Canadan uutiset, January 6, 1921

              J.
CANADAN XTOTISET
äuomalainen sanomaleMi banadassa»
ilmestyy jokaisena TorstÄina,
Kustantaja
The Canada Nevvs Päblisning Co.
E r i c k J . Korte, Liikljeenlioitaja.
T I L A U S H l N N A T l :
Canadaau: '^3.00 koko vuodelta^
•$1.75 puolelta Vuodelta. $il.O() 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.;
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta.ja $2.25 puolelta vuo­dalta.
.
I L M O I T U S H I N N A T : "
50 senttiä palstatuum^lta kerran j u -
!aistuna. Pitempiaikaisille Ilmoituksil­le
koljtuullinen alennus. Halutaantie-
•Lj- jä'nimenmuuttoiMotukset 75 sent-iiii
kerta. $2.00 kolmW kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
rtp.rtäa. Avtoliitto- ja kihlaus-ilmol-:
tukset 60c paistatuum|alta. Kuolonil-moitukset
$2.50, niuistbYärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.^0. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukKet y. m. 30
senttiä tuumalta. j.
Uutisten joukkoon aijotmstä Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä ijiviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
C A N A D A N UlijTISET,
Port Arthilr, ^jOnt, Canada.
Canadan yUutislsta lainattaessa on
lähde mainittava. ; ^
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. '
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper i n Canada.
Puhlish^d ievery Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont^
C A N A D A N U U T I S ET
paperi $287,069,644, r^utatuo/teei
$84,272,718, muut metallituotteet*
$57,494,960j. k u i t u - j a kangastuot-.
teet te,464,652, kemikaäait ,$21,-
()55/30. PäätuontitavaroiJiin Yh-dysvalloista
knnhii rautatuotteita
$234,322,944, muita metallituot­teita
$164,786,615, kasvistuotteita
$141,811957,- kuitu- ja Isaugas-luotteita
$189,300,811.
Kommunistit puo­lueena.
JöulukiHiu alkup^^
t e t t : H n ^ k a i k k i a l l a -8
;k u un alli syii a li t / ' : N i i d en t u löJvsi eii
j oli (los ta kir j oi f t a a : ' ' V a a sa''; j oii-;
hl k ; S .p :n iuimerossaau seuraa­v
a s t i : : V' - ^ .-• :;•
\i. Äsken t oini i tetuis.sa kun nalli s-va;
il(usi>a, esiintyiva konimunistit
cBsj kertaa jirlkisei^^^
«aac^ttavauä Vpuoiueeua;/,'^^
seksiv u i i i k o i s t a k i u ' t
päiitteleminen,' otta; kömmunis-;
tei] I a on toisissa, pai koissa, .;vä r s i n -
kin kaupungeissa, nielko paljon
kannattajia. Ovati)a. he .saaneet jo
oiu^m ni ist öjä k i n sosialist oi h i n vei'-
i-aten, voittaneet 'äitipuolueensa.'
Toisissa paikoissa, kuteu niiillii
seuduin, eivät nämä äärimniäi-syspuolueet
öl e e si i n ty u e e t ka k s i I -
la • listoilla toisistaan 'orillaan,
mutta ovat n. s. sosialistiset ehdö-k
a s 1 i s t a t t ä 11 ö i 11 k a t s o 11 a v a t e n i m -
mäkseen kommunistisiksi, koska
sosialidemokraateilla ei näillä
Is "vvelcomed and read m every Finnish -, -iv •• i , •
hom< m the Dominion. It is the only seiiduilla nayta olevan paljon sa-direct
advertising mediu^a for those nanvaltaa, ei edes äänenkannat-manufar^
urers and mercl^ants . who f i r n k a - m i'i Pi-.ti<;pn n n n l n P PU
wish to create and build a? profitable ^'^3'^'^^^^^^"' entisen puolueen
and permanent demand for their 'prod- toiniintaGlimet ovat siirtyneet
eT\^^Vr tG^rro.wJiSnZg 'F'^in'^ni^s-h^ p^o p^u^laVti.^on^ sr^e sid- i, kommunistien huostaan.
ing l A . Canada. Place your trial a d - i
yertisement and get results.
• Advertising rates BOc- per.iinch.
aletaaiC soveltaa'*J^äytahtoon '
kysytään yleisesti. ' ' .
Bolshevikkigufilire^n' asiaa seu­ra
jt^aii^'i''Jommbisell^^
muudelja ja ivermostuksella. Se
kaipaa v i r a l l i s t a selvitystä. E s i i n ­tyköön
hallitusvalta arvonsa ja
auktoriteettinsa mukaisesti!
