Bavarijas Latviesu vestnesis, September 23, 1947

              4 ' *
- r
SI
mm
' M motk^MA^ Vai Iftlcililetn ^ii^
iDatldz ^Izirdets, ka IdTl. gacM»
l i a Ä i ^ t Ä i i i ä Ä
izaudzinäjia kareivigu prusL Mäsli
. meT]^os gan neietilpA eitU täUtli
kauhana, bet briva tin ötfeudziga sa*
cetisiba däiäidg kyitOiias libVad#^
Musu ci^a ir cii>a p^ ra2igu dar)3il
nil^lgl uii ^^iiä läbikM
Daiidz ir runäts un rakstits psir
^olas gaitas steidzinäSanu iepriek-
^%]mmMdä ^äclbu gädös. N^m*
h im skäi^U Välödil Döiha Jiebijä
p^\mä, Pimä> tHmdä§ gädS. .iÖ44/4!s.
TAU^M «ada, ihä^ ^blniekbm skd-
M Uhlik mxM, ]ä hl^skäita ta^
n^uSlEäs isä^mxima, Ktd^ Ibgmi mli
;c|j9a VlcU ^6ia§. t>ai$teidMb6t im^
m tö töHu pbljä. Midzteät m to-inili
Mi laidaihajä. *äöu atöMt
jbi^^tiie kUdäfl^U, kb V^r pättl^kt
:§tr§ili M HpgatU tidkav§tO; Neäii!^,
iä^Iiab äi^I) jatt ät 1940./41.,gaaiiil
it&asu äti^u däm m diim&n^ vmk
ti^HtHjd ieirlgiatä gultae: bijia pi:o''
glratlliliiiu |>äi!käi1;ojUitti^ lld^ at tt»
^^Meirgjä*' agrikä^ niicibu S^am^^
tläs viehäs titpaä, slundas gät^^ä
tmSbVi gads^ väi]:'äkäs skolas däi^ieä^
taa Vienaa telp§s, ^iiindaa garumb
. samazinats pat lidz 30 minutem. Tä
tad ftM\X äc^leni ieradäs trimdä jau
ne visai Jäbä fdrmä*^ öäbigi, kä
steidzinääana ^ pazeminäja zinääariu
Hmeni un pä^ilttilnäja bernu veseli-
,;bu; IPäir ^gdljb ftinäjot, jäätzist, Ka
veselibas gräuäanä gan skola ^ maz
vainpjama, bet gan nepietiekams m
riepilnvertigs uzturs, sliktas tel^äS
utt.
. Tiesar, akolä nav tä lefetädö, ka.S
stiprinätu veselibu. Nösedet 4r-6
m^ot lUnida! SejienieSiem ^an | cie}otäjie&i säkä v&t Mtldu. Mus 1^
gruti lestäirtit, ka ema 6000 jikäia no lOdzä ari demod, bet to ^ laikam
saviem piederigajiem. C^ojums pa nevaresim izdarit.
