Canadan uutiset, November 1, 1923

              äuomalalnen sanoxnaletatt, Canadaoo^
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
Ertck J. Korte, LiSltkeenboltaJa.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: 12.50 koko vnoäeUa.
^.50 puolelta vuodelta, 7Bc. '8 kuu-kiiudelta
]a 25l senttlft kuukaudelta.
Yhdyavaltoihin ja Suomeen: 18.50
kolco vuodelta Ja ?2.00 puolelta yi»o.
ii-lta.
malTärr ilo on eläinäti auringon­paistetta.
ILMOITUSHINNAT;
«n ?^hrtm palstatuumaJta kerran
haistuna, Pltetnp\alkal8!lle llmoituksl.
!»> kohtuullinen alennus.,, Halutaantle
•ö- Ja nimenrauiittoilmotnkset 76 sent­tiä
icerta. $2.00 kolme kertaa. Naima*
il-noftulcsct $2.00 kerta, $3.00 kolme
sf-rtaa. Avioliitto- Ja kihlaus-Umol-r5fe:?>>
ROc palstatiium^tlta. Kuolonll-moiiute*
ot $2.50. muJstoVarssynä $3..00.
Byntymaflmoitn^set $1.50. Avioeroll-
L JUukset 12.00.
PöytRkirjat. tlUBelvitykset, kerftys.
T):*'tfeiot. IneniMlmoltukset y. m. 30
Tirtlä tuumalta.
\ nttaten joukkoon afjotulsta llmoi
U7ksl8ta peritään 16 senttiä riviltä.
Plenlmmänkln ilmoituksen hinta on
150 sentt, Pöfltissa tulevia ilmoituksia
oi hyväksytä velaksi tuixtemattomllta.
PolMttlset ilmoitukset $1.00 tuu
walta "^'^
K n l k k l liikkeelle aljotut kirjeet, ti
(nuiTspt ja rahat ovat lähetettävät
c>7.o1tteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada
— Yksityisen siveellinen tais­telu
ja hänensisäisessä elämäs­sään
tapalituvat salaiset ratkai­sut
muodostavat vaikkapa pie-*
nenäkin mutta kuitenkin oleellisen
kohdan elämän omassa vaivalloi­sessa
edistymisessä. Siinä ei ole
mitään leikkiä tai loogillista en-naltamääräystä.
Varjot pakene­vat
vain tahdon sädehtivää voi­maa.
Vain ponnistamalla kaikki
voimat, ei helposti ja mukavasti,
elämä voittaa voittonsa. Jokai­nen
pyrkivä sielu on elämän
työapulainen, jolla on osuusoike-us
sen voittoihin, kun .sitävastoin
välinpitämättömyys ja tylyys u
settaa hänen paikkansa niiden
esteiden- joukkoon tai siihen ras
kaaseen, alaspäin vetävään mas
.saan, jotka cliimän tiiytyy .sääli
mättä voittaa ja jättää häviänii
sen . alaiseksi, ellei niitä voi ko
hoitaa elämän!)rosessisHa ivuikn
na' olemaan. — Nathan Siider
blom.
Canadan Uutisista lainattaessa on
VAh6e mainittava.
OsoltemuutokBesta j tulee Ilmoittaa
IM dpnkoiiltorUn sekä vanha että uu-
(1' o^oUe.
CANADAN UUTISET
(The Canada Ncw8)
n;hc« Plnnlah Newspaper In Canada.
Pnhllshed evervMrhursday by
Tho Cnnaria New8 Publishing Co.
'"rlrk J. Korte, Manager.
Lauri Maunu. EdUor.
Dail:- .Vew8 BMg., Port Arthur, Ont.
Venäjän neuvostol\all i lu
nää sen jälk^c^'^B^^roi^jpuputei
a vuotta sallittu. Sensijaan saa
siirtolaisuus CanadaaiL missä ei
ole asetettu sille m'it.ään rajoi­tuksia,
vapaasti jatkua..