Ympärikatsauksia.
Suomen kommunisteista puhut­taessa
on muistettava, että he toi­Poli:
ical advs..$1.0Öi per inch. mivat ^loskovan in ternationalen
Advertisements must.peach our Of­fice
:Wednesday neon to appear on! P<^l^ii'^^ia. yleismaailmallisen v a l -
Thursday's issue. lanlcumouksen.livväksi. Ilo tvös-
. Subscriptionvi^^ .. . , ^ 1 - -.n-.o v •
^ year. United States and other • ^^''^^^^levat 191/—1918-.n kapma-ountries::$
3.75 per year in advance. toiminnan merkeissä valtio- ja
Entered as :second d a s s mail maVi yhtoiskuntajärjcstyksen. hävittä-
''^•jT^-t' ';*A'r^trhru;rJ, :JO^n?tva\r^io*, -*^C^a^n°a^d*a.. °^^'" " P i i s e k s i ja murskaamiseksi. Ile o-
— — . vat vaaliJLilistuksissaan avoimesti
T H P AiM O F ^ W E _ ^ C A N A N D A N ilmoittaneet tämän päämääräk-
The help preserve the ideals and -1^ aikoinaan jo perustavas-
•-'-.'•''d traditlons of this, our adopted sa puoluekokouksessaan, ioka ha-
...-'+ry. the Dominion of Canada: To ' • - 4 l . . " u - - j . • ^ ' ' n i
rir-UM-ve fts laws and Inspire others to P^^^^^'*"^^-' V i i t t o i v a t vallanku­mouksellisen,
" • suoran toiminnan''
ohjelmam Äskeisen , itsenäisyys-j
u h Iän .: ylj tey dessä; h e selitt iva t
Suomen itsenä i s y y d e i i kokona an
uSieaivosto-^enäjäiv a
•;:>yect and obey them;, T i strive
:.'V.easingly to qurcker 'ithe pubiic's
. ••1?? of Civic duty; In g|| ^(vays to aid
- ! - ' n a this country greater and
T -:•! ^ourjd it. \
lä ei ;ole. ystävin,,
on hän köyhä. '
^ ... :U-n, jo'4 hän 011 kaduttanut
• 1 . 1" V 1 *; • i r daan.ihmisruumiin
sioksi seka kehoittivat . l u h l a n.
kunniaksi levittämään bolsevikki-vallankumousta.
Ivo]illiiuuistit o^•ät j u u r i sämöja
k u i u bolshevikit. He vastustavat
Jos hänellä. 011 alhaalla pysytte-' demokratiaa, yleistä j a yhtäläistä
levät ihanteet. ,c äänioikeutta, kansanedustusjär-
: . J u s JLäneilä on^ syyttävä omatun- •J^stelmää, kaaisalaisvapauksia. H e
to. i , kammattavat karvain diktatuuria
Jos hänl on kadottanut itseltiöt-rja koettavat jälleen; pyrkiä- miiut-tamuksönsai
i tamaan Suomenkin kansanvallan
- Jos Iväneu moraalinsa on epäi- leniniläiseksi köyliälistön (bolshe-lyttävä.^
1 I vikiagitaattorien)"" itsevaltiudeksi.
JOS hän on kädotlfcänut määräys- 'Kim tämän muistamme, joudum-vallanitseensä
nähden. ^ Ime k o v i n ihmettelemään, miten
. Jos häneltä puuttuu kasvatusta ' o n mahdollista, että kansaAvaltai-me-j
a hienotuntoisuutta.
, Jos hän on itsekäs, W i l l a ar
liaisuutta t a i on julma. ' •
Jos hän 011 va^btaut terveyten­sä
rikkauteen. \
Jos liän on.laiminlyönyt sydä­mensä
j a ajatuksensa.
: J o s hän on, vaihtanut maineensa
rahaan. ^
. J o s vaim:onsa j a t)erli.eensä
häntä rakasta j a kunnioita.
V.
