caiia,d;assa.
V
->U'.v
' lM[itö yeh^krus^^^ jo usean, vuoden kulues­sa^
.'^yyraaion oi|a njiai^^^ ^^26 teki arviolta n^
284«<KM>,000;|}tis^ kunnes se viime clok.
1 iJäivänä oli käeksi fcir^ eli ^.1598,^^^ hushelia.
Canadaasa d sii$^^I^ io4otettayifssa.^;n|^ lieventymistä.
Kapitalistirtdii järjes^ölthältä^^ umpi:,
kujassa. Rifii(äan eV' oli^;JAfh^ säännös?
t e ^ i n e n ^arpe^deni mukaili '^pi^^^^^ ei ole
inahdoHinert; nykyissen jarjesieli^^
vpstotalous yöi p^Itoläia maailman. ' Sen ipy|(yiialii5^1^^
t^nlun vasta sitten^, ktiti äor^ut työläiV- ja^^^^^ kii-li;]|^|
aneet vaphait järjestelmän sekä peruslincet "köyj^^^^^
cli työläisten ja talpnpoikain hftlH^^^^
Muuan Canadan valiankumouksellisen liikkeeti heikompia puolia
on ollut ammatiUisch toiiituinan herkkpus. Harvoilla aloilla teolli­suudessa
ovat ^ypläiset järj^tyneitä ammatillisesti ja niissäkin eri­koisammateissa;,
missä on olemassa ammatti-unipita, ovat ne melkein
poikkeuksetta taahtumuksellisen animntillisen byrokratian komennon
alabja. Siitä syystä ypidaankin' parina merkille, että vaikka Cana-ddssa
kärjistyvän kapitalistisen kriisjn, työtlörayydeii ja työläisien
eliiitasou polkerniseii johdosta Ia<4Jat työläisjftukpt käyvät levoUo-iDiik^
l ja lyylytnättömiks^ sek^^^ ammaliiliscUe jär­jestymiselle,
eivät laa^luraukaelliact ammattt-unipl tee mitään pohja-ke^
rostän jäfjestämisekJsi, puhumatta sUtä, että saattaisiyat nykyipel
amtnatilliset järj.estöt todelliseen taistelutoimintaan työväenluokkaa
kohtaan kohdisiuneita hj^ÖkMy^iä vastdan.
Tärkeätä sen vuoksi on kääntää koinniunislisen liikkeen huomio
entistä suurero^iassa määränsä tehtaisiin ja työpajoihin, missä on jär-j^
tettävä kumouksellisia ämmatiliisiq yksiköitä, harjoiteltava tarmo-
Seasta ammaUlIisU vatistustyötä tehdäkseen Punaisen ammatillisen in-ternationaleen
yhtyneen ammatillisen liikkeen tarkoitusperät ja tais­tellut
tunnetuksi työläisille ja luodakseen siten pohjan yhtenäiselle pu­naiselle
ammati;IUselle liikkeelle C<^
Heinäkuussa kpkppntuu Punaisen aminatillisen internationalen vii­des
kongressi. Sainaan aikaan tullaan viettämään Punaisen amnialli-internationalen
iO,:ltä vuosijuhlaa. Kumoukscliiscn anunaliilisen liik­keen
hyviksi harjpiteltavassä propagandassa on s^is huomio kiiunitel- ykscn voimistuminen työväenluok-lävä
tämän kongressin valmisteluun ja 10:nncn vuosipäivän juhlalli- myöskin ammattiyhdistyslii-
, . ... . . 1,' 1 I '• . " 1 i - j - •• I .1 1 I- •• kelta — vastaan, tallan saakka yh.
suuksien järjestämiseen, kokouksissa, tyomaalchdissa, lenlolcluhssa tcnäi-scna esiintyneen vasemmisto-y.
m. on selostettava maailman vallankumouksellisen ammatillisen liik- rintaman repeytyminen, oikeisto-opu
keeh asemaa ja perustehtäviä, paljjistettava opportunististen porvarillis- portunistisct poikkeamiset proletaa-tenammatti-
unioporhojen petoksellinen töiraintd ja pantava käyntiin '"'^^^'^ luoikataistelylinjalta i.n.e.,
I . ... . 11 • . . . . . . . . .... , . f.,,. • muodostavat sen johjan, jolla sosia-laaja
ryntäys joukkojen yalistami.«=eksi kansamvalisyyclen ja solitlari- nrfcmokraatit katsoivat otolliseksi a-auuden
hengessä. löittaa yici-scn hyökkäyksen amma-
Puolueenihicja joukköjärjesföjemmc huomio siis anunatillt.HMi liik­keen
aloille.. Tämä oi| välttämätöntä .k.o.ska nykyinen taloudellinen
kriisi, joka Canadassakaan ei millään>lailla p.-^oita licveiilyniislä, aset­taa,
työläiset juuri työpaikoissa alttiiksi kilpitvilisUfin hyökkäyksHlr. •
Itä vai länsi?
V i i p u r i l a i n e n Työ-Iehti k i r j o i t t aa
Suomen, f a m m a t i l l i s e n ' l i i k k e e n t i l a s ­ta
Sjj^r^avaa: 'r/ •
: AmmÄtilllsessa iiikköeissä — n i in
^ n s a l l j f i c s s a kuin' kaösölnvälisessä­ni
..jnifetakaairassa'-^^; o n k y m m e n i ­s
e n . v u o t t a ; 'käyty'^ k e s k u s t e l u a ja
t a i s t e l u a ammattiyhdistysliikkeen'
kansainvällsyyskysymyksestä. syvät
p e r i a a t t e e l l i s e t mlelipide-erpavalsuu-det
ovat tässä ksymyksessä t ö r t n ä n -
neet teräVästi v a s t a k k a i n . Päätaiste-l
U a on käyty sosialireformlstlen
Csosdem) komennettavissa olevan
Amsterdamein, ammat;tly^hdi5txs|n;t9r-n^
tlönaibh |^annatiäjlen J a , s e n yaäl
töstiijleH'kesien" V e r r a t e n m e i i e s t y k -
seillsiBsli' • o r i i i i o k k a t i e t o i s i n a n i i d a t -
tlj^haätysväki k v e h n y i . torjiimastrt
^ d i i a i t f M b r m i s t i e n - ' piioiiieijolillitfeöt
tjyfklmykset alistaa a m i r i a t t i y Ä.
t y s l l i k e kapitalistien koirienh^ttia:
v a k s i . M i l j o o n a t järjestyneet työläi­set
eri p u o l i l l a m a a p a l l o a ovat oileät
u s k o l l i s i a luokkataistelulle j a pysy­neet'
A m s t e r d a m i n ulkopuolella. 5a
edelleen j a t k u u taistelu. Y h ä s u u l
remmat ammatilliset joukot joutu­vat
iyhii uudestaan j a .uudestaan k y ­symyksen
eteen: A m s t e r d am — v a l ­ko
vastaan? Työväenluokka: —- sen
puolestako — vaiko vastaan?
