Canadan uutiset, January 31, 1924

              Doihin taipuvaisia. Tästä johtuu
myöskin kieltämättä siellä par-lamenttarisinin
vallitessa esiin­tynyt
suuunitelinattoininis, mut­ta
toisaalta ,on"huomattava, että
^fufisolinin ja Primo de Riveran
l i i s t o r i a ei ale vjela loppuunkä­sitelty.
"Sopu otlottaa, miten lo­puksi
kä> pi.
Ka.nsain'altaisuus irdollyltaa siis
ainakin jossakin innarin sivisty-ny
11 ä j a s ä ä 11 n o U in e t' Il y h t (> i s IV11 n -
t a e l ä m ä ä n vai>aaclit(tiscsli alis­tu
niaaii toti UI 11111a väestöä. Esi­merkiksi
VtMiaian vasta iniiiita-mia
viiosikymiiuMvia. sitten orjiin-xlesta
vapantetlii j a sittemmin
virkavaltaKsuudella hallittu kan­sa,
j«»k<) Iisaksi \ It Iri (>ii kokolail­la
sivistAinatoTila, ei opaiKMiiatta
ole I uoiiu 1 k a nsaii v a 1 ta isundel le
sopi v a a maaperää, kuten kohit \
onkin nayitanyt. , Jos si-nsijaau
iieitatnnie kalsco.uimt' vaiiliuiliiii
k a msanva 11 a isi i n i n ai Inn K n ]i] an­t
i i n , V Y i u l y sva 1 f oi IM n. Iva n sk a a n.
ITollantun Y<\ SKaiulmavian luiii-l
i i n , Ivuomaamiiie et l a ne kansan-
^aUalS(^^stl liallittuin.i oAal ali
tuis(^«5ti kelitil} ne<^t la o\al \\\•
k v i sm inhimillisen sivistvkseii ja
aincellifien livvinvr»innin korkeinv
milla asteilla. Demokralian va^
rarikosta ei suinkaan v o i . puhun
kun näihin maihin siii-vvmiuc.
FiTineu inaadinans(.iaa o l t im
ioksecnkin Aioi^iren sivna uskos­sa,
ottii sndartsa kausanvaltaisos-ti
l i a l l i l tu maa pviolutMolitaiineiMi
•ja puol u ei n n e v kv K <• n i si pi t a -
maäii .puoliaan !i'i(«narkisn,s('sti .ia
yliteiskiannasta viipiuiiuat tomasii
hallittua valtiota \ast<i.iii Ta
r ä . !Si1 lä on muuhun tutkimuk­seen
nähden vain muodollinen,-
liavaiunollistuttava merkitys.
T ä r k e i n on tieteellinen tutkimus­työ
noilla äärettömillä; laajoilla
a l u e i l l a , t ä r k e i n t ä on oppia tun­teinaan
se elämä, joka piilee pak­kasen
ja j ä ä n sylissäkin j a sen
jatkumisen ja kehityksen mah­dollisuudet.
Tuollaisia tutki-m
u s t y o t ä n ä >' 11 a ii s i e 11 ii r ii 11 a \: an
iiärettoiniin, ja alituiseen lähtee
uiihia retkikuntia pohjan ja ete­län
pimeille perille täydeiit.i-luaan
edeltänen, latkamaau ko­konaisten
sukupolvien lyötä.
Tällainen tutkija on iiivos ^ l l -
,I a r i n u r. S te l*a 7 isson, nimestä pfia t -
taen islautilanien, mutta asuin-kaiklcialla
on vilkasta elämää,
kaikkiaIta .kuuluu eläviä ääniä,
j o i t a tarkkaamaan korvan on to^
tutta va, että ihminen elää : siell a,
missä hän tahtoo elää, kun hä­nellä
vain on vaadittava kyky
j a halu mukautua unfiiin olosuh­teisiin.
^
Stefanssonin nvatKakertomiis,
vaikka han täten N a l i e n t ä . i l f in
y r i t v k s e e n monen mielessä l i i t ­t
y v ä t perintatu*loiset e p ä k o h d at
j a romantiikjin. j ä ä lukijan sd-missä
sittenkin B a n k a r i t a r i n a i v K i.
