Canadan uutiset, September 13, 1923

              I
f;
OINAKAN TJUTISUT, PORT 5SETHUE, öNT., CANAITÄ, ToMaina SyysE. 13 p. 1923 NUMERO 37
C A H A D A H U U T I S E T | liyvän ja suYimman pahan väli-suomalaisen
fianomalehtiCanadassa. g kappale maailmassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada NevvsPubliehlhg Co.
Brick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan: ^$2.50 koko Tuodelta,
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 8 kuu­kaudelta
]a 2 6 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $8.60
koko vuodelta |Ja ^2.00 puolelta vuo.
d^ta.
I L M O I T U S H I N N A T ; *"
60 senttiä palstatuumalta kerran jur
laistuna. Pitempiaikaisille llmoltukuii
le kohtuullinen alennus. Halutaantle-lo^
Ja nlmenmuuttollmotukset 76 sent
tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima
lläioltukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
KertPiä. A-rtolHtto- Ja klhlaus-llmoi-
«ukset 60c palstatuumalta. Kuolonll
moitukeet $2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. AvloeroUr
moltukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftys-hicttelot,
luento-llmoltukaet y. m. 80
senttiä tuumalta. '
"Uutistön Joukikoon aljotulsta llmol
luksista peritään 16 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60 sentt. Pcatissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset .ilmoitukset $1.00 tuu
©alta.
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, ti
taukset Ja rahatvovatij lähetettävä
osoitteella: ' >'
C A N A D A N U U T I S E T;
Popt Arthur, Ont, Canada
—-Minkä annatte pois, sen
saatte takaisin, olkoon 'kysy­myksessä
mikä tahansa. Se min­kä
elämältä saamme, on vain
heijastus sijtä, minkä olemme
sille antaneet. Se laki määrää
asemamme kaikkina aikoina.
r— Tokion j a Jokahainan kau­punkeja
ympäristöineen maan­järistyksen,
tulipalojen, hyöky­aaltojen
ja hirmuuiyi-skyn muo­dossa
kohdannut onnettomuus,
jossa satojentuhansien asukkaiv
den ilmoitetaan saaneen surman-
.sa, on mahdollisesti suurin ka-tastJTofi
tannian kanta, joka aina onipyr-VOil^eusvaltion suhde komiiiunisti-
Canadan Uutisista ialnattaesaa on
lähde mainittava. 1
OsoitemjuutokseBta tt^lo© ilmoittaa
lehden konttoriin seka vanha että uu­si
osoite. +
C A N A D A N U U T I S ET
(The Canada flew8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Puhlished every Thursday hy
The Canada New8 Publishing Co.
Erlck J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Ec^ltor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct advertlsing medium for those
manufacturers and merchants who
wlsh to cpeate and build a profitahle
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandlse by the large and
ever gnming Finnish population resld-
Ing In Canada. Place your trial a*
vertlsement and get results.
Advertlsing rates 50c per Inch-
Polltlcal advs. $1.00 per IncD.
Afivertisements must reach our of-fio
© Wednesday noon to appear on
Thursday'8 issue.
Subscriptlon price in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.60 iper y e p In advance.
Entered as second class mall mat<
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preservel the Ideals and
«äcred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 and insplre ethers to
respect and obey them: To strlve
unceaslngly to quicken the publlc'8
aenae of cIvIc duty: In ali vvays to aid
In making thfs country greater and
better than we Yöund It.
— Elämä ei koskaan ole niin
lyhyt, ettei jäisi tarpeeksi aikaa
kohteliaisuuden harjoittamiseen.
— — J o k a aina tarkasti ja liyvin
läheltä seuraa toisten ihmistei»
tekojen vaikuttimia, saattaa olla
•kokonaan tietämätön omasta it­sestään.
ihmiskunnan, lystorias-sa,
ellei nimittäin onnettomuuk­siksi
lasketa suursodista aiheur
tunutta ihmishengen ja omai­suuden
hukkaa.
