Vapaus, October 24, 1927

              p
Siyn2 Maanantaina, lokakmm 24 p;nä—Moii>, Oct 24 No. 129 — 1927
VAPAUS >7<u. O B I ^ cujmuulsa. tUsUJaa, fcetkiTuUunU. lonuina l* pcrjasuisa.
S. C. NEIL,
T O I M I T T A J A T :
T. -N. B. A . TENHCNXN. K. FEHKOXES.
Bcsiitne^ Office Dcpartmest. Ottava, a* Kcoiul ctaa» laatur.
kau kirfcurit uuteen,raivoon. Marty johtajain. SUlä Martyn toiminta
olu mykistettävä, tuomittava, teljet-täva
ikubiksi ajoiksi. Tällaisen
on räikeässä ristiriidassa esim. Paul
Boncourin, rahasäkkien hovimesta-
VAPAUS jUbCTtr) •
Tht ooJr ortia of Fmniii» Votktra in Cuuda. PutUtned ia Sodbury. O n i , errrr Mondar.
Taeadar. ^ciotaätj, TfasratU/ and Ttlä*^. ^ «
- TIL.1LSHINNAT: ~
1 *k. « J O , 6 fck. «2J0. 3 kk. I1.7S ja I kk- »IXO. — VhijntUoihio ja Soomtcn lekä joooalle
Blko»«Hk: I »k. |6Ä>, 6 kk. 13JO, 3 kk. « - . O O ja I kk. 11.00.
ILMOTUSHINNAT V.tPAUDESSA:
Kauna.1iw>tBk»«l 11.00 kerta. 12.03 kxi-u kxrtaa. rr!L_AvioIi:ttooBmeo<r!lm««ak«*t 50c. pal«t«tooroj. —
KiiaeaBJoiiUo.IinotBkaet 50e. tcrta, »1.00 3 kerua. — S}Titrm5>In>o«ak*rt »10» fcerta. »2J>0 3 kertaa. —
Airi«CTa:IaMakMt t2M kerta. i3M kakai kertaa. — Kii«c»iIaotak»et flM kerta. — Kooletaaoijiaotuk- , , , ....
act CJOO kerta, SOe. lUämak«. kiiloUao.e«lu tai moirtarirtTlU. — Ha!oiaaotie<lol ja o^/teilmotokaet p a K K O t y o h o n , L S , K O K O l a K S e e n D O r -
SOe. kerta. |1J» kolme kertaa. — TilapälailmotujieB ja ilmoftt«»£enttuonet» on. vaad.ttaexa, lilieieta»a . _ i . i . i i i . a • n
ilmouifaiBU etukäleea. — TiUakaia. j o i u ei aearaa raha, ei toJia Ulseltämääi». paltu aalamieaten. joUIa
OB takaokiet.
**vaaran" uhatessa ei ollut takerrut- j rin, koko kansaa käsittäviin mobi-tava
vähemmän sivistyneiden vai-j lisoimissuimnitelmiin.
iava muotoseikkoihin, vaan seurat-koisten
maiden esimerkkiä. Ja tä­mä
raivo on jälleen saanut tyydyt-keensä-
Vaikka Marty "nautti" par-lamentinjäsenenä
koskemattomuutta,
cn hänet silti tuomittu 40 vuodeksi
Lefateea aiotal «motckaet p i t i i oUa kantloriMa keHo 12 ilnie»tjrmi.pii»in edeiliieni arkipijrinä.
Vapaudet» lo:Jnito«: Ubertr BaiMinfc 33 Lon»e Street. Poheti» 5 3 6 V.
Vapaadea konlton: Libertr Bjild.xc. 35 Loroe St. Pufcelia J038. Po»«ioK/tei Box W. Sadbarf. Oot.
Cetieral adierti«i>c rate» TSe. per eol. ineb. Minljnura cbarfe for aioele Jnaenioo TSe. The Vapana
{• Ibe adTertiuDf mrdiDm taont the Finniah PeopJe in Canada.
Joa ette milJoia latanaa aaa Ta>un«ta eoaimifieeo kirjecKenoe, kJrjatukaa oadelleen liikkrcDboiUjao
peraooBalUteHa nimeUä: J . V. KAN.VASTO, lilkkeenboiuja.
KöiHistön kymmenvuotiaaile diktetuuriOe
Canadan kommunistipuolueen toi- mättä Icoonneet voimiaan uudistet-meenpane^
an keskuskomitean toi­mesta
on laadittu ja lähetetty puo­lueen
järjestöille ja ryhmille pää­töslauselmaesitys^
Venäjän bolshe-vikivallankumouksen
lähestyvän
kymmenvuotispäivän johdosta. Pää­töslauselma
voidaan esittää Venä­jän
vallankumouksen vuosijuhlissa
olevien työläisten ja köyhien maan­viljelijäin
hyväksyttäväksi ja puo­lueen
jäseniä kehotetaan myös esit­tämään
se työläisten ja maanvilje­lijäin
eri järjestöjen, kuten am­matti-
ja teollisuusliittojen osas­tojen,
työväenpuolueen keskus-neuvostojen
ja osastojen, ynnä muit­ten,
hyVäksyttäväksL Täten voi­daan
Canadan työläisten ja vähä­varaisten
maanviljelijäin huomio
kiinnittää Neuvostoliittoon ja sen
puolustamisen tärkeyteen. Päätös­lauselma
on seuraavanlainen:
PÄÄTÖSLAUSELMA
Koska: •
Marraskuun 10 p., 1927, on Neu­vostoliiton
työläisten ja talonpoi­kain
hallituksen perustamisen kym­menes
vuosipäivä.