AFoni nykyään vielä miehuu.s-voimissa
oleva siirtolainen muis­taa
ajan,, j o l l o i n ensimäiset puhc-
1 inl ankapy Iväät pysty tetti in koti -
seud ui 1 e j a puh eli nla n ka ved e ttii n
kotikylän r a i t i n viertä t a i v a i n i o i -
den l i a l k i kulkemaan. K i r j o i t t a ­j
a muistaa itsekin millä innolla
poikasparvessa keskusteltiin i p i -
desta laitoksesta, jolla lankaa
niyöten saattoi puhua, ei ainoas­taan
naapurikylään . vaan aina
kaupunkiin j a ties niihin, kenpä-tiesi
aina Amerikaan asti. K a i
siellä, langan sisällä on hieno rei­kä,
jota myöten ääni mennä vili.s-tää
kun vauhtiin pääsee, vaikka
kuinka pitkältä, sitä kun ei tuuli,
eikä muut esteet ole siel 1 ä hai11aa-massa:
Se oli ensimäinen arve­luin
m e. J oskus on t ui lut m ieleen
ajatus, että mitenkähäu niahtäjsi
lapsen mielikuvitus selittää lan­gattoman
puhelimen ja sähkötyk­sen:
mahdollisuuden.
]\laailman kehitys keksintöjen
a l a l l a on viimeisen viidenkymme­nen
vuoden kuluessa kulkenut sel­l
a i s t a i huimaavaa vauhtia, että
tuskin enää epäilemme minkään
uuden kek.sinnön mahdollisuutta.
K u n kau pun gist a. tu H ja t puol i vuo­sisataa
sitte syrjäisillä maaseu-d
u il 1 e kertoi va t kaiTpassa myytä­vänä
olleesta koneesta, joka om­peli
kun pisti puikkoon lankake-r
ä n, 1 an ga n iie u 1 a n s il m ä än j a a 1 -
koi pyörittää tai polkea konetta
n i i n k u i n rukkia, pitivät eukot s i ­tä
ai van mahdottomana, kouraan-tuntu
vana ma rk ki n a vai een a, m i\t -
ta nyt kukaan tuskin epäilee mo­nin
verroin, •.mahdottomammalta
tuntuvien' keksinnölUsten saavu­tusten
totuutta.
P a l j o n asioita, jotka tuutuval
'satua ilimeellisenimältä, ja joita
kolmisenkymmentä vuotta sitte o-lisi
pidetty; mahdottomina',.lukeu­tuu
nyt jokapäiväisen käytännön
p i i r i i n . Kuvaamisen . avulla saa-sisäiset
viat,
joista ei m u i l l a keinoin saada sel­vää,
silmän nähtäväksi. Sukel^vT^;-
vene kykenee kulkemaan syvyyk­sissä
näkymättömänä, j a kuiten­kin
sen uumenissa olevat kykene­vät
näkemä än pinnal 1 a . pur jeliti-j
at 11 e i j a s t u s 1 a i tt e i de n s a a v u 11 a j a
nousemaan veneineen pinnalle t a i
laskemaan syvyyteen mielin mää­rin.
Ilmailijat kykenevä.! paino­l
a s t in kanssa, jota vaunuilla ta­v
a l l i s e l l a maantiellä vetämään
t a r v i t t a i s i in monta, hevosta, ei a i ­noastaan
IvOlioamaan pyörryttä­v
i i n korkeuksiin, vaan kulkemaan
i l m a n kannattamina sellaiset mat­kat,
että niiden kulkeminen mii-:
rirkeM^isella^tiet^ varasi
olla varustetulle ihmiselle on v a i ­kea
ymmärrettävästi selittää
kuinka j a miksi tämä on mahdol­l
i s t a , unitta siitä huolimatta on
totta,"^ttä kipinäsähkötys on maa-^
ilman k a u p p a - j a poliittisessa elä­mässä
voittanut pysyvän ja var­man
sijan.
ljukijoitämme huvittanee lyhyt
silmäys laatuaan maailman par­haimpaan
j a täydellisimpään 1 jin-gattoma/
in sähkötysasemaan. ^Se
on Lafayette asema, Kanskassa, ja
sen i-akensivat liittolaisvallat y k ­sissä
neuvoin sodan akana, kun
vedenalaisten tuhotyöt olivat par
himmillään. Haluttiin näet siltti,
varaa, e tt ä Saksa j o l l a k i n kein oin
onnistuisi katkaisemaan merikaa-pelit
j a sanomien välityksen pää-vihollistensa
viiiillii, saada vaimia
1 a nga ton sä h k ötys poi kki Atl an-nin.
Vaikka asia oli yhtä tärkeä
Englannille kuin •Ranskalle ja
iVmerikallekin jäi uuden,* entisiä
paljon voimakkaamman jW-suu-,
remman aseman rakentaminen viij-
:kavaräigiksi? Millä taivalla sell^ir
seen asemaan aikaisemmin pääis-
«eet ovat ne voittaneet?
