Canadan uutiset, January 3, 1924

              ii;
rÄuomalfilueti sanpmalehd C^adaasa,
. ilmostyy Jokaisena Torstaina.
ei The Canada Ne^s Publishing Co.
TlliÄUftMINNAT:
Canadaänii $2l5p koko Tuöd*^ita»
vuodelta,: 76c. 8 kuu-senttiä
kuukaudelta.
:in.50 puolelt
^'kaudelta Ja. 2
Yhdysvaltoihin I Ja Suomeen: $8.50
i;bko vuodelta Jä $2.00 pu(4elta vuo*
1LM0IT|y SIINNÄT?
; i €0 senttiä pä Aatuumalta kerran ju-
•'lalstunar Pitempiaikaisille Ilmo
jii^ kohtuullinen alennus. Hälutaantie-
'\6- Ja ritmejnmuuttöllmotukset 76 sent
iitläikertay $2.00 kolme kertaa.;; Nalma-
; :ilmortuk8eti$2iOÖ, kerta, $3.00 kolme
Bertaa.; ATaiölIItto-i'Jä klhlaus-llmöl-
^^j;^8et 6Ö,c palsfatuumalta. Kuolonil-moftukset
$2.50,"m^ $3.00.
iifeyntymäämöltukset |i.50. Avioeroll-f
moitukset $2.00.
Pöytäkirjat/ tiliselvitykset, Kerftys^
5»luettelot, luento-Umbltukaet y. m. 80
senttiä tuumalta.
i l Uutlsteii Joukkoon aljotulstallmoi-
• luksista peritään 15 senttiä riviltä.
. c Plehimmänkln Ilmoituksen hinta ön
- • 50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntiBmattoinlltäv
i i Poliittiset. ilmoitukset $1.00 . tuur
'^;€ialta."• f ;v: • V : - ; / ' ^ " - i i ' -
j i ; Kalkkr liikkeelle aljotut; kirjeet, tl-
? taukset f Ja rahat w^at lähetettävät
\. »soitteella: ' ^ '
tr CANADAN uUTfSE;;r,
• Port Arthur^ 'Ont., Canada
•V Canadan UutiflJsta lafnatCaesBa or
:rlähde malnittavaiiif ' >
Osoitemuutoksesi tuleo Ilmoittaa
lehden ko^ittqrlinise^a vanha että .un
•il3l"'ösolte/:l|:3^v'.:-:^l^ ';.; ••/'..::/:/'.
•f- Tht! Finnish Newspaper in Canada.
l^iiblislied every Thursday by
;v The CanaxJa New^ Publishing .Co.^
\, •. H Erlck J. Korte, ^an^ger.:^
' 1 Lauri 'Maunu, Edtfor.
News Bldg;,; I Port Arthur, Ont.
koisia piirteitä, jotka ne asetta­vat
ansaittuun asemaan muiden
taideluomien rinnalla.
— Joulukuun'2 p:nä kuoli Ilel-singiesä
yksi Suomen tunnetuim­pia
ja tunnustetuimpia lääketie­teen
edustajia, täysinpalvellut
professoi-i Robert Tigerstedt,
l i a n oli syntynyt 1853, suoritta­nut
lääketieteen lisenssiaattitut-kinnon
1880 ja tullut lääketiat.
ja kirurgian tohtoriksi seuraava­na
vuonna. Vuodesta 1886 hän
toimi Tukholman Karoliinisen
medikökirurgian korkeakoulun
vakinaisena profo.ssorina ja tuli
vuonna 1900 Helsingin yliopis­ton
fysiologian professoriksi. U l -
komailia hän saavutti suurta ar­vonantoa
tullen kunniajäseneksi
moneen europalaiseen lääkäri-seuraan.
, • , CANADANM . iiUUTISET
, !•- v-pVnrr;pfi and re4d In every Finnish .
hofnr ihf" Doirllrilon. It Is the only'
• ^ dlr-^-r- /artvf'rt(sln^f medium for thoe©
f r . r f c n i r e r s and merchants who.
. : t v i ^ h in ci-^ate andlbuild a protitable
r^r:'.nf.n<^nt demand for their prod-
,'*, 'icr^ ."X^ nvprchandis^e by.the large and
; evr-r .-;^^^Hii|r Finnish population resld-
\ ir.fr In Place yöur trial ad-:
: .:•, '.'O ti m r: lu • a ri '1 t results.
; (f ver n r n r e p 50c -per in oh; ^
" • P)I'1^':vl' «I.no per IncU. : .
A5!vfr;:;;^:''>pnts must reach our ot-
, •'•'•>?• X \ ; -i::^ noon to appear on
'pf''-n j pi^loe In Canada $2.50
f,,.;- vf!T!r.. T'nlted •: States aiid other
. ^:;r^-^:?^- $3.11' per year In advance.