Ja koska: i ^
Neuvostoliiton, työläiset ja ta­lonpojat
ovat, huolimatta (maail-
_ man imperialististen valtojen tuke­masta)
kansalaissodasta, saarrosta
ja nälänhädästä^ kyenneet voitta­maan
kaikki vastuksensa ja rauhan
vuosina ottaneet jättiläisaskeieita so­sialismin
rakentamisessa^ Tämän
toteavat . kymmenet työyäenlähelys-töt,>
joita on käynyt Neuvostoliitos­sa
melkein jokaisesta maasta.
Jo koska:
Imperialistiset vallat ovat epäile-tua
hyökkäystä varten Neuvostoliit­toa
vastaan, ollen tästä todisteina
Locarnon sopimus, hyökkäykset
Neuvostoliiton lähetystöihin Pekin­gissä
ja Lontoossa, diplomaattisten
ja kaupallisten suhteitten katkaise­miset,
vakoilijain ylläpitäminen
Neuvostoliitossa j.n.e.
Ja koska:
Koko kansainvälinen tilanne sei-viisti
osbttaa ristiriitojen ja han­kauksien
kasvamista maailman im­perialististen
valtojen keskuudessa
ja tänään pidetään yllä suurempia
armeijoja ja sotalaivastoja kuin
milloinkaan ennen.^
Niin olkoon näin ollen päätetty:
Että tämä
V a r i s t o n kidutuksen kohteeksL Por­v
a r i s t o n , niin, mutta myös sos.-dem.
Työväenluokan uljas sankari oh
«iis tzas piinassa monine toverei­neen.
Toivottavasti maan, työväen­luokka
onnistuu jälleen avaamaan
hänelle vankilan ukset. Ainakin on
hänen tuomitsemisensa marttyyri-uhrin
uusi häly^iys, joka kuuluu
kautta maailman tvöväenluokan.
K. K.
entistä enemmän Idinnitettävä huo- v a a t i a pitämään suoran mitan. Pää-miota
jäsenistön iienMseen kasva- töksensä päättivät he v i ^ läpi l a k -
tukseen- On järjestettävä yhdessä fcoutumalla. Pyydetään työläisiä py-toisten
järjestöjen, kuten S. J , o- symään sieltä pois j a auttamaan
sastojen, työläisnaisten" l i i t o n osas- ylläolevan kämpän työläisiä voitta-
Meksikon kapiim ulkomaisefl imperialismii
••• • • • ••'
järjestämä
kokous lähettää tässä ponnessa
veljellisen ^rvehdyksensä Sosialis­tisten
neuvostotasavaltojen liiton
työläisille ja talonpojille, ilmabee
rajattoman tyydytyksensä sen suu­renmoisen
työn johdosta, mitä he
suorittavat laskiessaan pohjaa työ­läisten
hallinnan ialaiselle uudelle
taloudelliselle järjestelmälle ja lu­paa
käyttää kaiken voimansa ja vai­kutuksensa
yastustaalcseen uuden
sodan vaaraa ja . puolustaakseen
Neuvostotiittoä. • '
Ja olkoon lisäksi päätetty:
Että me esitämme Canadan liitto-hailituksclle
vastalauseen diplo­maattisten
ja kaupallisten suhteit­ten
katkaisemisesta Neuvostoliiton
kanssa ja vaadimme mainittujen
suhteitten viipymätöntä uudistamis­ta.
tiHHnittu
, Ei kai ole raaailmossa järjesty-nyltä
tai lukutaitoista työläistä, joka
ci tietäisi, että Marty bn maailman
työväenluokan kaikkein kunniak-kaimpia
poikia. Hän ilmestyi tais­televan
työväenlucikan urotaivaalla
yhtäkkiä kuin uusi planeetta 1919,
• jolloin hän pyrki pelastamaan Rans­kan-
kunnian, nostattamalla kapinan
Mustanmeren laivastossa, joka oli
komennettu työväenvaltaa vastakn,
vaikka Ranska ei olliit julistanut
mitään sotaa työväenvaltaa vastaan.
Hän ei tosin onnistunut maansa vai-lassaolijain
kunnian p,elastamisessa,
mutta sen sijaan teki hän kelpo pai-,
veluksen joka puolelta uhatulle työ-väenmaalle,
ja qn esimerkkinsä
kautta vaikuttanut tavattoman nuie-histyttävästi
suureen työtätekevään
joukkoon, joka tapasi Martyssä lois­tavan
seurattavan esikuvan: Mus­tanmeren
sankari!
Mutta hän ei saavuttanut työtä­tekevän
luokan ihailua kiitoskau-pai
la. Maansa raakalaismainen por­varisto
— joka on kirkuvana esi­merkkinä
siitä, ettei suurella kult­tuuriperinnöllä
ole mitään tekemistä
koronkiskurin kukkaron kanssa:
rahamoukka jää aina moukaksi —
kosti Martylle kaikella vimmallaan.