dkäähli Bebijä s ä ^ i l i r^ jo inas Kad b^idiM &oi4uv&fi g ^
btirti^ tflsm^tÄtöjä. Bijäöi Jöti sä^ cijä ^ itä|)Ufikä^iiigä, pilölöl^ä
spiesti. Dai^ ener^ski viri uz ku^a 7000 iedzivotäjiem mus pirmo reizi
Mmi tmi^ ät^fete kätfai tautlbäi cöjojiimä lälkä ^@mä bäiles tm
savä valoda, Mums izsni^dza 200 ci-1 nezi3;ia. Nobraueof 50 km pa §aur-garetes
tHi, neiei^i uz paplätes ar 6 sliezu dzelzce}u Uli p§c gapäka pär-nodälljtoU^
s^m piönfeSa edieöus. Tie gäjiena käjäm, nokjuvini kc^u ba-mums
iikis neierasti trekni. rsiu nometoe, Iida me2a vidu. Te
Pec 7 di^inäm Siaulainä ritä sasnie- edam tik|d iätVi<^5i m vedid känl<M6^
dzam Kai^idas ^itoäainos torastus. §u m^ik st^diilekl, kö^ä ap lOO^ell-jfiiu
liit kula kläjii mÖs ii^leticä dät^ba veku. Viena Istabä d^ivojam ' 24
alenti, ¥fe neskopojäi ar cigaretem viri. Ir divitiVU gtdtäö un istabas
Utt »tMija daäädtis jaukumus par vidu liela k r l ^ . Ja jäu ce^ä \izturs
eza darbiiem, Plicpusdienä i2^äpäm bija pietiekami labs, tad te tas pär-
:astäJ M60 a|)§iilää ci^igä izskata snieda visU cei^Sto. fidäm 6 feizes
kungi ar sfalmu ,,^mbrero", un ru- dietiä» Gäldl maltitem pl^äUti ar
täitläa zeklls, n§|§ri ^^V§d SaUrajäs aukstiem un siitiem ga)äs Mietiiem,
bötöitesj dlämaa, meitehe^d un ostas to vidQ desil^ämj svaigiöm däl^zäjlem,
strädÄiekd. Ostäjg ^gtantu re|(is- aiiähäsu Uti plömju säldajlem §die-träcljäs
bii?ojä alfeal iespiedä rokäs niem uh daäädiehi cejpumiemi SäjS
täbaktt ' I . zii;iä esam Vait-äk jtiekä äirnilelrinäti^
Pinns täläkas oeloäaiias ar Vikie- bet katiädtesU ^i^ädfliekl ötidsiäS gäf
nu, apskatijäm Halifaksu. Käds elä- edtfehu vietimujibu uh öödäs par fte-tahts
kuhl^s nekaVlJötifeö piedäväja mäkullgo ffahgu paväru. A^äkjiiä
dSrbU.sÄvI fermä> Uh ai^r dtl 1^^^ äejiehleStem näv nbzimds it-äpjiaivoja^
U ^öi Heläö dai^ä i ^ e - skaidrot^ vii;ii tos tik Uh tä heiSpSj
jös. Jtosu ,l3ÖgaldMjU vida bijft öil izprasi
eejus nöd|^eja p£^ ,¥5Ä ^^u^" sai;iemäm za^us, ch^jus un ter-i^^^
il^ t^^^^ ^^^^ n^osa pudeli edienu uzglablSanai. Uz
Viba. U^femumtli uÄöäkSättäl neva^ ^ izsniedza darba
jagöthekädäöa^^^^^^^^ Darba c^pure
öaviem 'ftieiaötigajiiöm däbQt^ ie^ejö*. ^^^^^j,^ kanldiefii visut iz-tällt)
ä. tul." mn^^ däm viötas ^d^a^ I^b^ti uzmanigi. Pirmo m(g^oj^nQes i s^tt^ä-j^
--'vokMs U nt ?i^Äm äl 600 dolafU j,^^^ yisg aiiaud^z^is^ k^r ummieamzä, ksuas-
Uh cöMn, kä 3 ^ 1^^^^^ laika aiz9em ceju iz^irlana.
^'^"16 km no mums atrodas indt&nu no- ^^^^ Öta^utPieÖMU fp^aUlld^Äi^bu attgiu nau^du.J m| etne. Tjyuj^rgg mitt^n^o^tie^s ^^m^^ie^r^m ^a^ig^i^
iemiödhljäm pret 2 dolariem un tä ti- jet tie cilvekiem neuzbrQk; ?utni §d
käm pie kabatas haiMas. Apä?:atijäm ^^^^^ rokäs
Slsgti t aS SSei SSL 3d 8im^^^^
eiropieliem. Daud.^ dämlm. kas f Ig^^ÄI^
- Galvehä musu ii^rieca ii? väkarofe
-ÄaÄT P^KarS^ ÄÄlSd^'Ä^^^^^ J!?'