J o s kansaJnvälisestä mittakaavas­sa
s i i r t y y k a n s a l l i s e l l e s.p. s i l l e maa­perälle,
j o l l a me elämme, n i i n s a r
t n a taistelu o n a m m a t t l y h d i s t y s l i l k -
teessäramekin havaittavissa. Ja
m u u t e n h a n c i v o i s i o l l a k a a n . O n h an
kysymys, kuten edellä ori j o sanot­tu,;
seÄ l a a t u i n e n , että r a j a a k a i i s at
l i s u u d c n j a kansainvälisyyden välil-ic.
el v o i d a vetää. S u u r i n p i i r t e i n p i ­tää
k u m m i n k i n paikkansa se, että
meillä a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n val­t
a v a jäsenenemmistö on y k s i m i e l i ­sesti
asettunut s o s i a l i r e f o r m i s t i s t a j a
A m s t e r d a m i i n suuntautuvaa puolue-p
o l i t i k o i m i s t a vastaan. Siksi voima­kas
o n o l l u t lähän saakka joukkp-j
e n tahto, että se o n pitänyt k u r i s ­s
a k a i k k i sosdcmokraattien taholta
t u l e v a t tähän suuntaan tähtäävät
y r i t y k s e t . V i i m e a i k o i n a o n t i l a n ne
k u m m i n k i n jossain määrin v a i k e u ­tunut.
K a p i t a l i s m i n y l e i s m a a i l m a l l i ­n
e n pula. .sen p o h j a l l a tapahtuva
p o r v a r i s t o n j a sosialidemokraattien
y l e i n e n fa^scistisoituiriinen, hyökkä-
Enemmän aikaa tärkeälle alotteelle
lilli.scn liikkisen murskaamiseksi.
, V a i k k u .sosdemokraattlsen välit-töritän
liyö!ckäyksen kohteena onkin
meillä ammattiyhdlstyslilk^eemme.
on sillä s a m a l l a selvästi y l e i s m a a i l ­m
a l l i s t a sosialideriiokraattlen sosia-l
i f a s c i s t L s o i t u m i s t a käratterisoiva s i ­sältö.
Mitä häikäUemät-tömimmin
sc t a l l a a j a l k o i h i n s a järjestödemo-k
r a t i a n . Jäsenistön mielipidettä
kysymättä se puoluepolittsa näkö­k
o h t i a .silmälläpitäen j a bj/rokräat-t
i s i a menettelytapoja noudattaen,
i r r o i f l a a kokonaisia l i i t t o j a ammat.
tijärjestöstä. Koko sosdem puolue-y
Kuten tiedetään, on kysymys erikoisen työläisnaisten lähelyslön
lähettämisestä Neuvostoliittoon ollut laajakantoisen, joskin risliriitaisen
pohdintiäo alaisena uaisjärjcslöjemme keskuudessa. Alkuperäisen suun­nitelman
naistfen lähetystön lähettäniiscstä hyväksyi Torontossa pidelty
^riiiöiiiennius- y.in. järjestöjen kokous samalla, kmi valittiin komitea
yi<^määQ a»aa «teen^ Kommunistipuolueen poliittinen komitea on koneist^o on pantu pyörimä^""^^^
' iMsh}3t Kysymyksessä olevan lähetystön
> laht^ niaUcalle e}^ osallistumaan Neuvostoliiton valtaviin
vapptiimelenosoituksiin. ;
Tällaisten lahetystöjeiii merkitystä ei tietenkään voida väheksyä.
" ]Ve tuovat mukanaan terveiset /a Otnakohtaiset kokemukset sekä uäke-m
a t i l l i s e n liikkeemme h a j o i t t a m l s e k.
s i . Tämä k a i k k i o n sitä amsterda-..
m i l s i l s t a — j a länsieuropalaista a m - ,
m a t t i y h d i s t y s p p l i t i i k k a a . O l i s i soke.
u t t a . jollei k a i k k i tämä p a l j a s t u i s i,
mihinkä sosiahfascistiset a m f f l a t l i -
P p U t i k p i t s i j a t pyÄlVät. KcihoiUa
millä hyvänsä h e tdhtovät käsUnsä
a m m a t i l l i s e n l i i k k e e n johdon. M i k .
öikä? S i k s i , että tämän johdon a -
VuUa voisivat a l i s t a a ammaUlUsen
l i i k k e i n pälf^elemaäh hifille m i e l u i s ia
s:ö. j k M ä a i i f a S j S i ^ i ^ j ä iiapiiäiiäriia
töltevlä, j^^yltsiH: UM nämä
j ^ r y ^ a ; f ; k s e t Lyhyesti
rip^j työsk^fineiiä, iyöräuhäii a i
ka.&asaami^ekil, estää lakkojen j a
pdlSkätälstelilj^ii p u l i k e a r i i i r i e n , n l i -
d§S .ifk"y;idöir(ii, lietiömirieii' jft Kä^
valtämlfiiffiri. < {gih^fenÄtri h u i l l ^ l s t e i u,
IJDÄ" ' iraftiteälakic^^^
j ä iSiutätalsteiit Jtie.)^ ; f ä k e ä kapi­t
a l i s t i s i a raiislbnali^iitdsR ils^-
lärinifi iämmatiihltbii p i ^ ^ ^
sösiälöötteta ^akfen^^^^ Vastaan,
a y u s t e a i i r i p ^ ^ ^ ^ sotavaruste.
lUa NfeUvösio|(iit<wi; i i t h o a i n i f ie
I^aiiUavtÖmä^^oin Ä iän.
