1919-03-13-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ISrCTMERO l i itsenäisyytensä. (Gollifereista.) ' Thel^iiÄs ähiJ their Independence. (Fi-oin Collier's.) msMfm mmm:, PÖRU ^smm, tm., amim, Torst., knaiisic. n p. 1919, The Q&thering Storm stvtr % (Jatkoa viime numeroon.) KiipesimuK» kukkulalle katselemaan satamaa ,ja venäläisiä dre-adnoug- hts so1alai^'0.ja, ^Ijotka oli-vat maanneet täplä sodan alkamisesta saakka ja sitte riensimme kai somaan äänestystä. Äänestys- 'kopit olivat klupi- ja kouhilmo-neissa y. m. semmoisifesa paikoissa ja liarmaahapsiset 1 vanhat naiset ja viehä tavilta näyttävät nno-rrmmat leivissä miesten kanssa näyttivätl sangen arvokkailta. Me- •ninivnelvaupungin toiselle laidalle, lehdas-aluekle, missä koko k on telin mitalta oli ihmisrivejä odoTtnmnssa. äänestys'vuoi|'oaan ja kulimme Kansantalon läpi, joka oir sosialistien hallitsema suuri ra-konnns klupi- ja luentohuonei-noon ja tianssisaleineen ,ia lisäksi suuri ruokala, missä saf ruokaa •h.-11V immi la hiu^ioilla. Koko ajan Iiii n snlitti asioita, ja kuu liäu neljä n tunnin kuluttua j ä t t i minut. (^palaleu n (Oont. frou) last number.) \V(; cliiubed a hil] and looked down on the liarbor. andtlie Russian dreadnonghls, \viiic]i had been collocting barnaeles there ottamatta kansainvälisiä, asioita, olivat jokseenkin vapaat. . • Myrskyn puhkeammen. Tällaisen maakunnan olemassa-; oi o eri nskonnioUa j a kielellä : oii-tiety. sti. silmiitikkuna innokkaiUe slavouiiteille.janionien yhteenottojen jälkeen, joita emme tarvitse nyt läliemmin kosketella, Nikolai lopulla !)0-lukua alkoi miiäriityn sortopolitiikan. Hiin otti itselsince l.he beginning oi' tht» war, leen oikeuden päättää, niitkä-^ oli-and thcn lo see the votinjj. The vat paikallisia ja mitkä valtakun-poUiug booths,wt're in clubrooms,, uallisia kysymyksiä, ja siten to-schools, audsufJi places, and witli | dellisuudessa poisti kotoishallin-niin toimiinsa, tiesin -asi-oisia Tlelfjingissii yhtäpaljon, kuin samallaisissa suhteissa olisin Ve-nii. jiillii liilliit tiotämään neljässä vJik|ossa. I Mutta 'niiinii eivät ole tärkeitä nsioii;]. jmahdollisesti merkillisiä Tain koti-ikävää potev^olle ameri-kalaiscllc. Suomalaisilla on mui-tn jjirkoiimpiä. ITe olivat ensim- 111 i i i 11 o n 1 i a )i s a m y (>u t ii mää n ii än i - oiivtMKlciiInaisille — jokainen 24 viiöiln fiiyltiinyt nänestila Suomessa ja jnainen voi tulla.valitnkr si cdnskiinlaan eli valtiopäiville, lirisinf^-issä on yliopisto, muutettu sinne v. 1S27 vanhasta pääkau-punfrista Turusta, ja useita tie-tecl 1 isiii seuroja, joiden julkaisut, leviävät Suomea paljon laajem-mallo. Omasta muinaisuudestaan sukutieteen, muinaistieteen ja kansifntarnston alalla ovat Suomala isot telineet tavattoman huolellisia, ja tarkkoja tutkiimoita. A- : j a 11 a m vn e 1 öytyy S no m essa m a ai a-reita. runoilijoita j a novellistia,; joiden teokset) ellei ehkä tärkeimpiä, ovat vähintäinkin yhtä mielen ; kiintoisia vilpittömiä. ja maan luonnetta kuvaavia, yiimeiscn 50 vuodon kulnessa on [)n|lidas suo-memnielisyys elpynyt "voiniak-kaalvsi vastakohdaksi onnen val-linnoolle 'niotsalaisollc kulttnui'il-le. ja submalaiset ovat rakentaneet ja r.ihastanoet suuren teaat-terin Helsinkiin, missä ei esitetä mitiiän muuta kuin suomenkieliä., i\ lu n t a ma t n^iy t oksi st ä o va t k ä ii n - nöksiä, inuutamat taas. kuten se. niinkil minii näin,. nylcyajau. suo-m alaisten k i r j oitt a mi a. Täm ä yritys 011 sitä mielenkiintoisempi, kun Ottar huomioonyettä onim-inisl(•> Helsingin ja tämän meren- . rannikk'0-alneon . yläluokasta pu-liuu j'uotsia ja että heidän seurapiiri nsä - )n mieluummin ruotsalaista kiilii suomalaista. Suomalaisten ,sorranta Nikolai n aikana herätti koko maailman yleisen osanoton heitä kohtaan, yksi11 m e i n ä n k i n kaltaisten kanso-je n k es k' en, j oil la t a va 11 isi m min on sangon ylimalkaiset käsitykset . maast a,m|issä. ajattelemme olevan enimmäkseen vain poroja ja jäätä. Suomalaiset olivat k y l l i i si kaukana oliakseen iniolueettoman osanoton esineenä sellaisillekin toimit-tajille. joiden hiukset olisivat : noussoot • [lystyyn. jos: kapinasta lähemiiänä kotia olisi mainittukaan, ja Venäjä oli vanhan lialli-tnksen aikaan jonkillainen yleismaailmallinen syntipukki, jota lienou hyvänsä sopi kivellä heittää. Nämä hyökkäykset eivät olleet ai\ian oikeudellisia — enempää kuin kaikki .samallaiset moitteet PiUglannin suhtaanturaisesta Trlant iin^ mutta sitt(|kin ne olivat enem män oikeutettu,]a kuin sellaiset kaukaiset ihmisystävällisyy-den harjoitukset tavallisesti ovat; SuomahRsten kokemukset lyhyesti ovat näin: Osana Ruotsia 4 tai T) vuosisataa joutui se alitui-seen kärsimään tiheään, uudistuvista sodista Ruotsin ja Venäjän välillä, ja V. 1809 antautuivat he Venäjälle tsaari Aleksanteri I:sen jul ).l ai li scst i 1 uva t a sä ily ttä ä louk-kaa m at tornina he^dä^n perustuslar kiusa. Suoniiykclistettiin valtar ku n ta an puoli-itsenäisenä suuri-mhtinasknntiina, tsaarin ollessa tijoir \vhite-.h.aii'od old -1 adies and n ie e-100 k ing yo un g o n es sta nding, in lino with the »1021, very "digni-fied indeed. AVe went to