Vapaus, February 10, 1923

              III' 1
LaHaatälM, falmik. 10 p, — Sai feh. 10
CSoaadaa fiooaialaiaea fySväestön aänenkannattsia, i l i a ^
tis SadbofFEsa, Oat^ joka tiistai, tontai ja lanaotaL
H.PUBO.
yaataava toimittaja.
VAPAUS
HsSutd ia SiKUHU?, Ont, evexy Taesday, Tfaornby aad
MietUmm BS^^ incb.' Minimam m i se
forongteiaafisilQn,76c. IHseonntönstaadingBivettim
ffient tiM Va^toBaisibe best adTertising mediom amosg
the FinniahPeopte in Canada.
&an&.
Canadaan yksi vk. HM, pooli vk. $2.25, kolma kk.
81.50 ja yksi kL 75e.
Thdysvaltoibin ja fioomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
HB.OO ja kolme kk. $l.t5.
Tilaaksia, joita ei Booraa 'Zaha, ei tulla läfaetiamäSn,
paitsi asiamiesten joitl» on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin !0S8. Pörtlosote:
Box 69, Sudbury, Ont
Ree^tered at the Post Office Departmont, Ottawa, as
soeond class matter.
Tiistain lehteen aijotnt ilmotnksetr pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. .
Sota sotaa vastaan •
Vain Spartakusliitto kiinnitti sodan aikana Saksan
työläisten huomiota siihen, että maailmansodasta voitiin
t^dä loppu vain jos porvaristoa vastaan luoldutsotaao
nousseet työläiset ottivat huolehtiakseen lopullisesta
rauhambimiamisesla. Toveritar; LtuKmburg, jiyika
muistopäivää paraikaa ön vietetty kautta maiden, viit>
t ^ i koko sodan ajan ja pääasiassa vankilastaan tähän
Uertämättomään vaihtoehtoon. Melkein kaikissa laitto-jnasti
ilmestyvissä «Spartakuskirjeissäit teroitettiin ta-ia
kohtaa. Niihp|ä lausuttiin niissä, kun oli ensin veri
eesti ivattu silloisten riippymattomainWiison^hailua,
huhtikuussa 1917:
«Sosialistinen rauhanpolitiikka on nykyisin seuraa­villa
yksinkertaisilla sanoilla tulkittu: Joko tekevät
porvarilliset hallitukset rauhan, kuten ne ovat tdineet
sodankin, jolloin sodan päätyttyä miten tahansa, im-
DmotosMnta -kenan julaistuista flmotni8i8ta^40c
oalstatnamatta. finnrista ilmotnksista sekä iliaotqkststa.
Joiden tekstiä d Jäka ikerta muuteta annetaan tuntuva
olenmis. Eool<^otukset $2.00 kerta ja 60c. lisM
Jokiiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotokset. 50e,
kerta. $1.00 kolocSsettaa; avioeroflmotnkset $2.00 kerta.
$3 00 Qcaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lotaantieto
» ja osot^motukset 50c. kerta, $1.00 kolme*
kertaa. — Tilajaidlmatuksista pitää raha eenrata mn-jperidlismi yhä jää vallassaölevaksi mahdiksi, ja jolloin
taas joudutaan uusiin varusteluHiin, sotim, raunioihin,
ta^ntumukiseen ja raakalaisuuteen, taikka te työläiset
ryhdytie vallankumoukselliseen jöukkonousuun, tabte-liiUD
j>Dliittisesta vallasta sanellaksenne oman sisäisen
ja ulkonaisen rauhanne, joko imperialismi ja yhteis­kunnan
nopeampi taikka hitaamfti perikato taikka tais­telu
«MKtojista ainoana pelastajana. Mitään kol­matta,
mitään välitietä ei löydy.»
Nänm sanat saattoivat silloin' tiintua liioitetuilta.
Mutta vielä Saksan sotilaallisen romahduksen ja prjuut-tavain
aseli^otlhtojen jälkeen oli sosialidänokrateilla
sellainen harfaaläuloj että raiihamerkitsi sotakurjuuden
todellista loppui' He heräsivät 'tästä hämäännyksestä
yästä, kun kiiultiin^^ V määräysleri ankara sa­namuoto.
Miitta vielä tänäkin päivänä levittävät he ^ i -
kelläisia kuvitteluja porvarillisista reformisuunnitel-mista,
jotka voisivat: tehdä lopun ententen mutta- var­sinkin
Ranskan saaluobimosta.