Kanada, septembrl. fo..
1
^J¥^H^^^^^^^®9^-'^^^?}^M»?? ^ Ihtehäivi, ka par tie*
pilseta Lestera ir nedauds mazaka stäSanU vai atputu öäv ko domät
eäfltifU. Äiäa löWetdtl mOfÄ tm haeat Äri jxt smeke^ Tokä(Sa£
skärda barakäs, kuräs kara laikä var izdarit tikäi är M i i steigu.
ffiltfiiäjysieg lidötijL rmM läbä, m\ IIH^Ö j?ä2u $^ n€iäv§ klces, k§-
liela saspiestiba. Daias tdpis kopa tas biJa Latvijä. Nopla^j. ar kiffiä-ap
20 eavSkUt Ir fdensvads wt feiltu sejeju un nokuL vai m stfädi kr
un äitota Vimim svdtau^ p|&UJk61ÖxL SlenU MgHii af söfe-tietis
miisa vidQ ir honiötnes köman-1 dälu ärdftlju äugstäs spällSs. StaÄ
dants — anglis, bet tä paligs latvie- täm tad bi-auc traktors, aiz traktora
tis, Praktiski ar pe&u kcmifaädahtu rati tki ^i^äla maäina, kas sienu
mtifiii öäskär^ göfidtiz hmM hfii» tirtvöf m temet raio§. b stävu tiz.
näk. Ik vakarus uz zfajiojumu d§lä viemhlr k \ ^ a vezuma uh ar seku-l
ir norScoJumu saraksts näkoSai die- mlem izlidaku pieneste sienu. Sala^
nai. vie!im|lP afl atzimits, vai ua dartiä Jfiraujös ^uii b§a elpajfc Kad-darbujfidodaa
M divrit^ m atlto- ViäjiMiis pilhi — bfäuaixfi Ari
maäinä. ^ ^ j dakäu ho vezuma siemi iät)agräJ uz^
Darba vietä jäbut pk, 8. lUt fipeciäls slidoSas leotaa Heti kur fedzamsi
vlrs, kaä fOfljäs 4iVrit§mem« 8 ^ ^ , b@i^ jii ii^ tad bet aienäm,;
Pa§am par bojäjumiem nav jäatbild. 1 tikai ar skiirda jumtu, kas balstäs ta^
Ja darbä nepiecieSami, täd lletodatiä| daidzs atlibitoi. Sienu biezi laukäi
izsniedz gumijas zäbakus Uh äjiildfi-] ar trakloru Arll
lus darba virsvalkua. Daitiä lafka kOts aienaii parsti ir skärda, bet
ir 48 stundas nedllä. Vakaros mä- Jumts^ vlaimer tlkis/ ¥omer^^i^^
jaa päristi tidc m agräk |dL Idilttienta gritilaa N
Ja näv virsstUttdut tad p r ^ t l ^ VItojot iAkngUja^ laUkuSf lidkas, ka
darbdienäs jästrädä at^das. Ar te vIl visur Vajaga \tä 6äviz
to pahäkis^ ka sestdienäs datba laika sirädnieku. bet gah tikai tidu, k|s;
ilgst tikai SVs atundas.. var uit gdb atrldii (^Hm Ähpji i
Brivä laikä patiesl var bQt brfVdJ?«y meW§t, Jo aeita Uetui te m
Parastl dättä (gaäm hogUrUfii uh kvössmii^^ im te Vä-möklijam
duSy im lä^äm laiktäk" Uit^H arJrtbrauc^u v^rumu m
stus vai grämatää, ko aQtijuii tau* , ^ ^ ar! iaa^^Uöii,
tiö§i no VäeUäö. B ^ ^ S d ir bäl-.J^]»r vflUSäii abäs p u ^ ' Pmsm tea
les Uh kbio. SVitdienäfl bösÄfea Uft iMnacIs ^Jp^^ bel. p^
öärötöjumli Ndtiek m apdemojumi dOTifen, jäbQt gatlvie^ mkim
pie draugiem. • ' smagu fijdfiiku 4ar%i^
Edam 4 reizes dienä. Edienu labi | Anglijä^ iselnembA " M. S.
