Canadan uutiset, October 2, 1919

              rosutsiira uurnsET, EÖBT SRTHUR, om, cssrÄros; TOTSMM, LokaK. 2 p. im NUHERÖ ^0
CANADAN UUTISET
ainoa suomalainen sanomalehti Cana«
dassa, ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
Tho Canada News Publishing Oo.
Erlck J. Korte, Liikkeenhoitaja*
J. H. Hirvi, Toimittaja.
TIIiAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
?1;60 S> kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 6C senttiä 3 kuukaudelta Ja
25 senttiä kuukaudelta. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT ;
i 3 senttiä palstatuumalta kerran Ju-
>«'5tuna. Pit^empialkaisille illmoituksil-le
kohtuullinen alennus. Halutaantle-to-
ja niraenmuuttoilmotukset 50 sent-ciä
kerta, $1.00 kolme kertaa. Naima-
\lmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kii|laus?-ilmol-lukset
$2,00 kerta. Kuolomlmoltukset
?1.50, muistovärsyllä $2.00. Syntymä
Ilmoitukset $1.00. • Avioeroilmoituk-set
$2.00. t
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoituksöt y. ''m. 15
senttiä tuumalla. r ,
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
pciritUäiv 10 s^enttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
BOsenttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CAJi^ADAN UUnSET
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde maiulttava. i
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. . • V \- • . ••' '
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The only Finnish Newspaper in Can­ada.
Published every Thursday toy
Tläö Canada News I*uhlishing Oo.
: Erick J, Korte, Manager.,
• - J. H, Hirvi, -Editor. .\
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
IB wclcomedan(iread in every Finnish
home in th© Dominion. It is the only
direit. advertisinff medium for those
manufacturers and merhants who
Teleh^to creato and build a protitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandiae by the large and
evcr grovving Ä^jinish population.resid-ing
in. Canada. . Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 40c. per inch.:
Political advs. $1.00 per Inch. ;
Adverti£<ement3 must reach our bf-lice
Wedn)esday noon to appear on
Thursday's.issu.e. 1
•:: Subscriptlon price in Canada $2.00
per year, United States and other
countries $2.50 per year in advance.
Entercd as sccoiul class inall mafr-ter,
Dcc. 1, 1915, at the Post OlfIce at
Port /Vithur, Ontario, Canada. ,
unioa'* suosivien rhenkilöjen vie-kottelevien
lupausten ja kiihoi-tuspuheiden
kautta.
Kaikkien olisi pitänyt jo alus­sa
huomata yhden ison union
menettelytapojen turmiollisuui^
den. Niiden puöUustajat suosi­vat
suvaitsemattomuutta ja väki
valtaa, solvaavat niitä järjestö­jä,
joiden avulla ovat päässeet
vaurastumaan, saarnaavat luok­kavihaa
kaikkialla j a panevat
koko maan tulevaisuuden ; vaa­ralle
alttiiksi yleiseen lakkoon
trustin virkailijat antaneet mi­tään
huomiota komitealle, jonka
työläiset olivat valinneet vaati­muksiaan
esittämään. Tämä te­ko
oli kipinänä mikä sytytti la­kon.
Puhuessaan senaatin valtioi-denvälisen
kauppakomissionin e^
dessä, mainitsi American Fede­ration
of-L liiton johtaja
»Samuel.' Gompers miten teräs-korporatsionin
johtaja Gary oli
kohdellut -työväen edustajia i -
j vallisella ja itsevaltaisella taval-ylityessään.
Voimme kuitenkin Ja. Tiiheessaan hän lausui:
ilmoittaa, että myrsky- näyttää
jo olevan ohi ,työläiset alkavat
taas selviytyä ja kansainvälinen
ammattiunjoliike on taas saatu
järjestetyksi niissäkin paikoin,
missä yhden ison union asian­ajajat
tekivät kiivaimman hyök­käyksensä
sitä vastaan."
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preservo the Ideals and
sacred traditicns of this, our adopted
countryj th© Dominion of Canada: To
observe its lavvs and Inspire others to
respect and obey them: To strlv«
unceasingly to quicken the pubnc*8
eense of Civic duty: In ali vvays to aid
Jn making this country greater and
better than we found It.
-—Kenenkään, jolla vain ääni­oikeus
on ,ei pitäisi laiminlyödä
sen käyttämistä tulevissa vaa­leissa,
olipa hänen mielipiteensä
äänesi ykscllä rat imaistaviin ky­symyksiin
nähden mitkä hyvän-sii.