CANADAN UUTISET
f.-''ironiert and read in every Finnish
h;)^e in thf? Dominion. It is the only
i!ir»! iidvertlslnR medium for thoso
)r;iiru;factiirers and merchanta who
vvisn ro r. rea te and bullp a profitable
H-fi i't rrj\anent demand for their prodr
:iT^'! morrhandlse by the large and ^
riV-r -r ro^ ing Flrinlah population resld-
1? F; i \ ! Canada. Place your trial ad
v(3rr isament and get rssults.
Advertlslng rates 60c per IncU.
}'cI1tlcal advs. $1.00 per incD.
Adverflsements niust reach our of-fl<:^
Wednc8day noon to appear on
l!?;!rsday'8 issn©.
1F?nbacrlptioni price In Canada $2.50
i«-!r year. |Umted States and other
cmmtrles $3.60 per year i n advance.
Entered as second ctass mafi mat-rer
Dee. 1. 1915. at the Post Office at
rt Arthur, Ontario. Canadan
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help pressfVe the ildeaia and
xred "tfädltidns öf thls, pur adoptet|
;ountry, the Dominion.of Canada:' To
ohserve its faw8 and insplre othere to
•espect and obey them: To strlve
Mncea^lngly : to. quicken• tho publie's
r^nsjB of Civic duty: In nti vvayo to ciid
tn maklnq thls country jgreater and
hctter than w« found It.
Pahat päivät synnyttävät
riiihoja ajatuksia.
-r- Kun onni kääntää selkänsä,
ei se ole ainoa, joka sitenvtekee.
li
— Hyvä 1 omatunto on pehmeä
päänalaiiien, sanotaan sananla.s-kussa.
no.sti tivonnottain aikumoisen lui-linän
ja syytti Suomen miirlia-uttancen
rajantarkastu.skonns-sionin
erään venäläisen jäsenen.
Ryssät vaalivat oletetun murha-*^
miehen luovuttamista ja liänon
tuomitsemi.staan Venäjän lakien
mukaan. Halusivatpa vielä kis­koa
Suomelta jonkinlaisen ta­kuurahaston
muodossa kymme­niä
miljoonia kultamarkkoja.
Suomen • sisäasiainministeriö
määräsi:. rajavartioston ja etsi­vän
keskuspoliisin toimittamaan
tarkan tutkimuksen - venäläisten
väitteiden johdosta. 'Niiden tu­loksista
laadittiin laaja tutki-muspöytäkirja,
josta täydelleen
ilmenee .syytösten paikkansa pi­tämättömyys.
Ulkoministeri Vcn-nola
on 'bolshevikien edustajalle
Helsingissä selittänyt, että sa­nottu
murha on kokonaisuudes­saan
venäläisten itsensä toimeen
panema, joten 'Suomen 'hallitusta
ei siitä voida katsoa vastuunalai­seksi
eikä vaatia sitä .selvittä­mään.
Suomi kieltäytyy ehdot­tomasti
takuurahaston asettanii-sesta.
«
• Tähän asialliseen ja järkähtä­mättömään
vastaukseen ovat
bolshevikit saaneet tyytyä. Vii
meksi saapuneissa tiedoissa i l ­moitetaan,
että Venäjä on Suo
men selityksen hyväksynyt ja
''väliaikaisesti^ piBruuttanut'' ta
kuurahastoa koskevan vaatimuk­sensa.
Venäjän hallituksen ai­komuksena
nähtävävSti: oli jälji­tellä
Mussolinin osaa It^ian-
KreikjEL kahnauksessa ja, pahan-;
päiväisesti pelottaa pientä naa-^
puriaan, mutta sillä olikin lu­jemmat
hermot kuin Moskovasta
käsin osattiin ajatella.
- Muuan arvossapidetty aika­kausjulkaisu
kiinnittää huomio­ta
siihen viime aikoina sanoma­lehdissä
olleeseen paheksutta­vaan
julkisuuteen, jossa kerro­taan
kohdakktiuj tapahtnivasta
pu'hvelien teurastuksesta halli­tuksen
puistossa lähellä \Vain-wrightia,
Alberta.
