Canadan uutiset, February 19, 1920

              CANADAN UTJTISET, PORT ARTHUR, Ö ^ . J ,CMABÄ\ .TorsMnä Hcln.^^^ "p. 1920' NOTiEROS
CANADAN UUTISET
\fcuomalamen sanomalehti Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina,
kustantaja
' The Canada Nevva Publisning Cö.
Eriei J. Korte, Liikkeenlioitaja.
J. H.| Hirvi, Toimittaja.
TILAUSJ^INNAT:
Canadaan: $2.00 ' koko vuodelta,
?1.Ö0 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta^ 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25- senttiä kuukaudelta-.
Yhdysvaltoiliin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1:50 puolelta vuo­delta.
' I I,
ILMOITUSHINNAT:
: 40 sehttiä palstkuumaltii keiTan ju-laistund.
Pitempiaikaisille' ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus; Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoiUuotukset, 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolmo kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto-1 ja kihlaus-ilmoi­tukset
?2.00 kerta.. iKuölonilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25.. Syntymä-ilmoitukselt
$1.50.; Ävioeroilmoitukset
?2.00. ' ' 1' ! i
PöyUiklrjait, tiliselvitykset, keräys-luettolot,
luento-ilmqituksct. y. m. 25
aenttiä tuumalta. '(
Uutiatou 3oukko'pn aijotuista. ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
RO feenttiä. iPostissa tulevia ilmoii.uksia
' «i hyväksytä velhksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitulvset $1.00 . tuu­malta.
1
Kalkki liiikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
jal rahat l ovat lähetettävät
.osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, : . ' Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. \
Osoitemuutoksesta tiulee. ilmoittaa
l«hden konttoriini sekä vanha että uusi
osoite. • • •. y -y-
»— Oiitarioii pai'laineiittiiii ya-
] i t t i i j ( M i t y ö l ä i s - e d n s t a j i e n ohjel­maa
suiiiiintteleniisoksi ensi is­tun
t.ok.uvd oi la oli i.)arla.niontin ta­lolla
kokous viira© viik^jilla.
Kolnu^n la in laadinnaVlisen kysy­myksen
kiiiteen tehtiin pätitös ja
tn 11 aai i 11 e esi Itä ni ä ä n pari ein en-
1 il le m a li tlol lisesli lialli tvi ksen esi-tyksinä.
^Jnut kysymykset jätet­tiin
.keskeneräisinä käsiteltäviik.si
1. k. 24 )>. indettväsRä kokoukses­sa.
~
Jlyviik.>,y1yt kolme esitystä kos-
Ivevat koi'jauksia ty(>läisten va-hingoukorvaiislakiini
minimipalk­ka
komitean määräämistä ja lakia
'äitien eläIvkeestä. Korjankset ta­pat
u rm ai a kiin o va t san gen ta vai -
lisiä. n]inimii)alkka'komitea- on
j 0 vii dessä C'a n ad a n nity^ k u nnassa
ja iii tien eläke kunluvi sekä yhdis­tettyjen
maanviljelijäin, että työ-läispiiolueen
vaaliohjelmaan ja
myiiskin llearstin hallitus oli teh­nyt
sitä suosivan päätöksen, joten
kokous ci oikeastaan astunut mil-läiin
niiistä piiätöksistiiän aivan
nnsille aloille.
Hollannin, Sveitsin, Norjan ja
Tanskan hallituksille.
SEISO HORJUMATTA JONKUN
ASIAN PUOLESTA.
CANADAN RUTISET
(The Canadja News)
The: Finnish Ne\v^lpaper in Canada.
. Published e-v[ery Thuräday by
{The Cariada New9 Publishing Co.
Brick J. Korte, Manager.
J. H. ifirvi, Editor. ,
.Daily News Bldg.,- Poit Arthur/ Oiit.