- Itsenäisiksi ihmisiksi voimme
delliseeri vakavaraisuuteen ei
päästä pelkästään uutisviljelys-maan,"
*• horaesteadin'' omiin n i ­m
i i n ottamisella.- iSe on vain alku,
niihiltää vafn niitit, jotka ovat se ou:Vain ensimäinen ulkoinen
.päässeet vapaaksi nykyaikaisilta, p o r t t i sinne johtavalla tiellä: Tä-epävakavilta'
työmarkkinoilta.Sel- män lisäksi tahdomme vakuuttaa,
laiseen vapauteen pääseminen: e-dellyttää
taloudellista .vakavarai-
.suutta; Sen saavuttamiseksi .—•
keinotteluja ja epärehellisiä me-h'ettel.
y tapoja- luk u unottamatta
'Nykyinen kurssimme rahalähe»
tyksille S U O M E EN
Postin kautta ja
sähköteitse on
että sitä tietä seuraamalla ja\_re-heliisesti
veivollisuutensa täyttä-mällä
-^itsenäisyys j a taloudelli­nen
vakavaraisuus on voitr>ttavis-sa.
Sadat, tnhannet suomalaiset uu-
1 isviijelijöinii. f'anadas.sa alkaneet
siilä ovat kiimoamatlomina todis-tajiua.
Ile ovat • liiilitäneet um-men,
he ovat aukai.sseet ladun, he
ovat antaneet nuhille jälellä. olevil­le
oivallisen. esinuiu*kin; Seurat-k
a am m (>. s i 1 ä. M en 1< ä ä mm e l ä 11 i m^
päiin. hallituksen maakonttoriin,
ti ed ustel kaa m me siel 1 ä : saa ta vissa
olevia " h o m e s t e a d " maita, käy-käiimme
niitä omin silmin l a r k a s -
t a massa, ja si tte n i i h i n mi el isty tty-amme,
ottakaamme ne omiksem-on
va i kea ta j a :^ i:)äy a r in aa.; A i h a i -
meksilnainittujen tehtäväksi.Ran.s " e n palkkatyöläisenä oleminen
kan osalle tuli.aseman tilan löytä­minen
j a veden voiman varusta-ininen
ja takaaminen, sekä jierus-tuksen
rakentaminen. Yhdysval­lat
suostuivat osallaan siihen, et­tä
sen laivasto-departementin asi­antuntijat
-— mahdolli.sesti maail-.
mau. etevimmät langattoman säli-köityksenmestaiit
—- suunnitteli-s
rv a t 1 aito kse n. ra k ei 11 a i si VA t t O r-nit
ja varustaisivat aseman k a i -
k ill a, jo k' a s u h t e ess a tä y d e 11 i si 11 ii
laitteilla.
Laitoksessa on; kalideksau teräs-tornia,
ja pidetään niitä yhtenä
amerikalaisen ^^islnööritaidon i h -
meellisimmistä saavutuksista. K u ­kin
torni on 820 j a l k a a korkea ja
painaa ainoastaan r^ö tonnia. Ver­ta
uksen vuoksi ma in ittakoon, että
E i f] elin tornissa, vaikka se ei ole
lähimainkaan niin korkea kuin
tämän Bordeux'issa ole/an ase­man
l o i m i t , on 2,700 tonnia teräsr
tä. K u k i n torni on kolmen jalan,
päällii, joita kannattaa syvälle
: 1 n aah a n . 1 .• i s k ett u s e m e n 11 i pe rn s -
tus. Torneissa on jokaisessa; oma
hissilaitos j a pidetäiin niitä yhtä
vahvoina •rakenteeltaan kuin ta-,niitä tuloksia, mitä monet jo en-merkitsee
myöskin palkkatyöläi­sen
ä p y sy m i s tä kuole m a a n s a s a ak -
ka ; j a palkka ty (il äisen el ä mä in el­kein
poikkeuksetta on '"kädestä
suuhun elämistä."
Itsenäiseksi päiisfäkseen siis
palkkatyöläisen oi isi pyri 11 ä vä
jiois palkkatyöläisen asemastav
Mihin ja miten?
Yleisten kansallisten r i k k a usten
j a tuotanto välineitten omistajiksi.
'Sinne on-pyrittiivä ja sinne on
päiistävä. Miten se .onmahdollis-ta,
nyt tänäpäivänä j a nykyisessä
tilantee.ssa ollen?
]\reidän on muistettava, että
maassa on.kaiken elämisen tuki ja
tu rva, k ai k en t uo ta n n o n j a ka i ken
•rikkauden alkulähde. Palkkatyt)-
läiseiy si is on päästävä maan omis­tajaksi.