Hänet tuomittiin vuösikynimeneksi
kuritushuoneeseen.
l^äime hän olisi jäänyt arvatta­vasti
virumaankin, kunnes kuolema
olisi vapauttanut hänet ''isänmaan
ystävien'' piinapaikasta, ellei Rans­kan
työväenluokka, olisi noussut ul­jaan
poikansa puolesta. Muistam­mehan
- vielä, millä ätkeälla taiste­lulla,
niihin otiiyat osaa harviat va*
listnneet yksilöt porvanlearistakin.
vankilan ukset.
Vapauduttuaan liittjfi hän niiden
jonkkoon, jc/ika olivat olleet hänen
ja hänen onnettomuustoveriensa va­paustaistelun
johdossa, ja päätti
omistaa elämänsä työlle riistoporva-rien
koston ja raivon muiden uhrien
vapauttainiseksi ja koko villiinty­neen
omistuksen kukistamiseksi.
Ja hän onkin pysynyt päätökses­sään.
Niinä muutai^ina vuosina,
jotka hän on saanut nauttia "vapau­desta",
on hän seissyt proletaaris­ten
taisteluvoimain kiilankärjessä ja
etukädessä taistellut porvariston so-täraivoa
vastaan. Tähän on hänellä
jo häneti tovereillaan ollut täysi syy­kin,
sillä hurjistuneelle omistukselle
ei ole riittänyt maailmansota, vaan
on se tarvinnut sairaiden verivais-tojensa
tyydyttämiseksi yhä uusia
sotia, rosvosotia Marokossa ja Syy­riassa,
saniaan aikaan kun se o'n hio­nut
kynsiään muiden raivovoimain
kanssa lopullisesti karatakseen työ­väen
kimppuun. Kaikkea tätä mie­lettömyyttä
vastaan ön Marty pai­nostanut
koko hehkuvan elämänsä.
Vastavallankumouksellinen kapi­na
Meksikossa, jota johti kenraali
Gomez, on nyt melkein lopullisesti
kukistettu. Kenraali Gomez kapinal­lisesta
armeijasta on enää vain perin
vähä jäljellä. Kapinan kukistami­sessa
bn Meksikon hallitus saanut
tukea maan työläisiltä ja talonpo­jilta.
Vaikka 'Meksikon kommunisti­puolue
vastustaa Callesin hallitusta
työläisten ja maanviljelijäin halli­tuksen
perustamisen puolesta, niin
on se siitä huolimatta, ja täysin oi­keutetusti^
tukenut Callesia Ameri­kan
imperialismia ja sen palkkaa­mien
asiamiesten Meksikon asioihin
sRkaantumista vastaan, kirj ottaa
Worker asiasta toimituspalstoillaan.
Meksiko taistelee itsemääräämisoi­keudestaan,
öljytrustit ja muut ul­komaiset
riistäjät Veivät tahdo tun-'
n us taa Meksikon oikeutta omien
luonnonrikkauksiensa hallintaan ja
omien lakiensa laatimiseen. Kom­munistipuolueet
ovat imperialismi-vastaisia,
kuten Kiinassa käyty tais­telu
on selvästi todennut. Meksikon,
kommunistit näkivät tässä vastaval­lankumouksellisessa
kapinassa uu­den
yrityksen epäjärjestyksen syn­nyttämiseksi
.Meksikossa vähää en­nen
pre^äidentinvaalejai jotta Ame­rikan
rautakorko olisi saanut tilai­suuden
sotilaalliseen sekaantumi­seen.
Joku aika sitten sai presi­dentti
Calles käsiinsä Yhdysvaltain
valtiovirastosta lähteneitä asiakirjo-t
o j e n , nuorisoliiton osastojen j a puo­lueen
solujen kanssa ja_ avustuksel­l
a e r i k o i s i a vailstustilaisunksia, jois­sa
jäsenistölle j a k a i k i l l e t i l a i s u u k ­siin
saapuneille selostetaan työväen
urheiluliijckeen merkitystä Inokka-taisteluliikkeenä.
Täten menetellen
muodostuu tilaisuuksista samalla
maan lakkonsa.
Sudet rohkeina. Stephen 0' C o n -
nor, mennessään kotiinsa, huomasi
suden Jean j a V a n Norman-kadun
kulmassa. Hän lähti ajamaan sutta
takaa ja sai lyötyä sen kuoliaaksi.
Ympäristölle on ilmestynytkin . n i in
teholL P ^ o p a g a n d a " i ; ; i X i P ^ ^ f ^ ^ , j " l J f „??f
luliikk^stä syrjässä pysyneen jou­kon
keskuudessa, varsinkin nuori­son,
niiden vetämiseksi u r h e i l u l i i k ­keen
riveihin.
M i t e n tällaiset tilaisuudet järjes-
.tetään, jää luonnollisesti riippuviksi vanentaa.-
jatkumaian, n i i n vähän ajan päästä
e i ole mitään metsänriistaa ympäris­tössä.