CANADAN UUTISET
isvvelcomed and reaa m every Finnish
home in the Dom.inion. It is the only
dir«ct advertising medium l'or those
nianufacturers: • and merchanis Avho
•\vish 10 ciieate and;' hiiild a proCitable
and pernianent deniand for their prod-uctö
and merchand(ike hy the largc and
e\ fjr crou-ing Finnish jpopulation rcsid-ing
1.1 Canada. Place your trial ad-.
ve.rtisement and get,| results.
Advertising rates 40c;.. per inch,
J^oliLioal advs. $1.00 i>Gr inclu
Aav,orusemont|s nuijit rcach our Of­fice
.W,cdne.^day lieon tö apjiear on
Tluirsday's issue.
Sub.scriptiou price in Canada $2.00
^per^yoar. United States and other
coimtrics ^2.50 per ycär in advanco.
Entered as second cla^s mail mat-ter,
Dee. 1, 1915t at the Post Office at
,Port Arthur,. Ontario. Canada. ;
' THE AIM OF T W E C A N A N D AN
UUTISETJ
The help preservt the ideals and
sacred traditilpns of ^this. our adopted
country, the E?omini6n of Canada: To
observe, jts laws arjd inspire others to
reppect 1 and 1 obey them: To strive
unGeasingly to quicken the public's
sense of ciyic duty: liji ali ways to aid
in m^king this cbuntry greater and
hetter than v/e found it.
1 TtsekieltäJtyniinon oibiie it­senä
i.syyt oen. , 1
— JjaJija tulee' usein kalliim­maksi
kuin ostettu tavara.
— :^lonet nlonettävät mielunm-miu
ystävän] kuin dollarin.
— Toimeliqalla miehellä ei ole
aikaa surra \'as|oinkkymisiään.
— Kohteliaisuus ei-maJcsa mi­tään
ja |uo\ kniienkin hyvän pal-kinnou.
y
— Tiiyj-t.vhieet toiveet valmista-y
at m e i 11 e nse i u sikn ri mm ai] petty-myksen.
11 i *
iinmafc ovatl paljon nope­ammat
kostamaan loukkanksen,
kuift maksamaan^ velkansa tai pal­kitsemaan
hyvän työn. '
Tntnstukaai toimeenne perin­pohjin,
olpa se mikä hyvänsä, ja
hoitakaa sitä ]i.uolell,a ja tarkkuii-
:della..niin menestyksenne on var^
— ^letsäpalojen tuottamat va­hingot
AlbeV*tan maakunnan met-säreservatsiyneilla'
teki viime
vuonna y l i kaksi ja yksi neljäsosa
miljoonaa dollaria,| mikä on enem*
jnän knin arvioitu menetys koko
"edellisen kymmenen -vmoden ajal­la.
T^li lakaisi 548,000 eekkeriä
metsäalueeta. Met^yklkeiden l i i ­ku
määrä oli 47 eri tmipal.ja niis­t
ä melkein jkaikki salttuivat kevät
pnolella^V hnhtildusta heinäkuu-
Inm. Suurimmat vahingot oli tou-kokuTissa,
ja voittava!t ne vuoden.'
1910 metaäpalovaliiiigot, jolloin ei
vielä oltu klej/tu^ järjestelmälli­seen
metsien suojelenjiseen.
Vertailun vuoksi mainittakoon,
että viloden 1918 metsäpalomene-tykset
arvioitiin yain 1,000 doUa
riksi*
Tuntuu ihmeteltävältä,, että
.sivistys toisissa kansoissa vaikut­taa
niin vähän itse kansan- edis­tykseen
ja luonteeseen. Otamme
Kiinan esimerkiksi. /
Jätettynä itsekseen on Kiina
valtiolljsesti ja yhteiskunnallises­ti
kokonaan toivoton. Kiinalai­si
1 ta i)unt tuu kykyä ja t ah d on voi-maa
hoitaa itseänsä. Ile räpiste-
10 vii t: ku i n kala t; a sti assa voi matta
päiistiimihinkään, ellei joku auta
heitä. Ulkomaalaiset ovat Kiinan
ainoa toivo.
•la laiitenkin on kiinalaisten si­vistys
vanhin luaaiimassa ja maa
on tiheimmin ..asuttu maailmassa.