Japanin monimiljoonainen pää­kaupunki
ja sen satamakaupun­ki
Jokohama ovat suurimmaksi
ösak.si maan ta-salle hävitetyt,
>^amoin niitä ympäröivä, tiheästi
;i suttu maaseutu. Länsimai.sen
sivistyksen omaksunut saarival­takunta
sai luonnonvoimien
myllerryksessä niin suuria vau­rioita
, että niiden kor j aa m i nen
vaatii vähimmässäkin laskussa
vuosikausien ahkeran uurastuk­sen.
Mutta rohkeasti on Japa-.
nissa tähän jälleenrakennustyö­hön
ryhdytty. Valtakunnan pää­ministeri
on antanut; julistuk­sen,
jossa kansaa kehoitetaan
yhtymään suuren koettelemukr
sen 'hetkellä, lievittämään on­nettomuuden
uhrien. kärsimyk-siä\
ja yhteisponnistuksin kohot­tamaan
maahan sortuneet ra­kennukset.
Niin . suunnattomal
ta kuin edessä oleva jälleenra­kennustyö
näyttääkin^ ei se kui­tenkaan
liene ylivoimaisen, vai-keaVJapanin
ahkeralle, lannistu­mattomalle
kansalle..
Ulkopuolisen maailman myö­tätunto
: on saanut käytännölli
.sen muodon niiden rahakeräys-ten
ja avustu.slähetysten muö-dos.
sa, joita kaikilta suunnilta
on onnettomusnäyttäraöUe lähe­tetty
ja vielä tullaan lähettä­mään.
Pelastusarmeijan pääma-ja
Englannissa on lähettänyt ke-räyskutsun
useimmille maailman
kansoille. • Tavallisesti niin kit>
saat raliamiehetkin ovat hellit­täneet
kukkaroistaan huomatta­via
summia. Yksinpä Venäjän
neuvostohallituskin on kiiruhta­nut
ilmaisemaan Japanille niyö-tätuntoaan
ja valittelemaan, et­tä
"työtätekevien luokkien ko­koaman
varallisuuden'' piti sillä
tavoin tuhoutua. Bolshevikipro-pagandan
sovelluttamista tällai­sen
kaamean tapahtuman yhte­yteen
täytynee sentään pitää e-nemmän
tai vähemmän sopimat­tomana.
kinyt rauhoittavaan sovitteluun,
tulee epäilemättä olemaan mää­räävänä.
Kreikan hallitus on hädissään
vedonnut asiah Kansainliiton
ratkaistavaksi, mutta pääminis­teri
Mussolini ei siitä, halua
kuulla puhuttavankaan. Italian
ja Kreikan riita, on hänen -mie­lestään
näiden maiden välinen
asia, jonka suhteen Kansainlii­tolla
ei pitäisi olla mitään teke­mistä.
Siten on jouduttu vai­heeseen,
jossa Kansainliiton e-päilyttävä
arvovalta vihdoinkin
saa tulikokeensa. Sen ratkais­tavaksi
joutuneet kansainväliset
kysymykset' ovat toistaiseksi ol­leet
luonteeltaan maailmanpoli­tiikalle
, vähäpätöiserapiä, ollen
kuitenkin joukossa sellaisiakin,
jotka eräillä tahoilla ovat sen
arvovaltaa kohottaneet. Mainit­takoon
niistä Ahvenanmaan-ky­symys,
joka sai oikeudenmukai­sen.
Suomelle suotuisan ratkai­sun.
Canadan ranskalaisten
puuhia.
siin kapinahaiLkkeismi.
Neuvosto-Venäjän perustuslain
ja toisen Karjalan neuvostojen
kokouksen määräysten mukaises-
: — E i ole mitään niin onnet­tomia
sattumia, joista viisas ih­minen
ei voisi saada etuja, eikä
mitään niin onnellisia, jotka ei­vät
melettömälle voisi kääntyä
vahingoksi. I
— Oppikaa tuntemaan mitä
ihmiset ylistävät, niin pääsette
selville heidän moraalinsa teori­asta
ja käytännöstä.