^ —^ Uutta vuotta ai ottaessa an
pyytää Canadan Uutiset voiyan-sa
sen telidä siinä toivo.sKa, eitä
tämän / maan kansallismieHsel
suomalaiset pyrkisivät entistä
kiinteämmin .keskiItämään heii-
\' iset. voimansa j a yhtei st a • h y vii ä
kohti: t ä h t ä ä V ä t t a r k o i f u k s e n sa
.jonkun määrätyn keskipisteen —
«vaikkapa m. m. tämiin leliden —
.•iui)iirill('. Erillään toimicssam-mc
ja . a sk a r rel 1 essa m me emnu'
kovi n k aan «u uria voi ä i k a a ns a ir­vi
a , mutta yi i ty n ei n ä mu()dostam -
lue nielkoisen yaii*«iin. Kohott>f-
•'' a. valis tay a toi min ta, - ei soke a
puoHiekiihko, • on se energia, jo­ka
meitä näissä, oloissa ylöspäin
nostaa ja valoisamman tulevai-liittynyt:
erittäin vaikeasti rat­kaistavaksi
nykyaikana, jolloin
synty väljyys on kohonnut sodan
edelliselle tasolle ja siirtolaisuus
olosuhteiden , pakosta pysynyt
veiTattain pi(2nenä.
Venäjää kuvataan saksalalai-selle
yleisölle inaanaj joka hy­västi
voisi elättää 15 miljoonaa
saksalaista, mutta siellä vallitsc-van
neuvostokoniennon vuoksi
ön siintyminen ollut hyvin va­rhaista.
aCtelä-Amerika on töinen
maa, jota sanomalehdistö pitää
-saksalaisille • soveltuvana asuin­paikkana
. }ixitta f Yhdysvallat on
toistaiseksi ainoa maa, . jonne
saksalaiset todella näyttävät
haluavan siirtyä, iterkit viittaa­vat
sii lien syuntaan, että> saksa-lai.
sten siirtola i.s-osamäärä, GO,-
000 henkeä, tulee t a y 11 y m ä ä n e n -
nen;.siirtolaisyuoden loppua. /:
... Saksassa on paljon nuoria me-kanikkoja,
jotka kaikilla mah^
dollisilia keinoilla koet tavat saa­da
kokoon niin paljon varoja, et­tä
VO I vat. 1 li n astaa- itselleen pilej
Un Amerikaan. Sinne päästyään
he lähettävät pilotin kotimaahan
jäänein e ; siilui laisi 11 een ja ysfä-villeen,
V j-otta, nekin pääsisi vät
A tl a ntin-takaise^ni;' "luvattuun
täsäim
ntered as': second'.cla88 maM mat«
Otz. 1.. 1'915, at thp Post Office;sit
Arth<jr. Ontario,'Canada.
THF A IM OF THE CANADAN
' UUTISET. ./
To heip preserve'] the Ideals aftl
'cred trJSdltions thls, our adopted
' •>i:'Tt-y. the Dominion of Canatia: To
i^sci||/e (ts Iaw8 and 1 nsplre others to
gop^ct' and obey them: To strlve
dneäslngly to qulcker the publlc'8
jense pf ciylc duty: In ali yvays to aid
m. making thls country greater and
Petter thanwe -found It. :
(•'y',-,::-'^] Tahdon velttous on .syyiiä
kaikkeen meidän heikkouteemme
; j a kykenemattömyyicecmme. —
J . J. Rousseau. ] 1. '.
• • ; -— Ilman Jumalaa ei voi elää.
A Jumalan tunteij^ineii j a e l ä n en
• bvät samj
i Jumala on c*län^
anar,|oisia . käsitteitä.
^" — Leo Tolstoi.
1 — Kun 'kaikki kiiy ympäi'i; «on
onni vain salanui, .joka 'leimah-
' taa elämän vk.sitoikkoisessa hä-'
' märässä. Siniles.:; i.
Ylipää4(fmättöiniltä. näyttä­vät
vaikeudet ejvät- ainoastaan;
'meitä opeta, ' y]fjan- valmistavat
> tuleviakin , koetäfelemuksia vas-taanottamaan.