6imai^^ : at<m:i^tiiyhd{sejrspölitUkkaai
Jdhphk& iöij^liikkptäitieh ' ' a m m a t t i i n ­ko"
n^eUiiäkjii i ? a i u ^ i s t päästä.
Selvää p n , että ammäitiy.hdistys-l
l i k k e e m m e jsuuntautumii;ien / tältä
pDhjaltia länteen, m e r k i t s i l i i k k e en
a a t t e e l l J ^ ^ käytörinöHistä romah­d
u s t a , p U s i k p s i t t e n j o t a i n muuta
pohjaa?. Sikäli k t i i r i ön kysyniykses-sä
länsimaitten r e f o r m i s t i e n Msissä
olevat ^ m a t t i U l t p t , e l n i i t t e n k a n s ­sa,
n a i t t i , j p h t a j a i r i niyötäyaikutuk-seliä
ypi4ä' s u h t e i t a keh^ttää^ Jos
tatidpjbeian {»tää k i i i o n l liiökkatalste-l
u p e r i ^ a t t e i s t a . J a mitä nxerkltystä
o r i ^ e l t e l s i i a stih^iU?» Jotka eivät
r a k e n i i u l u o k ^ t ä ^ t e l u n o h j a l l e?
E i k e n a s a s ^ kyl­lä
iaioudeliisistä. s,o. r a h a l l i s i s ta
s u h i e & t a Ja n i i d e n ix:;hjalle mup-d
p s t e t t a v a n J^sainyäUsyyden m e r .
kiiyksestä, mi^tia ^ i k ö h ä n asia s i t ­t
e n k i n 6ie n i i n , että e i r e f o r m i s t i en
käsls^. olevien a^irimaUillfttojeri r a -
b a i l i s e e n ajpuuji ple luötettäyai k un
o n kysymyksi^j^. t i u k k a , taistetu k a -
piUÄisriiiä yostaän. I<iiittenkin koko
töta[ijnta. p(^jä^^ tällaisen taiste.
l u n ' h i l i l t S ^ m i s ^ e n . J a t o i s e k s i : E i
työväenitiokkä kykene rahavarojen
kerääinij^ssä k U p ^ e m a a n ikapitar
l i s t i e n kapssa. K a p i t a l i s t i t kykenevät
a s e t t a m a a n mpx(iriverrpin suurem­mat
s u m m a t ' p e l i i n p a l k k a t a i s t e l un
puhjetessa kiilri työiväenluokka. K o ­ko
^päikkAtoistelurC m i i M p S t A m i n en
avustuisKdssbjen j a karisahiväilsen a .
v u n r^aHa^lSB^ ^ 4 ^ n . ori v i r h e e l l i -
n e n J a a i k a n s a - y l i . elänyt menettely­tapa.
Nyk. k a u d e l l a . Jolloin k a p i t a ­l
i s m i o n s u u r i n a t t o t n a s t i k e s k i t t y n y t,
täjrt^yy a m m a t t i y l i d i s t y s l i i k k e e n löy.:-
tää tehokkaammat t a l s t e l im v o i t t a,
m i s e n keinot. lähtemällä avustus­kassojen
turvlri taistelemaan k a p i ­t
a l i s m i a vastaan^ p n etukäteen sei-vää.
ättä töväenluokka tulee tässä
a l s t e l u s s a kärsimään tappion.
Mitä sitten o n tehtävä? Joudum­me.
Jälleen känsalnvälisyyskysymyk-seen.
siliä loppujen lopuksi tämä
r a t k a i s e e kysymyksen. Mitenkä? S i ­ten*
että v a i n yriäistämäiiä k a n s a i n,
välisen p r o l e t a r i a a t i n voimat luok.
k a t a i s ^ i u n p o h j a l i a yhteiseen tais.
teiuriritamaän käj^tälismiä vastaan,
ori pröietisriäätiliä suurimmat — J a
l o p p u j e n lopuksi — ainoat voiton
mahdolUsuudcit. Avustuskassojen k e ­räämisen
rlnnallar (sillä- niillähän
v o i d a a n edistää t a i s t e l u a ) , p n t y ö -
väenj<A|KplUe p a l h d ^ t a v a sitä, että
v a i n p r ^ e t a a r i n e n luokkayhtenäisyys
t a k a a voiton välttämättömät edel.
l y t y k s e t . aseteta kysymystä: itä
— v a i l a n s i vaan koko maailma.
^ äsfeteta faj^a.lciän, j a lännen y ä -
inie. , Täil^fsen r a j a n asettamirien
o h Käyläfiriös^ kestämätön j a I i a -
j ö i t t ä a f & i n IiHftlältiiisfeluflntamaa.
E i kumarieiä ' i o s i a U f a s d s t i ^ e Jä
soS^Ui^iämlst&i^ "Ifitislrrtaisille"
aimmäitiliiiföj^UUli^. vään y U t ä l ­l
a i s t e n johiaJf<itt patteri t6h:ätetaan
" K a r j a l a n A m m a t t i l i i t t o j en
' Neuvosto, P e t r o s k oL
Suomen Ammattijärjestö o n s a a ­n
u t v a s t a a n o t t a a K a r j a l a n A m m a t ­t
i l i i t t o j e n n e u v o s t o n p l e e n u m i n t o ­v
e r i l l i s e n t e r v e h d y k s e n kuluneen
t a m m i k u u n 28 p : l t ä . S a m a l l a k un
kiitämme Suomen p r o l e t a r i a a t i l le
lähettämästänne veljellisestä t e r v e h ­dyksestä,
pyydämme kauttamme
esittää v a s t a t e r v e h d y k s e n k a p i t a l i s ­m
i s t a v a p a u t u n e e l l e K a r j a l a n työ­tätekevälle
k a n s a l l e.