Kuten tunnetaan, omistaja Ca­nadan
hallitiLSmaailman suurim­man
puhvelilauman, jota puo-.
leksi kesyyntynyttä karjaa hoi­detaan
sanotussa puistossa. Se
on niin suuresti lisääntynyt, että
tilanpuutteen vuoksi on tänä
syk.synä pakko teurastaa parisen
tuhatta päätä. Nyt kerrotaan,
(>ttä tähän tilaisuuteen, m u ka
liittohallituksen viranomaisten
suostumuksella, ottaisi osaa van-hanaikaisilla/
jo\isilla ja nuolilla
asestettuja intiaaneja ja clävicn-iuivieu
näyttämiillä. kunnostau­tuneita
tarkka-ampujia. Filmi­yhtiöt
nim. haluaisivat käyttää
tilaisuutta. : hyväkseen, saadak-,
SO e n V a Ik ea 1 le k an ka alle y hd e ri
k ai k k e in ni i e l en k ii n t o i s i m m i s ta
näytelmistä, mitä Lännen aavi­koilla
koskaan on esitetty.
Mutta .syytä on uskoa, että
hallituksen virkailijat, ja puis-tonhoitajat
eivät tällaiseen suun
tiiteimaan anna suostumustaan,
vaan päinvastoin määräävät, et­tä
näiden mailta vien elukkain.
lopettaminen toimitetaan niin
nopeasti ja tuskattomasti" kuin
se nykyaikaisia menettelytapoja
— Fanatismin voimakkain ra­vinto
on viha ja tuqmitsevai
su us. *
; Ihmistä voidaan pitää vii­saana
niin kauan kuin hän etsii
viisautta ; kun hän luulee ^ sen
löytäneensä, on hän houkkio. —
Anzvari.
—• Kuinka vieras onkaan ih­minen,
tahi - kokonainen yhteis­kunta
itsellensä! Esopus' kär­pänen
istui launurattaalla ja
huudahti: "Minkä tomupilveu
minä saankaan liikehtimään I "
— Meidän koko sivistynyt
maailmamme^han on 'vain naa­miohuveja.
Ainoan rehellisen
säädyn siinä muodostavat liike­miehet,
sillä he yksin esiintyvät
snllaisina kuin he ovat. — Scho-
'^onhauer. '
— Kiitollisuuden laita on sa­ma
kuin kauppiasluoton; se kuu­luu
liike-elämään; me emme
maksa sentähden, >että on koh­tuullista
suorittaa velkansa, vaan
sentähden,. että siten saa hel­pommin
uutta lainaa.—- La Roc^
heföucauld. I
-— Ei ole ihmiselämää ilman
taistelua ja puutetta. Mutta jos
se muodostuu ainostaanj taiste­luksi
ja puutteeksi, ei se enää ole
ihmiselle arvokasta elämää. Meil
lä täytyy olla myöskin iloja; sil­loin
tällöin täytyy myöskin a\i-ringbnsäteen
pilkistää pilvien lö-
Viime aikoina on julkisuu­dessa
näkynyt tietoja, joista saa
sen käsityksen, että siirtolaisuus
Suomesta Amerikkaan on ollut
lähiaikoina erittäin voimaperäis­tä.
Sen mukaan kitenkin, mitä
Suomen Uöyrylaiva-Oy :n siirto-laisosastolta
on H. S:lle ilmoiiot-tu,
ovat nämä tiedot suuresti
liioiteltuja. Siirtolaisuus Suo­mesta
Amerikkaan"ei esim. tänä
vuonna ole läheskään niin suuri,
kuin ennen maailmansotaa. So­dan
edellisinä vuosina nousi A-merikkaan
siirtyneiden kansa­laistemme
lukumäärä 'tavallises­ti
10—12,000 henkeen, kun se e-simerkiksi
voi. tänä vuonna kor­keintaan
nousta noin 8,000 hen­keen,
joten erotus sodan edelli­siin
vuosiin verraten on noin 3.-
000. Erikoisesti on huomautetta­va,
että siirtolaisuus Canadaau
on tänä vuonna huomattavasti l i ­sääntynyt,
jopa siihen määrin,
että se on ollut ylt puolta suu­rempi,
kuin siirtolaisuus YHidys-valtoihin.