Kun ihminen havahtuu huo-matäkseensa
tr
•gi, on se merk
ieensa Jvuuluisak-
\ i . siitä, että hän
'.ei ollutkaan nukkumassa. ; •
— Muistakaa aina, että kas-
.! vonneV on ilmoitus Se näyttää
yleisöille mitä henkisiä ja moraa-
. , l i s i ä tayaroita teillä on tarjotta­vana.
sen ehdokkaan vaa
litappio Kentin piirissä, Ne\v
^ — Voimakkain keino varihen-
- '^ii mistä vastaa nj on rakkaus,
inkkaus työhön,, rakkaus kans­saihmisiimme,
rakkaus kaikkeen,
kkaus on suHrin elämän uu-dest^
isynnyttäjistä. Se herättää
^'.läloimraat tunteet, hienoimmat
aistimukset ja parhaat ominai­suudet
ihmisissä.
p.f. :•
tftlyitä, joiden joukosa kuuluisan
suomalaisen taiteilijan' AxelOal-
.p-^:,::, len-KaJlelaiLl^ ^ OD
4 ; h u o m a t t a v i m p i a , Iciiicago Tri-
J\. bunen taidearvost^ij^ on 'hänen wimmmää läuksistaan anta•nu t -e riko^i-•-^.-^
seit la
c 'deten ,että Gallen-Kallela on ny-
Kl ci* 'seii suopean lausunnon siinä, to-
^jfep-v^^v^ jäy e^tä-^
Br un s wi e k hi nia akunpa s s a a sei­taa
Kingin niinisteristön vastu.s-tusrylimien
armoille, jos iiämä
haluavat tilaisuutta käyttää hy­väkseen.
• • ]\I u tta niin e i. k uit en-kaari
vielä tule tapahtumaan,
joskin • edistyspuolue: painostusta
harjoittamalla saattaa pakoittaa
hai ii t uk s en m y ö n t y i n ä ä n erinäi­seen.
, lainsäädäntöön ja myös
mennä niinki^rjntkälle, että tu­loksena
o n perinjoöhjaisia, muu-
'toksia -tariffissg,.
Tariffiasiässa ei 'konservatiivi-henkaan
puolue ole samaa miel­tä
jtiallituksen politiikkaan näh­den,
inutta edistysmieliset, jötka
aina ovat selittäneet kannatta-;
vansa alhaista tariffia, eivät eh­kä
epäröi kiinnittäessään haUi-t
uksen h no miota vaatimuksiin,
joiden ' tarkoituksena oh alen»
nuksen saaminen kaikille farma­rien
käyttämille tavaroille. N '
. Kentin vaaltitappio on suora-;
nainen isku Älackenzie Kingin
hallitukselle. Sen inerkitystä ei
suinkaan • vähennä juuri vähän
aikaisemmin hallituspuolueen eh­dokkaan
häviö IIalifaxissa,koska
täytevaa;leissa ei tavallisesti, val-
Viime kuun 18 p:nä avat­tiin
Chicagon Taide-instituutissa
eräitä mielenkiintoisia taidenäyt- Jassaoleyan puolueen ehdokas o-le
tullut syrjäytetyksi. Vastus-tusryhmät
näkevät siinä viitta­uksen
hallituksen yallästaluopu-miseen
iennen määräajan päätty­mistä
ja vähentyneen kannatuk­sen
uusissa vaaleissa.
— - "Mikä tulee keinoksi Saksan
liikaväestölle, ; 2a • miliöonäUe
hengelle ? Tämä kysymys on -ke-maahan."
Siten Saksa menettää
sViuroii määrän . kaikkein työky-kyisintä
väestöiiän, joka talou­dellisiin
huoliin, [)uolueriitai-suuksi
in ja m u i li in e piin ormä a 1 i-.
siin olosuhteisiin väsyneenä etsii
itselleen edullisempia asuinsijo­ja.-
Z-:-^^
Saksan suurenmoisen, tcollisuu-;
den . j a la iva kuhni i )alvcl.u k s essa
o]eva työväesiö 1 asketaan 25' m i i
j 00 ha ksi hengeksi.. J ärj estyn e e i i
tyiiyäen todellinVn lukumiiiirä
taaseii arvioidaan? i.')miIjbonak-si.
Siirt(>laiset . lähi e v ä t . juuri
näiden ' 1 nokkien keskuudesta.
Mutta • nykyisellä ii n ollen c i
maasta siirtyminen anna ratkai­sua
:Saksan liika-asutuskysymyk-seen,
jo n ka Ve n ä jäi t ä sekä m uis-tak
i n E nro pan ma.isl a tplvan n e et
pakolaiset tekevät vieläkin vai-keammak.
si.:
. — S<i noma I eli d i 11 e a n t am a.s-saan
ticdanannossa lausuu auto-teiitäilija
llenry Kord. jota;' ta­van
takaa on mainittu n.iälfdolii-sena:
ehdokkaana . Ylulysvaltain
presidentinvaaleissa, että hän ei
missä ä n tapauksessa h al.ua < ryi is
ty ä y ä stu st a m aan ny I c y i ^ i / pre
sidenttiä:.. .Calvin Coolicf^i. On
•n i m i t tä i h /) o k se en ki n varma asia
e tt ä y i i m ei n a i h i 11 u, jok a presi-d
en tt i Ha rd in gin ku oi e in a n kai 11 -
ta pääsi: Yhdysvaltain korkeim-;
ma n virkamiehen asemaan, yrit­tää
saada rei)uhlikffanTen niuii-tykseri
tulevissa; vaaleissa. ' Ja
siihen häiiellä : kaikesta päättäen
oh varsin suuret, inahdoliisuudet.