gätäVo päSu laudidi fiiDkaatld kfdm
r^izi ir diVi idi^hi. darbu lidä
dod 8 dpliteä äpai^s biltmaiz^;
Kad atbrau^ no därba» tad ir pUa-dlenas
at tm edlgniem. Viläk vä»
karu^as. Neapaieistu baltmaizl var
est cik patik. Tä nav normeta. Nor-»
metä tikäi apzifestä imMi NeUad, , ..^ ^ ^^^^-a
hav izdfevies dabUt rUdzu Vai mleäu Kempteh^ (Nomfe^U mm) Jqa-maizi
PedejI tetkUihä i^tiaste Jlb^l
AiiVaditajos 4 mlheios eättm WJle k^tnea dätbtiil^, b§t, jSbQt
darbä vakHkäs sälttmledbäs, Bljä meisti däirblnleki^^ SiS.ttiseJdte^^öi
järok ari gräVjL f m pedtjäia darba §aia vlfetä Izjabojam, Var tädit blf-izi^
ädijäs visvifegiäkäk ^ stradä P?ätumu, It kä z^öjuml btttu mm
grUpäs pa 25 öilveku un nav tä jä- PärmetUM Kem^ latViesU hö-nopfllas)
kä pärejoB lauku darboö, naetnes darbteiekiaim, kas. ät ÄliJioJU-kur
daireiz arl man, lauksäimnie- M»^ dbmäts.
kam uh Bpeka Viram,, ir kd turet. Atcerdties pirh Heldäbargä miru-tagad
jäu ceturtd nedeju strädäju §ä Ludza» äpv^ vecäcä mäg» iur« An
dzive '
Latvijaä 08,/7d. iluäiUirä ^^IffiB
V2
pie Viena uh tä paSä säimni^ka.
Pret mani iÄturäs Joti ialpni, Öträdä*
mm
nisms pilasit prasäs kiurtibu. Setr*^^ V;
täda hu iodien ir skolu iekärta vLsi
päsaule un praktiski. äai tiijiä pat-*
kban ;nekäs nav grozähis. Vai ntiäsu
bernu veseäba.>utu. jUtami iab|ka^
^ja trimda mums.,skolu, nemaz rpebö-tu
bljis, par to jliäakbäs»
; Ar
cijä miife ^l^btinot äaskrljuSi vii&t§-
)le lediKlVotlji. Mes pilnigi ielencäm
öaldgjUmu ^öikälUs uh läbi öat^tätä^ 1 Laikä, kad briest vasaras labiba.
mies ar' 2etoem. Notlka ari mailaasi masU ds;imten5 ir skaistältälö kiks
darfjumi. itz^ieg^äs amerikäi>u ei- meXa cakU medlbäm.
"aretfes päi^d^väth, par mazliet zema- tJh, iQk, mäusmä atkal esmu sa^
arens
MEZA CtJKU MfeÖllBÄS LATVlJÄ
SAS ^ ^ h^*PätbäWltaj5HiI>t^ tQkas lapslftl tieutbrQk, tä6u
* ^ ®' ' metodem yi,ens oti-s guva sekmeä. vlltftiece lapsa he labptät dzrvö
mu^g^.paliks^nenobdgts. TadöUferonä hötib iepäzlkhäs uh ad^e^Uhä^ zöslm, bfet tad nolemju paiet
leMdiöns hav ^ |)amätots.' Väi^ täd ä^äh;iä. Ufezihot, kä däii nö muhis vll gäbälihu tällk, läi mm
^^easaöä ieä&ejamä tikai pei^ kädä ir studehti, Wt citifem näV sve^as da- plfäkatit viius läukus.