Äänestäminen on jokaisen
kansalaisen ensimmäinen oikeus
ja ojjsimmäinen velvöiJisuus ja
jokainen mies tai n4inen^ joka ci
ota käyttääkseen tätä oikcut-
1aan, laiminlyö velvollisuutensa
kansalaisena ja:yhteiskunnan jä­senenä.
Tämä on vastuunalai­suus,
jota kukaan ei voi välttää
— velvollisuus, jota kukaan ei
voi toisten iehtäväksi siirtlää ei­kä
toisien edestä toimiUaa. Kan­sanvaltaisessa
maassa on sei par-liain
keino yhteiskunnallisten
pdranntisten aikaansaamis(|ksi.
— ^Mietinnössä, jonka Cana­dan
ammattiliittojen neuvosto e-sitti
viime viikolla pidetyssä am­mattiliittojen
kokouksessa^ lau­sutaan
yhden ison union" asia-iniestei^
toiminnasta m. m. seu­raavaa
•
"Sitte 1914 on amijfiattiunio-liilfettä
vastaan hyökätty monel­ta
eri taholta. Kaikkien vanho­jen
vibeilisten lisäksi on ilmes­tynyt
uuaia vastustajia. Mielet­tömät
työnantajat ; ovat koetta­neet
sitä musertaa. Sanomaleh­tien
toimittajat ovat sitä yrittä­neet:
korjata tai parantaa. Halli­tukset
ovat lakien ja määräyksi­en
kautta koettaneet sitä hallita,
ja toisinaan ovat kaikki valtion
voimat: käytetty näiden määräys­ten
täytäntöön panemiseksi, v^ut
ta osa itse järjestyneestä työ­väestä
oli vähällä onnistua siinä,
missä hallitus ja työnantajat o-
. livat epäonniSftuneet. Koetuksien
kautta voimistuneella ammatti-unioliikkeellä
oli onnettomuus
lähinnä silloin, kun kymmenet­tuhannet
työläiset tukivat har-ihaaii
johdetuiksi */yhtä isoa
^Asuntopulasta Helsingissä
antaa meille selvän kuvauksen
juuri toimistoomme saapunut yk­sityiskirje.
Kirjeen on kirjoit­tanut
toht. Yrjö E. Korte (liik­keenhoitaja
mmeErick J. Kort­teen
veli), joka on toiminut Suo­men
hallituksen Elintarveminis-teriössä
ja asustaa Helsingissä.
Siinä in, m. sanotaan:
— — Asuiupaikkani on
nykyään ^Ilelsijiki, vaikka tois­taiseksi
onkin ollut mahdotonta
saada asuntoa täällä, niin että
olisin saanut perheeni myös tän­ne,
joka on oleskellut Naantalin
kylpylaitoksessa :• kesän ajan.
Täällä, on nim. hirveä asuntopu­la,
kun ei ole sota-aikaan raken­neltu,
vaikka asukkaita yhä l i ­sääntyy.
Kolmen ja neljän huo­neen
huoneustojen osakkeet mak
savat nykyään sata ja toistasa­taatuhatta
mai-kkaa. Ja vuok-rahuoneustoja
ei saa ellei maksa
luovut t a jaisia monia kymme-mVA
tuhansia markkoja ja sen l i ­säksi
tietysti vuokrat, jot-ka vie­lä
ovat sota-ajan mukaisia. On
siis vaikeata saada perheelle kat-:
toa pään päälle ilman suuria ra­hasummia."
Sisä!lissodan aikana, asusti tri-
Korte Tampereella, jossa joutui
kerran punikkien vangiksi, mut­ta
kekseliäisyydellään pääsi pa­kenemaan
heidän; kynsistään.
Toisen kerran kun tulivat häntä
liakemaan, piilottautui liän Kun-nallissairaalan-
- suojiin ja toimi
siellä mellakkojen aikana punik­kien
häntä huomaamatta.. .Kau­pungin
valloituksen aikana ja
sen kiihkeimmillään olessa sattui
granaatti tri Kortteen 'asunnon
katon läpi. Hämeenkadul 1 a, joka
pirstoi huonekalut y, m. Ke­tään
perheen jäseni.stä ei kum­minkaan
sillä hetkellä sattunut
olemaan sisällä, joten säilyivät
hengissä.