— Suuria sieluja ovat ne. j o i l ­la
on vähemmän intohimoja ja
enemmän hyveitä kuin tavalli­sesti,
Vmutta samalla kertaa suu­remmat
päämäärät.
— Ateenalaiset ( pystyttivät
muistopatsaan Aesopille ja aset­tivat
hänet, tavallisen orjan, py­syvälle
jalustalle siten osoittaak­seen,
että kunnian tie Oli kaikille
avoinna.
— Paljon on tilaisuuksia niil­läkin,
jotka eivät I omista, suuria
luonnonlahjoja. Pidä* iilraällä
miestä, joka pääsee eteenpäin
paremmin kuin tavallisesti^ niin
tulet huomaamaan, että hän vain
koettaa pysyä luoteljtavana,
työskenniellä koyasti ja olla ys­tävällinen
kaikille. l
Quebecin maakunan rotu-po­liittinen
puolue, joka kaikissa
sopivissa tilaisuuksissa on koet­tanut
(Janadalle tyrkyttää rans­kankieltä,
on onnistunut teke­mään
joukon kepposia liittohal­lituksen
tulli- ja verotusministe-rin
Jacques Bureaun avustuksel­la.
Quebecissa toimiva englan-
Viimeaikaisten kommunistivan-gitsemisien
, johdosta on Suomen
sosialidemokraattinen sanomaleh­distö
väittänyt, että mikään sel­lainen
ei olisi mahdollista Euro-pau
-isuurissa sivistysmaissa, ' E n g ­lannissa,
Ranskassa taikkapa
Skandinavian maissa. '^uota
^kaikkea on helppo väittää, kun
noiden maiden kommunistit ei­vät
ole läheskään samalla taval­la
sotikeutuneet maan- j a valtio-petokselliseen
toimintaan kuin
Suomen kommunistit, jotka ovat
olleet täydelleen venäläisten os­tettavissa.
Ja sitä paitsi kaikki
nuo maat ovat niin kadehditta­van
kaukana bolshevistisesta Ve­näjästä.
Mitenkähän olisivat­kaan
asiat, jos joku niistä olisi
joutunut Suomen maantieteelli-
.selle paikalle, jonka pitkä itära­ja
tarjoaa leveät mahdollisuudet
etappiteille, aseiden (kuljetuksel­le
ja ties mille kaikelle.
Sitä paitsi on aivan varmaa
ettei löydy yhtään itsetuntoa ja
itsesäilytysvaistoa omaavaa val­tiota,
joka suvaitsi.si^ kapina-' ja
vallankumoushankkeita keskuu-d
essa a n. M a ah a n ly öd y n S a ksa n-kin
hallitus koettaa voimiensa
mukaan taistella kommunistien
ja elirliardtilaisten maanalaisia
ja kumouksellisia hankkeita -vas;<
taan.
Eii)ä edes Englanti, jossa kaik­kinaiset
kansalaisvapaudet pide­tään
py.himpinä, ikinä sallisi
maan kavallushanlvkeita keskuu-paikallisista
neuvostoista, n i i -
^ Karjalan sosialistinen neuvos­totasavalta
on epäonnistuneen
neuypstojärjestelmän tuote, ; ja
vaikkakin julkisuuteen ; annetut
den yleiskokouksista j a toimeen- suunnitelmat ja julistukset ovat
toistaiseksi liian - ylimalkaisia,
jöttä niitä voitaisiin lopullisesti
arvostella,, eivät ne — sen pa-lemipi
— lupaa onnea kovia ko-tila.
svastaineu puolue, joka Hen­ri
Bourassan johdolla ankarasti de.ssaan. Siitä se on antanut kou-kaikkea,
mikä valuinkin
m-
\ mm
— Joka ei voi pidättäytyä pal­jon
puhumasta on ikäänkuin
kaupunki ilman muureja. Mi­kään
ei maailmassa öle sen hel­pompaa
kuin pidättää kieltään.