Vain sitä tietä hänen on
mahdollista päästä käsiksi v a r a l l i -
suuden ja itsenäisyyden alkuläh­teisiin.
Niihin kerran' käsiksi
p ä ä s ty ä.: t ka i k k i . m en e e: ku i n
itsestään.
Tullaksemme tiistä vakuutetuik­si
meidän on va i n luotava silmäm­me
ympärillemme ja katseltava
oh vain y k s i t i e : ahkera työnteko
j a säästäminen. Jotta taas ahkera
työnteko olisi mahdollisen tuotta­va,
n Iin on katsott a va, m i l l ä työ-ala
11 a tuloksien saavuttaminen o-l
i s i mahdollisimman suotuisa.
S i i rt o 1 a i ss u o i nai a i s t y 1 e (M IS ii. o -
vat sekalaisia paikkatyöläisiä. E -
rikoisen ammattitaidon' omaavia
on pienempi määrä. Sekatyöliii-senä
ahkeroiminen ja;siiästäminen
kylläkin voi auttaa •'sadepiiiväu
v a r a n " .saamisen, mutta itsenäi­syyteen
j a taloudelliseen vakava­raisuuteen
pääseminen sillä a l a l l a n n e . Sen omaksi saaminen vielii
Caiiadassa'' maksaa; väin - — v i i
ky m inent ri sen t ti ä cari a da laista r a '
haa..:-.^EJlei ;:;nie:iJlä;: >
m aan . • itse! 1 ä.m me,> .la in at k.aain m e
se liv vältä • :;naa piiri 1 tamm e; ; N ii ii
moiietv hyyiHfeinohet^v'; o
^)ll itä.-telineet;; ja; :#11 a is('stä
: niun tÄmissa;
nrtisy\\teen jaj^talöiu^^^
väraisiiiite^te ' ' • : ; ' " . ; ;-
r^.Suomalaiset; ::palkkatyöläisetv
: miehet jä-naiset.- käykääm meriiaä-
: h an . k a k s i n käisiii; .kiinni-!; JOtta-.
kaarhiiie osamnte-^i 1 lä ta vä 11 a y i e i -
sistii kansallisista ^ likktuyN;
liie ! Ottäkaainme Asamme nVtikun
o t ta hi i se e n p n v ie lä :li y v ä; ti la isuu s.
DiihiVkoikuttaa ^'aiii; k e r r a n pvel-leiiinie.;
» Eäästäkäänime se sisälle
. .Vuod^e^^^
l a tavalla :ja oikealle tielle.:
J ; :A; i\Iustöiienv .^
Dollarilta.
;. Myös. niyömme pankki-osoitukf
sia; (sheklUjä) markoissa yllä-mainil.
llmrssin jälkeen j a e r i k o i ­sia,
koi m en proseiiÖn korkoa ve­täviä
matkusta, j i en shekkejä d o l -
lareis.slii jotka Suomessa lunaste­taan
siellä vf)imassa-olevan d'olla-rin
kurssin jälkeen,
Lähetyskulut ' rahalähetyksille
postin kautta^ on 15c. fjuinmilfe
ali e •!|?20.00; s i l a suuremmilt^^suitt'-
miltä mitään k u l u j ^ i e i pe^dtä.-,.
Lähetyskulut sähköteiJse on'
.$3.01) k a i k i l t a summilta.
Ka ikk i liihe ty kset osoitetaan
postin kautta, jos•sähkösanoma-
1 ähetystä ei erikoisesti;pyydetä, :•
Osoittakaa lähetyksenne vas-taaiiottajan
jä läliettäjän osoit­teella!
varustetfuna osoitteella:. .
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
' —Perustettu v. 187-1.—
valliset majakkatorilit. Langat
sähköaaltoja, varten, . . j a i n u i i .ko­neisto,
.jonk:{l selostamist a voisi a i ­noastaan
asiantuntijat ymmärtää,
on myöskin paljon voimakkaampi
k u i n millään niuulla asemalla ko­ko
maa ilmassa. Kuten 1 uonnoll is-ta,
oli tällaisen jä.ttiläi,saseman
suuhnittelijoi 11a; ja rakentajilla
monta vaikeutta voitettavana,
mutta ne ylipäästyä valmistui
lennätinasema joka on.huomatta­vasti
muita laatuisiaan:suurempi
j a k a i k i n puolinA^oimakkaampi ja
täydellisempi -r? parhain alal­laan.-")
Justus.