On sen vuoksi ajateltu muo­dostaa
erikoinen susijahti, joUa l u u l ­laan
niitä voitavan jossakin määrin
p a i k a l l i s i s t a olosuhteista, joten tä­män
kirjoituksen puitteissa niistä
seikoista on vaikeanlainen ohjeita
antaa, muuten k u i n yleispiirteissään.
Kuollut. M r s . Lahdenperä on k u o l ­l
u t vävynsä kotona, Y . Nelsonin t a ­l
o l l a . Mrs. Lahdenperä, on asunut
A r t h u r i s s a noin kahdenkymmenen
E n s i k s i k i n v o i s i , siellä missä u r h e i l u - v i i d en vuoden ajan j a useita hänen
seuran lisäksi on nuoriso-osasto, nä-Uapsjaan on naimisissa A r t h u r i s s a,
mä/ yhdessä järjestää viikottaiset
j a , joissa suunniteltiin tällaista se- työkokoukset j a siten tukea toinen
kaantumista. Amerikan kapitalisti-lehdistö
on "New York Times"-Ieh.
destä lähtien ystävällinen Meksikon
vastavallankumouksellisille, joitten
^ankaruutta se ylistää ihailevilla
palstoillaan. Näille meksikolaisille
niaanpettäjille on myös annettu
turvapaikkoja Yhdysvaltain rajojen
sisäpuolella.
On perin vähä epäilystä siitä, et­teikö
katolisella papistolla, jolta
viime vuonna otettiin pois entiset
etuoikeutensa, jatkaa lehti, olisi
myös ollut kätensä tässä "nousussa".
Papisto on jo tehnyt pari uutta yri­tystä
saada aikaan sekasortoa käyt­tämällä
hyväkseen kansanjoukkojen
uskonnollisia tunteita. Mutta se; on
epäonnistunut. Ranskan vallanku­mous
kohtasi papistossa leppymät-tömän
vihollisensa, mutta se meni
eteenpäin kirkkojen etuoikeuksia ra-jottavine
lakisäädöksineen. Cplle-sin
hallitus Meksikossa, on tehnyt
samaten. '
Meksikon kapina oii Wall-kadun
öljypohattain palkkaamien kätyrien
tvötä ja dh saanut avustusta papis­tolta,
joka hiljattain menetti hal­lintonsa-
kansanvalistukseen ja etu­oikeutensa.
toisensa toimintaa. Voimisteluseu­r
o i s s a on nim. vanhempaakin väkeä,
j o i l l a ei enään ole t i l a i s u u t t a nuori­so-
osastojen jäseninä seurata sen
Hyppäsi kulkevasta junasta. Suo­malainen
Eino Ylimäki, matkallaan
B r i t i s h Columbiasta Suomeen vai­monsa
ja yhden lapsensa kanssa,
hyppäsi junasta M u r i l l o n lähellä k un
toimintaa. Toiseksi voisi e r i järjes- j u n a lähti liikkeelle. Asiasta heti
töt paikkakunnillaan toimeenpanna
yleisiä, ohjelmallisia valistustilai­suuksia,
joihin urheiluväkikin ot-i
l m o i t e t t i i n kaupunkiin sekä rauta­t
i e v i r k a i l i j o i l l e , jotka lähettivät et­sijät
jälessä. Murillosta -määrättiin
t a i s i osaa "omalla ohjelmallaan", rautatiellä työskentelevät miehet
Työväen urlieiiu
Työläisurheilijam talvitoiminta
pyrkimällä havauttamaan ranskalai­sen
ruudinruu^an —^ sillä yököttävät
tahasäkit varovat tarkkaan panemas-tc
henkeään alttiiksi omissa sodis­saan,
— herättämään työläis- ja ta-lonpoikaisnuorison
tietoiseksi huija­uksesta,
mitä heidän hengellään ja
elämällään harjoitetaan. Tässä
työssä on hän tovereineen onnistu­nutkin.
Ranskan reserviläiset ovat
haaskurin sijasta kaijuttaneet Kan­sainvälistä
ja. antaneet komentajan­sa
muutenkin yTnmärtää, että nämä
ovat heidän ainoat todelliset vihol-kuten
e^nt Anatole France, Rans> lisensa.
kan työtatdceva kansa avasi Martyn Mutta tämä on herättänyt Rans-
Nyt syksyn tullen j a talven a l k a ­essa
alkaa työläisurheilijalle uusi ja
uusien toimintojen' kausi. Kesän
aikana meidän toimintamme oli pää­asiassa
n.k. ulkoista toimintaa, t a l ­visaikaan
se muodostuu suurimmalta
osaltaan sisätoiininnaksi, niin henki­sesti
kuin ruumiillisestikin. Niiden,
j o i l l a on edellytyksiä kesäurheilun
aikana kunnostautua jä j o i t a kesä-u
r h e i l u enimmän kiinostaa, n i i l l e on
t a l v i a i k a ikäänkuin pääoman kokoa-misaikaa
tulevaa urheilukautta var­ten.
Kesäurheilijan on siis talven
aikana kiinnitettävä huomiotaan niin
henkisen- kuin myöskin ruumiillisen
kuntonsa kehittämiseen, uusia pon-
•nisteluja varten, j o i t a urheiluelämäs­sä,
mutta varsinkin työväenliikkeen
mukana olevassa luokkatietoisessa
urheiluliikkeessä aina tarvitaan.