Jo^ tätä sääntöä noudatat kai­kissa'tilaisuuksissa,
niin harvdin
- Italian pääministerin Mus­solinin
tekoa antaessaan Krei­kalle
Albaniassa tapahtuneiden,
ra jak o missionin j äsenten mur­han
johdosta niin nöyryyttävät
hyvitysehdot, että: mikään kun­niastaan
kiinnipitävä kansa ei
niitä olisi saattanut täyttää,
pommittaessa suojatonta Korfun
saarta ja sodan uhalla vaaties­saan
Kreikkaa alistumaan niihin
pakkokeinoihin tahansa, on te­ko,
joka saattaa sopia fascistien
päällikölle, vaan ei suuren maa­ilmanvallan
pääministerille.
Europan tilanne Italian ja Krei^
kan kahnauksen johdosta on
muodostumassa yhtä uhkaavaksi
kuin heinäkuun loppupäivinä
1914. Kuten muistetaan, sai
suuri maailmansota alkunsa Sa^
rajevossa tapahtuneesta Itäval­ta-
Unkarin kruununperillisen,
arkkiherttua Frans Ferdinandin
murhasta. Se roihahti vastusta­mattomasti
' täj^teen, liekkiin,
vaikka Suur-Britannian silloinen
hallitus heti' tarjosi välitystään
ja parhaansa Tnukaan koetti torr
jua uhkaavaa maailman paloa.
Tosin ei Europan maaperä
muuttuneen suurvaltatilanteen
vuoksi liene yhtä tulenarka kuin
yhdeksän vuotta sitten, mutta
vaara on silti sangen suuri. Ne
valtakunnat, jotka tällä hetkellä
•mahdollisesti tahtoisivat leikkiin
yhtyä, ovat siihen kykenemättö­miä.
Toiset liittolaiset, niin pal­jon
erimielisyyttä kuin niiden
leirissä onkin, voinevat sentään
yhdistyä, milloin on kylBymyk|
s e s s ^ ^ ^ ^ ^ i ^ ^ ^ i ^e
v i h aa
brittiläiseltä haiskaiitaa, on näh­tävästi
onnistunut löytämään e-rinomaisen
välikappaleen Otta-wassa
nykyään valtaa pitävästä
liberaalipuolueesta. Bourassa n i ­mittäin
sanomalelidessään Le
Devoir ylistää suuresti ministeri
Bureau'ta, 'kun hän on voinut
pakoittaa englantia puhuvat ca-njfdalaiset
antamaan ranskan­kielelle
nin paljon-, myönnytyk­siä,
että se on otettu käytäntöön
verotusmerkeissä .Siihen suun-,
taan jatkettakoon hyvää työtä,
sanoo Bourassa, airia , siihen
saakka, kunes postimerkitkin on
painettava, kahdella kielellä.
Canadan perustuslaissa, Bri­tish
North America-asetuksessa
määrätään selvät rajat, joiden
sisällä ranskankieltä tulee käyt­tää.
Lyhyesti sanoen määrätään
asetuksessa, että ranskankieltä
voidaan käyttää Canadan parla-mentissa,
Quebecin lainlaatija-kunnassa,
liittohallituksen ja
Quebecin maakunnan oikeuksisr
sa. Liittaparlamentin asiakirjat
tulee painaa sekä ranskan- että
englanninkielellä, samoin Quebe­cin
lainlaatijakunnan paperit.
Ainoastaan näissä tapauksissa
on ranskankieltä ; pakollisesti
käytettävä, mutta siitä huoli­matta
on hallitus hyvin usein
painattanut yleistä mielenkiin­toa
ansaitsevia asiakirjoja kum­mallakin
kielellä, jota toimenpi­dettä
on katsottava puhtaasti
kohteliaisuuden asiaksi englan­ninkielisten
taholta. Mutta siitä
huolimatta on Canada yhä edel-
\6en , suurelta enemraistöltään
englanninkielinen maa, jonka
vuoksi ranskalaisten natsionalis-tien
tahditon menettely sellainen
johon ministeri Bureau on teh­nyt
itsensä syypääksi, on oman­sa
herättämään pahaa verta eng­lanninkielisten
taholla. Heidän
keskuudessaan vedetään esiin se
seikka ,että ranskankieli säilytti
asemansa vain englantilais i;en
hyväntahtoisuuden avulla niihin
aikoihin, jolloin Canada vapau­tui
ranskalaisten valtauksesta.