datiHha? Stävöklfe höihäiÄäfe j|dä^ rhlksliä^^ hc^iateä, vh^äs näbaga K^i täd taä? KrOms? täfcu he^ Sä-m
lad, }ä muih& päri^felSähäs ziijäl^, . ; .JV, L.. _ _ . ,
butu pilniga ^aidrlbä. Jö väi täd
r
tälä Väjslia, kiör hökJÖÄim, mUöu sko- fem vätäft^ hdögöt nevi^hä. VälödU
|u dii^loniUS Uh ä^U^Ibäs ätzfe? izveles tm tätäd jä^aliök m
m^im lÄt mm ärstu diplbmusi Uh toihSjä st|vök|ä. ViöMgäls^ \^
Jajaff itÄlto^i^i^kähömto jÄ^^ it ök^ähi^^, kur täi iesp§^
fiikus pleH^ämi i^läsavihäjUjie^tu^ jäms, Iräfito välf^ääs prtvätil-Upaa
?^J^5^;)^?P*?r*ää.V^^ Vfeseligäktem uh tienti-turi^^
mm vijji hei^ gäkiem sk(^hi^iö«i.
V^res hiaölti^. Bet varbQt ari tutj öaudz mii hmäte Uh takstlts äri
nobrgähiÄeällfh läWesU skölas? Pärs. p ^ pärskb!d§anöd UÄ ptaktiskiem
mi JaHeist, ©ezmot .apstäkjusi bet mäm, da^ä^em amätlem. JaU ta-
Jttäz tiöäms. MUihä bOa jäizciha sma- gad ämäMeM it mäteriäli läbäk si-ga^^
äist^cöä th^iä uh, vlämäz öäkuH tu§ti m m«oÖem, teölogiehi, taut-mp,^
kamw h^bOlsim kaut ^ik it^är^ Juri^^^em, Ötölotäjlem
töjUäiää to nodtöSmäjuSiös §ai idp> Uh täläkä ehiigräcijä tä bQfe vei vai^
B^i^t^;^^^^^*'^^Säh hetikö 1^^^ X^tti darbihl^iki^m näV h^ut Z!^l^^\ ^ ^^^^ skolu hi^feaää pieptasljuhiä, s^viSki Jä tie r™^^^.^^,^^^ «hijö«cijä,bUs piihigi h^pärVäldä Välodäs. SUrä §o^
labas zinäSahäs, bet he mUsu skolU difehä heätiäidJgi dikt§ pätskoloSanos Älil.«^.t?Pi'^^f^- ^^^^^ ari pr^ktiskä vii'ziehä, un ir labi, ja te ^^t^J^Jl?''^!'^^^^'^ hedikte ko däräm uh panäkam. Atl skx)las
sa^telgtu dtSiU ihäclbas gada beig- dära läbl, ieispäju Wb^S3s orgahize-
, I dämäs sfiöihiödem daSädUs praktis^
Valodäs*-heapgäubäml ir v5rtlgä- kuS kutsij». iSlkai höhialdihäsimsevi,
katö käpitäls, kb Vät päi^emt lidz kä ceredämi ^bfUs p^läkumus. Amatu
lielie, ta YhMe, Tfö mäclSanäi Älecfo- hfevar iemäctties dääos m§ne§os, se^
Jama feastipmätä jaUda. Sobrid mä^ I V^ki mMU ii^rdbezötos äpstäk}ö5, kur
öäm ähgju uh Väcu välodu. Par pir- j trOkst nepieäfe§amcji mäteriälu, dar-mo
nebtis divu domu: pat ja .^§s ba tlku un i^tiäu. Bet kaut kas to-honäktU
kädä neähgjU, zeml, kä ^a^ ,m§r Uek iegiits un arl §is kaut kas
saul6s välödä tä hr uh Ipäliek sVärlgs ir ^arigs.