Kim sosialidemokraatit vielä tänäkin päivän^ |6h-dullelevat
työläisiä silla, etö kapitalistit tulevat huo­maamaan,
että impierialistifiet metoodit eivät yastaai tar­koitusta,
niin ei tämä ole'mitään muuta kuin
petosta. Hyyityspolitiikan tukeminen ei ole tuottanut
työtätekevälle kansalle ^OT
päinva«toin itse kannettavanaan hyyityspolitiikan taa­kat:
voittaneissa maissa palkkainalenn
myyttä, voitetuissa maissa kohoayiff verotaloja, työ­ajan
pidennystä ja reaalipalkan alituista Halpenemista,
samaan aikaan kun anarkia raaailraanmarkkinöilla^^^s^^
nyttää yhä uusia imperialistisia vastakcAtia «voittaja»-
valtain kesken. -
Ja juuri nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on
Rosa Luxen)burgin teroittama luokkatäisteluvaihloehto
ainoa proletafisftliji pelastusiijahdollisuus. Juuri nyt
on paikallaan hfe tunnuksensa ralnteniationald^
lyönyt teon hetki»; -EäseninkomraunistipuolHe!^
ferenssl oli tällaisen kansainväH
tian alku, KflnsainvliUsen proletariaatin on vain astut-t
«va/edelleen.:;;• \ • ^ •
Puolueen jäsenten liittpsimen
Untoihin
Puolueemme perustava konventioni velvoitti kaik­ki
puolueen jäsenet liittymään ammattialansa tinioihin,
toimimaan ja työskentelemään niissä, voittaakseen työ-läistoverinsa
puolueemme edustamien vallankumouk­sellisten
aatteiden puolelle ja kannattajiksi.
Tätä piipilaeen paatosta on yritetty toteuttaa kui­tenkin
vain ainoastaan osittain. Vain jnuutamissa jär-jcstommckin
osastoissa on sille annettu asianmukainen
-huomio, jopa useissa ei ole otettu sitä edes keskus-teltayaksikaan.
Tosin monilla paikkakunnilla on uni-oihin
liittymisen toteuttaminen sula mahdottomuus,
kun ei ole minkäänlaisia unioita. Mutta laiminlyöntiä
tässä tärkeässä kysymyksessä kieltämättä on harjoitettu
paljon. Sitä ei voitane kieltää, Ja-kuitenkia on selvää,
että piiolueiemme edustamat periaatteet ja taistelutavat
leviävät ja käyvät selviksi suuremmille työläisjoukoille
•vain sikäli, mikäli sen jäsenistö ja orgaanit työsken­televät
käytännöllisesti niiden hyväbi.
Mitä tulee meihin suomalaisiin, niin juuri unlot
farjoovat pieille oivan tilaisuuden kiinteään sulautu-mhm
»ämän maan työväen joukkojen keskuudessa,
.«nio!§9a ja lyömailla OR m?l!!ä miiä parhain tilöisuus
vaikuttaa työläislovereiiiimme. ja ne suomalaiset puo­lueemme
jpsenet, jotka lyosk^ntelev^t erinäisillä am-tnattialoilla,
voivat valkeuksilla lllltya ammattlunioi-vhittsa,
Mitä taas tulee kaivostyöläisiin, niin hiilenkd-vajilla
on United Mine Worker8; melallityöläisten
järjestyminen on niinikään alulla Pohjois-Onlariossa
kultamainarien keiskuudessa Ja voidaan helpoilla pon­nistuksilla
sen toiminta ulottaa myöskin .hopea» ja
nikkellkaivosmiesttn keskuuteen. Tässä suhteessa ovat
suomalaiset puolueemme jäsenet kuitenkin osoltaulj^
neet tähän mennessä välinpilämättömiksi. Tämä välin-jjitamättömyy?
ei sa^ kuifgnkapn jatkua; vaan on käy.
Ama kaytännollisiiii luokkataistelutelitäviin, sillä teoria
yksin ja öen taitaminen, ei milloinkaan voi saada ai­kaan
yhl(?iskunnalli9ia muutostfli'
Metsätyöläistettt^emä oh ollut viime parin vuoden
ajan sekava. Mutta yhä voimakkaampi^^ ja selvempiä
; merkkejä alkaa näkyä, että metsätyöläisten valtava~:osa
alkaa käsittää, ettei suomalaisten oikeistosyndikalisticn
«sudhurylainen kansainvälinen», jossa lie korkeintaan
pari sataa jäsentä, ole mistään merkityksestä, > päinvas*
loin haittana tehokkiialle järjestymiselle ja kaikenkie-li?