Tähän ovat tietenkin
osaltaan vaikuttaneet ne rajoi­tukset,
joita X^idysvalloissa on
saatettu voimaan liiallisen siir­tolaistulvan
Estämiseksi Tänä
vuonna otetaan Yhdysvaltoihin
Suomesta ainoastaan 3,921 hen-keä,
mikä määrä jo nykyjään on
jotakuinkin täysi, etenkin loka­kuun
osalta. Vielä mararskuussa
voi Tihdysvaltoihin matkustaa
korkeintaan 500—600 siirtolais­ta,
mutta sen jälkeen on se mää­rä,
jonka Yhdysvallat tänä
yuonna ottavat siirtolaisia ISuo-mesta,
loppuun käytetty, eikä
siii^tolaisuus Yhdy^altoihin e-käyttäeu
on mahdollista. Muul­la:
tavalla suoritettuna olisi se
kansallinen häpeä.
Britannian entineh päämi­nisteri
Lloyd George, joka par­haillaan
on puhujamatkalla Yh­dysvalloissa,
lausui erääs.sä tilai­suudessa
sellaisen ajatuksen, et-
,tä Saksan nykyinen vaikea ti­lanne
saattaa johtaa Venäjän ja
Saksan kommunistien liittoon.
' ' T r o t s k i ' l a u s u i puhuja, ''on
asettamassa punaisia armeijoi­taan
valmiiksi. Muistammehan,
miten Saksa kerran ennenkin
kääntyi Venäjän puoleen hädä.s-sään,
vuonna 1812. Saksa on nyt
sellaise.ssa asemassa, että se on
huomannut kansanvallan epäon^
nistuneen. Tarkoitan,' , että . tä­män
dvat.Jiuojnannoefc- , Saksäifj;
kansalaiset, joille sanottiin, että
kansanvalta tulisi heidät pelas­tamaan,
kun keisarivalta ei sii­hen
kyennyt- "I f e ovat nyt mur­heellisina
huomanneet suuren
pettymyksemsä. Anarkia ja kaa­os
näyttää olevan lähellä. On
qlemassa Venäjä, joka on työn­tänyt
luotaan kaikki .suuret
kansanvallat; joka on lakais­sut
kaikki meidät syrjään. Ve­näjä
ja Saksa, Saksa ja Venä­j
ä — j a Lloyd George ravisti
päätään.
Entinen pääministeri, jota kut­sut,
nykyajan suurimmaksi V M I -
tiomielieksi ja jonka vielä ker­ran
sanotaan ottavan Brittiläi­sen
Valtion hallitusolijakset- kär
siinsä, ennustaa sii.s kommunisti­en
pääsevän A''cnäjän bolslieviki•
en avulla valtaan. Millaisia seuv
rauksia siitä koituisi Saksalle it­selleen
ja koko sivistyneelle Eu-ropalle,
on vaikea sanoa, mutta
epäilemättä np olisivat inuilistar
via. Sa ma 11a kerta a on ku iten-kin
otettava huomioon, että mo­narkistinen
liike .Saksassa voi­mistu
u päivä päivältä. Äuurta
huomiota on herättänyt entisen
kruununprinssin käynti isänsä,
keisari \Vilhelmin luona Hollan­nissa.
Varmaankin on kulissien
takana kehittymässä suunniteU
mia, jotka sopivalla hetkellä
koetetaan panna täytäntöön. Ja
kukapa tietää, vaikka monet ei-monarkistitkin
pitäisivät sellais­ta
muutosta suotavana. Kärsi­mysten
malja on kohta pohjaan
saakka tyhjennetty ja 'kansa o-dottaa
pelastusta suunnalta tai
toiselta. |
Epäilemättä on Saksa lähitule­vaisuudessa
antautuva joko ää-rimäiselle
vasemmistolle tai ää-rimäiselle
oikeistolle — keisari­vallan
uudelleen luojille Muu
vaihtoehto ei tällä 'hetkellä näy
tulevan kysymykseen.
epäillään ummistavan silmänsä
viinankuljetukseUo ' • Canadasta
tähän maahan. Nyt tulee ken­raali
V . A. S. \Viniäm, maakun­nallisen
poliisilaitoksen komis-sioneri
Ontariosta, esiin selityk-sellii,
että canadaläiset todelli­suudessa
harjoittavat -hyvin vä­hän-
salakuljetusta. Hän sanoo
viinankul jetuksen maakunnasta
olevan lähes kokonaan amerika-laistea
käsissä.