the othej-sifle of tovvn to factory district, whoi'o there woi-e Iines of people Avaiting to vote, a bloek long, and seooted through the People's Palaee, a big building i'uu by So-eialisis. with club and leeture rooms a nd a ha 11 to da neo. in, and a big restaurant \vhere food \vas sei'ved at the lowost priees. Ali tho time he was explaining thingsj and; Avheu. he l e f tme, ai'te]' lour hours, to roturn to his own work,; l know as mueh about things in Helsingfors, as iinder similar eir- •umstanoes iu Russia. I should ha\'0 known in . fovn* -\voeks. But ihese are unimportanv til i J i g s . )) e 1- h a ps. i m p r essi ve only to a liomesiek Ameriean. The h^inns havo otliers. Tliey were the rirst people to grant women the vot c—e voi\vbody OA^OI* twenty-to u 1' A' o t es i n Ki n l an d, a nd >vo men are eligiblo Tor eleetion to the Assembly. OI' Landtag. There is a university in Helsingfors, moved heiT in 1827 from the old cabital, Aho, and vacious scientifie soeiet^. ies, wlioso piiblieations oireulate 1'arbeyond Finland, in their own past history, ethnology. archer ology. and folklore, the Finns liave made unusually painstaking and tiiorough researohes. There; are contempoi-ai-y painters. poetsv and novolists \vhoso M'Ofk, iI' n o t of first importanco. is at lost inf torosting. sinoere. and oliaracter-istif of tlio ooujitry. Iu iho last fifty years thoro has. indeed. beeri a most onthusiastic revival of dis- ' i j i o t i v o l y Finni sh foeling—as eon-trasted with the Swedish culture Avhieh pj-oviously held a:way. and Mie l^^inns built and ondowed a lai-ge theatro in Helsingfors \vlrere nothing but- Finnish was lioai'd. Some of these i)lays woi'e transla-tions, some THtQ, one 1 sa.;\v, the Avork of (;ontomporai'y Finns. and the attempt Avas themoro introst-ing when one realized 1 hai most of the upper-elass peoplo ol^ flol-sinirfofs and this scaooast part of Kinland spoak Swedish; jind in t h e i r associat ions are general ly i^tlior lossr Finnish than Swedish.: The oppresion of the Finns dur-ing Xieholas II's t i mc stirrod up general synij)athy .for them a l i over the world; even ann^ng the pooi)le likc ourselvcs, who, as a rule, thonght of Finland vaguely as eonsisting mostly of reindeer and ice. The Finns were far enougli away to be quite sai'e sulj^ jeets . foi- the most disiutrested sympathy. even on the part of editors whose hair Avould have stood on end at the mere whisper of. rebellion nearer home, and the Rassia of the old regime was a sori of universal political goat at Avhom anyone was welemoe: to heave bricks. These ;attackswere not altogether just-r-any more than are ali sueh attacks on Eng^ land' s treatment Ireland—there was at least something to b e said for the other side—-but they were more :justified t h a n sucli exercises in long-distanee altriiism oft(^.n are. T h e experience ot the Finns had been, briefly, this: iV part of Sweden for four or f i v e eentnries, Finland had always been a victim in the frcquent Avars between Riis-sia and Svveden, and in 1809 tJiey surrendered to Russia with the solemn promise from Gzar Alexander I that they were to retain their eonstitution and ''funda-mental law>s" and be attaehed to the empire as a semi-independent grand . duchy, with the Ozar as Grand Duke. They had tl^eir own army, with Finnish offieers, and non. V. 1908 sai koni-aali Bobri-kof]-, jota suouuilaiset tänäänkin niuistavat kuin itse i>aholaista, melkein diktaattoj'i]i oikeudet. Hyvä vanlianaikäinen taantumusr; ohjelma alkoi -e johon kuului vakoilu,' kotitarkastukset, sanoma-leht i en lakka utukset, ma a st a kar-koittaminen j . n. e. . SuoRialaiset j)ukeutuivat tummiin, suiTen menetettyjä oikeuksiaan. Nähdessään Hobrikoffini meni vä t h e t o iselle puolel le katua ja lopuksi hyvän kasvatuksen saanut suomalainen. Eugene Sehan^ mau. ampui kenraalikuvernöörin kesäk. V; 1904. Koko surunäytel-mä oli suunniteltu omituisella vaka V uu del 1 a j a epä it sek ky y de ] lii. I Kuukausia pysytteli nuorukainen erossa ystävistään, eläen kuin kumma erakko, ettei vain. ketään toista voitaisi syyttää tekoon osal-; lisenav Lopuksi, v. 1905, heti kansallisen lakon jälkeen, jolloin ve^ näläiset pakottivat Nikolain anta-maan heille Duman ja perustuslain, lakkosivat suomalaisetkin. Kaikki pysähtyi. Heisingissä ei ollut katuvaunuja, ajureita tai valoa. Koulut ja ruokalat suljettiin^ Marraskuussa sai Suomi ennen taantvunispolitiikan alkua omistamansa oikeudet takaisin. Se ei kuitonkaan ollut kylläksi tyydytä taakseen kansaa. He vaativat perinpohjaisia uudistuksia, yleisen äiinioikeuden ja sanomalehtien M^he existenee of sueh a provin-ee. Avith a different language and reli ^ion, AVas n aturally a red r a g to tke Jiiore entliusiastic ' Slavo-philes. and aftej-. various elashes, whieh need not be gone into -here, !Ni>*lio[as J1, in ^t^e la te nineties, st a rted a def init e poliey o f re pj-es-sion. He reservcd to lumsidf the right to dceide wliat were loeal and what imperial (lucstions, thus praetieally destroyed home rule, and in 190H (Jeneral Bobrikov, whom ])resent-day Fiiins look baok to