ieguVum^ katram. VäcU välodU sä- Zimejoties uz skidu jaunatni, sis
käm mäcit jail diiimtehS väcu öku- j svarigals kaut kas ir ~ ptaktiskä
päcijä^ laikä. VäcijS, väcu vide, pätlievirze. Ne b^z pämäta jau Latvijä
hiäzaide bö:^ kuhnet ieläuzljäs §äi 1 m§äzä apgalvot, ka musu skolas
ValtMä. ÖutU hi^piedodami ib legU-1 a\Mzmöt baltroCus, kabineta cflve-
VtirhU iaiist zUduihä, un ätiikulK käs g ^ esöt yinätäji' grämatäs
Vr<m Väl(^ päturama, kaut är taisä-j uh tearijäs, bet n^^arigi praktiskä
rhieS 86 atstät. Bet ja hu mUmsjdzive. Ja nu sädi bi^oriju cilveki n^-
janlohäS latOjLU 2ön§s, kUr väjädzigajbija velami' jäu Utvijä, tad tagad
MÄöu, IspäiJiU yäi portugäiu valoda? j trimdä Vei miazäk. Te tas ir jau ek^
TäQ, prötoÄS, biitu läbl, jä kaut cik j sistences emäs jautajums. Kav sau-
WX\x i^läuiiitiäl^ aVi tajäs. Bet m^s bu, kä at maz izi^einumiem arl mu-h^
ilnäm, uz teufu &U)si mSsu^eli iesjsu äkademiski izglT1x)tiem tautiesiem
\ai Jä afl z i i ^ , sk^ä te mäz var bus jliejädzas vismielnäkos, Visvien-
\fdzet jäu äi^ t i i^meslä Vien, ka sko-j kärSäkos darbos, lai hobelhitu izti-läih
häv %ö Välodu skolotäju; Tas j kas mmimumu. Kas to hevares. ap-uzliktu
ari päräk lielu slodzi sköl-jniks pats sev un ciitiem. Ari musu
nii^iofh, UÄ> vairäkus zakus dzidami j jauiiatne jägatavo uz to, lai väjadz^-
bäs gädijumä tä Vätetu iösäistrtieS
Viehkätiä flÄiskä dätbä. Skblä viiöh
sai vitziehä seviSkl däUdz hepahäkö^
jä tälkä hehäks mäjä. MUsu ^imet^'^
ttimdaä säimhii^lbä äri it gähä dät^
bU Uh darbihU, kUt bithi Vär Veöä=-
kiem palidzet. Edienä gätaVöSähä^
malkaa i^ägädä^ahä) istabaä Un ko-tidöta
mäÄgäScmä, dätrii:iä» Vi$tu Uh
ttuSU kopSahä, läpiSähä, SUSahä, ädl-
Sätiä — Visur tiö vät piölikt öäVU
foku. Kättam jäprot tlköties ät cit-vi,
zäti, Veseri, läpstU uh slotU. Taä
Vat hod^tet! ho2€loSähU bieSi
tas tä haV. Kahiet veciie daJteiÄ si-täs
vai host äiz därt^iem^ jäuhie
spotto väi mekie Izklaldesähos. Sifezi
Vecäki tb Uzskätä pät piihlgi päreizU
stävokli, jo jauhii^^m täöU dömätä
dot izglitlbu Uh mfelnais dätbs vi-biem
hebUs jädätä. NU redzäm jau
Vlsäi konkretl, kä bOs gah jädätä^
Uh ir läbi bUt uz tO psi<5hiskl.uh fi-ziski
sägatäVOtäm. Un ja ärI tieääm
nebUs jästrädäy nebus hekäs zaud§ts;
bet gah iegUts bUsim jäUhäthel
devusl ptaktisko ieVitzi.
Domäjbt pät iskolU mäcibäs lld^ek-liem,
jääpstäjaÄ i^e mäeibu gtäma-läm.