Laittoman viinakaupan Gana-dasta
Amerikan puolelle hän sa­noo
olevan amerikalaisten ra­hoilla
järjestetyn ja lioidetun,
minkavuoksi hän pitää aivan
luonnollisena ja asiaan kuulu­vana,
että laittomuuden valyo-minen.
ja ehkäiseminen kuuluu
amerikalaisille viranomaisille ei­kä
<^ariadalaisille. Tämä lausun^
to on kentie.s täysin totuuden
mukainen.
On tosin hyvin luultavaa, et­teivät
(kanadalaiset viranomaiset
1 ii a k.s.i v a i v a u d u k a tsom aa n,. e t-tei
väkijuomia myytäisi Gana-dassa
laitonta; vientiä varten;
mutta toisaalta on hyvin, helppo
u.skoa, ("fttä rikkailla ja voimak-k
a ill ii iiinev i k a 1 a is i 11 a sai a k u 1 j e t-
.tajaryhmiillä, jotka toimivat t ä sv
sä .maasjsa. ja jotka ovat lalijo-neet
monta niistä, joiden asia o-lisi
valvoa kieltolain noudatia-mi
s t a „ o n teh o k k a a t t o i m i n t a -
jo u k k u C(T1 C 'an a d a n JM i oi el 1 a 1 a i t-tomasta;
liikkeestä huolehtimas-
.*;a.
Ganadan viranoiuaiset näyttä­vät
olevan selvillä siitä että mo­net
amerikalaisot virkailijat,
joille on.uskottu perustuslain
kahdeksannentoista pykälän vai:,
vominen, ovat välinpitämättöm.iii
toimessaa.n Hyvin monet .ame-rikalaiset
ovat samaa mieltä. Vi­rallista
laiminlyöntiä jiu petosta
on usein ollut 'havaittavissa.
Ganadan . rajan vartioiminen
laitonta viinaliikcttä vastaan ei
ole näihin a.sti ollut kyllin teho­kasta,
ja se on ollut omansa
rohkaisemaan viinaliikkeenhar.-.
joittajia rikkomaan lakia mis­tään
välittämättä. Tällaisen 8i-siaintilan
ei pitäisi sallia jatkua,
sillä Yhdysvaltain kieltolaki el
tee täyttä tehtäväänsä, jollei sa­lakuljetuksen
lähdepaikoille a-seteta
riittävää sulkua. ('P—ti.)
^t<)Iliirion Saksen2ss&r< suojeluskun­tansa,
joiden tarkoitus ei kuiten-
,kaan näytä %levan järjestyksen
ylläpitäminen — ainakaan ei
tämmöisissä tapauksissa. Sak-senin
Jiallitus on nimellisesti so^
sialistinen, mutta teoistaan päät­täen
jokseenkin lähellä kommu­nismia.
Joku päivä sitten se ha­joitti
poryarien suojeluskunnat;
Seuraukset näkyivätkin pian.
Ryöstäminen on käynyt yhä y -
leisemmläksi. — Ja mitä tekee
Saksenin hallitus'^ Viimeisten
uutisten mukaan se on kieltänyt
teknillisen hätäavun käyttämisen
siellä, missä on syntynyt lakko­ja,
joten viljat monella paikka­kunnalla
ovat korjaamatta."
Mielivalta ja ryöstöt ovat l i ­sääntyneet,
yhteiskunnanvastai­set
lakot ehkäisevät j a kuoletta­vat
maanviljelyksen ja teollisuu
den, puute ja kurjuus lisääntyy
ja yleistyy. Seuraukset kommu­nistien
vaikutusvallasta sivisty­neessä
ja järjestykseen tottu
neessa Saksa.ssa ovat siis aivan
samanlaatuiset kuin Neuvosto
Venäjällä. Lisäksi huomautam­me
oloista Suomessa punakapi-nen
aikana. Unkarin neuvostota­savallan
oloista samoinkuin Hte-lä^
Afrikassa tapahtuneosta kapi­nasta.