" *' Buumin';'.Mr . Fordin .eIid0k-k
uuden hy vii ksi pa ni alul Ie erä H
I iän en henkii ö k o 111 ai nen y s tä v ii li­sä
ja i h ai lijaiisa, joka heti sai'
käytettäväkseen ; Foi'diii ;myyihä-m
ies ten armeijan. Toi m in t a si t--
ten 'jatkui täydellä: höyryllä ai­na
tähän .'saa k ka, • : jo Iloin .Mr.
Ford itse ryhtyi asiaa tarkeni-'
min harkitsemaan «ja avustajieh-sa
intoa 11 i 11 i t s e m ii ä n. IJO pp u j e.n
lopuksi^ hän :tpdenn|köisesti yc^
täytyy syrjään koko/Ivilpailusta.
itse kutäkijn aiwostaiftaah ansion
mukaisesti. Moninaiset suuret,
kireät asiat ja puolueiden kes-kuuksissa
va lii t sev at ristiriitai­suudet
kai 'vaikuttavat sen, että
presidentti Coolidge joutui;-aivan
erikoisen huomion esineel«5i,' et­tä
hänen puhettaan . odotettiin
tavallista kiinteämmin jännitty­neinä.
:'; 'Nyti hän on sen pitänyt
ja kansan keskuudessa vierivät
arvostelut, niin kirjoitetut kuin
suullisesti puhututkin, y: ' ^
Lienee sanomattakin, selvääj
e t t ä ; jos demokraateilla :"ei olisi
mitään aihefta- inuistutjiksiin oli­si
puhe o l l u i joko vallan arvoton
'tai ylioivallinen. . ]\lutta yleensä'
ovat maan ajattele vi mniiksi ja-arvovaltaisiinmiksi
tunnetut luui-kilot
myöntäneet presidentin pu-huhe.
en arvokkaalla ,selväpiirtei-^
seliä tavalla^: myöntärieetv h^
lausune en- äjatu ksensa n'i in h a r-kitusti,
Vettä kchellekään ei ole
jäänyt • ainoastakaan tulkitu.sta.
asista muuta kuin yhdenlaineii
käsitys, se, jonJ\a; puhuja tahtoi
ilmilausua. N-äin arvostelevat
monet niistäkin, jotka • poliitti­sesti
kuuluvat . Va.stakkaiseeTi
puolueeseen; Eräs huomattava
kritiikko .sa noo Iiii nen i)uliuneeti
tyynes t i k u i n . (JI e vei and, •: sei vii-piirteisest
i k ui.n ^ K o o sevelt, v ^ ja
kuin i;incoln, jolla oli puntin ma­ton.
. luottamus kansan viijiit.tö-luyyteeh
jaV uskoili.suuteen; "Hän
pi lää k i in 11 i. päiimää riistiiiiii k a t -
somat la oi k(\;i 1 le t a i va sem ma lie.
«aiioen siipraan- jn peittelemättä.,
kniiiijoille- niikä^ on hän(>n mie-
1 i 1) i te en sii I^a ns a-il ja -hali itu k sen
•;edessii()h'v.iin,; imhditt^ tu­le
v iin kysyn i.yk siin .iiiitide n 11 ä-neli
ii on iisk a ll-iist a j<.) I.i t oon. 'ry li-tyiikseeuv
.jonkö* .seuraainisen;' tai
hyi kiiä inisen saa-ya t i );i ii j i ii ii-joh­detta
vat itse.; ;;^- • • ^
IJeptihlikaanien joukossa on
ky.l ijikiii lieii k il iii lii. jo-t-ka ikään­kuin
tuntevat silitetyn selkiiiinsii
vas ta k a rv a ai i. II (\ o va {: ta.k' e r.ti i-neet
siilien • tai tähän kohtaan,
mutta k()konai.--nu.dess{ian on a-
. vajnispi 1 lie sii ily tt änyt; e hey t («nsä,
se. 011 hyviiksyttävii sellaisenaan
tai' hyi jiitt ii vii sellaisenaan. Kan­nat
taiiec.' inäinitä... elt;ä .kun sel-
'lainen lehtj kiiiu::on• X('\V York
Tim es, e hdo ttoinästi m aa n a rvo-valtaisimpien
sanoinalehtien jouk
koon luettava painotnole ja/ sa­malla
demokraattien äiincnkan-n
a t ta ja; an t a a iuniiust u ksen.. j) u-
-heerie,' täytyy sen olla. ansiok­kaan.