Jättiläiskamppailu työn
ja pääoman
V Viime viikon alussa alkanut
terästyöläisten jättiläislakko on
suurin voimien koetuji' työn ja
pääoman välillä mitä Yhdysval­tojen
•terästeollisuuden historia
tuntee. Se nlettuu 20 valtioon
ja union virkailijain ilm'oituksen
mukaan ottaa siihen osaa SOO,-
000 työläistä. Terästrustin vir-kailijat
väittävät lakkolaisten
lukumäärän vähemmäksii Joka
tapauksessa on kuitenkin totta
että terästrusti vapisee tämän
järjestyneen työväen sitä vas­taan
tähtäämän iskun johdosta.
Kaksikymmentä seitsemän vuot­ta
sitte oli lakko Garnegie te-räsyhtiötä
vastaan Homesteadis-sa,
Pennsylvanissa, johon 8,000
yhtiön työläisestä otti oasa 2000.
Viisi kuuiautta kestäneen kamp­pailun
(jälkeen, jonka pinkerto-nilaiset
tekivät sangen veriseksij
päättyi silloinen lakko työläis­ten
häivöön, ja siitä asti on tä­män
maailman suurimman ja
rikkaimman teollisuusylitiön teh­taat
olleet avoinna ei-union mie­hille.
V. 1901 tehtiin uusi yri­tys
pakottaa ne unioon, ja tais­telu
kesti kaksi kuukautta, tul­len
lakkolaisille, jotka taaskin
joutuivat häviöön, sangen kal­liiksi.
Nykyistä kamppailua, johon
kumpikin piioli on ikauan aikaa
valmistellut, voipi pitää oikeas­taan
jatkona edellämainituille.
Huolimatta siitä, että president­ti
TOlson suositteli terä^tj?^stia
sovintoneuvotteluun työläisten
edustftjain ikanssa^ eivät teräa-
Kun työnantajat sanovat et­t
ä mitään keskustelemista ei o-le,
kun he kieltäytyvät ottamas­ta
vastaan työväenedustajiö^ kun
he sanovat että nämä edustajat
eivät ketään edusta, onko silloin
niuuta keinoa kuin lakko että
he saataisiin vakuutetuiksi? Kat-solyia
nykyistä teräslakkoa. Juu­ri
sille kannalle Mr. Gary aset­tui.
Kirjettä, jonka lähetin iiä-nelle
viime kesäkuussa, ei hän
ole vieläkään vastannut.
"Komiteaa,, joka valittiin neu­vottelemaan
kanssaan, tervehdit­tiin
sanoilla että hänellä ei ol­lut
sen Icanssa mitään puhutta­vaa.
Hän kohteli meitä ilkamoi­valla,
ja itsevaltaisella tavalla.
Lakko on nyt käynnissä mieli­pahakseni,
koska tahdoin että^ se
olisi tuonnemmaksi : siirretty,
kunnes presidentin kutsuma te-ollisuusneuvottelu
olisi pidetty.
'•Vaan jos tuntisitte ne olo-losuhteet,
jotka vallitsevat Yh-dysval
tain teräskorporatsionin
kontrolleeraamissa piireissä, niin
ymmärtäisitte. Murhia, päälle-hyökkäyksiä,
rauhallisten mies­ten
vangitsemiisi a, kokouksien
kieltämi.stä vuokratuilla alueilla.
Yhtiöiden palkkaamien roisto­jen,
heittiöiden ja lurjuksien, se­kaantumista
työläisten laillisiin
kokouksiin. Eräs. nainen mnr-hattiin
kyl mäverisesti: ja saiapo-liisi>
joka murhan teki, vapau­tettiin
2,500 dollarin takauksel­la,
jota vastoin kokouksissa van­gittuja
miehiä pidetään vanki­loissa
ja 3,000 dollarin takaus-summaa'
vaaditaan irrallelaske-misestaan."
; Työväestöllä on kaksitoista
vaatimusta, jotka he halusivat ve­sittää
neuvottelujen alaisiksi, ja
joiden kohtalon alkanut lakko
tulee ratkaisemaan. Tärkein
näistä vaatimuksista on työväes­tön
oikeus sopia joukolla työn­antajain
kanssa, joka tietysti
merkitsee union tunnustamista
yhtiöiden eli työnantajain puo-lelta.
Toiset vaatimukset ovat:
Kahdeksan tunnin työpäivä.