S u o m e n työväenluokka on mie­l
e n k i i n n o l l a o t t a v a v a s t a a n tiedon
siitä s u u r e m m o i s e s t a s o s i a l i s t i s e s ta
rakennustyöstä, jota K a r j a l a s sa
a m m a t t i l i i t t o j e n myötävaikutuksel­l
a t o t e u t e t a a n . Esittämänne nume­rot
K a r j a l a n b u d j e t i s t a , t e o l l i s u u ­t
e e n s i j o i t e t u s t a peruspääomasta
j a t e o l l j s u u d e n tuoton v a l t a v a s ta
n o u s u s t a ovat p a r h a a n a osoitukse­na
t a l o u d e l l i s e n j a y h t e i s k u n n a l l i ­sen
elämämme kokoamisesta.
M i e l e n k i i n t o i s t a on S u o m e n työ­väenluokalle,
näin peräti r a s k a a na
työttömyyskautena, kuten meillä
täällä v a l l i t s e e , k u u l l a , että siellä
K a r j a l a s s a -on h u o l e n a työvoiman
riittämättömyys. Työttömyyskur-j
u u s Suomessa on t ä n ä t a l v i k a u t e ­na
p a i s u n u t e n n e n k u u l u m a t t o m an
s u u r e k s i . Tästä on o l l u t seurauk­sena
työpalkkojen a l e n t u m i n e n ja
työnantajain p y r k i m y s työehtojen
h u o n o n t a m i s e k s i . A i k a i s e m m i n s o l -
m i t l u j a työehtosopimuksia on sa­n
o t t u i r t i työnantajain toimesta.
S u u r i n työala, missä sopimukset
ovat i r t i s a n o t t u , .koskevat n y t r a -
J j c n h u s t c o l l i s u u t t a .
H u o n o t työmarkkinat j a siitä
j o h t u n u t työttömyys on a i h e u t t a ­nut
m e l k o i s e n jäsenmäärän alene­misen
S. Ammattijärjestössä v i i ­meksi
k u l u n e e n vuoden aikana.
K u n Ammattijärjestön jäsenmäärä
vuoden 1928 päättyessä o l i 90,231,
h i i n vuoden 1929 päättyessä o l i se
70,314, j o t e n jäsenmäärämme m e ­netys,
päättyneenä v u o t e n a t e k i y h -
teeiisä 19,917 jäsentä-
, jäsenniäärän alentumiseen : . p n
l u o n n o l l i s e s t i p s a l t a a n v a i k u ' t t a n ut
myöskin sosdem. j o h t a j a i n h a r j o i t ­t
a m a häikäilemätön h a j o i t u s t o i m i n -
.tsik ammattiyhdistysliil^keessämme.
teliinpä ovat he tässä h a j o i t u s t o i -
m i n n a s s a a n j o sikäli onnistuneet,
e t t ä neljä a m m a t t i l i i t t o a , n i m . K u -
tpmäteoilisuustyöväen-,. Kirjatyön-t
e k i j i i i D - , Lasiteollisuustyöväen- j a
Liiiketyöntekijäin l i i t o t o v a t ilmoifc-tarieet
e r o a v a n s a Ammattijärjestös­t
ä . E d e l l e e n pyrkivät Ammattijär­j
e s t ö s t ä e r o a m a a n Rautateidentyön-t
e k i j ä i n - j a Paperiteollisuustyöväeri
l i i t o t .
Niissä vaikeissa olosuhteissa,
j o i s s a Suomen a m m a t i l l i s e s t i j ä r j e s -
t y r i y t työväki n y t e l ä ä j a i t o i m i i,
ort l o h d u l l i s t a k u u l l a , että K a r j a l an
työväestö s e u r a a Suomen työväen­l
u o k a n t a i s t e l u i d e n kehitystä. M e
olemme v a l m i i t s e l o s t a m a a n (teille
t o i m i n t a a m m e ja taist«luitamme
l u o k k a m m e hyväksi, sekä kehittä­mään
hyviä s u h t e i t a K a r j a l a n a m ­m
a t i l l i s e n työväenliikkeen kanssa.
S u o m e n aimmatillisesti j ä r j e s t y ­n
e i d e n 'työläisten edustajat ovat
o l l e e t tilaisuudessa ' v i e r a i l e m a an
K a r j a l a s s a . Henkilökohtaisesti ovat
he olleet t i l a i s u u d e s s a näkemään
s o s i a l i s t i s e n rakennustyönne v a l t a'
v a n k e h i t y k s e n . Suomen työväen­l
u o k k a o n m i e l e n k i i n n o l l a l u k e n ut
c d u s t a j a i n s a s e l o s t u k s i a sanomaleh­distöstä,
sekä k u u n n e l l u t heidän
esitelmiään työväenluokan h a l l i t s e ­m
a s t a K a r j a l a s t a . Toivomme kes-
TortelQn iirima
v a p a a s t i , i l m a n k u U t a a 25 c . ovähL
M i e h e t ovat t e r v e t u l l e i t a , heitä e l
veroteta ovellakaan. — R a v i n t o ­l
a a n o n v a r a t t n o i k e i n " s o k e r i k a ki
C. S. J : N T O R O N T O N O S A S T ON
Y U M A X R X I N E N K O K O US
pidetään m a a n a n t a i n a t . k . 3 1 p : nä
D o n b a a l i l l a a l l u i e n kello 8 i p .
Päätetään l o p u l l i s e s t i m a a n ostosta
u u d e n i i a a l i n r a k e n t a m i s t a v a r t e n.
Jäsenet, pitäScääpä tämä a i n a t l a a -
t u i s e n tärkeä k o k p u s mielessänne
j a s a a p u k a a s i i l i e n , r u r i s a s l u k n i s e s -
t i , sillä n y t r a t k a i s t a a n n u d e n haa­l
i n k o h t a l o l o p u l l i s e s t i s i t e n , että
s a a d a a n k o tämän v u o n n a pitää t u -
•paantiilijäiset v a i s i i r t y y k ö se mää­räämättömiksi
a j o i k s i t u l e v a i s u u ­t
e e n . ^ . . . „ ,
k u a " erikoisesti k u k k a p a r e i l l e . Koet^
t a k a a p a taas entiseen hyvään t a .
p a a n täyttää tupa l a i t o j a myöten.