Olkoon, etta ihinineu t i a a t l a a ehia
ja, v i i h l . A a v u o s i k a u s i a noissa ou­d
o i s s a oloissa. JM elaa Niellä \vv-r
a t e n iiiiii\a\<i«'ti multa mi'ien
t a r v i f a a n kuitenkin erikoinen
paikallaan emadalaineu joka !"'ii,onne p. loUumus, e-ik..inei.
ennen maailmansodan »nnista - rohkeus la näit i o-lahti
Alaskan itaranniko'I1a ' i ' i - 1 „ , , „ . , , ^ „ „ K „ . , uu\Un\ talla i.olno
delle retk.dle kaukaista Poh lol.ia , k,,,, ,,,ieella C J k i i a d.
kohti lian palasi \ . i s t a \ . i d e i i miehillaan ohMan 1 v-
M i o i l r n kulultua, maailmaiiMMlan ^^^^ ,.pa<a^ allisessa maara-sa.
p a a t x t t A a ejellvi-ni "^''»n neine. n , k.iikkine vailieineen
koko tuon ajanjakson ]aäaa\i- ],.,,l^klne j.innittaMne kolilaiiksi
k ö i d e n ei is!a\t> l u i s e s s . i , ],i i ia seikkailuiYieen;. vaiyoi
ttMHTiiiii o n hänen' m a t k a k e r t o -
inuksciisa, hiaja, kalcsioNamen,
kuv 11 et tu teos : 11 mesi yn vt n i nnd 1 ;i
' • T11 h> V a 1 SI n i d e n m n it a.'' -
Tuo mmi oiidnslu1 t.i.i la kuin-maslnttaa
niita. iuilhi on .])enn-tatietuon
pornstu\a vii maailman
levmvt käsite noitten pohjoisten
^eutuitm elämästä la luoniKisla,
neen
neeii ja vaikeuksineen. ]<ia nuMs
ta kuitenkin miehekkaal:*:! suur-feok^
eksi Stelansson kertoo oi­vallisesi
1. kiivafi majniosti ja to-
— Vanhainkoti suunnittelun nol
alaisena. Tarkoituksella varata \ oi
turvapaikka vanlioille ja yleensä i tn
yhteiskunnan huollosta riippu vii- lui
le henkilöille on Thunder liay loi
p i i r i i n ])erustettu erikoinen ko kai^
initea tata hanketta edelleen -a-jannian
ja mikäli mahdolliKta pa-
.nemaan rakennustyöt alnlleniin ' kn
pian kuin nuihdollista.
. Kakeniiustontiksi kotia varten
ostettiin io vuonna 1918 (.'ountry uia
kiulun hiileltä neljäniies-seksuu- Ba I
na maata. .*27,(K)() dollarin kaup- jot
pa hinnasta. Kaksikerroksinen>
k e l l a r i l l a varustettu tiilirak(?ii-
Tius tulrsi kustannusarvion mu­kaan
makaamaan noin '{O.OOU
dollaria. Osa ta-sta summasta
toivolaau saatavan Isa ksoiskau •
pnukien ja. yinjiarislon veron­ina
ksa]iU.i lossa lap.iuksessa ve­rot
l*ort . A r i hurifssa; kolioaisnal
noin puolella uiillilla: .M nt ta k un
taman - kaii |)Uii»,'in • vall us to cdel-h
enkin aikoo seurata \ i i m e \ uo-sina
noudat et 1 ii;i saasta varsvvs-
. pelit 1 ik k a a • k"(ret ta maila .pxsvt taa
V('r(iperiiKtau. U l i n alhaalla kuiu
iihihdollista el si- kritso \ o i \ a n s ,i
>'u 11 n ni te I m a a k a n n a 11; 1 a. . M a 111 -
i-i J . \\ . Crookri. joiva; Out anon
^ ^ ^ ^
distelee hyvin .sitovash. Man j hallituksen .inholta . iiimitej tiin
l i i l s k n i parhaasta i)aasta;ilueil'a vanhainkodin - Ivomiteaan. ennei
Alaskan ja Clronlannin valuin,
seuduissa loisia hai\<i tuiki )a,
eniten kai Aiiiundscn. on c l e s -
I
^ita sunieiiqn on \ l l . i t \ s kun k i i iKollut Siellä h.m reticeili s.ipie
inu : t u 1 11 i k e n n t. • S i c f; 11 iss o n i • i
knnnalakaan sila yleista kasilvs
ta, ( t t . i elama tndla k<ln^^.ln,l o | k a i s t < n useita vanhoja c i e l u h i K s ia
l<inne I i i h a n s h i k i l o i m d r i , l u i ­k
i elaman ja^ k a r t o i t t i m a i l a , (u^
lisi. niin ]>erin kolkkoa ja tvlva.