K iii 1; n 1 t a i d e j f) k k s i 11 tä ky k y oli
s a a v u 11 a n u t h 1 lo m a 11 a v a n as e ni a n
ja sillä aikakaudclla joka oli Koo­man
.va lian ku kistnmisen ja Anu'-
r i k a n 1 ö y (1 (•) 11 A- i 11 i 11 i i. K i i n a, t i es i
kompassista ja kii'ja|)ainotaidosta
jo vuosisatoja ennemmin kuin ne
Hni'opas^'a keksittiin.
•la tästä huolimatta, ei Kiiuassa
ole säänniillisiä. teitä, ei mitään
teoilisnutta, i)aitsi maaiivilelys,
ei a j a ri nni ka ista ha 1 Iit usta, .ei y-leistii
lakia M^ikä lakitieteellisiä
kouluja. St" on kaikessa satoja
vuosia Jäl('^sii muista sivistyskan­soista..
Kiinan kieli on niin alkuperiii-seilä
kannalla olevaa, että Afri­kan,
sydämessä, tuskin löytyy al­ku
pe rä ise m mii 11 ä; ka nna lla. ole vaa^
neelv.erilieimon kieltä. >Se. on yk­sin
k,e r t a i st a ja: k o k on aa n liieiios-
.tumatonta., jolla tuskin voi aja­tuksensa
ilmaista. . J a sellaisena
on se pysy]iyt jo tuhansia vuosia.
Jos mikään kansa on ollut, käyt­tämättä
sivi<itystänsä, on se K i i ­na.
TOIMENPITEET TALOtJDEL-LISEN
ELÄMÄN PARANTA­MISEKSI.
Ruotsin liallitnkselle oh jätetty
kirjelmä, missä ehdotetaan kidu­tuksen:
sulusta mistä, tuotannon l i -
sii ämi st ii j a v cr otukfsen la aj entä­mistä.
Sen ovat a11ekirjoittaneet
)uuu ta ma t arvossapidetyt politii-kot,
kansantAlonstieteilijät ja
johtavat henkilöt käytännöllisen
elämän alalla. Kirjelmässä muis­tutetaan
taioudeilisten kysymys­ten
tilasta Europan maissa ja
huomautetaan että parhaana kei-nojui
valitutan puutteen poistami­seksi,
vaitiovelkain lisääntymisen
ehkäisemiseksi ja tavarain hin­nannousun
lopettamiseksi on pi­dettävä
liiallisen kulutuksen su­pistamista
tuotannon lisääniistä
ja laajempaa verotusta.On Inioleh
dittava^ .siitä, että Saksan iMi
vallan .taloudelliset rasitukset ei­vät
käy niin raskaiksi, että ne ei­vät
jaksa niitä kestää. Ulkomais­ten
pitkäaikaisemmankaan luoton
myöntäminen ci korvaa ponnis­tuksia,
joita kukin yksityinen
maa saattaa.omien rajojensa si­sällä
tehdä asian hyväksi. Maan
luotonkäyttÖ on supistettava kaik
kein vähimpään. — Jättäessään
kirjelmää hallitukselle pääsi tuo­mari
AVallenherg samalla pää- jä
ulkoministerin puheille. Päämi­nisteri
selitti, että! hallitus tarjoo
aulista apua erityisen •finanssi-konferenssin
koolleki^tsumiseksi.
Kysymyksessä oleva ,mi«Upi-teenilmaisu
aiheutuu Amsterda­missa
viime marraskuussa pide­tystä
finanssikonf^renssista. Sa-mallaisia
kirjelmiä on jätetty Yh-
,^]i.stiijoJituu että aikojen kulutr
tna k i n J jin co Inii i m a ine _ yhä ka s-vaa
suuremmaksi ja liänen.]uonr
teenlaatunsa: merkitsee aina yhä
eneuimän - joka vuosi? Se johtuu
siitä että. hän piti maineensa puh­taana
eikä koskaan käyttänyt ky-kyän.
sä vääi'in eikä paninitmai-nettansa
vaaralle alttiiksi. :
.Missä: koko histoi'iassa voidaan
löytää esimerkkiä, miehestä, joka
.')li vain i'ikas, huolimatta kuinka
rikas . joka olisi käyttänyt voiv
maansa hyvän palvelukseen, joka
oi isi n iin el ii \'ä v ii m a .si visty kse.^-
s'i, kuin tämä rjröomaiden poika.?