Ranskalaisten tulisi • pysyä koh­tuudessa,
eikä mennä vaatimaan
oikeuksia, jotka eivät heille
kuulu ja joita heille ei todennä­köisesti
tulla koskaan myöntä-määnkään.
Ministeri Bureau, laatiessaan
kaksikielisiä veromerkkejä, koet^
telee vain Canadan englannin­kielisen
väestön kärsivällisyyttä,
Jos hän toimenpiteissään onnis­tuu
^ja saa vielä muita ministere­jä
mukaan, niin epäilemättä koe­tetaan
ranskankielelle vaatia y-hä
suurempia etuja. J a sellainen
menettely ilasketaan ensikädessä
tällä hetkellä valtaa pitävän l i ­beraalipuolueen
kontollCi X
raantuntuvia todistuksia. Esi­merkkinä
viitattaikoon vain. e-vorstiMalonen
kohtaloon. Tä­mä
korkea upseeri j a alahuoneen
jäsen kääntyi sodan jälkeen mie­lipiteiltään
kommunistiseksi ; ja
rupesi salaisiin juoitteluiliin bol-shevikieii
kanssa. Suomessa tun­netaan
hänet siitiiy että hänellä
oli tapana:Englannin parlamen-tisa
yhtenään hyökätä valkoisen
Suomen kimppuun. Mutta Eng­lannin
valtiollinen ])oliisi seurasi,
valppaasti hänen toimiansa. Se
sai käsiinsä kirjeen, jonka eräs
suomalainen ylioppilas toi jolta­kin
Venäjän komissaarilta hänel­le
j a vähän myöhemmin eversti
]\[alone vangittiin sen johdosta,
että oli eräässä Lontoon Albert
Hallissa pitämässään puiieessa ke
hoittanut kapinaan laillista hal­litusta
vastaan. Parlamentin jä­senyys
ei häntä voinut suojella.
Hänet tuomittiin kovaan pakko­työhön,
muistaaksemme kahden
vuoden ajaksi. ..
Siten menetellään vapaassa
Englannissa kapinallisten -kans­sa.
Miten voisi Suomi katsoa r i ­kollista
peliä sormiensa läpi^
Suomi, joka on monta kertaa
vaarallisemmassa asemassa kuin
Englanti.
lan Itse­hallinnolla.
Bolshevikien' suuriin lupauk­siin
on kuulunut myös kansain
itsemääräämisoikeus. 'Sitä on ol­lut
helppo luvata kansoille, jot­ka
ovat huokailleet vieraitten
valtakuntien vallan alla, mutta
tiedämme, miten on käynyt, jos
Venäjän vierasheimoiset ovat
ryhtyneet toteuttamaan itsenäi­syyttään.
Silmien lumeeksi ovat
bolshevikit kuitenkin Venäjällä­kin
luoneet laitoksia, joiden a-vulla
he suurilla eleillä ovat kui­tanneet
itsenäisyj^slujpauksensa,
samalla kuin vaatimattominkin
todellinen hallinto on häikäile­mättömällä
vainolla tukahdutet­tu
ja suurimmalla ankaruudella
on pidetty huolta siitä, että " i t ­sehallintoelimet"
nöyrästi totte­levat
Moskovaa.
Näinollen ei ole ihmej että epär
luulolla suhtaudutaan venäläisen
diplomatian viimeiseen lumouk­seen.
Venäjän sosialistiseen fede­ratiiviseen
neuvostotasavaltaan.
Yhtenä tämän liittovaltion osana
tulisi olemaan Karjalan sosialis­tinen
neuvostotasavalta, jonka
perustamista koskevan julistuk*
sen neuvostohallitus.'<on äskettäin
antanut.