•"") Lukuunottamatta Naiienissa,
Saksassa, myöhemmin valmistu­nutta
asemaa.
ei
sessa Suomessa moinen puolue saa
ollenkaan . esiintyä. Joudumme ' lään tavalla sata vuotta sitte k u u -
kysymään, onka valtakuntamme
.•.••'.| '. /. •
jo: parissa vuodessa ennättänyt
menettää '• h o l t t i n s a ' ' . k o k o n a a n.
Setilys on siinä, että valtiovalta
k y n ä ' valvoo, että lakipohjaista
järjestystä ei yksityistapauksissa
loukata^ mutta sallii ' ' aatteelli­s
e n " esiintymisen,: olipa se mitä
l a j i a tahansa. Kun ryöstäjät ja
Jos hänellä on r i i t a i n en luonne,
joka/tekee hänelle vihamiehiä ja
k a r k o i t t a a ihmiset hänen luotaan.
ministerimurham suunnittelijat y.
m. pidätetään; j a rangaistaan, p i ­detään
valtiovallan tehtävä täy­tettynä.
' '
M u t t a paha r i s t i r i i t a on kuiten­kin
olemassaj k u n bolshevikeilla
kommunisltipuolueeksi muodostu-
Canadan kauppa on kasvamassa.
Koko Canadan kauppa kahdel­tatoista
kuukaudelta Ottawan t i ­laston
mukaan, laskettuna mar-i neena on täysi vapaus harjoittaa
Taskuun 30 päivään saakka, o l i i k i i h o i t u s t a sanomalehdissä, ottaa
$2,635,118^750, Määrä on korkein, osaa vaalitoimintaanj.n.e.,; toisin
mitä koskaan aikaisemmin on j sanoen levittää vapaasti v a i t i o v a l -
saavntettn. Kokonaislisäys o n y - ; l a n j a yhteiskunnan vastaisia mie­l
i 464 miljoonaa. Tuonti mainit­t
u n a aikana l o l i $345^582,300 ja
vienti $1,256,914,922.. Tuonti Y h -
dysvaUoista teki $927,564,711, m i -
lipiteitään. - V i r a l l i s e s t i on asia
vielä ratkaisematta, v a i l l a ennak­kopäätöstä;
kun kommunistipuo­lueen
pidätettyjen (ja sittemmin
kä määrä on $201,596,058 vuoden 1 jvapautettujen) perustajien tuo-
1919 tuontia suurempi. Tuonti mio / ' on vielä antamatta. Voihan
Suur-Britanniasta oli;^$229,925,-[ sekiii^ihme vielä tapahtua että T u -
844, tehden lisäys $|54,286,944.
Vienti Yhdysj^altoihin l o l i $545,-
283,680, eli 102! piljoonaai enem­män
k u i n 1919; Suuri-Britanniaan
!$-352,0öb,ci88; vähennys l lähes 162
miljoonaa. - ^
Vientitavarainr joukossa esiin-t
yy Kunrimprna: ^erma k as vi tuo t-l
^ i g 'teet: $M,924;^oij eläiM^
^ ^ ^ ; > 2 3 9 , 0 9 i , 7 2 9 K f t t i i t jä^^^]^
run hovioikeus julistaa kommii-nistipuolueen
lailliseksi.
Mitä sitten? Epäilemättä joutu-
1 ui m e r k i l l i s y y k s i i n .;
Näiden j a lukemattomien mui­den
uusien keksintöjen; . joukosta
lienevät k u i t e n k i n langaton puhe-:
Iin ja sähkötys ihmiskunnalle
hyödyllisimpiä. J a n i i d en käytän­nöllisyys
ja varmuus, varsinkin
viimemainitun, ei myö.skään ole
enää epälyksenalainen.
K a i k i l l a suuremmilla kansakun­n
i l l a on nykyään voimakkaat lan­gattomat
lennätinasemat, j a v o i pi
sanoa, että :• ' l a n g a t o n ' k u u l uu
nykyään oleellisena os^na maail­man
taloudelliseen j a poliittiseen
elämään. Sei on yhdyskeino, jon­ka
kadottaminen merkitsisi n y t
suuria hankaluuksia maailman t a ­loudessa,
vaikka siitä vuosikym^
men t a i p a r i sitte ei t i e t t y mitään:
" E n g l a n n i n johtava langaton a-sema
on rakennettu • Gornwallih
rannikolle, j a täältä voi E n g l a n t i
helposti, ilman vaikeutta j a epä­varmuutta
'puhella'- Amerikan
kanssa.