M i Ivä voi m ak a s e.^-j m e r k k i si i t^i to •
tuuilosla että iacnne on suuTin
voima maailmassa. .
: Nuoiimies. joka alkaa elämänsä
piiatöksellä tohdii luonteensa pää­omakseen
]iv ;:'].na koko miehnn-
'' tensa pantiksi jokaisesta, tekemäs-tiiiin
sitoumuksesta. ei tule epäon-nistumaan
.vaikkapa ei voittaisi-kaa
n ina inetta eikä ri kkautt a. E i
kukaan mies tee todella suuria a-s
i o i t a, j () k a m e n et t ä ii luonteensa
koettaessaan tehdä sitä.
Luonne on pääomaa jota saus:err
m o ne t n u or e t ]n ie h e t a r \' os t el e v at;
liian vähäksi. He näyttävät, pane­van;
enemmän painoa, sukkeluu­teen,
oveluuteen, yltiöpäisyyteen;
V i e k k a u t e (^n, v a i ku t \ \ s vai t a au, y s-täväin
apuun kuin suoranaiseen:
i'eh el 1 i syy teen j a luon teen ]nih t au-ten.
Mutta miksi niin monet l i i -
kehuoneet ]naksavat äärettiimiä
mmnnia saadakseen käyttää; Vniev
hen nimeä, joka ehkeu: on ollut
kuolleena puolen vuosisataa'taik­ka
enemmä)ikini Sen tähden, että
tuossa; nimessä on voimaa ; että
siinä on luonnetta, että se .seisoo
jonkun asian j)uolesta. sen tähdeii
että se edustaa 1 uotettavaisuutta
ja rehellisyyttä. Ajatelkaapa min­kä
arvoinen on nimi nionien.suur­ten
nimien joukossa liikemaailT
•massa, jotka seisovat vankkoina
ja horjunuitta kuin (.Jiln-altar.
Eikr> tunnu oudolta että nuoret
miehet, jotka tietävätmäuui asiatj
yr i t tä v ä t ra k ent a a t oimensa viek-i
kauden, juonien ja kepposten pe-ru.
stukselle sen sijaan että raken­taisivat
sen luont(;en, Inotettavai-vsuuden
ja miehuuden ; vankalle
kailiollc'^ Eikö ole ihmeellistä
et t ä. ni i n m on e t m i c h et te k e vä t k o-vasti
ty()tä rakentaakseen liik­keensä
epävarmalle, heikolle pe­rustukselle,
sensijaan että raken­taisivat
sen rehellisyyden, siiorau:
toim iiina n ja 1 uotetta va isuuden
vankalle perustukselle?
Ei mitään ole koskaan keksitty
rehellisyyden tilalle. tSuuretiii-misjoukot
ovat joutuneet syrjäy­tetyiksi
koettaessaan löytää jota­kin
sen tilalle. Vankilamme ovat
täynnä semmoisia. , ^ ^
periaatteet, joiden mukaan me­nestyksen
arvoitus on ratkaista­va,
ovat oikeus ja. tasapnolisuu.Sv
rehellisyys ja luotettavaisuus, o-minaisnuksia,
jotka olivat Lincol­nin
tunnusmerkkejä ; j a juuri sa^
mas.sa suhteessa kuin mies poik­keaa
näistä periaatteista, samassa
stihteessa hän on kykenemätön
ratkaisema an tätä arvoitusta.