Citu mäfcibas lidieklu mums
gandriz nehiai naV un ati hebUs;
Gramätu ziiiä stäVoklis ir daUd^ la-bäks
kä ttimdas skölu säkumä. Da-
^Os ptieksmiätbs it jau vairäkäs dä-gäda
läbumä grämatas, daSbs v§l at-
Vien t^kst. T<^ stävoklis täds päts
kä ar pärjljäm grämatäm^ iuthällem
un laikraksti^m: to i:mäksäha irpti-vätas
ihiciätlväs zlhä. Te tiesäm va-jadzigs
käds kärtotäjs cehtts, kas
pasar^tu skolas hO mazv^rtigäm^
pärak savtigds nolukos izdotäm gtä-matäm.
Lfdz Sim skoiäs bijä spies-ta?
nemt preti Visu, kö tlk väteiä
dabut, turpmäk väretu nepitkt täs
grajnatas, ko nav aköeptejis sts
centrs. Te värds skolu vadlbai.
H. Kreicers
tona lluSko näves dienu, latvieSu bij.
paävaldlbaä darblhläkl Is.^g^pt. is«
Uhgjshä pulc§1ää ällgäjUSl täUtläSä
piemli^aö satlkojumä.
Oläaehbädiaä homeini» Ausirijä»
päSreiz h: äP m brIvU vietu. kapee
bija nödoms tUr pärvietot Rlaas lat*»
vi^usi RIdä tomär ir labäkas telpas
Uh tutiänäs tauttell Uäi GUaz^ba^u
Väs tSb:uVäs päiistu läbi: tik mlkigs nevelas päriet, fö daris tikai ted»
tömit heVat bUt at! meiä kullia.. „ _ - ,
Varbat kälmihä su^äs bullis häkti Ri^^» »«»^
äti^lvie^ no saites? ¥um§ä Uh tiiigiä nöme ne hbdeg
päHs slmtu mettu ättälumä tleSlhiP^f
gratl käUt ko hbtfeikU gaskätit. Öäl- UgUns taläkä izplatiSanäs noVer-au
kadu kustibu. Jfä, patiesl - hi^H^^,' 7 E^^Sr^ h kuillfe! §ltds dlktt sätuksläÄ. m ^§1 är tmi mdaä nometnäl blja S
milzigu eksemblltu sävI mttll vii h^p]^ kätantmfe f^f J^fa^ at^^^^^
^^»«smn ri^rt^Plf^ da&l kuitlbas ietobäSöjumi. Väl
neesmu ^^^z^^is. ^^^.^.^^ vlfenmär spikä; — Lai bsvairltds hd
. Ä - ^IflL f. Ä sÄöUmÄahas ar ttfu, nomehju iä- .ff ^Ä Ä H ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ dzivotäjiem aizliegts lletot nevär»\l
vä rs tikäi kädu seviSku gätdumu. ^^^^l^.^.^^^^^ Läbi V§1, kä mähäS kUätlbää ai^öödä tt^f^.«B, padkäidrbjä AnglUaS datba
slaidi izceltu äSti äiÄötöto i ä l ^ a J ™ ^ ! *^
Nu it viös pägaläm! Sä^lhgshi un lätVi^u. Mihtetrs ai^atija
Söläilu JAö tumSä ölluk feä^hf^^tAS^^l^^
niem baiUstu m^iä. BtäVot bäldoä bi^fi^^ Atmii;^ai p lat^öäiöh Vle^
ääUt. MraUkumö Ir pätäk Itels. sai:ieniä potä IM \m^ädteäL tÄitadi
Näkamajä mihUt§ ääshiödiU kd^-1 ^^^^^^^i^ ^ ^äUdz älU ängltt.
vigvi stäVt^U. 2vlts hekä heJQt. §äU^
tene ar iölädglU lödi JäU kättlbä, At^
tälums Väirs llkäi äpmstäm 180
metru. teVdkU dziju dpU; tlmeju
uh — hösliAezU SäUten^s m§M. .