Kommunismin "epäonnistumi­nen"
ja vahingollisuus Venäjäl­lä
ei siis ole mikään poikkeus,
vaan *'sääntr)". Kommunismi on
turmiollinen mahdottomuus eikä
voi ''onnistua.'' Vaikka kom­munistiset
teoriat lupaavatkhv
oelkkää loppumatonta hyvää,
nii n pet tä mätön ja la h j omaton
käytännöllinen kokemus kuiten­kin
.poikkeuksetta eittämättö-aiästi
osoittaa päinva.staista.
,Täydeliä syyllä voidaan .siis väit­tää,
että kommunistiset teoriat
ovat. valhe-kommunisi]|iia, kuir
'aas Neuvosto-Venäjällä vallit­see
todellinen kommunismij mi­käli
sitä ei vielä: olo hylätty.
Onko maapallomme epävarma.
Kommunistiset teoriat ia kom­munismin
todellisuus.
lAmerikan puolella on py­ritty
moittimaan canadalaisia
Neuvosto-Venäjällä ' toimeen­pantujen
koramunistikokcilujeri
täydellisesti epäonnistuttua ovat
komriiunistit Suomessa ja muual­la
Euroopassa ja täällä samoin
väittäneet, että venäläiset sivis­tymättömyytensä
ja kehittyniät-tömyytensä
vuoksi eivät cde
kyenneet toteuttamaan kommu­nismia.
Sen sijaan sivistyneet ja
järjestyk.seen tottuneet euroop­palaiset
ja amerikalaiset muka
voivat . toteuttaa kommunismin.
Varsinkirt Neuvosto-Venäjällä
olleet saksalaiset kommunistit o-vat
tällaisia väitteitä esittiineet.
Neuvosto-Venäjällä ei ole eikä
^)1(' ollut kommunismia, vaan va-lekommunismia.
Saksassa tul­laan
kommunismi toteuttamaan
aito-saksalaisella johdonmiikai-suudella'
ja taidolla.
Saksasta saadut tiedot kerto­vat
kuitenkin aivan toista. Niin­pä
kirjoittaa Hei. San. kirjeen­vaihtaja
Saksasta, että Saksan
vuodentulo on tänä vuonna erin-
0m ai n en, m 11tta m a assa vai 1 i t se-va
kuohumistila vaikeuttaa sa­don
korjaamista:
• VMaanviljelystyöntekijäin lak­koja
on vähän joka paikassa.
Erikoinen teknillinen hätäapu
on alituiseen toimessa pelastaak­seen
voimainsa mukaan kaikki,
mikä pelastettavissa on. Mene.*?-
tys onkin siinä suhteessa hyvä
kaikkialla muualla paitsi Thy-ringenin
pikkuvaltiossa ja Sak-senissa.
Viimeksimainitussa maas
sa vallitsee tätä nykyä olotila,
joka paljon muistuttaa oloja
Suomessa ennen punakapinaa.
Teollisuus kuolee hUjalleen.
Tehdas toisensa jälkeen, liike
toisensa perästä suljetaan. Työt­tömien
luku kasvaa' huimaavasti.
Milloin yhdestä miillöin toisesta
tehdaspaikasta marssivat työnte­kijät
talonpoikain tiloille *-taka-varikoimaan'*
viljaa, perunoita,
lyhteitä pelloilta, karjaa teuras­tamaan
J.n.e. 'Saalis tasataan sit­ten
ryöstäjien kesken. Työväes-
Joka kerta, kun maapallolla
•^apahtuu .sellaisia hiiiriöitä kuin
äskeinen Japanin maanjäristy.s,
ajattelemme heikkoa maapalloni
me muodostu.sta. Onko maapal­lomme
niin lujatekoinen kuin se
todella näyttää olevan? Eikö
sen kuori saata m'urtua.ji^ pai­nua
ja minkälaiseen palavaan
uuniin me silloin syöiksy.mme?
Eikö maapallomme voi aukaista
kitaansa ja niellä meidät asun^
toinemme ja kaikkinemm^ j a sen
jälkeen sulkeutua', kuten Uaa-mattu
ker,too käyneen niille, jot­ka
u.skalsivat vastustaa Mooses­ta?