va ik e n <i la \'a ra I Ii st-a kn i n t av n I -
ma teoiia on o^oittaiitiinut wia- \.nteta<in Um oMUtl.i.i
raksi. MonarkurSf^a -Saksassa,
I t ä v a l l a s s a ]a Venaialla - kansa
menetti luolttamuksen hallituk-:
seen sodan aiuana. kun sensiiaaii^
taaseii Knfrknipin l\anvk<in ).i
Y lid vs va 11 a in p ar I a m e n 111. k v k e -
nivat ko il ott a ma an v 111 ei sk un na n
valta v i in . . v o ii n a n ji on n i s t n ks i H L
Nvt voidaan sanon, etta inuri
vaikeina, ai uoma |. ka iisa n \ aUai^
suns (>n (tsoittauliinut paie\,i\si
Kun siis medlal m oiu-t istoleh-disto
ivaillen puhiin \-leisesta
äänioik|Mi(lesl;r la pn riaiueiit ta-nsmista
mm sdi,idillä puin ill.i
]>ainvastoinv eti:i el;iivi;ir laalakv'
n.ksilla. manner-. : KI men.iaalla,
1,1 keksien jtaljon uuttakin, n'ni
etta näitten sentnien karttaan
«Ml saatu pai )on tavdennvKsia.
kokonais.a nusia m.iil.i Valista
l i i k u t i n n m a a l l a , valista m e r e l lä
o n k i n a<i\istam.iit ) i i .m n k . i s t , i i,-,)ii^ioii Vfiaess.i l e k i a j<i i l i m i -
majuriksi tuloaan., l o i tamnii na.
k'f) k' a nn n 11 esi i n k c uu i tea n k o k < > - • |
uksessa viimt» viilvolla.
. \'anlininkot«'ia 011 Jata c i m e i i'
periislet111 nioniin .< )nln non knu-punkeihin
ja nnultivnt i i i ' . iiian-k
un t aha 1 11 tn i<sen . : i!i\'( uiiamaa a-
\u>-tiist,i Paitsi l'oit A i l h i i i ia
la Kori AVilhamia liilisi kodin.
vllapito])iirjin kuiihininnn useita
kuntia, kuten vSlmniah.: Xeehinjj'.
(11111 e s. : S( 01 r e 1)) e r. N i p i u' o n, I) ] j ,
A:er,- Ke.no)-a seka ioitnkin kou-raifi
aik
koi
j :i<il
\ ' a r s i n k i n mnnttmi > lemen kns - (^(.lakin. )os t a r v i t t i i n . )a k. i i k k i lni)iire|,i Kokonksess.i huom.m-vaa
peiustetl.i Me ukkomme
Suomen kansan sn isiA ksellisen
tason ja sen toitninnksen jarjesv
tettyyn y h t e i K k i i n l aan olevan
n i i n suuren, etta va m ka nsa n val­tainen
halliinsmiioto. .on nieilla
m ahdoUmen la - sa m a 11aa mo n o i -
k e a . " '
ei meidän o l o i s v i m i m . ole pato j^.^^ hos- j.i l i M u i t e ^ s p ai
v e t ' liitelevät.^/ .':^ieU '(suuriiv
j liarvia eläimiä. selvii'nisäkk-äitii
että. . l i n t u j a . Sana Ha: ';.sanoen v
I u on t p:. • k u k i tist a a s i el lä ; n i ink iii n
111 li iia j la k i n\ j a kesäi iie n ^kiiij ivi uii s
käy:;iis(>in y h t ä rnsittaya^ksi. kiliin
I e m p e ä m i i. i a n k i n: ;vu r i n go n ; a 11 a-;. •
•. .Stet'anssou ösoit ta;i:.irtycis,^ e^
^ ' I nuo <i<ireltouuit l a a K e n t a t k laii
CANADALAISEN TUTKIMUS- \ a i s n i km meni.iat. .-ual olemin
MATKAILIJAN KOKE- ^aill.l elnmaa kum hmlisi lian
•MUK5IA. 1 ta \-a-roitettim. m . m . liiarii uhka-;
- j rohkeasti lähtemästä kauas niaau
Maapalhm tulkimnttomat ni,.,l^ ^ ' a l o i l t a iKo eskiiontkin noitten
ia A a r s i n k i n mof„n,m.)t naAat. o - e l a i n a a i i t o l t u i i M l ^suk •