Työläisurheilijan toiminta nimittäin
ei saa r a j o i t t u a ainoastaan oman,
r u u m i i l l i s e n kuntonsa yksipuoliseen
kehittämiseen ja palkintojen met­sästykseen,
mutta työläisurheilijan
täytyy omata myöskin selvä luokka-taistelukanta.
Siksi on kiinnitettä­vä
entistä enemmän liittomme seu-
' roissa huomiota jäsenistön henki­seen
kasvatukseen, • j o h on toimin­taan
t a l v i a i k a on kaikkein sopivin.
Meillä on lukuisia esimerkkejä, —
ei tosin meidän liittomme vaikutus­piirissä
kovinkaan paljoa —- mihin
työväen urheiluliikkeessä joudutaan,
jos unhoitetaan * jäsenistön henkinen
kasvatustyö. Tuoreimpana siitä so­p
i i jokaisen lukijan palauttaa raie-liinisä
kehitys viime vuosien ajalta
Suomessa. Siellä on — lukuunotta­matta
sitä seikkaa, että useita par­haimpia'
urheilijoita on siirtynyt
persoonallisten etujen tavoitteli­j
o i n a porvarien riveihin — vahva
käsitys eräissä työväen urheilulii­ton
piireissä, että olisi aika alkaa
yhteistyöhön porvarillisten - a r i i e i l u -
järjestöjen kanssa. Niiden samojen
järjestöjen, kanssa, jotka v. 1918 o-l
i v a t etunenässä raahaamassa ty5-
läisurheilijoita sorakuoppiin j a jot­ka
ajoivat kansalaissodan jälkisel-vitteljrissä
yhteisestä l i i t o s t a työläis-u
r h e i l i j a t ulos. Tällaisten kanssa o-l
i s i taas eräillä Suomen - "työläisut^
h e i l i j o i l l a " halu ryhtyä yhteistoi­mintaan!
Tällaiset ilmiöt liitossa, j o n k a p i ­täisi
o l l a luokkatalsteh&annalla, o-soittavat,
etta siellä oin p r o l e t a a r i ­nen
kasvatusko sntoiminalta osal­taan,
ellei kokonaan laiminlyöty.
N i i n pian j a hdposti e i l a o l & a t i e -
toisen työläisen luulisi unhoittavan
niitä haavoja, joita • verenhimoinen
porvaristo vuotena . 1918 Suomen
työväenluokkaan löi. Vielä vähem­min
niitä voisi unhoittaa siksi, kun
vaino ei pysähtynyt vuoden kahdek­santoista
tapahtumiin, mutta on s i ­tä
heikentymättömällä voimalla jat­kunut
tähän päivään asti. J a jat­kuu
luonnollisesti edelleenkin, niiii
kauan kun työväenluokan luoklSa-kasvatus
yhdeltäkin osaltaan lyö­dään
laimin. :
Meillä täällä Canadassa ei asiain­t
i l a saa kehittyä edelläkerrotunlai-seen
suuntaan. Päinvastoin meidän
on otettava opiksemme Suomessa o-levan
veljesliittomme erehdykset ja
toimittava siihen suuntaan, ettei sel­laista
täällä pääse ilmenemään. U r ­heiluliittomme
on pysytettävä puh­t
a a l l a j a selvällä luokkataistelupoh-j
a l l a .
K a i k e n tämän huomioonottaen,
on liittomme jäsenistön keskuudessa
E s i m e r k i k s i siellä, missä painia har­rastetaan,
voisi ohjelmassa olla jon­kun
sarjan mestaruusottelu seuran
mestaruudesta, toisessa tilaisuudessa
toisen sarjan jne. Ja j o s nyrkkei­l
y n harrastajia sattuu seurassa löy­tymään,
n i i n mikä olisi sen mielen-kiintoisampaa
kun pari kolme erää
nyrkkeilyä. Myöskin sisähyppymes-taruudesta
seuran, j a miksei myös­k
i n kaikkien järjestöjen jäsenten
kesken voisi sopivan pituiset k i l p a i ­l
u t tällaiisten tilaisuuksien ohjel­mistoon
liittää. Voimistelu kuu­l
u u niihin luonnostaan. Varsinkin
m u s i i k i n mukaan esitetty voimiste-luohjelma
on mitä mielenkiintoisin
j a kaivattu ohjelmanumero. Niitä
voi esittää nuoret, naiset sekä mie­het.
Ja mikäli käsitämme, tällais­ten
saanti j a h a r j o i t t e l u ei ole ko­vinkaan
"syvällä", kunhan vain r i i t ­tää
hyvää tahtoa, j a hiukkanen sit­keyttä
niiden esille loihtimiseen.
Siinä onkin ohjelmjaa seurojen o-salta
näihin ajateltuihin tilaisuuk­s
i i n . Lopuksi toivomme vain, ettei
tämä suunnittelu jäisi a l l e k i r j o i t t a ­neen
yksityiseksi pärranpärinäksi,
vaan että asiasta tehtäisiin itsekul-l
a k i n paikkakunnalla täysi tosi.