Sellaisia ajatuksia licuef mo­nella
ollut lapsena, kun meille o-petcttiin,
että maapallon sisus o^
li 'palavaa ainetta, ja -kuorena oli
vain heikko kerros kintoää ai­netta.
Siten sikäli kuin maan
sisus kylmeni, irtaantuisi se jäy­kästä
ulkokuoresta, jolloin vä­liin
jäisi tyhjä aukko aivan kuiri
jääsillan alle koskissamme, taik­ka
pikemmin kuin huonosti lei­votussa
leivässä, jonka kuori ko­hoaa
ja si.säosa painuu sisään,
jättäen aulfon sisustan .]a kuoren
väliin. Olisikohan se pasalttinen
takina, jp.sta maai)arionvme un
muodostet|u, seotettu niin iuio-nosti
,että tuollainen mahdolli-isuus
olisi odotettavissa?
^^yöskin meille kerrottiin, että
kun maan kuori kutistui, syntyi­vät
vuoret, ja geologian {n-ofeso-rit
näyttivät miten vuoret tuolla
tavalla syntyivät, painaen pöy
täliinaa yhteen, niin että se ko­hosi,
joka muka näytti maan
pinnan supistumista vuorien
muodostuessa. Siksipä ennen
aikaan ihmiset elivät alituisessa
pelossa, että maanpinta mahdoK
lisesti alkaisi nousta ja uusia Hi­malaja
vuoria syntyisi.
Paremmat tiedot niiden ainei­den
yhtymisestä ja luonteesta,
mitkä muodostavat pallomme,
ovat antaneet uusia käsityksiä
maapallon sisäosista ja uusia te-orioja
vuorien muodostuksesta ja
maanjäristyksistä. Nykyisin kä­sitetään
maapallon olevan lujan
kuin teräksen kestämään äkilli­siä
järistyksiä ja sujuva kuin
kitti kestämään pitl^ällisiä> pai­nostuksia.
Ei tarvitse luulla, et­tä
tällainen on mahdoton yhty­mä,
sillä voidaan helposti to­distaa.
Jos tavalliselle fonogra­fin
levylle annetaan äkillinen is-m
r jtos Xevy,{luetetaan epätasaiset
e pinnalle ja 'päälle asetetaan
drjoj.a, sujuu.levy ja se antaa
camalia ääniä. Samaten maan
cuori rikkoutuu äkkinäisestä pu­serruksesta
jääkautta maapallon
tuntuu 'silloin maakuoren väräh-lyksiä.
Ja kumminkin liikkuu
maapallon kova kuori pehmeän
sisustansa päällä niin vakavasti
ja ta.sai.sesti että sen nousuja ja
laskuja el, edes havaita. Paine
on niin tavattoman suuri noin
kuudenkymmenen mailin syvyy-dessäj
että kivet siellä lentelevät
ja siksi jokainen osa pallon kuo­resta
painuu oikeaan paikkaansa
ja pysyy alituisessa tasapaino.s-saan
jokaisen muun osan kanssa;
Tämä on niinkutsuttu "isos
tasy" teoria, jonka ovat pääasi­allisesti
luoneet Yhdysvaltain
rannikko- ja maanmittauslaitok
seen kuuluvat tutkijat Ilayford
ja Bowie. Heidän väitteensä
mukaan eivät vuoret ole synty­neet
maanpinnan kutistumisen
kautta, siten - kohoten, vaan pai
. sumisen kautta. Sikäli kuin vuo
ret kuluvat tuulen ja veden ali­tuisen
työn. kautta, sikäli tämä
irtaantunut aine kulkeutuu joki-,
en mukana merenrannoille. Kur
tämä irtaantuneen vuoriaineen
m er e e n k u 1 k e u tu min e n s y n n y 11 il ä
tasapainon muutoksen, siirtyy
samalla aikaa maan. sisässä ole­vaa
sulaa ainetta vuorikohtier
alle, niin että vuorikohtien j?
merenkohtien painosuhteet py­syvät
samoina. Vuorien huiput
saattava t sa m a 11 a : a i k-aa ko li ota
alhaalta päin: mikäli kulutus^
jäytää niiden huippuja^ sitä ke­veä
m j) i, j a si tä k or k e a m m an t ä y-tyy
sen osan olla voidakseen ol­la
tasapainossa kylmän ja t i -
viimmän vuoriaineen kanssa. Si-ten
maapallon vuoriaine samalla
kertaa kutistuu ja laajenee, ko­hoaa
ja laskee, kuluu ja kasvat­taa
uutta kuluneen tilalle.