•Kaikkien anion toimiin osan­otosta,
työstä pois pahtujen mies­ten
työhön takaisin ottaminen ja
maksu siitä ajasta, jonka he sen
johdosta ovat menettäneet.
Yksi lepopäivä viikossa.
24 tunnin työvuoron poistami­nen.
Palkkojen korottaminen ame-rikalaisia
elinvaatimuksia vas^
taaviksi.
Samallaiset määräpaikat kai­kille
kussakin, ammatissa työs­kenteleville.
Kaksinkertainen maksu • yli-ajasta
ja: työstä sunnuntaisin ja
juhlal)äivinä.
'^Cheek oi'f"-järjestelmän käy­täntöön
ottaminen union maksu­jen
perimisessä, jonka mukaan
työtä antava yhtiö ottaa union
jäsenmaksut työläisiltään jä , ti­littää
ne uniolle.
Vanhimman etuoikeuden nou­dattaminen
työväkeen nähden
työvoimaa vähennettäessä tai l i ­sättäessä.
•
Yhtiöiden uniot on lopetetta-
Ruumiillinen tarkastus työhön
otettaessa on poistettava.
Kukapa vtiittäisi, ettei nämä
vaatimukset olisi 'kohtuulliset.
Mutta päävaatimusta, union tun­nustamista
vastaan tulee trusti
panemaan kaikkensa ja tällaises­sa
taistelussa onnettomuudeksi
ei useinkaan keinoja valita. Työ­väen
johtajat sanovat myöskin
oltavan valmistauduttu pitkälli^
seen, ankaraan kamppailuun.Sei-soen
jäykkinä vaatimustensa ta­kana
ja käyttäen malttia kaikes­sa
menettelyssään .voi työväki
voittaa. Pahin vaara on siinä, et­tä,
taistelussa kiihoittuneisiin
mieliin,' varsinkin kun, mikä u-sein
tapahtuu yhtiöiden puolelta
käytetään vääryyttä ja pakko­keinoja,
on radikaalisten tiihoit^
tajain helppo vaikuttaa^ja joh;
taa joukkoja vahinkoon vieville
väkivallan teille. Jo ylempänä
mainitussa puheessaan myönsi
M. Gompers m. m. että työväen­järjestöjen
oli hyvin vaikea pi­tää
radikaalisia aineksi kiirisa
j a myöskin samalla huomautti,
että jokainen ' työläisiin nähden
taantumuksellinen laki tulisi y-leistä
levottomuutta lisäämiiän
ja radikaalisten voimaa kasvat­tamaan.
Se, että johtajat huo­maavat
sen vaaran mikä: työväen
asiaa uhkaa sen yltiöpäisimpien
ajajien taholta, herättää toiveita
siitä jCtt ä työläiset tulevat tais­telemaan
asiansa oikeuden; mu­kaisella,
arvokkaalla j a maltilli­sella
tavalla.
Lakon alku oli kyllä melskei-nen
ja verinen. Lakon alkami­sesta
oli kulunut vasta muuta­mia
tuntia, kun Garnegien Te-räsyhtiön
vahdit Newcastlessa,
Pa., ampuivat joukkoon lakko­laisia,
näiden koettaessa estää e-räitä
tehtaaseen menijöitä, haa­voittaen
seitsemää lienkilöä, yh­tä
kuolettavasti. Pittshurghissa,
Buffalossa, Clevelandissa ja
muualla on ollut mellakoita, jois­sa
useita on haavoittunut, joita­kin
vakavastikin. Mutta viime
päivät ovat olleet rauhallisem­pia.
Lakkolaiset ilmeisesti ha­luavat
välttää rettelöltä.
Aluksi oli lak^to .voimakkain
Oliio.ssa Youngtownin ja Cleve­landin
piireissä sekä Chicagossa.
Yleensä ovat tiedot sangen ris­tiriitaisia,
sillä ' teräsyhtiön ta^
holta väitetään lakkoa vähempi-merkitykselliseksi,
kuiu' mitä la-^
konjohtajat väittävät. Kuitenkin
näyttää lakko .saavan yhä var­mempaa
jalansijaa. Kaikesta
päättäen tulee se olemaan yksi
katkerimpia työtaisteluja mitä
Yhdysvalloissa on ollut.
Nykyinen kurssimme
etyksille Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
Myös in3^ymme panltki-osoituksia (shekkejä) markoissa yllii-mainitim
kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen pi-osontin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka K^uonujssa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on 15e. summ ilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuhija ei peritä.