Reizg ät älViöhu atskah spälgs kvle^
Glehs. Mans „dt§bjU skäpl§" it
augSpedUs Uh ät käjäm gälää.
Steidzös tUtp. Ottä - Säviähä Vältö
nevajaga — ifcvet^ JäU beigts. No | j^jjölotäJu kohlerences thums klu-priekägjä
ple^ä t^tet mugutkäulu t§- ^ Värtigäm flanlkämlm, kur
gojas lödös iisists caurums. skölöläji apmabil^ ar d^näm Uh ät
Steidzös >mäiäs pec pallgspekiem; pleredzi par metodikas^ to
Rled viti tikko spejäm kuili lecält §anas jautäjumiem. Sadas sahäkMiäi
ratos. Jau pagajusl laba «tunda, bet notikuäaö äri trhndäis apstä^öSi Ib-uzttaukums
vll nav pilhigi rimis. väsar Bävärijas apgabala täutfikblb-
Nu ir atmäksä pat däUd^m högule- täji pulC§jäB Aug^urgä, jäU ^rms
täm naktim.un nopostitajlem; lau- tam notika konlerence franSu j o^
kiem. Nav dzirdSts^ ka lumä vai uh neseh hotika at! Virtembergas-täläkä
apkärtne vei käd^m bUtU lai- gädenes apgabalä tautsk^3täju^^^^^^
mejies nosaut tik milzigu vepri; 235 näkäme
kg! Ada da^s N^etäs ir äp.3 m bie- ^^^^ ^ ^ ^^
za. liradas ka lielajam mefea vecim ^^^^ g^olotäju aps^Hedem. Vai tietn
a . ^ o ^ n m t l o n . ^ ^ . , i . n o r...r V^H^^cM ^.^^^ tteihtereB§tU kopigi . iZtiTZät
-Tifi ili riTrtrrim-^ r?ffiirrrOTmi a
ItmAKtljAI
F. Sauiltis» AUiaburgä
11^
Bf* SEi, vai • irt Välll
Miflgeal mm
11
i8«, te K äo» I le]
ir iktmyd
li fy&Väi BäVifijäi tiMikai \ slaj
grapa,ias ar ieroöietti f 6^11-1)0
i
1^
II
iko ht)
Hi
. , ^ * S t ä 8 bija pä,
m
ä raM'
1^% f 51;
hl.
ar medniekiem däriSana näv bljUsi
pirmo reizi. Ääjäs to daiädäs vie-täs
aiz ädas redzami visäda lielu-ma
renku^i to skrotls» bet mugurä
ieaugusi lode.
Vlspirms U2 uguns llekam svalgäs
akhäSi Piebemäm klät pa stipräkam
mälkam^ toy kaut ir darba dieha^
druvu pOstrtäja b§res ieilgst lidz
pusdienas laikäm.
kas Sitädu gahiumu dos dlpitim!
Visi musU mednieki tagad atbtUhötl.
Vinus uzmundtina tikai käds jäUks
stästs pat- vecajiem laikiem. ^
Ed. Dobelis
säVu datbu trtmdäa a|>stäkl08? Cik
ij^dt^Vied sartoätiäa at paSiem i;im-naziju
skolotäjiem, Vi^d äädas sa-häksmi^
väjadalbu izjöt» bet näy
kas u^^tos ihiciällvu. Vai täs ne-bUtu
jäääta LGK lÄglltibaä lietu pär-tlhätäjiem?
VarbUt ati v i J ^^ butu
d^tigl uzkläUBit Skotetäju dpmas.
VatbUt tädä pläSäki sanäksmä ät-rästöä
m pädoma, k§ beidM tikt piö
VidSjäm ärodäkbläm^ par kUfu va=-
Jädzibu gsm daUdz ttoäts to jau
seh ät^Its^ m tädäs hepi!Bcie§amaSk
biel Vait^ tur ati nekaa ttäV iöiäciSi
^tS'^ at- ^
M