San()0 liä-n-: . - •
''Puhe • OiSoit.taa ensi luokkaista
'p.oliittist en ; asioi den ; käsi 1 tel y k y--
kyä. . Mr. Conlitlge o.iv osoittanut
öIeva/hsa puolueensa tiiysipätevä
johtaja; Hiin on: esittänyt sill.e
ohjelman, jonka sen täytyy, ko­konaisuudessaan
hyväksyä . t ai
kumota. Hänen jehuansa on
jo saanut j)sakse,en suurta; vasta­kaikua
ja sen . inioltyjien ;,i<)iik-ko
on yhä kasvamassa.'',A
.;':.^ronet'iiiuut luotettavat'lelidet
ovat lausuneet; samahtaiiai.sia a^r-y()
steluja, jotka' vas.takkaisejta
p u oi el t a anne ttiiina ..ovat. sit ii;kin
nmrkitykselliseinpiä.'. Niillä re­publikaanien
' * radikaaleilla
jo tka • a ikova t 111 U^vis.sa l va ai eissa
kilvoitella •; Valkoiseen • t.Talopn
pä ä se m isesta Cö oi idgeii 'kn nssa,
tulee olemaan vakava vastus e-ssäiin./—
(OPS.) \ ;
mi tien yhteiskunnalliselta kehi­tykseltä,
tijrvautumaila . sotilas­diktatuuriin.
';•• Kumpainenkin i l ­miö
pn ollut mahdollinen ainoas­taan
maissa, joissk kansanvaltai
suus ja pärlamentarisini ovat
rappeutumisen kautta joutuneet
huonoon huutoon, samalla kun
maan ialouselämä on sodan vai­kutuksesta
järkkynyt perustuk­siaan
; myöten. Viimeksim;iinittu
syy' ;:«! kuitenkaan enää pitäne'
paikkaansa . Espanjan suhteen,
joka niinkuin muutkin puoliieet-tomfit"
maat, lienee sodan aikana
suuresti vaurastunut,. mutta on­ni
stuneideri esihierkkien, viimek-si
italialaisen, v()ini;a on tietenivin
kerta v kerral ta t uUut yi iii sini -
rem maksi. - ^ • v!.-
Olisi muuten ilmeistä sokeutta,
jos; kieltiiisi, että kansanvaItai-:
suudella ja parlanienta rismilhr,
silloinkin kun ne övat; parhaassa
kukoistukses.saan, on vikoja, jot­ka
voivat antaa aihetta yhä l i -
säy tyyli iin . t y y t y m i i t tl) n o • \ • t e e n..
Sellaisia ovat taipumus lykkäyk­siin
, pää m iiii ra in e pii selvyys, pik­kumaisuus,
kallis lehottoiniiusj;i
ai it uin en ; epä on ni stu mi ne n : ; e ri
laisten yhieiskunuallisteii ihan­teiden
. tavoittelussa. Innokkaat
hii.(list rist eii/^stii^'iit t unteyat; ai •:
k'a a inyöten pettymystä sen vii-liäis(
Ml V- pro sentt iluvi in:. j () 1 id osta,
1 n i 11 i n ^ t n 1 okset- n o u se v at. kun . iii i -,
Hu vertaa, kauilopiiheisiiudeii ru11-
saskiitisiiii \ liiliaiiksiiii,: .ös
nieiuM lii vät rohkeutensa ja joko
kokonaan luopuvat lieliniitt^ias-t
il i lian t ei (lei i h a pui 1 usta tai sui s-tuvat
sovinnaisten ohjelmaiii vii-linpijäuiät
tiimiksi kaniiattaji.k.si.
Silloin täi löin esiintyy kiiiteii kiii
mies, jpka/kovaköuraisest-i sysäii
kansan vai it ut t i eli ii ii n ja ryiir
tyy "suoranaiseen toiminkaan."