Lähetyskiilut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset, osoitetaan postin kautta, jos \sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä. '
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja läliettiijän osoit­teilla
varustettuina osoitteella: . ' '
FOREIGN DEPARTMENT
HANCOCK, MICH.
Perustettu vuonna 1874. Varat yli $3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi! suquialaista 1 iikkcMis-sämme.
Olutpanimoiden haaste.
Ontarion Oluenval mistä jäin yh­distys
on antanut haasteen maa­kunnan
raittiusyhdistykselle ja
sen Referendum komitealle, että
se 5,000 dollarin vedon uhalla
näyttäisi toteen sen väitöksensä,
että ensi vaaleissa äänestyksen
alle joutuvat n. k. "mieto" olut
• on juovuttavaa juomaa. Olut­panimojen;
puolelta on tämä ve-tosurama
pantu jo tarjolle.
Koko haaste, samoinkuin kaik­ki
viinamiesten ilmoitukset on
vain yksinkertaisten pettämistä
varten. \
Pankaa ensiksi mieleenne, et­tä
äänestyksen alle joutuva olut
on enemmän kuin kaksi kertaa
niin alkoholipitoista 'kuin nyky­ään
sallittu kahden ja puolen
prosentin olut, ja Amerikan puo­lella
on sekini jo juovuttavana
juomana kielletty. Englannissa
ja Amerikassa lukee laki oluen,
joka sisältää painon mukaan
kaksi ja puoli prosenttia alko­holia,
juovuttaviin juomiin^ ja
tällä perusteella on- raittius väki
tuominnut tämän äänestettäväk­si
Joutuvan oluen juovuttavien
juomien joukkoon. 'Sellaista se
todellisuudessa onkin.
'Mutta oluenpanjain yhdistys
tietää, että asiaa on vaikea rat-r
kasta, sillä heidän vaatimuksen­sa
sisältää, että raittiusmiesten-kin
tulisi panna vetoon 5000 dol­laria,
j a että se, onko puheena
olevasta oluesta päihtyminen
mahdollista, täytyisi käytännös­sä
panna kokeelle.
•Tässä ovatkin vaikeudet.
Ensiksikin nykyään tuollaisen
(painon mukaan 2^ % alkoholia
sisältävän) oluen valmistaminen
ja mudalla paitsi yksityisasun­nossa
säilyttäminen on laitonta,
sillä kuten sanottu se on y l i kak­si
kertaa niin alkoholipitoista
kuin sallittu 2^.% olut. Sen
julkisuudessa valmistaminen ja
sillä kbkeileminen ou, siis mah­dotonta.
Toinen vaikeni seikka
on siinä, että olutherrat mahdol­lisesti
löytäisivät väkijuomille
karaistuneita miehiä, jotka kes-täisvät
sanottua olutta päihty­mättä,
ja raittiusmiesten taas ei
olisi vaikea löytää, vaikka kuin­ka
paljon viinaan ja. väkijuo-raiin
A tottumattomia, jotka siitä
auttamattomasti päihtyisivät.Ve-to
ei siis tulisi sitenkään ratkais­tuksi..
•
I Viinamiehet tietävät, että hei­dän
haasteensa pU; mahdoton. Ei-;
vät he ; ole ^t^^ tehneetkään sii­nä
melessä,1^ttS'!.sitä' >yyäk?yt-täisiin,
vaan voittaakseen sillä
puolelleen sellaisia, jotka eivät
kykene syvemmälle ajattele­maan.
Joka numerossa, sittekuin kiel-tolakiäänestyksestä
tuli:tieto, o,
lemme , varoittaneet lukijoitam-:
me panemasta huomiota viina-puolueen
viekkaasti sommiteltui­hin
ilmoituksiin. Älkää uskoko
viinamiesten ilmoituksia, älkääkä
antako niiden vaikuttaa vakau­mukseenne,
vaan äänestäkää
kieltolain puolesta merkitsemäl­lä
ristin jokaisen kysymyksen
perään No-sanan kohdalle.
SUOMEN VALTUUSKUNTA
RAUHANKONFERENSSISSA.