T a l v i t o i m i n n a n muista, enempi
urheiluUisJäta puolista lähemmin
toisen kirjoituksemme yhtieydessä.
— Discus.
V o i m i s t e l u h a r j o i t u k s i i n . Iskun voi­misteluharjoitukset
ovat tästä läh­t
i en joka sunnuntai, kello 9.30 aa­mupäivällä.
Kaikkia voimisteluun
i n n o s t u n e i t a k e h o i t e t a a n saapumaan
h a r j o i t u k s i i n , etenkih nuorison pi­täisi
tämä ottaa huomioon. Iskun
jäseneksi voi yhtyä k a i k k i , j o i l l a on
j o i i k u n työväenjärjestön täysin mak­settu
jäsenkortti.
Lakko Larsonissa. Maili 51, A.
Kotasen kämpällä, menivät miehet
lakkoon, vaatien .suoran mitan sekä
muita pienempiä parannuksia. Käm­pän'
isännistön puolesta tuotiin i l ­moitus'-
miehille, että mitan tästä
lähtien pitää olla 2 tuumaa y l i t a i
muussa tapauksessa lasketaan mak­su
$4.00 koqijdilta. . Miehet eivät
hyväksyneet tätä, vaan päättivät
lähtemään jälkeen j a he löysivätkin
miehen kävelemässä rautatien var­r
e l l a hiukan naarmuisena. Mies t o i ­m
i t e t t i i n kaupunkiin j a jatkamaan
edelleen perheensä kanssa matkaan­sa
Suomeen. Mies on huomattu vä­hän
heikkohermoiselcsi j a se k a i oU
tekijänä hänen junan ikkunasta hyp­päämiseensä.
Pidätettiin. Lmcjen Gilbert, ko­toisin
Vancouverista, pidätettiin pai­k
a l l i s t en poliisien toimesta A r t h u r i s ­sa.
Poika k e r t o i , että hän on kulke­nut
lähes 5 tuhatta mailia vapaa-k
y y d i n ofcoHa. Hänen ikähsä on 15
vuotta, mutta ei- näyia. muuta kuin
vasta 12 vuoden vanhalta. Hänen
isänsä on kauppamatkustaja j a äitin­sä
lähti Yhdysvaltain puolelle tänä
kesänä, jättäen hänet Vancouveriin
j a oli äiti kirjoittanut^ ettei hän ole
tehnj-t yhtään työtä. Sen jälkeen
ei poika ole saanut mitään tietoa
vanhemmistaan. Mitään koulua ei
hän oie käynyt koskaan, mutta isä
on opettanut kotona käydessään hä­net
lukemaan. Hän on kulkenut
Vancouverista Montrealim ja nyt
sieltä takaisin. Poika jätettiin po
liisien huostaan.
Tebtiin puhdistus tanssihaalissa,
Maakuntapoliisit tekivät vierailun
Commen-haalilla t.k. 15 päivän ilta
n a pidettäviin tanssiaisiin j a vangit­sivat
sieltä 9 henkilöä, k a i k k i ollen
juovuspäissään. Yhdestä autosta
saatiin myöskin joTiu määrä väki­juomia.
Kaikki vangitut saivat saki
koa seuraavana maanantaina Fort
W i l l i a m i n poliisioikeudessa. Poliisi
ovat luvanneet v i e r a i l l a k a i k i l l a ui
k o p u o l i s i i i a haaleilla j a lopettaa juo
pottelun niistä. — Tämä olisi jo
pitänyt tehdä aikaisemmin, sillä siksi
huonoa elämiä ori niissä pidetty,
etenkin muutamilla maalaishaaleil-l
a . — J .
Eri pai] doikiiDiiilfa a
Dunblane, Sask.
Sadetta ja aina vain sadetta olem­me
saaneet täällä tänä syyskautena
viikkomäärin, niin että farmareita
uhkaa täydellinen kato. Kevät-kesä
o l i k o v i n märkä j i sateinen, joten
Tässä olisi tarjottavana muuta­mia
pieniä j u t t u j a , j o i t a olemme poi­mineet
sieltä täältä matkan varrel­ta.
Koska vielä toistaiseksi öinis-tamme
— tai oikeastaan meidät on
pakoitettu omistamaan — sellaisen­k
i n kapineen kuin kuningas, niin
tehdään hänelle vielä senverran
kunniaa, että präntätään hänen j u t ­tunsa
ensimmäiseksi tähän artikke­l
i n tapaiseen.