OnJia n löy d e t ty : va It am e ren e-läimien
jäännöksiä vuorten hui­puilla,
joten ne ovat aikoinaan
olleet ;meren pohjana, .samoin on
osia maanpintaa painunut me­ren
pohjaan, ollen ennen vuori-seutuja.
Tällaista maanpinnan
nousua ja laskua on aikojen ku­luessa
tapahtunut vuorotellen,
joten merien pohjat ovat vaih­delleet.
]\Iissä vuoret ovat vanhoja ja
kulu ne i t a, s i el 1 ä ni a a o n t a soi t^
tunut ja siellä myöskään ci ole
pelkoa maanjiiristyksistä, siliä
maan kuori oii vajviintunut ja
saanut lujan, muodon, sisusta
kun niiden alla. on saanut, pai­kallaan,
seisovamman niuodoiv.
Mutta misvsä vuoret ovat korkei­ta
ja jyrkkiä, suoria ja terävästi
kohoavia^ sillä tapahtuu yhä e-
Nyäjm^h kurssimme rabalab^'
tyksille SUOMEEN
ja
Myös myömmb pimkki-Gaoituk
sia (shekkejä) markoissa yllS
m^jinit. kurssin jälkeen ja erik»i
sia, kolmen prosentin korkoa V(>
täviä mstkusiajien shekkejä dJi-lareissa,
jotka Suomessa lunas >
taan siellä voimasaa-oleväli do^^>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut f ahalähetykaill*
postin kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta »ur
miltä mitään kuluja ei peritä.
l
Lähetyskulut eähkoteitse OB
^3.56 k&ikilta summilta,
Eaikkj lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos' sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
^ Osoittakaa lähetyksenne va*»
r,aanottajan ja lähettäjän osoi*
ceella varustettuna osoitteelU
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
^-Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
I
dellecn tasoituksia. Siellä myös­kin
tapahtuu luisuja ja sysäyk­siä,
repeämiä ja täristyksiä. Ne
ovat) suhteellisesti heikkoja,
mutta kumminkin kyllin voimak
kaita saattamaan ihmisten hei­koille
rakennuksille tuhoa ja hä­viötä.
Suurin osa maan pintakerrok­sesta
on lujittunut jo niin, että
näillä: seuduin ei maanjäristyksiä
tarvitse pelätä, ei ainakaan siinä
määrin, että ne mitään aineellis^
ta vahinkoa tuottaisivat. — (F.
L. L S.)
VäMjuomavyöhykettä
laajennetaan.
Brittiläinen hallitus on peri­aatteessa
hyväksynyt Amerikan
hallituk.sen esityksen ,että Y:li-dysvaltain
aluevesille saapuvat
alukset voidaan tarkastaa,. väki-^
juomain salakuljetuksen ehkäi- •
syä silmäliäpitäen, kahdentoista
mailiii etäisyydellä Yhdysvaltain
rannikoita.
I
mä
-M W
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
Sh
ku, irtaantuu sfitä palanen.Mut-
1
1
lähettäessänne Ottakaa huomioon, että allekirjoittaa
neella on Joka päivä tiedossa Suomen rahan tddel*
Unen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor-keimman
kurssin rahalähetyksistä.
SURjBSI ON TÄNÄÄN •
SUOMEN MAATKAA GANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, joa säb-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteitujen lähetysku-lujen
lisäksi. I^etiyslnd^ rahalähetyksille on
40o pumnilld $40.00 asti, 50c sommille $50.00
75c. summiUe^100.00 asti. Jokaiselta seu;rmvalta sa-dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
^^^^^^^^ tulee vastaanottajaa ja
lähettäjän sOmet ja osöit^^ kirjoittaa hyvin ter-kasti
^U"]]
A V