Varatuomari J. Uggla, joka on
hiljakkoin palannut Suomeen
Parisista, missä hän on toiminut
Suomen valtuuskunnan sihteeri­nä
rauhankonferenssissa, on Suo­men
lehtien haastattelijoille ker-t
on u t r au h ankon i'eren ssin suli ta­ulu
m isesta Suomea koskeviin ky­symyksiin
m. m. seuraavaa:
Alussa suhtauduttiin suoma­laisten
esittämiin näkökohtiin
kylmästi,: mutta sen jälkeen kuin
ulkopoliittinen orienteerauksem-me
oli alkanut herättää luotta­musta
liittovalloissa ja itsenäi­syytemme
oli tullut tunnetuksi
ja ystävällisiin suhteisiin pääs­tiin
useitten johtavien politikko-jen,
m. m. Baltilaisen komissio-nin
jäsenten kauvssa. Sanotun
komissionin puheenjohtaja, sir
IIoward ja hänen seuraajansa,
markiisi de la Torretta, osoitti­vat
useissa tilaisuuksissa myötä-tuntoaan
ja suopeuttaan. Pieta^
rin valloittamiskysymyksen yhte­ydessä
herätti Suomi yhä lisään­tyvää
mielenkiintoa sekä suur­valloissa,
että sanomalehdistössä,
jossa oli huomattavissa, myös
Suomelle vihamielisiä virtauksia.
Suuresta arvosta Suomen ja
tulevan Venäjän suhteita selvi­tettäessä
on se seikka, että Suo­mi
nyt valtiona valtioiden jou­kossa
esiintyy itsenäisenä tekijä­nä
Parisissa, jossa suurta huo­miota
osoitettiin tulevan Venä­jän
etuja kohtaan, arveltiin, et­tä
suomalais-venäläistfen kysy-inys
järjestely saattaisi tapah­tua
kaikessa ystävyydessä • mo­lemminpuolisten
sovitteluiden a-vulla,-
ilman että Suomen arvoa
ia etuja itsenäisenä valtiona lou­kattaisiin
ja ilman että aikai­semman
yenäläistyttämispolitii-kan
muistelut pääsisivät vaikut­tamaan.
Ollaan sitä mieltä, että
n. s. strategiset takeet, joita ve-i/
äläiseltä taholta vaaditaan' ja
joita • toistaiseksiel yksityiskoh-tava
kohtuuden rajoihin ja että
itsenäistä Suomea ei saa alentaa
malitavan naapurin etuja, palve­levaksi
alusmaaksi. Mutta tämän
ei arvella estävän -kumpaakin a-sianomaista
tyydyttävän ratkai­sun
aikaansaantia.
Suuresti vahingoittaa Suomen
•asiaa lukuisat johtavassa asemas­sa
olevat venäläiset, jotka • on
karkoitettu Suomesta ja nyt'
päästävät vihansa valloilleen.
Suonion suurpoliittiset kysy­mykset
eivät luultavasti tule lo­pullisesti
rauhaukonfcrcnssin rat­kaistaviksi.
Ahvenaninaankysy-mystä
ei suomalaiselta taholta,
kuten tunnettua, ole rauhankon­ferenssille
esitettykään. Kesän
aikana halttilainen komissioni
iätti ylimniäUe neuvostolle asias-
\i\ lausunnon, jossa ehdotetaan,
että rauhankonferenssi ei ottaisi
koko probleemia lainkaan käsi­teltäväkseen.
Perusteluissa ote­taan
nimenomaan huomioon Suo-
In e n L ii 11 n us t e 11 ii s u \'e r e n i te e 11 i oi-keus
ja huomiota herättävä
kohta, jossa mainitaan Venäjän
osuus Ahvenanmaankysymyksen
ratkaisussa, tarkoittaa vain ky­symyksen
kansainvälistä puolta,
eikä kysymystä saarten omistiis^
oikeudesta. 'Asiakirjassa ei olö
viittaustakaan siihen suuntaan,
että Venäjällä olisi mitään teke­mistä
Ahvenanmaan omistusky­symyksen
kanssa. Baltilaisen
komissionin lausuntoa ei luulta­vasti
vielä ole ylimmälle neuvos­tolle
esitetty. Elokuun alussa o-li
Ahvenanmaankysymys neuvos­tossa
esillä ja esittivät Ruotsin
edu.^tajat Ehrensvärd ja "XVran-gel
tällöin lausuntonsa. Lausun­to
lykättiin baltilaisen komissio­nin
tarkastettavaksi. Toiveita on
että komissioni tulee pysymään
aikaisemmalla kannallaan.