Niili kävi VeiiäjiilIii. .Toisilla ta-
! 10 il la t a a se i r. vall i tse e syvä o\ > ii -,
luuloisuus kansan valtaisuut ta
kohtaan, senvuolssi,: ett il. s'e: uh­ka
a voima.ssaolevia etuja ja nui.-
kavuuksiii, tai • sen johdosta, et iii
sitil ej)iiillii.än. liian, myöntyväksi
ai e m p ien k a nsank erroste n n i el li-avil-
le va a ti m n ksi I le ja h aliitto-niäksi
. tarttumaan ha 1 Iitusolijak-
.siiu lujin; kourin sentähden, et f ii
luja hallitus herättää ())ii'hie]U'-
viiä. tyytymjittöinyyttii. — toisin
.sa noen ; 1 ii *i n ' m ie 11 yt t ä i.i i i sliä 1 iii -
• sek.sj. Niiin oli laita. Italiassa
enemmän. Se opettaai köyhälis­töä
uhraamaan kaikki bolsheviki
valtion hyväksi, ja sen kannatta-jat
uhräavatkin henkensä, muka­vuutensa
ja vapautensa ncuvos-tojohtajain,
käskystä. / Kaikki
bolshevismia; koskevat liarhalas-kelmat
johtuvat kyvyttömyydes­t
ä nähdä tämä perustava tekiji.i
sen luonnonlaadussa. Sama hen­ki
elähyttää fascismia Italiassa,
ja niin kauan, kuin se on olemas­sa
tulee bolshevismi ohjaamaan:
iän, lascismi Jtalian kohta-
Mutta molemmat nämä
järje.stelniät ovat kuolettavia
kansanvaltaiselle ; hallitusta vai le.
Lenin ja Mussolini halveksivat
kiimpaiueiikin yhtä paljon parla-^
menttarismia. Mussolini on täy­sin
tietoinen siitä, että menette-a,
jolla, hiin päii.si.valtaan,o
insn kurssimme r
tyksille SUOMEEN
: ^ Myös m p m m e pankki-caoituk
sia (shekkejä) i n ä r k ö i s s a y UI
mainit. • kurssin jälkeen j a erikoi
sia, Ifplmen prcsentin ;.korköa Yfy'.
tavia* mfitkustajien Shekkejä dJ-lareifesa,
jotka Suomessa lunar *•
ta^n 'l^iellä voimassa-olevan doV»»
r i i kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilk
li jiiukaclma. Leninin menettelyta /. pohjin ^^autta on 15c. summilJp
vasta, ivuii Italian-viim
leistcn. vaalien jälkeen ilmeni, et­tä
parlamentin 400 jäsenestä ai­noastaan
3(j tuli o l e m il a n Mur
nm
iriiltä n^itään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut ;sähkoteitse
känn ä t t ä j i a , mai-ssi h äiti $3.56 'kaikilta summilta.;
OB
Coölidgen avajaispuheen
jälkimainigit.
Kaikkien Yhdysvaltain presi­denttien;
ensimäisiä avajaispu­heita
kongressille on aina pidet­ty
ikäänkuin puhujan henkilölli­senä
heijastuksena, jossa hän tuo
ilmi harrastuksensa, näyttää ky-keheväisyyteilsä
ja esittää maan
eduskunnalle" näkökantansa ii i i ­ii
in .l?5^hymyksiin nähden, jotka
ovat vaitiollisesti ja poliittisesti
päivän tärkeimmät. Jos puhuja
on onnistunut esittämiiän aja-sensa
selvin piirtein, voinut yin-märtäuiyksellä
käsitellä vaikeita,
selyä,näköisyyttä vaativia .dipjo-maattisia
ongelmia ja muuten
kyennyt- tyydyttämään kuulija­kuntaa
esiintymisellään, on . yh­teinen
mielipide tunnustanut hä­net
tehtävänsä tasolla olevaksi
henkilöksi. Vastap^Tolilelaisetkin
ovat siinä tapauksessa olleet val­miita
. antamaan sen määrityn
tu^nnustukseri, mikä tässä tapa­uksessa
; voidaan vaatiakaän, ta­junneet
f ennenkaikkea sen, että
maan hallinnon k o r k ^ m a l la
paikalla istuvaa henkilöä; tällä
kertaa on kohdeltava, niinkuin
kohi^ellaan miestä, joka kykenee
10(),r);0() .faseistin. etunenässä Koo
. maan pancmaa-n pärlamentaris­ini
ä viralta. Tultua an n im i tel yk­si:
piian i i iii ste;' i. ksi, 1 iii n oh j e h i la -
|)iiheessa väitti ellei hänen j)U0-;
lueensa halveksi pa i-lanient 1 ia.
ni ut ta;; paria m e ii 11 i oli ^ se 11- i i i i el es -
tä melkein: lakannut olemasta jo­takin
1 nerkitse\-ii iiiitter.i; k11o 1 e 1 -
tavaili ' haa vain vaikut iiks<'sla,
j()tka syndikalismi ja •jiriirniilis-t
iikka... oli vat siihen isken eetJ
N i i l i en . uii.^^ien vaal ien . a i kana,-
jot k a: 1 i iin aikoi maaile antaa, i .n-
Iisi parlaiiKUitl i jälleen iniio;lo>^
tumaan, eläväksi voimaksi. VAI
• ki e 11 ii; kansalt a •' .1.0 pe 11 i M i isso -
l.in.i, " j n s murinurandi : {najnse-;
niiseii oikeufla), mutta ; ..lutii Vei­saa,
l i i o i l e l l a . ' > .'J
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin: kautta, jos sähjiösänoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetÄ.