K u t e ^ kansa tietää, — ja j o k a ei
ole vielä sitä tietänyt, niin pääsee
nyt siitäkin asiasta kuusalle — ovat
kuninkaat j a muut kruunupäät ol­leet
ammoisista ajoista lähtien ha-nakoita
kaikenlaisen maallisen tava­r
a n perään. Kuninkaallinen komen­t
o nimittäin tulee maksamaan niin
r i i v a t u n suuria summia, j » kun n y -
kjrinen kapitalistinen järjestelmä­k
i n on 'kruunupaihin nähden otta­nut
sellaisen kannan, että ne on
säilytettävä vain vanhan auktori­teettinsa
vuoksL Nim- e t t e i k u n i n ­k
a i t a enään muuten - t a r v i t t a i s i täs­sä
yhteiskunnassa^ matta k u n niitä
k a ^ vielä toistaisek^ knmarrella
pyllistelee, niin antaa riettaideii ol­l
a . Tälla tavalla smninnieen ne kuningas kuin kuningas -— Alko-j
y t k y p p r v a r i t , pääoman omistajat
kuninkaista ajattelevat: Tästä sei­kasta
on myöskin johtunut, että k u ­ninkaille,
maksetaan nykyisin enti­s
i i n tuloihinsa, verrattuna ihan näU
käpalkkbja. Tällekin meidän emä­maamme
kruununiekalle on vain
muutamia vaivaisia sterlingimiljoo-nejä
palkkaa vuodessa.
Näistä nälkäpalkoista kai johtuu­k
i n , että kruunupäätkin nykyisin
harjottavat tulojensa lisäämiseksi —
viinankauppaa— Satuimme nimittäin
saamaan silmäm^ie ulottuville e-,
rään uutisen Ottawa Joumarissa,
jossa kerrotaan, että Ottawan kau­pungin
veroituslautakunta on tullut
siihen käsitykseen, ettei viinakaup­poja
voi yeroittaa. Sillä yksinker­taisella
syyllä . " k o s k a kuningasta
ei voi veroittaä", sanotaan uuti­sessa.
Meidän täytyy tunnustaa, ettem­me
ole oikein knnsalla tarkoittaako
tuo veroituslautakunnan päätös sitä,
että, kuningas myy täällä Canadas­sa
viinaa, v a i tarkoittaako se sitä,
että koska kerran v i i n a a kutsutaan
yleisesti kuningas A l k o h o l i k s i , n i in
hoU tai Yrjö — niitä ei voida ve­roittaä
lainkirjaimen mukaan.
Olemme muuten taipuvaisia usko­maan,
että kyllä kai tässä sitten­k
i n on kyisymys itsestään Yrjöstä.
K u t e n j o edellä mainitsimme, on hä­nellä
tätä nykyä huono palkka eikä
palkankoröituksesta ole tietoakaan,
n i i n täytyyhän hänen jotain sivu-pisnestä
harjoittaa. Varsinkin k un
e i uskalla palkankoroitustaan lakon­kaan
a v u l l a koettaa. Voisi vaikka
entinen Saksan V i l l e vääntyä rikku­riksi.
—• -—
Lentäviä naisiakin on alettu ar­vostelemaan.
Irlantilaiset v a r s i n k in
ovat ottannet ruotiakseen pahasti
k a i k k i a lentäviä naisia . Esimer-
Idksi Ruth Elderista, j o k a äsket­täin
y r i t t i lentää A t l a n n i n y l i , l a u ­suu
eräs i r l a n t i l a i n e n l e h t i seuraa­vat
kovat sanat: Kukaan ei pitäisi
pahana, jos naisen kiihkeitä tunteita
Jentämiseh aseinasta jäähdytettäi­s
i i n hjryällä selkäsaunalla. — Toinen
tehti sanoo, että: Jos R u t h i l l a olisi
järkeä jälellä, menisi hän miehensä
luo j a hoitaisi k o t i a . — - K i r j a i l i j a t ar
Eflinör <5Iyn on myöskin arvostellat
näitä lentäviä j a lentämään-aikovia
n a i s i a eräillä päivällisillä N e w Y o r ­k
i s s a seuraavaan tapaan: Vaimo,
j o k a saa kunnollisen -selkäsaunan
j o s t a k i n halpamaisnudestaan, x^cas-t
a a miestään senjälkeen entistä e-nemmän.
•
S e l l a i s i a ääniä sitä naisten Inttoa
'rastaan - a l k a a kanlomaan. Mutta
se viivästytti kylvön tekoa. Senjäl­keen
oU kesäkin märkä j a äelteien"
mistä johtui että v i l j a t valtasi ruosl
t e , joten ne t u l i keveitä ja pieniä.
J o s t a johtuu, että mitä on -vähän
saatu puituakin, n i i n viijar. ostajat
polkevat hinnan hyvin alas, jotenka
jos e i i l m a t vaan pian muutu p,'judnc.
si j a f a r m a r i t saa viljaansa korjuu­seen,
n i i n on taas farmarin itsenäil
syys saanut pahan kolauksen ja r i ­kastuminen
siirtynyt tuonnemmaksi
Sillä aavikkofarmarikin on vaan sijl
nä rajassa, ettei se kestä kato^^^o-sia.
Entiset vuodentulot on kuluneet
i a uutta k u n ei tule, niin on farma­rilla
vaara joutua lähtemään kon­nultaan
j a aina vaan painumaan
pohjoista kohden, niin ettei koyjn
monta kertaa tarvitse muuttaa enää
kun me jo ollaan eskimojen valta­kunnassa.