len metsätyöläisten solidarisuuden luomiselle, Niim-pä,
kuten Vapaudessakin olleista lukuisista kirjoituk­sista
Algomalinjalta ja muilta metsäalueilta näkyy, al­kavat
metsätyöläiset käsittää, että heidän paikkansa on
; Lumber Workers^^ b Vnm of Canada (Cana*
'^an Puutavaratyöläletcn TeolliRUue-Uniössa) järjestös­sä,
jdnka jiääldajä Sijaitsee Vancouverissa. Tämä jär­jestö,
joka on selvän vallankuipouksellisen ohjelman
^omaava ja kuuluu Punaiseen Taloudelliseen Intema-tionaleen,
on ainoa, mikä muodostaa pohjan Canadan
puutavarateollisuuden alalla työskentelevien työläisten
järjestymiselle, Ja siksi on puolueemme jäsenten työs­kenneltävä
täjnän järjestön toiminnan uudelleen elvyt­tämiseksi
Ilä-Canadassa. Tämä työ onkin pantu jo alul-
. : Ie. Sille on vain annettava edelleen tehostusta ja ke-chileltävä
metsätyöläisten järjestäminen tähän järjestöön
' suunnitelmain
ijaisuudebi.
•! ' Mitä tulee OBUrn Ontarion puutavaralyöläislen
jäijestöön suhtautumiseen, niin meidän velvollisuutem
.mc on pyrkiä suhtautumaan sen jäsenistöön ystävälli
- sesli ja koetettava saada se käsittämään, että heidänkin'
velvollisuutensa luokkasolidarisuuden edistämiseksi ja
Canadan puutavarateollisuustyöläisten järjestämiseksi,
on liittyä Canadan Puutavaralyöläislen Teollisuus-
Unioon.
: Meidän velvollisuutemme on ottaa unioloiminta
keskusteltavaksi kaikissa osastoissa ja kehitettävä siinä
suhteessa yhtenäinen, järjestelmällinen ja elävä toi
'tainta käytännöllisen luokkalaislelulyönedistämiseks
ja levittämiseksi. Tähän velvoittaa meitä puolueemme
ohjelma ja tehtävämme vallankumouksellisina työläi
ma.
Ranskan proletariaatin taistelu
sotaa vastaan
Ranskan vallankumouksellisien' järjestöjen toimin-takomilea
on lukuisten vangitsemisien johdosta, joita
viranomaiset ovat perustelleet sillä, ellä työläiset olisi­vat
lllttouHmeetvaltioVfiltag lastaan, antanut julistuk­sen,
jossa lausutaan m.m.:
Ruhrin valtaus ei tuota mitään. Sen tietää Poin-care
hyvin. Onpa äänonut tämän edustajakamarillekid.
Vi&h kohottaa välittömiä veroja 20 salaa kohti, koska
hän tietää, ellä sotaliike ei tuota kolikkoakaan valtion
cassaan. Metalliteollisuuden harjotlafjain komitea lah-
00 Ruhrin. Se omistaa jo Lorrainen raudan. Sinä päi­vänä,
jona sillä on Ruhrin hiili, on sillä ylivalta me-allimarkkinoilla.
Saksan suurkapitalislit, Stinnes ja
Thyssen ovat paraikaa suhteissa sen kanssa. He eivät
iclkää valtausta vaan työläiset. Ranskan ja Saksan ka-ntalislit
täten vain toteuttavat ententensä ja kumman­kin
maan proletariaatti on saalis.' Metalli- ja kaivos-eollisuuden
harjoittajat käyttävät vain Saksan rosvous-a
välikappaleena ranskalaisten työläisten nujertami­seksi.
He hyökkäävät uudelleen palkkojen kimppuun,
he vähentävät jälleen palkkoja 10 sadalta ja tulevat
liienettelemään 8it^« el^ltkliipäin. Heiian ylelfihyök-kliykg^
Hiä MnUh työaikaa vastaan on kiistämätön.
Ranskan työläiset, jos te annatte tämän tapahtua»
tulee saksalaisten työläisten kurja kohtalo olemaan
huomenna omanne. Heidän kohtalonsa on teidänkin
kohtalonne. Teidät lullaan ryöstämään puhtaibi kuten
saksalaiset työläiset, samaan aikaan kun Ranskan ja
Saksan Stinnekset vaurastuvat entisestäänkin, Kapita-listilehdislö,
joka joka aamu toistaa valheensa mil­joonaisina,
salaa totuudeti. Miehet, jotka hallitus on
viskannut vankiloihin; oyat tehneet vain sen rikoksen,
eitä ovat kumonneet nämä valheet ja kehoitlaneet toi­mintaan
elämän puolustamiseksi.^Heidän toinen rikok­sensa
on se, ellä ovat yhdessä saksalaisten, englanti­laisien,
belgialaisten, hollantilaisien ja t^ekkoslova-kialaisten
työläisten kanssa järjestäneet yhteisen puo­lustuksen.