as l o t h o very devil liim-self, assumed ajmost dietatorial powers. :The good old-fashioned reactionary program began — spies. searcliihg of houses, shut-ting up of noAVspapors. banish-nient. and so on. Tho Finns put on black tomourn theii- lost liberties, they. crossed to the othei" sido of the streei whon they sa\v Bobrikov coming and 1'inally a young oducated Finn. Fugone Schauman, shot the govo)"nor in .lune. 1904. The wholo tragedy was planned with pecu-liar sei*iousness and imselfishness, and for months befoj-e the young man kept away ,from his frionds and lived as an accentric hormit in oi'dor that noono but. himself oonld ho connec.ted wit h 1 he erimo.. Kinally. in 190'), just a fter the great national striko with whieh the Uussian forced Nicholas to grant them a eonstitution and t il e Du m a, the Kinns aiso st ru<;k. K vory t Iring st op j)ed. l l e l - singfors had neithor tramways eabs, nor l i g h t s s e h o o l s and res-turants elosed. and in November the .status pi-eeeding the Ozar's attempts at reaetion Avas restored. This :wa,s not enough, hoAyever, to sätisfy the people. They insisted on thoroughgoing reforms, on uni-versal suffragOj on freedom of the ]U'Oss. and changod the 4)iet fj'om LIMITED ' r . M v n r a a , j o i i k a 011 v a l i k o i n u t Mi-. ('ain))l)(dl l)(M's()(»iaIIis('sti Xo\ v Y o r k i s s a ollessaan k a k s i v i i k k o a / s i t t o . , Ei mitään 'pukinetta tai hattua ole kahta öamallaista. - puhevapauden, ja muuttivat van- -^^^ old-fa.shionod arrangement of h en t u n e e 11 j ii i'je st y kse n 1 nu k a i so t, nolisäätyisoi — aatelis-. ]){|ippis-^ poi'va ri s- ja t a lonpoikais-sää ty, kukin. i)itäen istuntonsa erikseen - - - valtiopäiviinsil yksikamariseen e d u s k u n t a a n , m i n k ä 200 jäsentä va 1 it a an v äli 11 ö n vä 11 ii v a rall isuus-äänostyksellä. V^onäjän hallituksen;ja kaiiina-iniolisen suur-i'ulitinaskunnan välit eivät kuitenkaan jiarantuneet. Vaikka . hallitus olisi inonetellyt jK^rokkaammin kuiji so teki, olisi SO pakostakiji kolidannut samoja vaikeuksia. joita englantilaiset kohtaavat hdannissa, yrittäessään mitä hyvään nienotlelyjärjestel-m ä ii, j okfi so vei tuisi yhteen vojiii - Iäisten ajatusten kanssa kansallisista tarpeista ja samalla kelpaisi tälle ihan toisellaisille, Itsepäiselr l<» ja voimakkaast l Isänmaalliselle kansalle. A^. 1910 Duma määräsi, että kaikki Suomea ja Venäjää y Ji de ssii, k oske v a lain säädä n tö vai - ta tulee olla keisarillisen neuvoston hallussa, ja että verotus poliisi-, koulu- ja sanomalehtiä, koskeva lainsäädäntö kuuluu niihin. Kotoishallitus melkein poistettiin. Vanhan Venäjän hallituksen kukistuessa julistettiin Suomi itsenäiseksi, innostuksen eri 'piireissä vaihdellessa ' ja Kerenskyn hallituksen kieltäessä sen itsenäisyyden, ja tämä epävarma asiain tila oli yallallaminun Helsingissä vieraillessani. four o st at es burghers, and soparately - -nobles. <'ler gy, peasants. sitting to a ono-chambor Landtag with 200 delegates. to be ohosen by direot and p? ' 0 p o r t i o n a| olection. Kolations botwcten tho liussian Oovornmeni and the i-oliellious gra nd duehy did not improvo, howover-—oven had the Government boon niuch more tactful than it was, it would necessarily liav(^ ni et wit h iiuic h t ho sa m e di f f icul t - ies that the Fnglish faoo iu Ireland. in (lotising. any working arrangement which would suit Russian, thoories of national ne-oossity and at the same time bo aeeeptable to tliis wery different, stubborn. a n d intensely. patriotic people. In 1910 lUissia deereed that the Duma and Tmixerial Oovui-c i 1 sli o ui d ha v o t ho soi o po w o r- o f logisiation in matters which af-feoted both Russian and Finland jointly. and among sueh matters were included taxes. poliee, sch 001 s. a nd con trol of t he press. Home rule was praetieally destroyed. \Vith the eollapse of the old Russian regime the independence of Finland was announced w i t h • vary in g de g rees of emph as i s i n Fi nl and it sei f a nd t his un ce rt-ain State of things' was dragging enriously a long when 1 visited Helsingfors." The deelaration of a l k a a oiisi T i i s t a i n a . Katsokaa M a a n a n t a i - na XoNvs (1ivo,ni(do^i, Johon niCM-kitaiin hinnat nnsistJj pnmpuli kankaista, k a r t t n i i - n c i s t a . Ja hienoista k a n k a i s i a . Sunri Sodan Jiilkoiiion ah^niins L a k a n a k a n k a i l l r. l l a n t n n k i k a n k a i l l e . IJIaiikereille, ( i l j y n i a - t o i l l e 7. 