T a n s s i a s a a tarpeeksi myöskin eikä
H m a n soittoa nytkään
Menneistä havasta, mainittakoon,
e t t ä naistenpäivän i l t a m a t o n n i s t u i ­v
a t y l i t o i v e i t t e n , yleisöä o l i s a a p u ­n
u t kiitettävän paljon, joka onkm
t o i n e n päätekijä a t a m a i n onnistu­misessa.
Naapurikylän, W o r t h i n g t o n i n nais-t
o v e r i t t a r e t toivat tullessaan kuva­elman,
j o k a oU h y v m tilalsuqteen
sopiva, osoittaen i r i i t e n j o k a maassa
Eripaftkaki
Levaek^ Ont.
V a i k k a kylässämxne o n nykyään
j o t a k u i n k i n h i l j a i s t a , n i i n siitä huo­l
i m a t t a on järjestömme osastot k o ­ettaneet
t o i m i a k o k o l a i l l a ripeästL
K a p p a l e i t a on näytelty tuhkatihe­ään
j a t o i s i a h a r j o i t e l l a a n kuumeL
naiset a l k a v a n järjestyä. — T o i v o m ­me
teidän toistekin t u l e v a n s a m a l la
s e l l a kiireellä.
Naispsastonune o n t o i m i n u t , koko-l
a i l l a v i l k k a a s t L Kokoukset on p i ­d
e t t y säännöllisesti kaksi kertaa
kuussa. Vaan ikävä kyllä e l lähes­kään
k a i k k i kylämme naiset k u u lu
n a i s i u t t o o n . Naiset, eikö tämä n y ­k
y i n e n tjföttjömfyystaannelän pane
meitä ajattelemaan mistä tämä .
k a i k k i johtuu? Tuhansia työläisiä Joi^ut^- suoranaisesti
kulkee työttömänä käslvarsiaan "
k a u p a l l a saamatita Ijyötä, toisten
työläisten raataessa pyöreitä päiviä
nälkäpalkoilla. Eikö tämä n y k y i ­n
e n yhteiskuntajärjestelmä pakolta
meitä k a i k k i a naisia taistelemaan
tätä n u r i n k u r i s u u t t a vastaan. L i i t ­tykäämme
siis / k a i k k i naiset - y h ­teiseen
t a i s t e l u r i n t a m a a n miestove-rlemme
rinnaUa taistelemaan • pa-i
r e m p i e n olosuhteiden saavuttami­seksi.
N n o r t s o l i i t t o toimeenpani Utaman
v i i m e l a u a n t a i - i l t a n a . oil o h j e l m aa
p a l j o n , muun muassa kappale " K a i -
vostyöläi5iä*\ Tämä kappj^le o n o i ­k
e i n mleitäkiinnittävä, a i n a k h i näin
kaivantokylään nähden. Tässä k u ­v
a t a a n lakkoa käiväritöalueellä, ja
mitä k a i k k e a työläiset jä heidän
perheensä joutuvat . kärsimään;
n u o r t a n u o r i s o l i i t t o l a i s t a j o k a keuh­k
o t a u d i n murtamana, kaivoksessa
tapahneen tulipalon t a k i a rientää
p e l a s t a m a a n , , työssä .olevia ; r i k k u -
r e i t a , saaden itse kuoleman. M i e ­l
e n k i i n n o l l a yleisö seurVi esitystä,.
K a i k e n muun lisäksi o l i joukkoon
saapunut joitakin kpyaäänisöiikin
j o t k a päkkaslvatj-häirltseniäf^^ r a u ­h
a l l i s i a katsojia. Tällaisten rauhan
häiritsijäin p a i k k a e i ole h a a l i , v a an
p a r e m p i pysyä s i l l a l s t e n iloliemen
n a u t t i j a i n siellä mistä sitä saa n a u t -
tlakseenkUi. - • -
- Enempi yaan nuoret innostusta
t o i m i n t a a n , silläoteille k u u l u u t u l e ­vaisuus;
että k u n riieistä a i k a jättää
nousisi teistä t i l a l l e . .uusi ja, h o r j u ­maton
t a i s t e l u r i n t a m a . J a h a u s k a l ­ta
se tuntuu meille vanhemmille
k a t s e l l a nuorten toimintaa. Seuraa­v
a k s i k i r j o i t t a j a k s i haastan Olga
A h o n . — B . K .
t a v a l l a avustamaan meidän ohjeL
m a i l t o j a m m e .
N o o r i e n tonhiiista- — V a i k k a n yt
e i olekaan mikään l a i l l i n e n " h u n t -
t a u s " - a i k a . n i i n s i l t i on tämän p e ­r
u k a n nuorten ympärillä ahkerasti
" A m o r i ' ' nuolineen . ammuskellut,
t o i s i a satuttaen jo vakavastikin.
M u t t a se k a i e n n u s t a a v a a n että k e ­sä
o n tulossa.
S i l t i nuoret, älkää unhottako että
teiltä vaaditaan nykypäiymä jo e J
nempl k u i n ennen, olot ta elämä
ympäriUänune k i r i s t y y päivä päi­vältä,
työttömien luku yhä lisään­t
y y _ sodan vaara käy. yhä uhfcaa-vammjsSi^"
k a i k k i e n t i l a n t e i t t e n v a ­r
a l t a pitäisi teidän järjestyä. Y h t e ­nä
sUurena joukkona meillä o n yöl-maa,
m u t t a yksilönä emme voi m i -
tään. Se v o i teistä nuoret- elämä
näyttää h y v i n k i n l u p a a v a l t a , a i n a ­k
i n toisinaan, k u n saatte o l l a vielä
v a n h c m p a i n n e . a i n a k i n osittaisen
h u o l l o n "alaisina, i n u t t a j a h k a te
t e k e m i s i in
n y k y i s e n järjestelmän kanssa, n i in
s i l l o i n teidän tuulentupanne hajoa­vat-
Älkää siis n u h o t t a k o että t e i ­dän
velvollisuuteenne kuuluu saa­p
u a nuorisp-psaston kokouksiin, ot­t
a a sen eteenpäinineno sydämen a -
s i a k s i , innostaa toisianne j a tuoda
s e l a l i s j a mukaan, j o t k a vielä syystä
t a i toisesta ovat syrjässä olleet, o t ­taa
tehtäviä vastaan j a täyttää ne
n i i n k u i n parhaiten voi. S i l l o i n teisr
t ä kasvaa nuoriso, josta vanhem-pannic
voivat o l l a tyytyväisiä j a y l ­iseltäkin.