Ranskalaiset suurkapitalistit vohrat kyllä
tehdä sopimuksia »aksal^islei) suurkapitalistien kanssa;
tällaiset sopimukset hyväksyy hallitus. Multa jos rans­kalaiset
työläiset tekevät sopimuksia saksalaisten työ­läisten
kanssa, on tämä rikos.
Saksan kommunistit, joiden kanssa meidän vangitut
loverimnie ovat liitossa, ovat juuri niitä, jotka ensim­mäiseksi
lausuivat tuomionsa saksalaiselle imperialis­mille.
Kuten me, tahtovat hekin vain yhtä: puolustaa
uhattua työväenluokkaa!
Alas imperialismi, sodan synnyttäjä!
Eläköön työläisten kansainvälinen solidarisuus!
— Englannin seuraava nootti Ranskalle lulee ol^
maan lasku sotaveloista.
Profeuor! Vargaa aloetss siitS. .
Kommnnistisen Intemationakn
toisessa: Wngressi^ keskusteltiin
maatalouakysymyksestä tyhjentäväs­ti.
Me otimme käytäntöön teesejä
jotka vieläkin ovat työmme perus­tana.
Käytäntöohjelma jonka maa-talouakomisziom
esifö ei eroa näis.
tä teeseistä, vaan- on se lisäkkeenä
niihin. Nämä lisäykset on tehnyt
välttämättömäksi historialliset muu-tokset
joita on tapahtunut viimei­sinä
kahtena vuotena.
Toisessa istunnossa olimme kaik­ki
vakautettuja siitä että vallanku­mous
tulisi nopeasti levenemään
länteen päin. Se oli venäläisen sota-väestön
voitokkaan etenemisen het­ki
Pndaan, kommunistisen liikkeen
leviämisen aikakausi ympäri Euro-pan;'
ja lähitulevaisuudessa tapah­tuvan
vallankumouksen odotuksessa
olivat teesit jotka suunniteltiin toi­messa
istunnossa tarkoitetut pikaista
vallanottamista varten. Tänäp^vä-nä^
näemme^-että vallan voittaminen
Europan maissa ei olekaan niin lä­hellä
kuin luulimme ja edessämme
on lisäjoukkojen hankkimisen ja
kommunistipuolueen laajentamisen
välttämättömyys.
Tämä aate on yhdistyneen rinta­man
ja nykyisen agraaritoiminnan
perustana. ^Varmentaaksemme liik­keemme
onnistumisen, asettaaksem­me
käytäntöön proletariaatin dikta-,
tuurin, täytyy m«idän saada yhden
osan talonpoikaisväestön suurten,
joukkojen toimeliaan avustuksen ja
tehdä puolueettomaksi toinen osa
heistä. Meidlän täytyy käsittää että
emme ole ainoat jotka ovat oppineet
Venäjän vallankumouksesta — por-
Varisto on myöskin oppinut paljon.
Venäjän diktaattortvalta on tuonut
porvariston ' tietoisuuteen vaara.i
joka sitä uhkaa. Se ei enään usko
että proletariatin diktatuuri on ohi­menevä
ilmiö, ja-4ie on varuillaan.
Ei ole enään mahdollista pienelle
vallankumoukselliselle ryhmälle por­variston
voittaminen.
Jos meidän päärämme siis on
yhden talonpoikaisväestön osan voit­taminen
puolellemme ja toisen osan
puolueettom,ak8i-.saattaminen, on en-simäinen
tehtävämme oppia miten
tämän voitaisi parhaiten saada m-kaan.
Tämä menettelytapa ei voi ol-k
mlkSSn niBll kuin heidän taiste-luihinsa
oisfi.ottftmjn^nt Näiden ryh.
mien voittaminen ei voi tapahtua
yksinomaan jonkun ohjelman luomi­sen
avulla, Ylfeensä, näriä ryhmät
eivät luota kommunistipuolueeseen.
Ei riitä, jos tahtoo lähentyä heitä,
että suunnittelee hyvän ohjelman;
on ehdottomasti vättämätöntä saa­da
heidät vakuutetuksi siitä että
ajamme heidän parastaan, ja heidän
epäluottamuksensa h ä v i t täminen
kommunistipuoluetta kohtaan otta­malla
osaa heidän jokapäiväisiin
taisteluihinsa. Sitä tarkoitusta var­ten
on, välttämätöntä voitta^,puo-lellemitte
maalaisproletarlaattl, köy­hät
talonpojat, ne nimittäin joilla ei
ole kylliksi maata tuottamaan elan­toa
heille, vaan ovat osittain riip.
puvaisia palkkatyöstä. Toinen ryn-raä
jonka täytyisi voittaa puolel­lemme
on pienviljelijäin köyhempi
osa. Voittaaksemme heidät on vält­tämätöntä
ensin siirtää heidät pois
suurten maanomistajien intellektua-lisen
johdon alta. Tämä on hyvin
vaikiea tehtävä Europassa; Europan
talonpoikaisväestö ei ole niin suuri
ja hajanainen joukko kuin Venäjän
talonpoikaisväestö oli ennen vallan­kumousta.