111. hennnän epävarmalta suuruudelta .joka sattuisi olemaan mää-räiijiinäMexico Citvssä. c o r n i i n authqrity . Iiolcljiig the st a go the j 111 o I l ie n 11 n AI e x i c o Ci t y: The a i i i a t o i i r vVboss" saw rod as Amatööri " p o m o ' ' näki pnnas-i h r i , i | k e d of these t hings—indeed. ta tästii i)uhuossaan—hiin ihan totta kävi punasoksi korvia niyö-ten. Jos. kuten han sanoi,, hän tuntui kylmällä Fougiantia. ja suosiolliselta Saksaa kohtaan; oli se siksi että Fnglanti oli Voniijän liittolainen, eikä siis sieltä tarvinnut odottaa apua. M u i s t u t i n hänelle lännellä sangen yleistä o-sanottoa Suomeen juihdeu ja monia ystävällisiä seikkoja mitä lioista on kirjoitettu Englannissa, i^anskassa ja Amerikassa. ••Osanottoa — joo—" liymäli-t i hän; ' * mutta mitä he tekevät ? l i e Iit o ra 1 ly go t i-od to t h e t i ps of his ears. If. tio said, (he seemed ebol :toward England and warm toward (;olMnany ,it \vas only bo-eauso England was Unssia's ally^ and 1 hoy could Jievor expoct help 1'rom t hero;v 1 reminded •; hiin -of tho v(M-y.genej'al syhipat hy for the Fiiins in; t;h(-;\\'esty aiKl th(v fri(^n(lly things said and wntt^ ahout 1 h(rin ; in EnglanilV France, and America. ^^^^^^^^^ • V •/S^nnpath^ butAvhäf do they do? NVe know we've got|one, frieiul!'' Me Hedämme. että meillä on yksi; 7^,^ blos. FnitiM against the Kussians, xMutta Suomella on muitakin vaikeuksia. Yhdistyneenä Venä- Kirkollisia ilmoituksia. Ensi pyhänä 011 jumalanpalvelus l'\)rt \V i 11 ia m in k i rIcol 1 a k lo 1 () aam. ja Port Arthurissa klo 8 i l l . Muita kokouksia pidetäiin: Ompeluseuran kokous klo S tänä ilta-n a A nd erson i n t a 1 ossa 141 .M a o ha i- Ave.^ Virkakuiuian kokous .1. Niemen talossa 214 .Mcintyro st. huomenna eli ])erjantai-iltana. . 1\ A. l).-liollä /)n hartaushetki .Maailanpiiivänä 24 [). klo 2 jiäi-vällä ; Morganissa Hiltusessa ja Nolalun koululla klo illalla. - •laakko H i r v i , 2(>2 Wilson st;, Rort Arthur, Ont. at home tliey wore dividod, fir^st by llie. old rivalrv l)etwoon the suuri-ruhtinaana. Heillä oli oma \vere not obliged to serve in the sataviiken.sä suomalaisine upsec-Ru.ssian army, and, exeept reiuccnj eivätkä tarvinneet palvell a Venäjän, sotaväessä, ia, l u b i T U i - the republie and the ei vii war bet- Tasaval la n ju I istami nen ja sisäl-' ween t heTled and Wh ite Cluards jää vastaan jakaantuvat ho koto-: propei- and Iho Swo<lisl, na, onsin vanhnii vavsinaiston |,^^. lissota puna- ja valkokaartilaisten välillä — bolsh.evistien ja antibol-shevistien välillä — olivat vielä tidossa, mutta lumoavan puhtauden ja virkeyden alla n^yrsky teki. tuloaan, ja poliittinen sekasorto ja vaikeudet olivat inelkein yhtä pahoja kuin Pietaris.sa ja muuta* missä suhteissa ärsyttävämpi.Ruo-kapula, (Suomi oli maksanut Smk. 40,000,000:00 Venäjän väli-aikajiselle hallitukselle viljasta, jotaj}i koskaan saatettu perille, ja kun v(».jiäläisot olivat vieneet rehun jOlivat he olleet ])akotcttuja teui-astamaan suuren osanmaito-karjaansa), laumat venäläisiä sotilaita ja nuerimiehiäj ryöstö ja murhat olivat kuten Venäjällä^ kin, sillä eroituksella, että suonm-laiset kieltäytyivät olemasta venäläisiä." He katseliviit joutilaita sotureita melkein vihollisina, jokseenkin samoin tuntein, kuin kalifornialaiset, jos he liitettynä i he l^olshevist and anii-Rolshevist ^'orees—was yet to (;ome, hui un-dorneath ali the eaptivating neat-ness and promptne.^s the storm was gathering, and the political disorder and the diseomforts were ai most as eomplete as those in Pötrograd and in some ways even rurore exasperating. The laek 0^ food (the Finns had paid 40,000,- 000 raarks to the Provisional Göv-ernment for grain that was never delivered, and the requisitioning of fodder by the Russians had forced them largcly to k i l i theii^ clai-ry cattle); tlie hcrds of idle Russian soldiers and sailors; the rob-beries and murders, were similar to those in Russia with this dif-ference— that the Finns refused to eonsidcr them.selves" Russians. *• Thiy looked on the idle soldiery almo^st as, on an invading araijr^ and felt as people in Cali-fornia might feel if they -vverc suomalaisten ja Suomen ruotsalaisten välisen riidan kautta ja toiseksi sosialismni liämmästyttavan levenemisen kautta. Vanhoi^ na Ruotsinvallan aikoina oli Suomi, ylimalkaisesti puhuen, maalaisten ja kansan kieli ja ruotsi sekbitt uneempien kaupunkiasuk-kaiden kieli. Se on laita usein V iel äk i n. K\ 1 n j oi ssak i n u 1 k o m ai 11 a (Jatketaan.) Hermostoa, kasvattavat uutta verta, loistavat Kalpeuden, Päänsäryn ja :lo,ttomuuden, sekä kaikki muut taudit otka johtuvat huonosta hermostosta, ilallisesta työnteosta, yni., Joista vioista johtuu taas väsyttävä tunne Ja voiman puute ruumiissa. Lignellin rautaplllerit ovat helppoja nauttia Ja lisäaviit ruumiin painoa ja voimaa verrattain lyhyessä ajassa. Tästä näette mitä eräskin potilas sanoo:* Palnesdale, MIch. Mr. P. A. L i g i i e l l , Superlor, Wl8. Rautapillerit olen nyt nauttinut Ja v o in teille vakuuttaa, etta lääkkeenne on ehdottomasti paras, öllUl olen nyt t i l y d e l l l - sestl terve Ja Hyvässä voinnissa, Ja olen esittänyt sitä inulllekln tovereilleni. Kunnioituksella, Herman HUI on isli i n g. sprea d o f soci a I ism. , Jn the old Swodish days Fiiniisli was, rouj^hly speakin«v llie lan-guage of tlie country peoplo and peasants, ^wedish tlie language of the more sophisticatcd classes in the fownsj This is still largely the ease.. aud wheu a foreigner meets somewherf' abroad acnltiv- (Continued.) P. GALINET 624 Simpson St. Fort William. OSTAA JA MYY Uusia ja käytettyjä huonekaluja. Ostaa kaikenniiköistä romurauta j,». nnnita romuii. Piihelimc;: S. 113 ja S. 195. — ÄlUäii lyökö lapsia päähän. Sitävarten löytyy