Y h d y s v a l l o i l l a on jättiläisasema
Annapolis 'essa, Md., j o k a kuuluu
laivaston huolenpidon alle j a jos­ta
voidaan sähköttää 6,000 mailin
päähän joka puolelle. Ranskalla
Tie itsenäisyyteen ja ta­loudelliseen
vakdvardi-suuteen.
ei millijäU:
tarttumal-vat
yhteiskuntaa säilyttäyät ai- j oh asema L y o n ' i s s a , josta voidaan
nekset suuren epävarmuuden j a lähettää i sanomia melkein yh^ä
levottomuden valtaan. Jos bolshe­v
i k i t periaatteessa tunnustetaan,
n i i n kykeneekö valtiovalta vas­taamaan
seuranl^sistä, Vflänemaaii'
patoa eteen, k u n pieriaatteita taas
kauas; Myöskin 'Saksalla ja Skan­dinavian
mailla on omat t ä y d e l l ir
set langattoman sähköityksen ase-ihat-
joista voidaan; lähettää kipi-nätietojen
tuhansien mailien pää-
Näin uutta vuotta alkaessa l i e ­nee
paikallaan t a r k k a i l l a ^vaikka­pa
vain y l e i s p i i r t e in niitä mahdol-lisuuksiaj
jotka huomioon ottaen
siirtolaissuomalaiset - -Oanadassa
voivat päästä itsenäisiksi j a vakai-vara
isiksi. -:
Tä.ssä mielessämeidän on ensin
todettava se yleisesti tunnettu to­siasia,
että täällä elävät suomalai­set
ovat -:— työläisiä, j o t k a ansait-:
sevat toimeentulonsa työllä,; u -
seimmat käsiensä ja lihatsiensa
työllä, harvemmat aivojansa käyt
täeni t o i s in sanoen, useimmat o-vat
r u u m i i l l i s e n työntekijöitä, hy­vin
harvat henkisellä a l a l l a toinii-via.
Rajoitumme siis •käsittele­mään
ruumiillisen työntekijäin;]
menestymismahdollisuuksia.
Ajatellessa otsikossailmaistavaa;
majidpllisuutta, aluksi-merkitsem­me
seuraavan:^'terveet eivät tar-r
vitse parannusta, vaan sairaat."'
Nyt jo itsenäisinä j a taloudellises­t
i vakavaraisina. elä jät eivät tar­vitse
tässä kirjoituksessa käsitel­täviä
ohjeita, udutta niitä etui­suuksia
v a i l l a olevat voivat saada
heidän menestyksestään elämäl­leen
seurattavia ohjeita. Siksipä
ky sy mmekin: mitä; mahdöllisuuk-;
sia ruumiillista :^työtä?tiek^
suomalaisilla-L GanädassaSbii pääs^
^.\;. .•.-•••,•: •..•^:;-; ,•'.^':*:•^•;>^^v,;,wv.>,r:::J^(,•-^j >
itsenpsiksi ;;j
nen meitä palkkatyöläisiä o v a t s i l ­lä
alalla Siianeet^ aikaan.. Viimeis­ten
kahdenkymmenen vuoden k u ­luessa
s ii r toi ai ssu o m alai se t. sek a
Am erik a n Y h dys va 1 loissa,: ett ä. Ga -
nadassa ovat maanomistajina saa­neet
kerrassaan:.ilimeitii: aikaan.
Suo m a 1 a i s te n o m ist a ma t, : li y v i n
k a s v a v a t p e l l o t , mukavat, isot a-sunnot
ja terveellisistä r.uu'ista
notkuvat ruokapöydät siitä p u h u ­v
a t p a l j o n merkitseviiä kieltä. ^
Jokainen uutisviljelijänä aika-;
nut j a sillä itsenäisyytensä j a va­kavaraisuutensa
voittanut heti
tunnustaa, että — ilmaiseksi sii­hen
asemaan ei ole päästy. Se on
va a t i n u t vu o s i e n iv o A- a n, a h k e i' a 11
työn, inonta huolta ja vaivaa,
mutta samalla jokainen heistä on
valmis tunnustamaan, että. he ei-
'vät o l i s i sellaisia voittoja, joita l ie
ovat saaneet, voineet saada.^^mil­lään
muulla alalla,
mliulla 1 avalla, k u i i i -
la lujin ottein maankamarasta
k i i n n i .