He ovat järjestyneet po­liittisesti,
taloudellisesti ja kopera.
tiivisesti, ja suuret maanoittistajat
johtavat näitä järjestöjä. Meidän
työnämme täytyy olla yhdistää köy­hän
talonpoikaisväestön pyrkimykset
omiimme ja poistaa heidät suurten
maanomistajien vaikutuksen alta.
Tämä tehtävä on hyvin,vaikea. Nä­mä
vaikeudet johtuvat ennenkaik­kea
Europan kommunistipuolueiden
luonteesta.
Useammista näistä puolueista
puuttuu riittävää voimallisuutta vie­mään
lopulliseen päätökseen sen­kaltaista
taistelua. Monet puolueet
eivät ole edes kyllin voimakkaat
vaikuttaakseen teollisuustyöväkeen.
Heillä ei ole kylliksi miehiä vie­mään
eteenpäin propagan4aa talon-poikaisväestön
keskuudessa ja seu­rauksena
siitä on edessämme se ti­lanne
että kommunistipuolue on ko­konaan
eristetty talonpojista..
Esitän teille esimerkin. Kysyin
seuraavaiv kysymyksen >vereilta
jotka edustivat Rumanian edusmie-histöä
maatalouskoroissionissa:
Mitkä olivat poliittiset «eurauk-set
maan jakamisesta Rumanian ta­lonpoikien
keskuudessa?
Heidän täytyi vastata että he ei­vät
tiedä. Bn täten halua millään
tavalla syyttää Romanian puoluet­ta.
Tiedämme miten vaikeissa olo­suhteissa
sen on täytynyt työsken­nellä
viime vuosien kuluessa. Tah­don
vain tuoda huomioon että useis­sa
mdssa ei kommtmistipuolue ole
kyllin Voimakas harjoittaakseen mi­tään
uutteraa propagandaa maa-laisväestön
keskuudessa. Tämän
vaikeuden ratkaisu ei löydy siinä et­tä
ineidän tulisi jättää sikseenitaik-ki
agitatsionityö näillä alueilla, vaan
pikemminkin siinä että harjoitam­me
johtajia, agitaattoreita, puolue-työntekljöitä.
talonpoikain keskuu­dessa,
maalaispToletaareista, ja sit­ten
antaa heidän huolekseen t^ma työ
Tämä osanottaminen-maalaistyön.
tekijöiden jokapäiväisiin taisteluihin
myöskin tuo" mukanaan suuria ob­jektiivisia
vaikeuksia. Suorin näis­tä
on väestön epävakaisuus. Voi
nähdä selvään, että tämä mies on
teollisnustyöläinen, tämä käsityöläi­nen,
tämä tehdastyölinen ja muu­tos
toisesta luokasta toiseen on har­vinainen
ja' vaikea. Tänä, kapitalis­min
rappeutumisen aikakautena ta­pahtuu
usein että . teollisuustyöläi-nen
johtaa pientä keinottelevaa lii­kettä,
lisänä tavalliseen työhönsä,
että hän.valmistaa erinäisiä esinei­tä
kotonaan, mutta yleensä on eroi­tua
selvä.
Asianlaita^ on aivan erilainen
maalaisväestön keskuudessa. Muu­tos
ehdottomasti maattomasta ja
ilman mitään omaisuutta olevasta
maalaisproletaarista köyhään talon­poikaan,
sitten pienviljelijään, sit
ten -keskinkertaisesti varakkaseen
talolliseen ja rikkaaseen talonomis­tajaan
tapahtuu usein. On olemassa
jatkuvasti tapahtuva liikehtiminen
yhdestä luokasta toiseen. Esimv
maanviljelystapojen muuttuessa voi
pienviljelijästä tulla työantaja, js
taas toiselta puolen, ulkonaiset sei­kat
voivat pahoittaa hänet muuttu­maan
palkkatyöläiseksi. Siten huo­maamme
että luokkarajat eivät ole
ollenkaan pysyväiset eikä selvät
Tahtoisin myöskin iuoda huoini-oonne
l a a t u e r o a v a i s u u d en
joka on olemassa teollisuuden ja
maanviljelyksen välillä' keskiluokan
suuruuteen katsoen. Kaupungeissa
voimme ylenkatsoa liikkuvan pikku-porvaristojoukon,
pienet kauppiaat,
pikkutehtailijat yms. ja toisissa
maissa taas, on maalaisproletariaa-tin
lukumäärä »hyvin pieni'ja pien.
viljelijät ja maalainen keskiluokka
muodostavat ^ väestön suuremman
6sm. Tämä pakoittaa 'meidät lai­naamaan
suuremman huomion tälle
maalais-keskiluokalle kuin kaupun-jcilaig-
keskiluokalle.
iFahtoisin sanoa jonkun sanan tä­män
maanviljelijäin luokkien epä­määräisen
jakautumisen syystä.