J a s a m a l l a te saatte siltä
itsellenne huvia j a tovereita j o i h in
v o i t t p luottaa-
Vlel.ä yksi a^ia t e i l l e nuoret ja
yhtä hyvin vanhemmatkin: näin
kesän t u l l e n pitäisi alkaa muiste­l
e m a a n sitä jaloa lausetta, että
" t e r v e sielu terveessä , r u u m i i s s a " .
Nfe J n e saavutamme u r h e i l u n k a u t t a.
Siicsipä tytöt j a pojat, rientäkää
keritälle k o h t a k u n i l m a t asettuu j a
ennen sitä häalille "muokkaamaan",
eikä se muokkaus pahaa tee v a n ­h
a l l e k a a n , onpahan vaan k u i n hie­r
o n t a a . Keväinen tervehdys k a i k i l ­le
raatajatoverellle! — L e m p i.
No. 74-~>
h a ö a on. j a n i i n sitä mv«*f» ^
että h i i h t o murtomaana
h y y m l ä i i ^ M e maalai3serk«r£
duimme olemaan Sudburvssa t s ^
yötä. j o s t a Sitten s e u r a a ^ ^ ^
n a matkaan lähdettäessä S
m a t k a k a v e r i k s i K i s a a h i i h t ä j f^
n l a m e n . toisten poikain s a L ^
seuraavana päivänä, istua
toistakymmentä t m i t i a v h ' J f^
t a a n o l i s e l l a i s t a meiniDlaäTQ>?^"
l o p p u m a t k a l l a tuppasi lyöaääa^f
k e a k s i , v a r s i n k a a n k u n vmpäriäff?"
n e n maisemakaan ei suonut ^rr^
mitään h e r t t a i s t a nähtäväi'
Ickh-joittanut saanut tavttä yZ.t
m a a n sa i»ivittäistä
mMräänsä. V a a n kun i i i a n ^L
x u v e t t i i n lähestymään m a t k a at
määrää, rupesi pojatkin l i i e m a n^
kistymään. j a odoteltin että mflS,'
sitä pimeässä pistää esun se m^iT
m a n kuuluisa kultakaivoskylä ^
o l l a keUo siinä lähellä vhdeksääT
l a n a k u n t u l l a porhallottiln si^t^i
määränpäähän. Asemalla oU v^taC
s a muiden tuttavien kanaa i
y h t a pirtfta j a touliukas vanha tuta
^Mäenpään l i s k a . jonka opastamaa
s i t t e n p a i n u t t i i n poikatalolle josa
l i s k a p i t i huolen siitä eiiä 'kal«fe
s a a t i i n k y l l i k s i , j a edelleen op«S
i t s e k u n k i n kortteeriinEa. ^
Seuraavan päivänä sitä sitten o'
k e i n päivän valolla -siikaroitim"
k u u l u i s a a kylää ja valmista,,
d u t t i i n ottamaan vastaan tulevia
o t t e l u j a . Huomasi heti. että kylässä
e l e t t i i n k i l p a i l u n merkcis-sä. sillä vh-tehään
k u u l i puhuttavan vaan ttjl»
v i s t a otteluista, ja kuka Mtä on ha.
k a n i i n yleise,ssä kuin joukkuekilpai
l u s s a k l n . Kyllä minun nmuten tär
tj-y tunnustaa että Timminsissä öa
k u n n i o i t e t t a v a n touhukkaita penk­k
i u r h e i l i j o i t a , joita ci vaan joka ky­lässä
ole. K i l p a i l u t jiirjestelvn puo.
Beaver Lake, Ont.
NaisIii!to;% jäse;^ei pitänaässään k o ­kouksessa
päättivät toimeenpanna
k i i l d c a i l t a n i a n suomalaisen järjestön
hyväksi erisi s u n m m t a l n a e l i 30 p .
t.k. Naiset k u k a n kanssa pääsevät
k i n a i s t e n v i e r a i l u j e n e d e l l e e n k e h i t ­tymistä.
,
Eläköön K a r j a l a n työväenluok­k
a !
Eläköön s o s i a l i s t i n e n rakennus­t
y ö n n e ! -
Eläköön työväenluokan k a n s a i n ­välinen
v e l j e y s!
Helsingissä, m a a l i s k . 7 p. 1930.
T o v e r i l l i s e n t e r v e h d y k s i n:
Suomfen AmmättijärJMlö r.y.
" J o k a i n e n l u k i j a m u i s t a a h y v i n,
että Suomessa fäscistien painostuk­s
e l l a j a s o s i a l i d e m o k r a a t t i e n myö­tävaikutuksella
hyväksyttiin vähää
e n n e n j o u l u a l a k i , j o s s a r a j o i t e t ­t
i i n ityöväen valistusjärjestöjen t o i ­m
i n t a a . Toi-sin, s a n o e n : yhdistys­l
a k i .
• K u n l a k i o l i esillä eduskunnas­s
a , äänestivät muutamat sosdemit
l a i n puolesta, toisten edustajien
p o i s t u e s s a i s t u n n o s t a , i t a r k o i t u k s e l -
l a , että l a k i t u l i s i p o r v a r i e n ää-riillä
hyväksytyksi. J a n i i n sc t u ­l
i k i n .
M a i n i t u n l a i n käsittelyssä m.ni.
n o s k e l a i n e n r o u v a s i h m i n e n , Havc-r
i n e n i p u h u i v o i m a l l i s i a s a n o j a lain
hyväksymisen puolesta, osoittaen,
e t t ä e n t i n e n y h d i s t y s l a k i on i h an
k e l p a a m a t o n , joten jos s i i h e n ei
s a a d a k o r j a u s t a a i k a a n , n i i n s u l o i ­n
e n v a l k o i n e n isänmaa heittää h ä ­ränpyllyä
ihan tuossa paikassa.