Jokaisen tulisi tuntea, että hä­nessä
on jotakin, jota lahjomisella
ei voida saada, jota vaikutusval­ta
ei voi ostaa: jotakin, joka el
ole kaupan j jotakin, jota hän ei
uhraisi eikä sen kanssa leikittelisi
mistään hinnasta; jotakin, jonka
edestä hän antaisi elämänsä, jos
se olisi tarpeellista.
Mies saapi vaikutusvaltaa ja tu^;
lee voimaksi maailmassa niin pian
kun huomataan; että kän seisoo
horjumattomana .' jonkun asiaii
puolesta; että hän ei ole kaupan;
ettei liän anna miehuuttaan pal­kan
edestä eikä mistään rahasuip.-
masta^ ettei iiän-vaihda sitä vai­kutusvaltaiseen
asemaan, että hän
ei anna nimeänsä mihinkään, jon­ka
takauksena häh ei vpi seista. •
Kuu Lincolnia'pyydettiin otta­maan
puollustaaksecn väärää
puolta eräässä oikeusjuttissa, sa­noi
hän : ' * Minä en voisi tehdä
sitä. 'Koko''ajan kun puhuisin lau­takunnalle,
ajattelisin: Lincolnj
sinä olet valehtelija, sinä valehte­let,
ja minä pelkään että unhottai­sin
itseni ja sanoisin sen ääneeni.'^
Ei kukaan,, voi u^koa itseensä;
kun, hän.tietää olemansa väärässä
omatunto hänen .sisällään alitui­seen
sanoo : Tiedäthän itsekin et­tä
olet petturi j sinä et ole se mies,
joka. .sanot olevasi." Tietoisuus
siitä: että ei ole rehellinen,'ettei
ele .se. mlk.si muut häntä luulevat,
riistää mieheltä voiman,' turmee-lee
hänen luonteensa ja hävittiiä
i t se I no t ta m ii k s en ja. itse k' n n n i oi -
tukseu^
Älkää viii)ykö epärcihellisessä
toimessa, mitä etuja ne sitten teil-
](\ tarjoisivatkin.* Petollinen me­nestys
johtaa teidät salakareille
ennen pitkää. Ne tylJsyttävät tei­dän
henkiset kykynne, turrutta-vat
luonteenne kuten kaikki,, jon­ka
omiitunto .kieltää.
Sanokaa isännällenne, joka pyy­tää
t eitä t e k'e m ään epä rehellisesti
että te ette voi tehdä työtä hänel­le,
jollette voi panna miehuutenne
leimamei-kkiä siihen, luotettavai-suuteujie
leimaa, kaikkeen .mitii
teette. Sanokaa hänelle että jol­lei
koi'kein,mikä teissä on, voi
tuottaa teille menestystä, niin ei
alhaisinkaan sitä voi.. Teidän ei
kaniuita parasta myydä itsessän­ne,
ku n n i a a n n e, mie huu tt an ne, o -
pärehelliselle ; miehelle^ taikka e-pärehelliselle
liikkeellei • Teidän
tu 1 isi pitää ajatustakin itsenne
myymisestä rahan edestä lonkka-uk.
sena itseänne kohtaan.
Päättäkää että ette ota maksua
mistään vähemmästä kuin olemi­sesta
nue kunnon mies.; että ette
lainaa kykyjänne^ kasvatustanne,
älyänne, itsekunnioitustanne pal­kan,
edestä valehtelemalla jonkun.;
toisen edestä: ei kirjoittamalla;:
hänen ilmoituk.siaan , tnyymällä.
luinen tavaroitaan taikka milläänj
muulla tavalla.
Päät täjvää. että mikä ammattin-n
e si 11 en oi i k a an, te a i j o 11 e s eis ta
jonkun asian puolesta ; että ette o-le
ainoastaan lakimies, lääkäri;
kaui.>i>ias, konttoristi,maanviljeli-j
ä, k'o n j;r ossim iestä i kka ra h a mies,
vaan että aiotte pyrkiä mieheksi
ensi k si. vu me iseksi ja ka i ken a i-kaa.