pai'empiakin paikkoja. ' REUMATISMI Kivut jaloit^.sa ju käsien nivelissä sekä ylimalkaan l;oko ruumiissa, ovat kaikki reumatismin tuntomerkkejä. — Tämä lanli on yleinen kansalaistemme kesr kuudessa täällä, johtuen ilinastosuh- 1 ei s ta y. m. ! Kun kipu kaivaa lihaksia Ja muuttuu toisesta ruumiin osasta toiseen kutsu-laon | S i t ä kuume-reumatismiksi. Kun 'taas kolotus ilmenee Jäsenissä kulsu-taan .silä kroonlUiseksl reumatismiksi, ja kun tuntuu kovaa kivistävää kipua Ja Jalat ajettuvat on se leiniä eli nk.kihtiä. L u k e k a a mitä tämä mies sanoo: Arvoisat Herrat: KUtoa kirjeestänne Jonka anln vastaanottaa eilen, Josaa kysytte Josko olon saanut S^astaanotttui ne XT_ • i 1 • •• 1 j / - " i "l"i•U•'•l«k^k•^e«ecti jJuoitKkiai ti iiiluaHs iinu tloeiiilmtä,, nniiiinn nnyyvt mmaail-- — rJai.set harvoin änkyttävät. ' m t s e n etta olen saanut ne j a myös nuut- TT^:fv L" i - 1- tlnut ne teUlän sUUntttJenno mukaan . N v t Heillä nähtävästi on niin palhon s,ian lausua tellle tuhannet klltoks"t ti-l-puh nm ista, ett ei sii hen ole aika a. dän • erinomaisesta lääkkeest;in»u', sekä reholllsyydestUnne.» Lääkkeet oli u l i n hyvät Jotta el vot r a h a l l a parempia saada, minä olen nyt a i v an terve mies. Kn tiedä nyt tällä kertaa tilata uu.sla lääkkeitä, ^ — The liffht n f hnnniuestj i s oTt. '^i^lL®^-. tarvitse, vaan k a l k k i a Jotka kärr l u t i i g n i , 01. UcippiULSS i s <>'t- s i v ä t i l e u m a t l s m l s t ä k e h o l t a n tilaamaan en s h u t ont hv the s h a d 6 w of SIIS- te«idHn k u u l u i s i a hyylä lääkkeitänne, t u . M i l l i u i i L i»y i iM sna(H)>\ oi sus, p^^^^^ KUnnloltiiksellfi, Victor Mäki. - picion. Krikoislääke No. /i50 on erinomainen l ä ä k e yllämainittuihin k i p u i h i n . Kuu-ternationäl af fairs,' were practifeal-n !\M!exiepon, olisivat pakotetut nä- annexedby Mexico and obliged Tilatkaa tiinään kuukauden lääke- than th(» other fellow', and some in In- kemään Villan sotilaiden täyttä- to see their towns-overrun by jy!.;;!^';^^^,^^ morning you Avill wake up and jtifeal- vu ^ kaupunkinsa, odotellen mää- Villa's soldiers and'to'Hvait for or- —Ligneiiin Apteekki on s u u r i n— ^ ; find yourself boss. 4i U. tayk^iä joltakin enemmän tai ders fröm some more or lesa un- —.Suom. Apteekki T h d y s v a l l o l s s a— , ^. A. LiONiLL 00., ' superlor, Wis. ^ lliauden hoitoon kuuluu suuri pullo IM- "Hn vmiv Wnrl^ .1 lUtin hnH^P lictlä, rasia pilleriä Ja Indl-voide ulko- JJo youl work a little Detter naisosli voiffeliavaksf.. .Til'ai.kaa lääkemSäräys No. 450, lähete läfiri postissa Iiihetyskutut suorltet-luu:' » if^?:.' hinnuirila.^ ^ —iJgnelHn Apteekki o t t i m u r t t^ > —auomal. apteekki Thdjrgvallolflaa—* A, LIONfiU 00.. 6u|i[9rtol>i
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, March 13, 1919 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1919-03-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada190313 |
Description
Title | 1919-03-13-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ISrCTMERO l i
itsenäisyytensä.
(Gollifereista.) '
Thel^iiÄs ähiJ their
Independence.
(Fi-oin Collier's.)
msMfm mmm:, PÖRU ^smm, tm., amim, Torst., knaiisic. n p. 1919,
The Q&thering Storm
stvtr %
(Jatkoa viime numeroon.)
KiipesimuK» kukkulalle katselemaan
satamaa ,ja venäläisiä dre-adnoug-
hts so1alai^'0.ja, ^Ijotka oli-vat
maanneet täplä sodan alkamisesta
saakka ja sitte riensimme
kai somaan äänestystä. Äänestys-
'kopit olivat klupi- ja kouhilmo-neissa
y. m. semmoisifesa paikoissa
ja liarmaahapsiset 1 vanhat naiset
ja viehä tavilta näyttävät nno-rrmmat
leivissä miesten kanssa
näyttivätl sangen arvokkailta. Me-
•ninivnelvaupungin toiselle laidalle,
lehdas-aluekle, missä koko
k on telin mitalta oli ihmisrivejä
odoTtnmnssa. äänestys'vuoi|'oaan ja
kulimme Kansantalon läpi, joka
oir sosialistien hallitsema suuri ra-konnns
klupi- ja luentohuonei-noon
ja tianssisaleineen ,ia lisäksi
suuri ruokala, missä saf ruokaa
•h.-11V immi la hiu^ioilla. Koko ajan
Iiii n snlitti asioita, ja kuu liäu neljä
n tunnin kuluttua j ä t t i minut.
(^palaleu n
(Oont. frou) last number.)
\V(; cliiubed a hil] and looked
down on the liarbor. andtlie Russian
dreadnonghls, \viiic]i had
been collocting barnaeles there
ottamatta kansainvälisiä, asioita,
olivat jokseenkin vapaat. . •
Myrskyn puhkeammen.
Tällaisen maakunnan olemassa-;
oi o eri nskonnioUa j a kielellä : oii-tiety.
sti. silmiitikkuna innokkaiUe
slavouiiteille.janionien yhteenottojen
jälkeen, joita emme tarvitse
nyt läliemmin kosketella, Nikolai
lopulla !)0-lukua alkoi miiäriityn
sortopolitiikan. Hiin otti itselsince
l.he beginning oi' tht» war, leen oikeuden päättää, niitkä-^ oli-and
thcn lo see the votinjj. The vat paikallisia ja mitkä valtakun-poUiug
booths,wt're in clubrooms,, uallisia kysymyksiä, ja siten to-schools,
audsufJi places, and witli | dellisuudessa poisti kotoishallin-niin
toimiinsa, tiesin -asi-oisia
Tlelfjingissii yhtäpaljon, kuin
samallaisissa suhteissa olisin Ve-nii.
jiillii liilliit tiotämään neljässä
vJik|ossa.
I
Mutta 'niiinii eivät ole tärkeitä
nsioii;]. jmahdollisesti merkillisiä
Tain koti-ikävää potev^olle ameri-kalaiscllc.