Pienempi joukko Etelä-Dakotan
f a r m a r e i t a on oleillut paikkakunnal­lamme,
matkalla Pohjois-Albertaan
katselemaan uutta kodinpaikkaa,
sillä entinen on ' mennyt morketti-miehelle,
pankkiirille j a niin ovat
joutuneet farmarit jättämään ete­läiset
kotikunnaat j a hakemaan uut­t
a pohjoisesta. — N i i n kauan ne on
A m e r i k a n mantereenkin farmarit
tienpäällä vaeltelemassa ja uutta ko­t
i p a i k k a a haeskelemassa, kun he op­pivat
järjestymisen taidon ja siten
valtaavat itsellensä omat työnsä tu­lokset,
eikä anna • niiden luisua
j a - ynnä muille keinottelijoille.
Lokak. 9 p. oli Suomalaisen J. o-saston
kokouksessa useiden muiden
asiain ohella kysymys järjestyksen
pitämisestä osaston haalilla, sillä
seitsemännen päivän tanssi-iltamiin
o l i saapunut pari haljua, pää täyn-nänsä
hallituksemme ilolientä, esiin­tyen
uhmaillen etteivät osta sisäan-pääsypilettiä,
eivätkä myöskään
poistu haalista. Vaan mikä siinä
auttoi. Olihan sitä poistuttava,
kun' järjestysmiehille meni avuksi
pari ropsakkaa poikaa. Muuten o*
vat järjestysmiehemme liiaksi hel-läluontosia.
Eihän noita tuommoi­s
i a kohtaan, j o t k a oikein uhalla tu­levat
häiriötä saattamaan, tarvitse
o l l a armollinen -muuta kuin ulos
vaan, j a sitä tietä mistä on lyhin.
Pitäähän sitä nyt senverran olla
kurssia järjestysmiehinä, että pais­k
a t a ulos juopuneet äiskät omasta
talostaan. Jos e i nyt erikoista tap-peluinnostusta
olisikaan niin täytyy­hän
sitä senverran olla sisua, että
järjestyksen voipime pitää. Vai jä­tämmekö
noin vaan talomme huli-kaaneille
j a its° lähdemma pakoon.
Mitä teemme silloin kun meitä kut­sutaan
järjestyksen pitoon koko
maailman hulikaanijoukkoa vas­taan?
Sanommeko silloinkin ettem­me
halua pitää järjestystä, olkoot
n i i n k u i n halusivat. Taikka mitä
teemme? Emmekö ole nyt jo julis­tautuneet
taistelijoiksi koko tätä
mädännyttä järjestelmää vastaan,
vai ollaanko me nyt vaan niin kau­an
punaisia k u n e i omaa nahkaamme
mikään vaara uhkaa, j a sitten kun
pitäisi toimia, jänistämme, jätämme
tehtävämme toisille. —
Samassa kokouksessa valitsimme
ilmoitusasiamiehen ja tuli siihen
tehtävään valittua toveri Villiam
Perälä j a velvoitettiin hän tilaamaan
tarpeelliset asiamiespaperit Vapau­den
konttorista. Niitten tulon jäl­keen
sitten valitaan koko asiamies- •
verkko, i a r h u a m a a n liikeilmoituksia
paikkakuntamme liikemiehiltä. Muu­t
e n k i n olemme täydentäneet Vapau­den
asiamiesverkkoa silmälläpitäen,
että saisimme Vapaus-lehden jokai­seen
taloon, ja mikäpäs vaikeus
siinä luulisi olevankaan. Onhan
.Vapaus ainoa suomalainen lehti Ca­nadassa,
joka taistelee meidän far­marien
sekä teolKsuustyöläisten e-eipä
s i l t i , etteikö siellä joukossa oli­si
vastakkaisiakin ääniä. Emme nii­tä
kyllä ole tavanneet' minkään sa­nomalehden
palstoilla ja siksi kat­sommekin
velvollisuudeksemme tuo­da
muutamia lausuntoja siltäkin puo­lelta^
jossa lämiiimästi toivotaan
että naisetkin lentäisivät. Kuuhmme
eräänkin kerran miehen sanovan
vaiinblleen: Lennä helvettiin ja
k i u M n i i s e s t i ! — Hän ei ollut nais­t
e n lentojen .vastustaja. Olisipa
tainnut vielä, jos olisi varat riittä­neet,
h a n k k i a lentoa varten välineet­k
i n . K u n voimat eivät seUaiseen
pukkaukseen, riittäneet. Toisessa
tapauksessa ' mies, joka oli sattn-malta
hienossa hönössä, kaulaili v^-
moaan j a soperteli: Mi-inä olen ni-in
kevyt ku-in kottaraisen py-yll.vvii-s
a r i . Le-ennetään armaa:ii ku-nn-hun.-
— Eivät he kyllä lentäneet
Muuta kun seläMeen lattialle.
Muuten emme mekään naisten
lentoa vastusta. Tasa-ar^oisuus^
pitää olla lennossakin. Tottansa»
naisilla)' o n yhtä hyvä oikeus tap­paa
itsensä lento-onnettomuokassa
k u i n miehilläkin. Toivoishnme
kyllä että naisten lento toistaiseks
vielä tapahtuisi vanhan kansan
kavaa j a vaaratonta lentovälinett»
käyttäen. N i m . ftmkiluudan vartis,
b l l a i s e l l a lentokoneella ennentao-faaan
noita^mmät ovat kuulemin»
saavuttaneet hyviä tulokaa.