Nykyinen kurssimme ^
Rahanlähetyksille Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
Myös myymme panÄi-Qsoituksia (shekkejä) | markoissa yllä-mainitun
kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on' 15c. summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kauttaj jos sähkösario-malähetystä
ei eiil?:oises.ti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja| lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella: V . . I
EOREIÖN DEPARTMENT
HANCOCK, MICH.
Penistettu vuonna 1874. Varat yli $3,000,000
Kii\ioittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees-siimme.
SUOMEN KIRKON MARTTYY-RIT
PUNAISTEN HIRMUVAL-
•LAN AIKANA V, 1918.
Siuuuintaina-- tammik. 18 p:nä
pidettiin l*ohjoisinaitten kaikissa
kirlvoissa kiitosjumalanpalveluk­sia
Suomen saavuttaman v-apau-den
johdolta. 'Kolmen Skandina-vianmaan
ja Islannin kansankir­kot
tahtoivat siten ibnaista ilonsa
siitä, .että niit^ten suomalainen v si­sä
rk i rkko. nyt sa a ^y a paas t i toi mi a
vapaassa maassa j a kenenkään es-tämättii
liittyä , pohjoismaiseen
k i rk k oy h t eisktuit a a n.. Eri ko isesti
ansaitsivat sinä päivänä—päivää
ennen Pyhän Henrikin, Suomen
kirkon ensimäi«en marttyyrin päi­vää
r— muistamista ne suomalaiset
paj)pisiniehet, jotka Kristuksen
uskollisinä palvelijoina kaatuivat
kirkkoa ja kristinuskoa vihaavien
punaisten uhreina. On siis syytä
täälläkin muistaa, ketä nämä mie­het
olivat ja millaisissa olosuhteis­sa
he kärsivät kuolemansa. Seu­raavassa
teemme heistä selkoa':
1. Kalpa, Kaarlo JitUus(syiity-nyt
18C7; isä vahtimestari Kristii­nassa)
, Suomenniemen kirkkoher­ra,
oli ensimäisiä uinteja helmi­kuun
13 p -nä. Hänet oli vangittu
pari päivää aikaisemmin, mutta
päästetty vapaaksi ja sai silloin
kirjallisen luvan vapaasti liikkua
seurakunnassaan.": Luottaen sii­hen
lähti hän puolisonsa kanssa
sair askäyn n il 1 e'. uMolenima t van­gittiin
ja vietiin punakaartin esi­kuntaan.
Lyhyen kuulustelun jäl­keen
vietiin mies ulos ja ammut­tiin.
Vaimo kuuli laukaukset ja
aavisti pahinta, mutta hänelle va­kuutettiin
kirkkoherran olevan
turvassa. Vasta muutaman päi­vän
kuluttua sai vaimo määräyk­sen
viedä ruumis pois. Se oli ase­tettu
kirkonseinää vasten virslv
kirja kainalossa ja-pahoin raadel­tu.
^— Kirkkoherra K. o l i tunnettu
etevänä sielunpaimenena ja voi­makkaana
saarnamiehenä. Hän oli
I>alJA.n. käytetty"kunnallisissa luot
tamustoimissa jä oli hän erikoises­ti
perehtynyt köyhäinhoitoon. '
2. Levänen, Juhana Oskari
(syntynyt 1865, isä torppari Joki­oisissa,
Pertulassa)j Someron kap-palaipen.
Hänet ampui huhtikuun
l7 p :nä eräs inaäntiellä vastaan-tällujt
punakaartilaisjoukkue^ kun
hän ajoi rattaillaan mukana kaksi
pientä poikaangji..' Muutamia päi­viä
aikaisemmin hänen pappi-i&
nsa ryöstettif: ja.:hä,vitetiy. Päs-syvist
ä riveistä ja nuoruudessaan
saanut kärsiä köyLyyd. ja koei-telemuksista,
oli alaluokan läm-inin
ysiavä, joka kaikessa: katsoi
köyhien ja turvattomien parasta.
Saarnaajanakin oli hän kansan-omaineu
ja yksinkei-tainen.