K o m m u n i s t i t k u n o v a t käyneet n i in
k e s y i k s i , että eivät enää muuta
teekään k u i n vetoavat l a k i i n , j a
l a k i k u r i s a l l i i k o m m u n i s t i e n k i n t o i ­m
i a . Sitä o l i s i siis justeerattavä
sikäli s o p i v a k s i , e t t e i k o m m u n i s t e i l ­l
e jäisi y h t e i s k u n n a s s a mitään l a i l ­l
i s i a t o i m i n n a n m a h d o l l i s n u k s i a ^ J o -
t e r i l a i n v a r t i j a t säästyisivät a i n a ­k
i n k o m m u n i s t i e n h u o m a u t u k s i l ta
laittömuuksbta.
N i i n , r o u v a H a v e r i n e n s a i t a h ­t
o n s a a j e t t u a t o i s t e n sosdemien j a
p o r v a r i e n kanssa läpi,' j a r o u v an
n a a m a paistoi a u r i n k o i s e n a . O l i
taas t u l l u t s u o j e l t u a l a i l l i s t a y h ­t
e i s k u n t a a o i k e i n o l a n t a k a a . J a
p o r v a r i t kiittivät k i l v a n suloista
n o s k e l a i s t a vaimoihmistä n i i n y l i t ­s
e v u o t a v a s t i , että hänelle nousi i t ­s
e r a k k a u d e n p i r u n i i n pahasti v i i ­saaseen
sievään päänuppiin, ettei
enää yksilehmäisiä naapureitaan
t u n t e n u t .
N y t on käynyt k u i t e n k i n n i in
että y h d i s t y s l a k i i n aikovat porva­r
i t tehdä vieläkin m u u t o k s i a . T ä l -
läkertaa muutokset tulevat l a a d i ­t
u i k s i n o s k e l a i s i a v a r t e n . N i i n jus­t
i i n , noskeläisia v a r t e n . K u n k o m ­m
u n i s t e i l l e s a a t i i n h e l p o l l a yhdis­t
y s t o i m i n t a a n nähden kuonokoppa
päähän, n i i n s a m a a m e i n a a v a t por­v
a r i t myöskin n o s k e l a i s i i n nähden.
P o r v a r i k u n o n s e l l a i n e n m a t o y h ­t
e i s k u n n a s s a a n ettei se s a l l i ää-nes.
sä olevan kenenkään muiden
k u i n itsensä. N o s k e l a i s j o h t a j i s ta
sijlä e i ftosin o l e mitään pelkoa,
sillä nämä kyllä tekevät parhaan­s
a k a p i t a l i s t i s e n yhteiskunnan
o s i e n rasvaamisessa, mutta k u n
n i i d e n leirissä o n v i e l ä h a o m a t t a -
vaJsti harhäänjohdettgja työläisiä.
novMNURimu
Sfuistelmia limiiiiiisiii
hiihtokilpailuista
NUn, salCtulps. ariekirjöittaneenkin
tasasessa elämän juoksussa sellai­n
e n merkkitapaus, että joutui osaa
o t t a m a a n Tinuninsissä pidettyihin
l i i t t o m m e h i i h t o m e s t a r u u s k i l p a l l u i -
h m maalisk. 8 j a 9 päivä.
Täj-tyipä tpidella piristää mieU-k
u v l t u s t a a n , että jaksoi uskoa että
vielä tässä voidaan h i i h t o j a järjes­tää,
s i k s i h e r t t a i s e n keväiseltä näyt­t
i luonto. A u r i n k o paistoi k a u n i i s ti
k u n konsanaan keväällä, j a l u m i o -
11 s u l a n u t siinä määrin, että mäen-
.«jyrjät olivat melko puhtaat lumes­t
a . J o t e n ajattelimme, syystä kyllä­k
i n , k u n m a t k a a n lähdimme, täältä
KeskirÖntariosta, että ei s u h i k a an
sitä enää pphjoisessakaan voida l i i l h -
t p j a järjestää m u u a i l a k u n järven
Jäällä, v a a n nämä arvelut osottau-t
u i y a t v a i n meidän "etelänmlesten"
h a a v e i k s i , sillä kun • ^"lähestyimme
matkamme pupliväliä, huomattim
että kyllä sitä sentään pohjolassa
l e s t a sujuivat vauhdikkaasti, vaik­k
a ensin hiihtäjäin kokouksessa
pantim p a r r a t tärisemäiin erästä tii.
p a l l u j e n järjestelypuolta koskevassa
kysymyksessä. Kilpailut saatiinkin
slt/ttn todella käytännöllisesti jäijes.
tettyä, e l i s i t en että t«ältä Keski-
C^tariostaTtin saapuneeu hiihläjä^isai-vat
käytännöllisesti osallistua niin
yleiseen k u n joukkuekilpailuunkin.
K i l p a i l u k u t s u u n oli pujahtanut pl»-
n i virhe, j o k a jos sitä kirjaimellises.
t i olisi noudatettu olisi tuoitanut
vaan epäki?^'tännöllistä hankaluutta
k U p a i l u n kululle. Vaikka eipä ky-
.symystä ettei myöskin vastustusta.
Enemmistön päätös asiassa oli kui-t
e r i k i n sellainen että se perustui kfl.
p a i l u j e n täydelliseen onnistumiseen.
K i l p a i l u t onnistuivat oikein hyria,
j o s s a osanottajia oli varmaan niin
p a l j o n , että el missään muissa tä­män
talven aikana järjestetyissä
hllhtofclsolssa. Kilpailut muodostui-vat
todella mestaruusiilpailujen ar­voa
vastaaviksi kilpailuiksi, ja oli
niissä todella mestaniu-tkilpailujen
t u n t u ^mukana. Hiihtäjiä oli kerto­m
a n mukaan viidestä eri seurasta
eli runsaasti k a i neljättäkymmentj
lylynlykkääjää. Sehän jo kertoo s i
tä että h i i h t o meidän ainoana to­d
e l l i s e n a talviurheilumuotonamme on
saanut j o i i k k o j e n kannatuksen. Kun.
siiniäiiemme taaksepäin hiihtoamiK.;
muutama vuosi sitten, huomaanmie
h e t i että hiihtourheilumme on edis-tynyt
huoinattavasti ja uusia hu>
j a alkaa itsenäisesti johtamaan
a s i o i t a .