. Julistuksessa luvataan muodos-taa
autonominen Karjalan sosia-lis^
env,neui^osto4s9..Vidta^ ^ jpfaka^
panevista komiteoista. Karjalan
kansankomissarien neuvostosta
ja toimeenpanevasta keskusko­miteasta.
Kuinka voisi tämä pa­remmin
kuin neuvostojärjestel­mä
Iso-Venäjälläkään turvata to­dellista
kansanvaltaa?
Maan hallintoa varten peruste­taan
moniosainen — niin pientä
maata varten ehkä liiankin mo­niosainen;—•
keskushallinto ko-missariaatteineen,
mutta sen i t .
senäinen valta tehdään näennäi­seksi,
kun' samalla säädetään et­tä
toiset näistä komissariaateista
ovat välittömästi koko valtakun­nan
vastaavien elinten alaisia ja
toiset taas ovat vastuunalaisia
paitsi Karjalan toimeenpanevalle
keskuskomitealle, myös Neuvos­to-
Venäjän kansankomissaari-neuvostolle
ja toimeenpanevalle
keskuskomitealle. Jo tämä ra­joitus
on niin suuri, että autono
mian nimen käyttäminen sellai­sesta
järjestelmästä on' jokseen^
kin rohkea eikä julistus sentäli^
den tässä oleellisimmassa koik-dassaankaan
toteuta: venäläisen,
ra uhan vai tuuskuu ua n Ta rtossa
antamaa ilmoitusta Itä-Karjalan
itsehallinnosta. :
Uuden Karjalan neuvostotasa­vallan
rajoja niääräämääu aseter
taan sekakomitea,Jjohon kuulu­vat
Pietarin kuvernementin toi-^.
m eeni)a ne van kom i t ean,Kar jala n
työkommuunin ja ylcisvenäläiscri
toimeenpanevan keskuskoniiteari
puliemieliistön edustajat. Vcnii-livisen
raulianvaltuuskuunan i l ­moituksen
1 ja 2 : kohdan nni-kaan
on Itä-Karjalan autonomi­nen
alue oleva rajoitettu siiheu
osaan - Arkangelin j a . Aunuk.sen
kuvernementtia, joka on karja­laisen
väestön asumaa. Jo en-non
on muistutettu, että nykyi­seen
Karjalan työkommuuniin
kuuluu alueita, joilla on puhdas­ta
venäläistä asutusta.: Tämä ei
ole .kansallisen, itsemääräämisoi­keuden
kannalta yhdentekevää,
sillä liian voimakas venäläinen
asutus sitoo pakostakin. varsi­naista
karjalaista itsehallintoa,
koska silloin täytyy enemmänpt-taa
huomioon venäjänkielisten
tarpeet ja venäjän kieli. Ei ole
mitäiin takeita siitä, että tämä
rajakomissioni suorittaa työnsä
karjalaisten kansallisten näkö­kohtien
vaatimalla tavalla.
Venäläisen raiihan valtuuskun­nan
ilmoituksen 3 kohdan mu­ka
a n Itä -Ka rj a la n itseh a llint o;^
aluetta koskevat asiat ratkaisee
kansanedustuslaitos jonka paikal
linen väestö on valinnut.- Tällä
lausumalla on vakiintunut mer­kitys,
jota ei voi minkälaisella
neuvostojärjestelmällä liy väissä
mielivalt^iisesti kiertää. Se edel­lyttää,
että todellakin kansa ei­vätkä
vain diktaattorien mää­räämät
henkilöt saa vapaasti ot­taa
osaa vaaleihin. Me tiedäm­me,
kuinka mielivaltaisesti Kar­jalan
työkommuunissa niinkuin
koko Neuvosto-Venäjänkin kan­san
äänestysoikeutta on rajoitet­tu
ja minkälaisilla pakotuskei-noilla
on huolehdittu siitä, että
mieluisat henkilöt ovat tulleet
valituiksi. Tässä suhteessa uusi
nimi tuskin aikaansaa parannus­ta.