Suomalaisilla on mui-tn
jjirkoiimpiä. ITe olivat ensim-
111 i i i 11 o n 1 i a )i s a m y (>u t ii mää n ii än i -
oiivtMKlciiInaisille — jokainen 24
viiöiln fiiyltiinyt nänestila Suomessa
ja jnainen voi tulla.valitnkr
si cdnskiinlaan eli valtiopäiville,
lirisinf^-issä on yliopisto, muutettu
sinne v. 1S27 vanhasta pääkau-punfrista
Turusta, ja useita tie-tecl
1 isiii seuroja, joiden julkaisut,
leviävät Suomea paljon laajem-mallo.
Omasta muinaisuudestaan
sukutieteen, muinaistieteen ja
kansifntarnston alalla ovat Suomala
isot telineet tavattoman huolellisia,
ja tarkkoja tutkiimoita. A-
: j a 11 a m vn e 1 öytyy S no m essa m a ai a-reita.
runoilijoita j a novellistia,;
joiden teokset) ellei ehkä tärkeimpiä,
ovat vähintäinkin yhtä mielen
; kiintoisia vilpittömiä. ja maan
luonnetta kuvaavia, yiimeiscn 50
vuodon kulnessa on [)n|lidas suo-memnielisyys
elpynyt "voiniak-kaalvsi
vastakohdaksi onnen val-linnoolle
'niotsalaisollc kulttnui'il-le.
ja submalaiset ovat rakentaneet
ja r.ihastanoet suuren teaat-terin
Helsinkiin, missä ei esitetä
mitiiän muuta kuin suomenkieliä.,
i\ lu n t a ma t n^iy t oksi st ä o va t k ä ii n -
nöksiä, inuutamat taas. kuten se.
niinkil minii näin,. nylcyajau. suo-m
alaisten k i r j oitt a mi a. Täm ä yritys
011 sitä mielenkiintoisempi,
kun Ottar huomioonyettä onim-inisl(•>
Helsingin ja tämän meren-
. rannikk'0-alneon . yläluokasta pu-liuu
j'uotsia ja että heidän seurapiiri
nsä - )n mieluummin ruotsalaista
kiilii suomalaista.
Suomalaisten ,sorranta Nikolai
n aikana herätti koko maailman
yleisen osanoton heitä kohtaan,
yksi11 m e i n ä n k i n kaltaisten kanso-je
n k es k' en, j oil la t a va 11 isi m min on
sangon ylimalkaiset käsitykset
. maast a,m|issä. ajattelemme olevan
enimmäkseen vain poroja ja jäätä.
Suomalaiset olivat k y l l i i si kaukana
oliakseen iniolueettoman osanoton
esineenä sellaisillekin toimit-tajille.
joiden hiukset olisivat
: noussoot • [lystyyn. jos: kapinasta
lähemiiänä kotia olisi mainittukaan,
ja Venäjä oli vanhan lialli-tnksen
aikaan jonkillainen yleismaailmallinen
syntipukki, jota
lienou hyvänsä sopi kivellä heittää.
Nämä hyökkäykset eivät olleet
ai\ian oikeudellisia — enempää
kuin kaikki .samallaiset moitteet
PiUglannin suhtaanturaisesta
Trlant iin^ mutta sitt(|kin ne olivat
enem män oikeutettu,]a kuin sellaiset
kaukaiset ihmisystävällisyy-den
harjoitukset tavallisesti ovat;
SuomahRsten kokemukset lyhyesti
ovat näin: Osana Ruotsia 4
tai T) vuosisataa joutui se alitui-seen
kärsimään tiheään, uudistuvista
sodista Ruotsin ja Venäjän
välillä, ja V. 1809 antautuivat he
Venäjälle tsaari Aleksanteri I:sen
jul ).l ai li scst i 1 uva t a sä ily ttä ä louk-kaa
m at tornina he^dä^n perustuslar
kiusa. Suoniiykclistettiin valtar
ku n ta an puoli-itsenäisenä suuri-mhtinasknntiina,
tsaarin ollessa
tijoir \vhite-.h.aii'od old -1 adies and
n ie e-100 k ing yo un g o n es sta nding,
in lino with the »1021, very "digni-fied
indeed. AVe went to the othej-sifle
of tovvn to factory district,
whoi'o there woi-e Iines of people
Avaiting to vote, a bloek long, and
seooted through the People's
Palaee, a big building i'uu by So-eialisis.
with club and leeture
rooms a nd a ha 11 to da neo. in, and
a big restaurant \vhere food \vas
sei'ved at the lowost priees. Ali
tho time he was explaining thingsj
and; Avheu. he l e f tme, ai'te]' lour
hours, to roturn to his own work,;
l know as mueh about things in
Helsingfors, as iinder similar eir-
•umstanoes iu Russia. I should
ha\'0 known in . fovn* -\voeks.
But ihese are unimportanv
til i J i g s . )) e 1- h a ps. i m p r essi ve only
to a liomesiek Ameriean. The
h^inns havo otliers. Tliey were the
rirst people to grant women the
vot c—e voi\vbody OA^OI* twenty-to
u 1' A' o t es i n Ki n l an d, a nd >vo men
are eligiblo Tor eleetion to the Assembly.
OI' Landtag. There is a
university in Helsingfors, moved
heiT in 1827 from the old cabital,
Aho, and vacious scientifie soeiet^.
ies, wlioso piiblieations oireulate
1'arbeyond Finland, in their own
past history, ethnology. archer
ology. and folklore, the Finns
liave made unusually painstaking
and tiiorough researohes. There;
are contempoi-ai-y painters. poetsv
and novolists \vhoso M'Ofk, iI' n o t
of first importanco. is at lost inf
torosting. sinoere. and oliaracter-istif
of tlio ooujitry. Iu iho last
fifty years thoro has. indeed. beeri
a most onthusiastic revival of dis-
' i j i o t i v o l y Finni sh foeling—as eon-trasted
with the Swedish culture
Avhieh pj-oviously held a:way. and
Mie l^^inns built and ondowed a
lai-ge theatro in Helsingfors \vlrere
nothing but- Finnish was lioai'd.