Manninen, Adolf (syntynyt
1868), Vehkalahden kappalainen,
tietorikas, monipuolisen lahjakas
ja yleisissä tomissa paljon käytet­ty
mies, joka oli tunnettu oikea­mielisyydestään
ja lujasta luon­teestaan,
miu'hattiin. kauheissa 0-
losuhteissa Kouvolassa huhtikuun
20.p:nä yhdessä virkaveljiensä.
Vehkalahden kirkkoherran Tau-
.ben ja Haminan kirkkoherran
Renvallin kanssa. . ViTallisessa
kertomuksessa ilmoitetaan siitä
väkivallasta, jota he saivat kokea,
m.m, seurt^avaa: ''^laaliskuun 3
p :nä vangittiin rovasti G. A. Tau-be.
kappalainen A. Manninen ja
^kirkkoherra U. Rienvall. Heille e-sitettiin
ensiksi kysymys: " Min-kävuoksi
Haminan kirkossa pide­tään
rukouksia joka il t a i " ja sit­ten
: ; ''Tiinnustatteko .te vallan­kumouksellisen
hallituksen Kun
kaikki kolme vastasivat vjimemai-nittuun
kysymykseen kidltävästi,
suljettiin heidilt Haminan poliisi­vankilaan.
Kuitenkin pidettiin
vankeusrangaistusta liian lievänä,
jonka vuoksi heidät tuomittiin
pakkotyöhön. Heidiin piti puh­distaa
punaisen pääesikunnan l i ­kaiset
portaat, lapioida lunta ka­tukäytäviltä
j.n.e. Välistä pakoi-tettiin
heidät tanssimaan harmoni­kan
säveleitten mukaan y.m. Eri­koisesti
pilkkasi heitä heidän var­tijansa,
muuan kuritushuone van­ki,
joka kuitenkin lakkasi siitä,
kun huomasi, ettei mikään voinut
saada lieitä luopumaan kärsivälli­sestä
tasapainostaan. Jonkun vii­kon
kuluttua pääsivät he vapaiksi,
mutta vangittiin lieti uudelleen kausta, ja se herätti punaisissa le-hulitikuun
18 p :nä ja vietiin ka-' vottomuutta. Tohtori järjesti ar-tetussa
rautatievaunussa Kouvo­laan,
jossa heidät kauhean kidu-^
tuksen jälkeen" murhattiin pari
päivää niyöhemmin. Heidän sil­vo
t u t r u um iin sa kai ve 11 iin erää st ä
suosta toukok. 5 p :nä valkoisten
valloitettua Kouvolan.
4. Pajula, John Samuel, (syn-t}^
vyt 1865, isä käsityöläinen Jy­väskylässä)
, teologian tohtori, ni­mitettiin
Iitin kirkkoheraksi V .
1905, sitä ennen toimittuaan kou-lualalla
ja yliopistossa, yksi kris­tillisen
nuorisoliikkeen esitaisteli­joita,
eheä kristilliiien persoonalli­suus
ja harvinaisen . innostunut
saarnamies. Eräissä muistosa­noissa
hänestä sanotaan : *'Kuka
olisi voinut aavistaa, että rauhal­linen,
varovainen Iitin tohtori .jo­ka
pitppina sydämestään tahtoi
palvella yhtähyvin punaisia kuin
valkoisia, joutuisi yhdeksi punai­sen
pedon uhreista. Mutta tämä
osoittaa, että vilm kohdistui par­haisiin
pappeihin- juuri siksi, että
heidän toimintansa eniten katke­roitti
punaisia.— Tri P :n viime
päivät olivat levottomia. Pappi­lasta
ryöstettiin kaikki,'mihin kä­siksi
päästiin, kaikki hevoset, lehr
mät, ajoneuvot, viljat, heinät y.m.
Tohtori rukoilij että koti säästet-täisiin.