Syynä siihen on se että, maanvil-jelystuotannon
tärkein välikappale,
maa, on helposti jaettavissa. Sen
voi jakaa saattamatta aikaan huo­mattavaa
alenemista tuotannossa. Te
ollisuustyöläinen ei voisi milloin^
;kaan ajatella rautatien, sähkösano­man,
suuren laiturin tai konepajaa
jakamista. On~ aivan selvää että tä-pi^
piisi naurettavaa sillä se hävit­täisi
tuotannon. Tämä tuotantovä­lineen,
nim. maan, helppo jakami­nen
aiheuttaa luokkien jaon talon­poikain
keskuudessa.
Toinen vaikeus esiintyy olosuhtei­den'"
Eroavaisuudessa joka 'ilmenej
jokaiseii maan eri osissa. Vaikka
teollisuustyöväestön probleemit, ti­lanteet
joissa se elää ovat hyvin
paljon samanlaiset kaikissa maissa,
esiintyy maanviljelyksessä jyrkkiä
erilaisuuksia. Voimme eroittaa kol­me
pääasiallisinta tyyppiä. Ensik­si,
siirtomaat joissa on sorrettu vä­estö.
Tarkoitan Bffyptiä ja Indiaa
iaim oloäUhteot ovat seuraavat: ta.
ionpoikia. sortaa ulkomaiset riistä­jät
jotka ylläpitävät mitä läheisintä
yhteyttä seudun feodalisten maan­omistajien
kanssa, suurien prinssi­en
brittiläisen imperialismin liitto­laisten
kanssa. 'Niissä seuduissa on
taistelu imperialismia vastaan myös­kin
sorretun talonpojan taistelua
feodaaliherraansa vastaan; ja kan­sallinen
vapautuksen taistelu on
myös taistelua talonpoikien vapaut
tamiseksi vanhasta yhteiskunnalli­sesta
-sorronalaisuudesta.
Toisen tyypin muodostavat ne
maat joissa vielä on olemassa jät­teitä
feodalismista, joissa porvaris­ton
vallankumous ei vielä ole täyt*'
tänyt tehtäväänsä, kuten Saksassa
ja ne lisääntyvät mennessämme
itäänpäin Puolaan, Balkanille, Ru-maniaan
ja Vähä-Aasiaan.
Kolmas tyyppi löytyy puhtaasta
kapitalistisissa maissa, kuten Ame­rikassa,
jossa maanviljelys on kapi"
talistisen tuotannon haara, j)k brit­tiläisissä
siirtomaissa kuten Cana-dassa
ja Austraaliassa ja itje Eng­lannissakin.
Siellä on riistäjiä jä
rästettyjä. Jugoslavian hiljattain
valtaamissa osissa, Bosniassa ja
Heraegovinassä elävät talonpojat
suorastaan vanhojen _ turkkilaisten
feodaliherrojensa orjina; Serbia itse
on puhtaasti talonpoikien kansan­valtainen
maa; ja Etelä-Unkarissa
ja Carolinassa, löydämme täydelleen
kehittyneen kapitalistisen maanvil­jelyksen,
suuria maa-alueita varus­tettuna
uusiaikaisilla työvälineillä,
LÄHETYSKULUT:-40c lähetyksistä alle $äÖ;SOc lähetvko «^n
40; eOc.lähetyks. ?40--$60; .75c lähet'?60~?ioo^"vTi
dan doUärin 25c sadalta dollarilta lisää. — S ä h k ö s a n l^
lähetyksille §3.50 lisämaksu, '»«o^noo».
Torontossa ottaa rahavälityksiä vaataan A. T. Hill, 957
.view Avfc .
Pilettejä Suomeen ja Siiomesta tänne;
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, VAPAUS,
PHettilöke tehtävä J, V. Ksnnaaton nimessä.
SUDBURY. ^.ONT
niin että tässä pienessä maassa löy.
dämme kolme erilaista yhteiskun­nallista
ja poliittista tyyppiä toi­nen
toisensa ripnalta.