Määräys siitä, että karjalais-suomalainen
kieli ja venäjänkieli
ovat'> samanarvoiset, ei myöskään
tarkalleen vastaa edellämainit­tua
venäläisen rauhanvaltuus-kunnan
ilmoitusta. Sen 4 kohdan
mukaan on paikallinen kansan­kieli
hallinnon, lainsäädännön ja
kansanvalistuksen kielenä. On
tosin kohtuullista, että liittoval­tion
osavaltiossakin yleisvalta­kunnallisella
kielellä on oikeuk­siansa,
mutta ainakin näihins^asti
on Karjalasta valitettu, että hal­lintoa
hoitavat enimmäkseen ve­näjänkieliset
komissariot.
Venäläisen rauhanvaltuuskun-nan
ilmoituksessa luvataan myös
"Itä-Karjalan autonomisella a-lueella
toimeenpanna miliisi jär­jestelmä,
joka tarkoittaa pysy­vän
sotaväen hävittämistä ja
kansallismiliisin asettamista sen
Nykyinen kurssimme rahaläh?
tyksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
säh|cöteitse on
veneelle K a r j a l a n kansalle.
N e u v o s t o l i e r r a t luulevat kai
K a r j a l a n työkommuunin m u u t t a ­m
i s e l l a K a r j a l a n sosialistiseksi
n e u v o s t o t a s a v a l l a k s i pääsevänsä
Suomen kiusallisesta vaatimuk­sesta,
että Tarton rauhansopi­mus
on myös Itä-Karjalaan näh­den
toteutettava. Se käy ilmi
m. m. eräästäMoskovaii L s v e s t i -
j assa j ui a is tu s t a .'k i r j o itu ks e s ta.
L a u s u t t u a a n i l o n s a . H a a g i n kan­sainvälisen
tuomioistuimen pää­töksestä
l e h t i k a u n e i n värein k u ­vailee
Itä-Karjalan, r a i i l i a l l i s ta
t a l o u d e l l i s t a kehitystä ja: toivoo
Suomen h a l l i t u s p i i r i e n muutta­van
suiitautuinistaan Neuvosto-
Veuäjääu Itä-Karjalan k y s y n i y k.
sessä.
Suomessa on j o kauan sitten
to t u t t u 1) o Is 11 e V i k i e n k' a u n i s te l u i -
iin, vääristelyihin j a u l k o k u l t a i -
suuteen, n i i n ettei tämäkään Is-v
e s t i j a n onuiliy v a i n e n seixustus
enää' suuresti hämmästytii: Haa­gin
kansainvälisen tuomioistui-iiien
..päätös on tosin Suomessa
ni i e 1 i p a h a 11 a .^• ast a anot e 11 u,. m 111-
ta samalla - o n tehostettu,, .ettei
asia s i l l i i suinkaan ole r a t k a i s t u .;
Tiedetään myös, minkälaista se
r a u l i a oji ollut, joka Itä-Karja­lassa
on. v a l l i n n u t . Se on n i e r k i i i -
nyt. sitii, että b o l s l i e v i k i t ovat
saaneet siellä rauhassa hommail-
1 a j a r ä ii k ä t ii n i i t ii ka r j a l a i s i a ,
j o t k a : eivät ole heidän järje.stel-mänsä
k a n n a t t a j i a . On inyos t u l -
1 ut va )'sin kuvaa v i a ;t ieto ja sii tä,
millä tavalla Xeuvosto-Veuii ]a
on toteuttanut sekii enti^iä että.
v i i m e k s i karjalaisille j u l i s t a ­maansa
armahdusta. -Saomen
taholta el ole estetty .karjalaisJä
palaamasta kotiseduilleen, m u t ta
Suonien v i k a ei ole, j o s k a r j a l a i -.