Mutta mitä enemmän ryö­värit
ottivat, sitä hiljaisemmaksi
hän tuli. ''Tapahtukoon Sinun
tahtosi," kuuli hänen vaimonsa
hänen sanovan. "Olkaamme rau­hallisia,
Jeesusta eivät he kuiten­kaan
voi meiltä ryöstää," tai
'•meillä ei ollut mitään, kun me
tulimme tänne, kyllä me vielä
saamme takasin", niin lohdutti
h ä n vaimoaan.Väliin hänet kuiten
kin valtasi epäilys, kun rukoukset
eiA^ät auttaneet. Erittäinkin oli
raskas j a vaikea viimeinen päivä,
tiistai huhtikuun 30 :s. Kymijon
toiselta rannalta kuuluijpari lau-kistonsä
kuntoon ja aikoi siellä
viettää yönsä. ^Mutta unesta ja
levosta ei tullut mitään. Kello. 1
yöllä saapui pari punaista; sanoen
olevansa valkoisia ja tahtovansa
j'arottaa pappilalaisia. Pian sen-jälkeen
saapui paikalle toisia pu-ilaisia
A'^ingitsemaan aikaisemmin
tulleet "valkoiset". He huusivat.:
"Tääll|ä on ollut lahtareitä; tulkaa
esikuntaan ! " Tohtori pyysi, että
hänet -ammuttaisiin heti', -mutta
mie^iet vakuuttivat, ettei hänelle
tulla 'tekemään mitään; häntä vain
kuulusteltaisiin. Ja. niin irroitet-ti^
in hänet ja vietiin... Ruumis
löydettiin vasta seuraavana lauan­taina
erääs/ä pappilasta kilome.tr
:*in päässä sijaitsevasta järvestä;
se oli kiven avulla upotettu poh­jaan:
• Todistuksena hänen kärsi­myksistään
tällä viimeisellämiat-kalla
oli pari sapeliniskua päähän,
pistinhaava rinnassa y. m. Niin
kohdeltiin Suomen kirkon parasta;
pai veli j ala kapinan kaupunpäivinä
v. 19iS."
5,;^ Päiviö, Otto Verner (synty-nyti
1869 isä köyhä seppä Hämeen
linnassp), Luumäen kappalainen,
joka itse köyhyydessä ja kurjuu­dessa
kasyaneena oli köyhien ys­tävä^
innolla antautuen seurakun­tatyöhön
ja kunnallisiin toimiin.
Huhtik. 5 p :nä hänet vangittiin ja
vietiin seuraavana aamuna yhdes­sä,
lukkariin ja erään kansakoulun
opettajan kanssa Kouvolaan. Mir
tään syytä hänen vangitsemiseen­sa
ei^ tiedetä olleen. Eräässä vi-ra!
llisessa 'jjcertomuksessa sano­taan:
"E^än oli ystävällinen pu­nakaartilaisia
kohtaan, ei puheis­sa
milloinkaan kosketellut heidän
hommiaan ja noudatti kaikessa
tarpeellista varovaisuutta, antoipa
joskus/ iftiokaakin heille keittiös­sään.
"' Toukok. 7 p mä kaivettiin
hänen ruumiinsa Kouvolan " Veri­pellolta
",;|Oikea korva oli leikattu
pois ,oikea silmä kiskaistu <ulos
. . . TILATKAA ...
Canadan Uutiset
Tilaushinnat:
Canadsassa:
iKoko vuosi $2.00
Puoli vuosi 1.25
3 kuukautta . . . . . . . . .65
Yhdysvaltoihin ja Suomeen:
Koko vuosi $2.50
Puoli vuosi .... 1.50
; Tilataan osoitteella:~
CAfTADAN UUtiSET,
Boi fort ArUi]dr, Ont
TILAUSLIPPU.
CANADAN UUTISTEJT TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT.^ CANADA,
Myötäseuraa $ CANApkN UUTISTEN ,
vuosikerran tilauksesta,; joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori ^. • • • • »-••»( •
Aatu eli Box NÖ.
Valtio
Slainitisaa.onko tilans uusi eli uudistus.,
^ -tl
. . V
' M
'•.4