Osoittakaa lähetyksenne vai»
taanottajan 'ja lähettäjän osoifc ;
teelia - varustettuna osoitteella
-.1
Foreign Doparfment
HMTCOCK MICR
BOLSHEVISlVtt JA
FA^CISMIi
: ^laailmansodalla oh ollut inon
ta valtavaa vaimollista ja taioii-dellistä
seurausta,, mutta merkil-lisimpiin
kuuluu taantumuksel­listen
liikkeiden kasvaminen yli-:
voimaisciksi 'muutamissa: mii^
Tällaisia . pyrkimyl^siä on kahta
päälajia, mutta yii.tre/.stii niille
iriolemmiile on kahsaiivalXaisuu-
(len j a; parlamehttari-s r i in j oht a -
vain Jg^eriai'tciden": syrjäyttämL
nen. > Sekä bolshevisini-että; f^^
eismi ovat, navoiteiiessaan piiin-vastaisia
päämaaloja, turvautu­neet
yhtäläisiin väki^Xfiltaisiin
keinoihin ja- niolemmat.^bs no
jäisivät pysyväisiksi, merkitsisi^
vät ; taantumusta asianöinai*sen
maan yhteiskunnallisessa elämäs­sä,
vaikkakin, kuten isanottu, a i-van
"päinyastalsessa mielessä.
Kun bolsilievismi. pyrkii pää mää
räänsä, kaikkein ihmisten ehdot­tomaan
tasa-arvoisuuteen, köyhä-listöÄiktatuurin
avulla, armotta
tuhoten :^"vuosituhantisia yhteis-kunnallis-
sivistykselUsiä arvoja,
korvatakseen; rie - uusilla, .niitä
niuka 'paiemnjillja' ,.
.Meidän aikamme •^tiurin ias­eisti
ei: ole ^ .M ussol ini, vaan Le­nin.-.
ITiin oli ensimmäinen, j.oka
asetti Ty .\'s i 11 i s e 11 v o i m a n • k a ns a n -
valtaisten vaalien ;sijalle;k'änsan
vahaisessa vaitiossa. • . Bolslievis­mihän'
ci ollut valla n k uiiio us,- j o
ka olisi. tähdiltty tsaarismia ja
suuriruhtinaita vastaan, • vaan
vallankumous,/ joka kukisti toi­sen
vai la n ku m on ksen, joka jo oli
kumonnut vanhan . hallituksen.
.Venii.jäliiin oH :tasavalta, •tsaari
vankeudessa, vi [\ n e iset e lossa o-
1 e y a t s u u r i r u h t i n a a t 111 a a n 1) a oss a,
yen iiläi nen m aa taka ya ri koilu ;j a
ja ('ttu tai Oli po i k-a tn - k es k en, en -
nen kuin Lenin tarttui hallitusoli-ja
ksi in. M ii n 'nou.si . kalunaan
uiitta pa rlanuuit la a rist a hali i tu s-t
a vastaan,, jon ka e t iineniissä oli
sosialisti iKer^nski. Lenihiä ru­pesivat
iljettiimaan ne kaunopu­heisuuden
Volga joet, joita vi rta-si
erisiniäisestii va 11aiikunioukses-ta.
^Loppumattomat piihcvirrat,
jotka eivät koskaan, jäätyneet,
eivät kuitenkaan olleet; pui^ieh-duskelpo
i si a. ; .Ne eivät aika aii-s
a a n e et i ni t ää n, no e iv iii inuiit -
taileet• mitään, ne «olivat Vain
joutavaa laverrusta. Ei tahdot­tu
sotia, mutta ei solmita^ rau
haakaan.^ Mutta tämän hallituk­sen
takana oli;^ kuitenkin Venä­j
ä n 1 a il 1 i ses t i , y a 1 i 11 u j e n k a n s a i i -
edustajain valtava enemmistt). :
Lenin ha 1 veksi kuiten k in kaii-santahtoa
yhtä paljon kuiirMUs-solinikin.