Suomelle ystävällisissä piireis­sä
kylläkin kiinnitetään huomio­ta
ahvenanmaalaisten tahdonil­maisuun,
mutta arvellaan, että
Wilsonin teoriaa kansojen itse­määräämisoikeudesta
ei saa ke­hittää
mahdottomuuksiin asti ja
että Suomen valtioedut tässä ta^
pauksessa ovat ratkaisevana te­kijänä.
Yhteisymmärryksen suo­tavuutta
Ruotsin kanssa kuiten-tenkin
painostetaan ja parhaana
keinona suositetaan sotilaallisten
takeitten tarjoamista sekä pai­kallisen
.itsehallinnon myöntä^-
mistä ahvenanmaalaisille.
Itä-Karjalan ja Petsamon alu­een
kysymykset ovat olleet balti­laisen
komissionin käsitetlävinä
ja ovat valtuutettumme jättä­neet
komissionille asioita koske-yan
tjyhjöntäyän ^äiriehiston ja
selvitykset. Kuitenkin on tuskin
1 u ui ta va a, et t ii kysy ni y le se t tu I e -
yat lopullisesti rauhankoniVrens-sin
ratkaistaviksi, koska ilmei­sesti
uäytään arvelevan:nii1;ten
ratkaisun vaativan Veiuijän
myiitavarkutusta..
Käyttäkää
Minard's
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
Kurkku-nfiätään
Kipeään
kurkkuun
Y-m. y. m
RAAMATTUJA, Testamentteja,
Postilloita, Virsikirjoja, Pyhä­koulun
Laul ukirjoja, Pyhäkou­lun
Laulukirjan Nuottikirjoja,
Aapisia, Katekismuksia y. m.
^ hengellisiä kirjo ja voitte edul­lisimmin
'tilata Canadan Uutis­ten
konttoorista.
REUMATISMI
Kivut Jaloissa Ja käsien nivelissä sekä
ylimalkaan koko ruumiissa, ovat kaikki
reumatismin tuntomerkkejä. Tämä
tauti on yleinpn kansalaistemme kes­kuudessa
täällä, johtuen ilmastosuii-leista
y. ra.
I Kun kipu kaivaa lihaksia ja muuttuu
toisesta ruumiin osasta toiseen kutsu­taan
sitä kuume-reumatismiksi. , Kun
taas kolotus ilmenee jäsöVilssä kutsu­taan
sitä kroonilliscksi reumatismiksi,
Ja kun tuntuu kovaa kivistävää kipua ja
jalat ajettuvat on seleiniä eli nk.kihtiä.
Lukekaa miUl tämil mleseanoo:
Arvoisat Herrat: Kiitos kirjeestänno
Jonka sain vastaanottaa eilen, Jossa ky-,
sytte josko olen saanut vastaanottaa no
lällkkeet jotka tilasin teiltä, niin nyt mai­nitsen
että olen saanut ne Ja myös naut­tinut
ne teidän sääntöjonne mukaan . Nyt
saan lausua teille tuhannet kiitokset tei­dän
erinomaisesta lääkkeestänne, sekä
rehellisyydestänne.»' Lääkkeet oli niin hy­vät
Jotta el voi pahalla parempia saada,
minä olen nyt aivan terve mies. En tiedä
nyt tällä kertaa tilata uusia lääkkeliä,
Blllä en tarvitse, vaan kaikkia Jotka kär­sivät
Reumatismista keholtan tilaamaan
teidän kuuluisia hyviä lääkkeitänne.
' Piirsi Kunnioituksella, Victor Mäki.
' Erikolslääke No. 450 on erinomainen
lääke yllämainittuihin kipuihin. Kuu­kauden
hoitoon kuulu^ suuri pullo lää­kettä,
rasia pilleriä ja Indl-voldo ulko-jiaisestl
voideltavaksi.
Tilatkaa lääkemääräys No. 450, lähe­tetään
postissa lähetyskulut suorltet*,
^una $2. 'hinnasta.. ^
—Llgnellln Apteekki on suurin—;.,
—suomäl. apteekki Yhdysvalloissa—
^. A . LIQNELL 00.. 8uperior. Wlc^ \
TUatkaA CANADAN UUTIdBT
'N
\
VV.» •
eivat teras^ Helppo vaikuttaa Ja joh. puolelleen sellaisia, jotka eivät t^Jlfflnimm., tunneta, on supisiei- yau i^iijemttyuu^^^^,;^^ SUOMEEN,