K u n Ganadassa vielä on mahdol­lisuuksia
köyhälläkin mieliellä
päästä yleisistä kansallisista r i k ­kauksista
osalliseksi, saada, itsel­leen
vähintäin 160 eekkeriä vilje­lyskelpoista
maata —: ilmaiseksi,
j a saada se sellaisessa kunnossa,
että siinä on kasvava rikkaus —
metsä — päällä, n i i n miksikä ei­vät
useimmat suomalaiset, miksi­kä
eivät k a i k k i suomalaiset palk­katyöläiset
Ganadassa ota itsel­leen
vähintäin 160 eekkeriä maata
ija k a i k k i a niitä kansallisia r i k k a ­uksia
mitä sellaisella maalla sen
ottajalle tarjoutuu?
Alkuunpääseminen on aina h an •
k a l a a j a vaikeinta. Niinpä maan­omistajaksikin
pääsemisessä alku
on; hankalinta sille, j o k a ei kos­kaan
eläissään ole omistanut mi­tään
muuta kuin käsiensä vtyövoi­man.
Suurena apuna tällöin on
käydä katsomassa niitä, j o t k a jo
ovat päässeet alkuun. Heidän ko­kemuksensa
j a heidän esimerkkin­sä
rohkaisevat epäilijöitä j a hei­dän
muutamien vuosien työllä
hankkimat tulokset pitää olla toi­voa
herättävinä lupauksina rehel­l
i s en työn varmasta palkkiosta.'
Mikä n i i n monelle muulle on o l l ut
mahdollista, pitää olla k a i k i l l e j ä ­lellä
olevillekin mahdollista.
Olemme jo aikaisemmin sano-
Uusi keksintö sokeita varten.
Äskettäin on Amerikassa keksit­ty
yksi nlverta in on 1 ai te. m inkä- a-
X ui l a s o k e a t V o i \^ a t k u t a- ku i n k i n
turvallrsesti kulkea suurkaupun­gin
vilkasliikkeisillä kaduilla tar-.
.\11 s e 1 n a 11 a p e 1 j ii t n j o u t n v a ns a j a 1 -
kamiesten tallattavaksi tai mene­vänsä
syrjään katukäytävältä,
.^'rank: Murphy, ;eriis;:Sokea • mies:
on sillä k o k e i l h i . j a hän onkin kek-sinn()
n alkinmpanija; ; Laitteeseen
kuuluu ^ n tanko, jossa on Icaksi
kummilla päällystotlyä ])yr)rää.
Sitii lykkää sokea edellään j a tun­nustelee
samanaikaisesti koukku-päisellä
. sauvalla • katukäytävän
reunan suuntaa. Keksintöä tuUe-
V a t V a r m a a n m n u t k i 11 s o k e a t k ii y t-lämään.
etenkin kun se on pieniU
l.äkustannuk.^illa saatavissa;
On yleensä tunnettu tosiasia, et­tä
näkönsä .kadottaneilla henki-
Varat y l i . . : $3,000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
löillä toiset aistit tulevat paljon
terä y ärii m i( ks i j a su u r e ss a määrin
k-orvaavat puuttuvaa. Kuulo^, ha­ju-
tai irmkuaisti tulee paljon her.
keminäksi ja tunto muodo.stuu
ihmeteltävän. tail<:aKsi. On esim.
tunnettua, että sokeitten ihmisten
sormenpäissä on havaittu olevan;,
aivojen; liarraaasta aineosasta
mu(l)dostuneita hermosolu ja, -mistä
j o h l u u ,että sellaisilla henkilöillä
o IV o r m e n päi !ss ä oi e va tun to kyky
iiä ri mäisyyteen saakka kehitty­nyt.
Sisäinen efämämme perustuu
kuitenkin suureksi osaksi näköön. •
Useimmat muistomme, ; ajatuk-.
semme j a unemme ovat;nähtäviä-f
j a : ajatustoimint. tapahtuu . k u - .
vien muodossa: . N i i n ei. ole soke- •
an laita, jonka unet ja ajatukset
saavat toisen muodoii; Jos lapvSi
011 syntynyt sokeana, estää se
suuressa määrin hänen sielunelä­mänsä
kehitystä. On laskettu, et­tä
ainoastaan noin kuusi prosent­tia
sellaisista lapsista voi kehittyä
niin paljon, että voivat itse huo­lehtia
toimeentulostaan.
lähettäessänne ottakaa huomioon,,!että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Sn!omen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistäJ
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOliLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kaut^, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita! Sahköfys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksilie on
40c summille $40.00, asti, 50c summille :^50.0aä^^
,75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25e.
' sr'
Tiedusteikaa erikoiskurssia isoille lähetyksille,
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
mm: 'f ' I