'Senyuoksi kokosi luin
puoluelaisensa armeijaksi, joka
teki lopun juuri luodu.sta. paria-menttaarisesta
järjesteliniistii.; ja.,
•asetti sen sijaan järjestettyyn
fyysilliseen voimaan noja n tuvan
Grpmwell-hallituksen,/ koiiimuiiis­min
asestettujen pyhäin halli-tuksen
jäseneksi. Lenin ei edes
yritäkään "salata mielipidettiiän,
ettei kansa luinen mielestään, ole
sopiva hallitsemaan itsenäisesti
j a siksi hän on kuristanut kan­sanvaltaisen
kokeilun: Venäjällä
jo kehdossaan.;• ; ; r ; '
; Bolshevismi ei ole pelkästääri
jättiläispiirtein oiiiistayain luok­kain
ryöstö rahattoman köyhälis­tön
hyväksi. Sitäkin se ehkä>
a on,. -mutta samalla
X y l 011 ' Mspaiija nnuda.i I;ir.ut>
: V e n ä j ä n ja IIaliaii:-esiiiuM-kiii,; jo-ta.
jo aikaisemmin ' on seui;attu'>
lii y ös 1)11 lira;i' ia ssa. M. i k il .! 11 aa on
oleva . seuraava ? Saksassa .ovat
sekj.i. komiini n ist it ; ei iii taaiitii-mukselliset
vuorolei Ien y ritt ;i-leet.'
jotakin saiiiaiilaisla, niiitta
.oista i se ksi:. ilman iilenestyst ii.:
Ka n sa n valtaisu i\ d en vi 11 oi li set o-vat
. kenti''s edelleenkin viiijyk'-
'sissii. »los Saksan: kiiy liuonos!i.
antavat he ehkii.saiäisel .mjiniin-sa.
riijä h t ii ii. -; Onnistu uko li e idä n
anasta a, A'alt a Jos • n ii n kiiy,
kumpiko [uioli onnistuu? Paljoir
f i i p 1) u u si it il \- ;i st a u k ses 1 a. m ii i k ä
lähimmät: kuiikaudet tlnevat an-tamaiih.
;' •; v - ;/ ^'-y''*y:'y-'
l'/ Kasva va taa nt uiiiusj; k ansanval-
.tai.suujta vastaan on 'vakava . 1 iI-k
e,: jok ä y a at i l h no lellistä valp-pautt-
a kaikissa maissa. Sit ii koh­taan
tuntevat': m viii ii Luuloa jiji-rimmiiisyysiiiiehel.
. n i i n vasem-maila
kuin. oi keallakin. Denio-.
"^—Perustettu V. 1874.— '
Varat' y l i : . ; , ) . . ! . . .$3.(300.000.00.
; Eirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuu.si suomalaista liikkeessäm­me.
-;:--:.-^': •-••^••;.:-:;;-. 'y--':.:^:^:- ''''.':•}
.jkral i|i
da 11 il
'•'•ya on . vikansa. M u t t a so­it
a ma suuri opetus on, et-tii.
deji;if)ki'aatiiset laitokset kyke- •;
neviii/. kestiimiiä ii: j)itkaaikaista
jiiytälujlstä^ • kun:Vtaas^ .
li.elpoKfi j, lankee sen vaikutukses- ;.
:ta. ;f Miitta.; kansanvaltaiset lai- ;
toksrd ov,at, hyviä tai huonoja ai-
. n \ sen kansan laadun mukaan,'
j o It a. 1 le "sa a va t N c c i l l i i i i s a . ; Jos ' ,
kaiisa saa terveen kasvatuksen,
vojl se .its/e ottaa maansa johdon
.' kiisiinsii. Ku n hyvin .kasvatettu
jjileiskun!a ere.lilyy, on se tava.l-isesli.
l i i an varovainen;. v :^
.Suomal.aisKui. kansainvaellus
("'a-iiad.'innon k n i i i i i e e n a . vuonna
saavuttanut, ta vattonian la a j u u - /
;den. ITuhtjkiiu.ssa matkusti 348, v
loukoskuussa 4()C), kesäkuussa 527,
' h (.'ini kuussa. ''):]4, elokuu.ssa 642
ja sfekUlissa 670 henkeä. ..Vuo­d
e n viimei.seltii kolmelta kuukaii-d
e l i a (M vie lii ohv tilastoja, mut­ta,
nävttäii. liike niidenkin aika-,
na vliil suureiitiiincen. •
» ^ ^ ! l ^ i » l k :
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
ITXJRSSI ON TÄNÄÄl^
s.
SUOMEN MAE&KAA bANAJ>M IDjC^^
Kaikki lähetykset osoitet2i:a5j)östi]i kautta, jos säh
kösanouialähetystä ei erikoiseati vtjiadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi, Lähetyskulut rahajiähetyksille on
40c gummille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille JjJlOO.OO asti. JokÄU'ä sewMvalta sa­dalta
25c.'i ; ^ r ;:;•
Tiedustelkaa" jeri^
Läiietiäessanrie rahoja tulee Vastäaiiottajaii ja
lähettäjän niildet ja osoitteet kirjoittaa hy viii ttyp-
•kasti. y,.;'^:, v ' ' " ^
. • • • ; : \ : .