Some of these i)lays woi'e transla-tions,
some THtQ, one 1 sa.;\v, the
Avork of (;ontomporai'y Finns. and
the attempt Avas themoro introst-ing
when one realized 1 hai most
of the upper-elass peoplo ol^ flol-sinirfofs
and this scaooast part of
Kinland spoak Swedish; jind in
t h e i r associat ions are general ly
i^tlior lossr Finnish than Swedish.:
The oppresion of the Finns dur-ing
Xieholas II's t i mc stirrod up
general synij)athy .for them a l i
over the world; even ann^ng the
pooi)le likc ourselvcs, who, as a
rule, thonght of Finland vaguely
as eonsisting mostly of reindeer
and ice. The Finns were far
enougli away to be quite sai'e sulj^
jeets . foi- the most disiutrested
sympathy. even on the part of
editors whose hair Avould have
stood on end at the mere whisper
of. rebellion nearer home, and the
Rassia of the old regime was a
sori of universal political goat at
Avhom anyone was welemoe: to
heave bricks. These ;attackswere
not altogether just-r-any more
than are ali sueh attacks on Eng^
land' s treatment Ireland—there
was at least something to b e said
for the other side—-but they were
more :justified t h a n sucli exercises
in long-distanee altriiism oft(^.n
are.
T h e experience ot the Finns had
been, briefly, this: iV part of Sweden
for four or f i v e eentnries, Finland
had always been a victim in
the frcquent Avars between Riis-sia
and Svveden, and in 1809 tJiey
surrendered to Russia with the
solemn promise from Gzar Alexander
I that they were to retain
their eonstitution and ''funda-mental
law>s" and be attaehed to
the empire as a semi-independent
grand . duchy, with the Ozar as
Grand Duke. They had tl^eir own
army, with Finnish offieers, and
non. V. 1908 sai koni-aali Bobri-kof]-,
jota suouuilaiset tänäänkin
niuistavat kuin itse i>aholaista,
melkein diktaattoj'i]i oikeudet.
Hyvä vanlianaikäinen taantumusr;
ohjelma alkoi -e johon kuului vakoilu,'
kotitarkastukset, sanoma-leht
i en lakka utukset, ma a st a kar-koittaminen
j . n. e. .
SuoRialaiset j)ukeutuivat tummiin,
suiTen menetettyjä oikeuksiaan.
Nähdessään Hobrikoffini
meni vä t h e t o iselle puolel le katua
ja lopuksi hyvän kasvatuksen saanut
suomalainen. Eugene Sehan^
mau. ampui kenraalikuvernöörin
kesäk. V; 1904. Koko surunäytel-mä
oli suunniteltu omituisella vaka
V uu del 1 a j a epä it sek ky y de ] lii.
I Kuukausia pysytteli nuorukainen
erossa ystävistään, eläen kuin
kumma erakko, ettei vain. ketään
toista voitaisi syyttää tekoon osal-;
lisenav Lopuksi, v. 1905, heti kansallisen
lakon jälkeen, jolloin ve^
näläiset pakottivat Nikolain anta-maan
heille Duman ja perustuslain,
lakkosivat suomalaisetkin.
Kaikki pysähtyi. Heisingissä ei
ollut katuvaunuja, ajureita tai valoa.
Koulut ja ruokalat suljettiin^
Marraskuussa sai Suomi ennen
taantvunispolitiikan alkua omistamansa
oikeudet takaisin. Se ei
kuitonkaan ollut kylläksi tyydytä
taakseen kansaa. He vaativat perinpohjaisia
uudistuksia, yleisen
äiinioikeuden ja sanomalehtien
M^he existenee of sueh a provin-ee.
Avith a different language and
reli ^ion, AVas n aturally a red r a g
to tke Jiiore entliusiastic ' Slavo-philes.
and aftej-. various elashes,
whieh need not be gone into -here,
!Ni>*lio[as J1, in ^t^e la te nineties,
st a rted a def init e poliey o f re pj-es-sion.
He reservcd to lumsidf the
right to dceide wliat were loeal
and what imperial (lucstions, thus
praetieally destroyed home rule,
and in 190H (Jeneral Bobrikov,
whom ])resent-day Fiiins look
baok to as l o t h o very devil liim-self,
assumed ajmost dietatorial
powers. :The good old-fashioned
reactionary program began —
spies. searcliihg of houses, shut-ting
up of noAVspapors. banish-nient.
and so on.
Tho Finns put on black tomourn
theii- lost liberties, they. crossed
to the othei" sido of the streei
whon they sa\v Bobrikov coming
and 1'inally a young oducated
Finn. Fugone Schauman, shot the
govo)"nor in .lune. 1904. The wholo
tragedy was planned with pecu-liar
sei*iousness and imselfishness,
and for months befoj-e the young
man kept away ,from his frionds
and lived as an accentric hormit
in oi'dor that noono but. himself
oonld ho connec.ted wit h 1 he
erimo.. Kinally. in 190'), just a fter
the great national striko with
whieh the Uussian forced Nicholas
to grant them a eonstitution
and t il e Du m a, the Kinns aiso
st ru<;k. K vory t Iring st op j)ed. l l e l -
singfors had neithor tramways
eabs, nor l i g h t s s e h o o l s and res-turants
elosed. and in November
the .status pi-eeeding the Ozar's
attempts at reaetion Avas restored.
This :wa,s not enough, hoAyever, to
sätisfy the people. They insisted
on thoroughgoing reforms, on uni-versal
suffragOj on freedom of the
]U'Oss. and changod the 4)iet fj'om
LIMITED
' r . M v n r a a , j o i i k a 011 v a l i k o i n u t Mi-. ('ain))l)(dl
l)(M's()(»iaIIis('sti Xo\ v Y o r k i s s a ollessaan
k a k s i v i i k k o a / s i t t o . ,
Ei mitään 'pukinetta tai hattua ole kahta
öamallaista. -
puhevapauden, ja muuttivat van- -^^^ old-fa.shionod arrangement of
h en t u n e e 11 j ii i'je st y kse n 1 nu k a i so t,
nolisäätyisoi — aatelis-. ]){|ippis-^
poi'va ri s- ja t a lonpoikais-sää ty,
kukin. i)itäen istuntonsa erikseen
- - - valtiopäiviinsil yksikamariseen
e d u s k u n t a a n , m i n k ä 200 jäsentä
va 1 it a an v äli 11 ö n vä 11 ii v a rall isuus-äänostyksellä.
V^onäjän hallituksen;ja kaiiina-iniolisen
suur-i'ulitinaskunnan välit
eivät kuitenkaan jiarantuneet.