set eivät ole uskaltaiu^et palata,
e i k i i voida v a a l i a , että Suomi t a ­k
a i s i --Neuvosto-Venäjän lupaa­man
armahduksen K u n I s v e s t i -
ja hurskaalla naamalla väittää,
että . suomalaiset olisivat väkisin-tuoneet
karjalaiset p.jkolaihet
t i i n n e , voittaa J s v e s t i j a j o itsensä:
k i n -valheellisuudessa, IMillil t a ­v
a l l a K a r j a l a n työtätekevät jou­kot
ovat ilmaisseet Ivaluusa o l la
o s a n a V en ii j ä n s o s i a 1 i s t i s t en ii e u -
v o s t o t a s a v a l t a i n liitossa, sen on
• k y l l i n selvästi osoittanut k a r j a ­l
a i s t e n v i i m e i n e n k a p i n a ; v a l l a n ­pitäjäin
järjestämät neuvosto-k
o n g r e s s i t eivät voi t o s i a s i o i ta
t o i s i k s i muuttaa. Isvestijan a s i -
Myös myömme pankki-6«oituk
sia (shekkejä) markoissa ylli^
mainit. kur|3sin jälkeen j a erikoi
sia,'kolmen prosentin korkoa vo
täviä mfitkustajien shekkejä d.jl-lareissa,
jotka Suomessa luna^
taan siellä voimassa-olevan doV^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaiähetyksilk
postia kautta on 15c. summilla»
alle $20.00; sitä suuremmiltasuir *
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähkoteitse
$3.56 kixikilta summilta.
OB
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenuevap
taanottajan ja lähettäjän osoit­teella
varust^ttmia osoitteen»-
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat y l i $3.000,000..00.
Kirjoittakaa suomeksi•, meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
antuntemusta kuvaa, että se l u u ­lee
H a a g i s s a olleen kysymys Itä-
K a r j a l a n liittämisestä Suomeen. •
: Nouvhstolelulen k i r j o i t u s sisäl-tiiä
n i i n paljon t a h a l l i s t a vääris­telyä,
suoranaista v a l h e e l l i s u u t ta
ja asianymmiirtämättömyyttä et-tii.
väittely sellaisen vastustajan
kani^^ja olisi samaa k u i n : hyvää
päivää — k i r v e s v a r t t a . K a r j a l an
työkoni muuni n muuttaminen
K a r j a l a n sosialistiseksi neuvosto­t
a s a v a l l a Ivsi on etupäässä nimen­muutos.
Niin y k s i n k e r t a i s e l la
temiuilhv ei Suomea sentään: ve­detä
nenästii. Me odotamme K a r ­j
a l a l l e , jonka oikeutta Suomi
Tartossa koetti valvoa, todellista
autonomiaa, me odotamme teko­ja,
ja n i i n kauan k u i n Neuvosto-
Venäjä ei rehellisesti toteuta
T a r t o n rauhansopimusta Neuvos­to-
Venäjään nähden, on Siiomeu
t a r m o k k ; ) a s t i valvottava Itä-
K a r j a l a n j a omaa oikeuttansa ja
h a e t t a v a s i i h e n . myös kansainvä­listä
tukea.
«1m
m
m
\
m m:
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanm^^
Mahdollisimman pikainen toiminta.
sijalle padkallista puolustustar­vetta
vartem.'' Uudessa Karjalan
neuvostotai^v^Uässa tosin
myös oleyia;^^; Ä
mutta valt alnit^
öinnifetä ipilfevat
A V
m
m
A
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivin kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KUESSI ON TÄNÄÄN '
SUOMEN CANADAN DOLLABISTA.
35:00 Suomen markkaa Yhdysvaltain dollarista.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta» jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lirä,ksi. Lähetyskulut rahalähetyksiUe on
4Qo summille $40.00 asti, 60c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoiUe läJbetyksille.
Läneuaessanne rahoja tuleu vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hs^vin tar­kasti.
'
FOUT ARTHUE,
-f:
I
' Il
\
• f
i
4
^:
Mi • 1
I
f
-4
1.
I
• - i
1 b
lililliiiiÄ"
t i . t ~