Tästä johtuu että propagandam­me
maalla on hyvin vaikeaa, sen
vuoksi että meidän tunnuslauseem­me
täytyy olla kokonaan erilaiset
vanhassa Serbiassa kuin ne joita
käytämme Bosniassa tai kapitalisti-sesti
kehittyneessä Croatiassa ja
Etelä-Unkarissa. -
(Jatk.)
siinämäärin cparantunut», että i"
voi alkaa neuvottelut Japanin ka^
Näin toveri Joffen «sairaus» ant.
Japanille «ekskyysin» perääntjä h
vässä järjestyksessä j a alottaa 1
det neuvottelut Neuvosto-Venäiä,
kanssa.' m
Toveri Adolph' Joffe, yksi neu^
vostovällan ensimäisiä ja huoma-tuimpia
diplomaatteja/ joka oli
Brest-Litovskin päivinä venäläisen
V a 1 tuuskunnan puheenjohtajana,
vastapäätä nyrkkiään paukuttavaa
kenraali Hoffmännia, on taas nyky­ään
sangen huomattu mies, samal­la
kun kenraali Hoffman,:joka sil­loin
saneli ryöhfceästi ahdistetulle
ja puolustuskyvyttömälle työläi*.
Venäjälle jryövärirauhan, on jäänyt
kokonaan unohduksiin. "
Toveri Joffe on ollut neuvosto­vallan
edustajana Kaukaisessa Idäs­sä
pitemmän aikaa, palauttaakseen
järjestyksen Kaukaisen Idän po.
liittiseen huushollikomentoon, Joffe
alotti useita kuukausia sitten neu­vottelut"
Japanin kanssa, edustaen
sekä Moskovaa, että Kaukaisen
Idän Tasavaltaa häissä neuvotte­luissa.
Japsit eivät kuitenkaan sil­loin
vielä olleet taipuvaisia sellai­siin
myönnytyksiin, mitkä heidän
puoleltaan olisivat olleet välttämät­tömät
rauhan saavuttamiseksi. Tä­ten
neuvottelut raukesivat Joffe
läksi Kiinaan. Yritteli siellä rau­han,
hierontaa Kiinan kanssa. ;^Mut.
ta Kiinan valtiokomento on niin
sekaisin ja ni^n pahasti ulkomaa­laisten
käsissä, ettei oikeastaan löy­tynyt
ketään, joka olisi omannut
tarpeellista auktoriteettia neuvotel­la
Joffen 'kanssa. Se surullinen
asiantila, minkä imperialistinen ka­pitalismi
on saanut aikaan Kiinassa
toistaiseksi, sai Joffen sairaaksi ja
hän"" halusi päästä sieltä pois. Mut­ta
ennen lähtöään hän tapasi kui­tenkin
henkilön, joka enempi kuin
kukaan voi puhua Kiinan kansan
edustajana, huolimatta siitä, ettei
hänellä ole virallisia valtuuksia. Tä­mä
mies oli tri SUn Yat Sen. Hä.
nen kanssaan Joffe sopikin hyvin
puheissa. Molemmat olivat sitä­mieltä,
että Kiman ja Venäjän suur
ten kansojen tulee elää ystävyydes­sä
ja saada pikaisesti läheiset ta­loudelliset
ja poliittiset siihteet ai­kaan.
Myöskin myönnettiin, että
neuvostovaltio on tulevaisuuden
valtiomuoto, mutta samdlla katsot­tiin,
ettei Kiina ole vielä tällä ker­taa
valmis siihen. Kuitenkin pai­nostivat
nämä molemmat valtio,
miehet, että työskentely on tähdät­tävä
siihen suuntaan, nimittäin Kii-jian
kehittämiseksi neuvostovaltio:
muotoa kohti
' No niin. Mutta, juuri kun Joffe
oli lähtemäisillään Kiinaäta, kutsui
Tokion pormestari^ joka on samalla
vaikutusvaltainen yhteiskunnallinen
toimihenkilö Japanissa, Joffen Ja­paniin
«terveyttään hoitamaan>>
hommaten siihen luvan Japanin ulr
koministeriltä. Joffe noudattikin
kutsua ja on juuri näinä vpäivinä
saapunut Tokioon. Hänen saapues­saan
satamaan, ottivat nippoUiiset
tämän suuren työläistasavallan edus
tajan vastaan suuremmoisesti. Sa-,
nomalehdet ovat vakuuttaneet,' et.