Se o n p o i n t i , j o k a p o r v a r i a p e ­l
o t t a a . Siksi täytyy n o s k e l a i s i l le
työläisillekin saada j u l k i s e s s a t o i ­m
i n n a s s a kuonokoppa päähän. J a
mikäli, a l l e k i r j o i t t a n u t ; s a m o i n k u in
l u k i j a k i n n o s k e l a i s i a johtopamppu-j
a tuntee, eivät nämä tule l a k i ­e
h d o t u k s e n e s i l l e t u l t u a m u u t a k u in
muodon v u o k s i , työläisiä edelleen­k
i n harhaan j o h t a a k s e e n , vastaan
p a n e m a a n . Hyväksyvät l a i n j a se­littävät
j o u k o i l l e , että o l t i i n " k r i i ­t
i l l i s e n t i l a n t e e n " v u o k s i pakoitet-t
u j a n i i n tekemään, m u t t a kyllä
ses vielä p o r v a r i l t a t a k a i s i n nyh­detään,
nyhdetään n i i n . . . !
N o s k e l a i s t e n paasaaminen työ­läisten
e t u j e n a j a m i s e s t a on l u o n -
nollisesj/i o l l u t a i n a mitä häikäilemät-tömintä
k e t t u i l e m i s t a . Oikeastaan
e i Suomen työyäenliibkeen h i s t o ri
assa s i t t e n kansalaissodan ole y h ­tään
t a p a u s t a , j o k a o s o i t t a i s i , e t ­t
ä nosket ovat työläisten oikeuksi;;:
o l l e e t puolustamassa- Fariseustor
t a v o i n ovat he t e h n e e t , o l l e e t te
kevinään sitä u s e i n k i n , m u t t a k un
o n t u l l u t tosi ikeneen, n i i n n o s -
k e n on löytänyt k o m e a s t i samassa
päässä köyttä kuin p o r v a r i n k i n.
N i i n t a p a h t u i m.m. edelläkerrotus-s
a .vbdisty^lakikysymyksessä, muis­t
a l u k u i s i s t a p u h u m a l t a k a a n.
riiattavia tekijöitä on iimaantunut
lujaan hiihtokaartiimme, joka taas
puolestaan takaa sen, että hiihto
liitossamme tulee edelleen saamaaa .
sen joukkokannatuksn joka sille to'
d e l l a ainoana talviurheilumuoto,
narome luonnollisesti kuuluukin.
Kilpailujen loputtua saatiin men­nä
. k a i k k i hiihtäjät vapaasti kyi-pemään
vanhan tutun Koskelan A-l
e k s l n saunaan. Esimerkiksi kelpaa­v
a teko otettavaksi muuallakin kiy-tiintöön.
fimme voi muuta kun kiit
tää huomaavaisuudesta. AUekirjtHt-t
a n u t kyllä jo, kaiken varalta kyl­p
i lauantaina, mutta siitä saintai
s i t t e n hiihtoasiain tuntijalta ji
vanhalta kiJpailukonkarilta. I^pän
Niilolta, ankarat nuhteet: Olisi näet
o l l u t .sääntöjen mukaistaa, että elia .
kylpenyt j o saman viikon keskiviik­k
o n a viimeistään, --sitten kuulenua
o l i s i ollut voimat paremmin talfeHi
K i i t o s vaari, Niilo, neuvoista, pan-naari
ne tallelle tulevia tapahtumiJ
varten. Väilcka ei .se saunan syy oi
l u t . että- saatiin .selkään, vaan ne
h e n huonous. -
S u o m e s s a muuten ei n y k y i s in
näytä työläisillä o l e v a n mbakään-
. , , \^sisi o i k e u k s i a . H u v i t t a v a n a , j a
m m p o r v a n a j a t t e l e e , että_pirnko sariiallä sikäläistä s a t r a a p p i k o m e n -
s e n t i e t ä ä m i H o i n n i f l l e pistää pää- tfea fenvaavana k e r r o t t a k o o n sett^
hän n a k a t a ' j o h t a j a n s a y l i l a i d a n r a a v a pieni e s i m e r k k i : - Eräässä
maalaiskylässä oli työväentaloDa
n a a m i a i s e t , joissa parhaimini!
e s i i n t y n e i l l e luvattiin palkmnoi
Esittäjien jouko.ssa oli repaleiaiE
p u k e u t u n u t tyttö, jolla oli
sään t a u l u : "Työtä tai leip«-
E s H t i siis työtöntä. .SeniisaksMji
hänellä leivän kuva asetettuna s-.
t e n , että k u n s i i h e n l<urkoitti, e|
n i se •saavuttamattomiin. Yle»»,
p i t i selvänä, eitä tyttö sattavUU
n a a m i o i n n i l l a a n saa varmasti eE=|-
p a l k i n n o n . M u t t a Suomen »
s a o h r a n a p o l i i s i oli päättänyt K.:;
s i n . P a i k a l l a ollut satraappi
t y t t ö ä k u u l u s t e l l a , noituen ^
l e , että a i h e on vaUiopetokselli^-
j a hän t o i m i t t a a tytölle palkiM*
s i h i l u t k i n t t u i h i n - Kaski tji-p
o i s t a a naamionsa j a ilmoittaa
mensa.
t y t t ö o l i k u i t e n k i n t a ^ l lg
r e i p a s o t t e i n e n proletaar- ja k a f ;
kynsiään h i o v a l t a isänmaan
t a . N y t isänmaan "'^^^ ^
t e e k s i : t u r v a — kiroilee k a n ^
j a e t s i i k a r a n n u t t a ^ a } ' ^ ' " " ^^
j o k a naamiaisissa oli "»saJ
esiintyä — työttömänä: _
N i i n pitkällä siellä - ' f ^ ^;
s a " o l l a a n . Kaikki nama s c g
o n hyvä o t t a a huomi" o n s 3 . ' «^
k i n n y t k u n eräs • ' n l k o s u o i ^;
s e u r a S u o m i " on -alkanut ko^
l a s i i r t o l a i s i a , saadakseen Daffla
hettämään rahansa Suomen
j a l o i l l a lepäävim pankkeihm
t e n a u t t a m a a n Suomen F
oäältaan köyhän kansan
seHa rehvastelemisessa.
Lttppovaarau