Vaikka . hallitus olisi inonetellyt
jK^rokkaammin kuiji so teki, olisi
SO pakostakiji kolidannut samoja
vaikeuksia. joita englantilaiset
kohtaavat hdannissa, yrittäessään
mitä hyvään nienotlelyjärjestel-m
ä ii, j okfi so vei tuisi yhteen vojiii -
Iäisten ajatusten kanssa kansallisista
tarpeista ja samalla kelpaisi
tälle ihan toisellaisille, Itsepäiselr
l<» ja voimakkaast l Isänmaalliselle
kansalle. A^. 1910 Duma määräsi,
että kaikki Suomea ja Venäjää
y Ji de ssii, k oske v a lain säädä n tö vai -
ta tulee olla keisarillisen neuvoston
hallussa, ja että verotus poliisi-,
koulu- ja sanomalehtiä, koskeva
lainsäädäntö kuuluu niihin.
Kotoishallitus melkein poistettiin.
Vanhan Venäjän hallituksen kukistuessa
julistettiin Suomi itsenäiseksi,
innostuksen eri 'piireissä
vaihdellessa ' ja Kerenskyn hallituksen
kieltäessä sen itsenäisyyden,
ja tämä epävarma asiain tila
oli yallallaminun Helsingissä vieraillessani.
four o st at es
burghers, and
soparately -
-nobles. <'ler gy,
peasants. sitting
to a ono-chambor
Landtag with 200 delegates. to be
ohosen by direot and p? ' 0 p o r t i o n a|
olection.
Kolations botwcten tho liussian
Oovornmeni and the i-oliellious
gra nd duehy did not improvo,
howover-—oven had the Government
boon niuch more tactful than
it was, it would necessarily liav(^
ni et wit h iiuic h t ho sa m e di f f icul t -
ies that the Fnglish faoo iu Ireland.
in (lotising. any working
arrangement which would suit
Russian, thoories of national ne-oossity
and at the same time bo
aeeeptable to tliis wery different,
stubborn. a n d intensely. patriotic
people. In 1910 lUissia deereed
that the Duma and Tmixerial Oovui-c
i 1 sli o ui d ha v o t ho soi o po w o r- o f
logisiation in matters which af-feoted
both Russian and Finland
jointly. and among sueh matters
were included taxes. poliee,
sch 001 s. a nd con trol of t he press.
Home rule was praetieally destroyed.
\Vith the eollapse of the
old Russian regime the independence
of Finland was announced
w i t h • vary in g de g rees of emph as i s
i n Fi nl and it sei f a nd t his un ce rt-ain
State of things' was dragging
enriously a long when 1 visited
Helsingfors." The deelaration of
a l k a a oiisi T i i s t a i n a . Katsokaa M a a n a n t a i -
na XoNvs (1ivo,ni(do^i, Johon niCM-kitaiin hinnat
nnsistJj pnmpuli kankaista, k a r t t n i i -
n c i s t a . Ja hienoista k a n k a i s i a . Sunri Sodan
Jiilkoiiion ah^niins L a k a n a k a n k a i l l r.
l l a n t n n k i k a n k a i l l e . IJIaiikereille, ( i l j y n i a -
t o i l l e 7. 111.
hennnän epävarmalta suuruudelta
.joka sattuisi olemaan mää-räiijiinäMexico
Citvssä.
c o r n i i n authqrity . Iiolcljiig the
st a go the j 111 o I l ie n 11 n AI e x i c o Ci t y:
The a i i i a t o i i r vVboss" saw rod as
Amatööri " p o m o ' ' näki pnnas-i h r i , i | k e d of these t hings—indeed.
ta tästii i)uhuossaan—hiin ihan
totta kävi punasoksi korvia niyö-ten.
Jos. kuten han sanoi,, hän
tuntui kylmällä Fougiantia. ja suosiolliselta
Saksaa kohtaan; oli se
siksi että Fnglanti oli Voniijän
liittolainen, eikä siis sieltä tarvinnut
odottaa apua. M u i s t u t i n hänelle
lännellä sangen yleistä o-sanottoa
Suomeen juihdeu ja monia
ystävällisiä seikkoja mitä
lioista on kirjoitettu Englannissa,
i^anskassa ja Amerikassa.
••Osanottoa — joo—" liymäli-t
i hän; ' * mutta mitä he tekevät ?
l i e Iit o ra 1 ly go t i-od to t h e t i ps of
his ears. If. tio said, (he seemed
ebol :toward England and warm
toward (;olMnany ,it \vas only bo-eauso
England was Unssia's ally^
and 1 hoy could Jievor expoct help
1'rom t hero;v 1 reminded •; hiin -of
tho v(M-y.genej'al syhipat hy for the
Fiiins in; t;h(-;\\'esty aiKl th(v
fri(^n(lly things said and wntt^
ahout 1 h(rin ; in EnglanilV France,
and America. ^^^^^^^^^ • V
•/S^nnpath^
butAvhäf do they do? NVe know
we've got|one, frieiul!''
Me Hedämme. että meillä on yksi; 7^,^
blos. FnitiM against the Kussians,
xMutta Suomella on muitakin
vaikeuksia. Yhdistyneenä Venä-
Kirkollisia ilmoituksia.
Ensi pyhänä 011 jumalanpalvelus
l'\)rt \V i 11 ia m in k i rIcol 1 a k lo 1 ()
aam. ja Port Arthurissa klo 8 i l l .
Muita kokouksia pidetäiin: Ompeluseuran
kokous klo S tänä ilta-n
a A nd erson i n t a 1 ossa 141 .M a o ha i-
Ave.^ Virkakuiuian kokous .1. Niemen
talossa 214 .Mcintyro st. huomenna
eli ])erjantai-iltana. .
1\ A. l).-liollä /)n hartaushetki
.Maailanpiiivänä 24 [). klo 2 jiäi-vällä
; Morganissa Hiltusessa ja
Nolalun koululla klo illalla. -
•laakko H i r v i ,
2(>2 Wilson st;, Rort Arthur, Ont.
at home tliey wore dividod, fir^st
by llie. old rivalrv l)etwoon the
suuri-ruhtinaana. Heillä oli oma \vere not obliged to serve in the
sataviiken.sä suomalaisine upsec-Ru.ssian army, and, exeept
reiuccnj eivätkä tarvinneet palvell
a Venäjän, sotaväessä, ia, l u b i T U i -
the republie and the ei vii war bet-
Tasaval la n ju I istami nen ja sisäl-' ween t heTled and Wh ite Cluards
jää vastaan jakaantuvat ho koto-: propei- and Iho Swo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-03-13-07