tei Joffe mennyt Japaniin terveyt­tään
hoitamaan, vaan diplomaatti­siin'
neuvotteluihin. - Je^änl nimit­täin
on laljäkscen viime aikoina:
vetäytynyt pois Eoroipan sekavasta
diplomaattisesta vyyhdislS ja näyt­tää
pitävän Venäjää ainoana maa­na,
jonka kanssa kannattaa puhua
<bisneksesta.> Nnmpä Japanista fl'
moitetoankm nyt, «ttä Jof& on
-K
1
No jokohan sitä pitää tuonkj»
uskoa? No-minkä? Sen, että c l i f f i . / - . ^^
laiset o:vat myyneet haalinsa mala f
na myöskin ; periaatteensa. On n, i
mittain huhuttu^ että komppania o» ^
taessaan cliffiläisten haalin, 01
vaatinut myöskin sitoumukspn, e*,
tei Cliffiin saa perustaa mink.
laista työväenjärjestöä, ei OBUta,
IWW:tä eikä sosialisti-osastoa kyn.
meneen vuoteen. Samojen huhu.
jen .mukaan myöskin ovat haalia
myyjät tuollaisen sitomuksen alle-kirjoittaneet.
, Ne jotka tieta\at
tarkemmin, voivat antaa näistä sei-koista
yksityiskohtaisempia tietoja
Mutta jos tuollaista on tapahtunut,
niin joutuvat, nämä «vallankumouk­sellisen
teollisuusunionismin> edus­tajat,
hyvin, huonoon valoon niiden­kin
työläisten silmäin- edessä, jotka
.rfVat uskoneet heillä vielä jotain
periaatteita olevan.
Lohduttava pupli jutussa kui­tenkin
on se, että nämä henkilöt
eivät ole voinell myydä kaikkien
Cliffin työläisten periaatteita, jo­ten
niille'työläisille, jotka vielä pi­tävät"
työväen luokkataistelun lah­jomattomana
ja myymättömänä
oman luokkansa velvollisuutena ja
oikeutena, jää tilaisuus toiminnan
uudestaan alottamiseen j a Cliffm
työväestön järjestämiseen Canadan
luokkatietoisen työväenliikkeen yi-teyteen.
Ja nyt kun syndikalisti-set
huitojat ovat täysin joutuneet
paljastamaan itsensä ja osottamaan
surkeat ; aikaansaannoksensa, lie
verrattain paljon helpompaa saadi
aikaan selvälle pohjalle perustuva
työväen järjestäytyminen Chtfissa-kin.
-Se kasvava kannatus, mika poh.
jajoukkojen taholta on annettu tal­le
Canadan suomalaisten proletaari­en
ainoalle äänenkannattajalle, on
synnyttänyt jo siinämäärin toive-hikkaisuutta,
että kuulin tässä erää­nä
päivänä,^mitenkä V a p a u d e n kier­tävä
asiamies tov. T a a v e t t i Helin
esitti Vapauden miehille, että lehti
olisi laajennettava 8-sivuiseksi ai­van
hetimiten. Taavetti sanoi tä­män
olevan' pohjajoukkojen toivo­muksen,
ja hän kai sen parhaiten
tietää, koska heidän keskuudessaan
liikkuu. Vaatimuksensa, painostuk­seksi
Taavetti vakuutteli, että jou­kot
kyllä tulevat pitämään huolen
että lehti kannattaa laajennettuna­kin.
Vapauden liikkeenhoitaja kuu­lui
selittävän, ^ t t ä tilaajamäärä on
kyllä kasvanut viime kuukausien
ajalla lähes viidtellä sadalla «j»
muutkin liikehaarat samassa suh­teessa
parantuneet» Esimerkiksi
Mrjoja selitti liikkeenhoitaja olevan
vaikea saada niin paljon k u i n niille
olisi menekkiä. Mutta sittenkin
tuntui Vapauden liikkeenhoitaja j *
toimittaja olevan sitämieltä ,että 8-
sivuiseksi -'laajehtamlnen olisi ehkä
liian pttkä askel tällä kertaa, kui­tenkin
pitäen n^hrfoUisena, etta
kerran viiko*ssa lehti voitaisiin al­kaa
julaista 8-sivnisena.
Se että toveri Helin on esittänyt
pohjajoukkojen' vaatimuksena ole­van
eteenpäin menon, on tietysti
varsin-ilahuttava Umiö. Se todis­taa,
että joukot ovat oraan lehtensä
takana ja tahtovat sitä yhä laajen­taa.
Ja tämä feajentaminen, aina
päivälehteen saakka, voidaankin hel­posti
toteuttaa - lähitulevaisuudessa,
sikäli kuin lehtemme kasi.'ava kan­natus
luo laajennukselle taloudel­liset
edellytykset Kuitenkin laa-jennuspuuhissa
on tehtävä sinä jo­takuinkin
tarkat laskelmat j a men­tävä
eteenpäin vain sikäli, nuiaU
meillä oa tosiedellytykaä.
. Kohta ' kokoontua Järjestömme
vuotuinen konferenssi ja k u n smn*'