^at pitkion aikakausan ai van i | ' - - " ' ' ^ ^ ^ taikaiiskomen p.-lko
ama \etantH puoleensa tutkiiyi Malakeuksiy kohtaan Mutta
ta. iotk.i inhimillisen tiedonha-, ^^''f-^^»^-^'^^! ^ d l L i i k i n luk
lun innostamina oxat halunueer |'^»'^ 1'^' ^armaiin snta. . t l e i elama
p ä ä s t ä perille siitäkin uuta 1 ^1^' «^'-»-ouaan kuollut,
näennäisesti k^ok.^epaasemattorni-t i^' ^'«"i ^«lattoikm osoittaa .'tt i
en esteid«Mi. pimeän ia jaan ta t^l<'i"i''l l>nlki^at ])alioii k.iuem
tyos Grimlannisui, kun on luke saaliin r . i M n t o a elnnkun
nnt StetansvvMini teoksen )a l^at ^^^^^ta mm pallon. ett;i l e t k i sini-s
e l l u t hen ki. t.i Kdessamme o i H ^ i ^ p i ^ ^ , ^ \\m,m erikoisen suuna
kv Mä jäar.nviicoita. tai j ä ä t y n e i tä
ylatasimk<'in, huikean . karuin ia
koi kko la maisemia. Mnttn l o i ­selta
iniolen o n Gronlannissn m e r
kiUusen ihana kesä. Siellä ov: i-:»-
kilaaksopi. jutka uhku\at \ehit-
V t ta. la a j o j a k u kk a ke n 111 a.. j o t k a
tuoksu\at \ oimakk.i.isti j.i loit
varastoja. Suuret metsa^-tvsi el
ket tuottivat runsaash iiista..
m e r i antoi kaloja ja hylkeitä. Jii
f et 111 n, e t t a . tn rva k ri 11 • o l i s i t a r-peen-
.A'aatima.. Vanlioia. rnijiuni-
•^la ihmisiä nn ollut pakko Ia'ie1
taa t aa 11 a: m u 111 e pai k k a k i mm lie
huollettavaksi, jopa ioissnkvn ta-l>
ank'-iss,i maarata \nnkil.iankm
k a i k k i a l l a ympariMa le\isi outo i P a l l o n p.iremnim )<i supuammm
jen maisemien meikilliuen ia sa-j \ tutaisiin heija hoit.ia erikoi-es
sn, sita tarkoitusta', varten jHvrus-t
e t u s s ä : . kodissa: r l v i i t e l i : mUiiaii
la p e r ä i n e n kauneus.
stelau^sonin kuja, loka on
-nat<i\issa kirjdk<mpojsta, onnu
la mielenkiintoisinta luetin \a<i
teoriansa : nutunden ja sisällyk-sensa.
tuoreen ja niiehekKaan
lanniltavaisyydt-n xuok^i. Kina
aines, joka . havainnoMistiitlaa
koi'ttiia ja todistaa teonan on
In \ m lunsjs la ennomaisestM a-l
i t iu
K la
Mini
k a n a p i i lo e. T u n k en t ii m i n e. n p oh - maksi maast.i kum olisi s.i.itta-jois,
tai 1 e t e l ä n a v a l l e on ollut ai-|^'^^^ i ^ " ' ^ ^ ' ' - vinkin kaukniia
kakaUKien ppaä äII m' i ' ääri ät l,, .1i av> 'sIeV ov/in» ;j^ ''» oikeastaan kaikkinlla oli livl
maksanut monta uhria, v u n v t , - e i t a jääkarhuja ja miusuia.o-monta
ihmishenkeä, joista moni suolatonta j < i a \ e t l n . jotka ta­kasivat
e l ä m i e n mahdollisuudet,
kun, vä i n oii kykyii; kä y 11 a ii n i i iit
on ollut miesten paraita, da kun
m ä ä r ä n p ä ä on loimksi saavutet-tu,
0)1 kokOj maailma ja varsin­k
i n se kansa, johon ,>iankari on
kuulunut:, juhlinut; tapausta kuin
suurinta voittoa sodassa.
.Napojen saavuttaminen ei k u i ­tenkaan
ole ollut ainoa päamää-
]
WINNIPEGIN
T ALVIURHEILUJEN
K ARNEjV A A L I I N
HELMIKUTO 11—16, 1924
PILETTI JA KOLMANNES
edestakaista matkaa varten en
paikoista Aibertassa» Saskat-chewanissa,
Manitobassa sekä
Port Arthurista ja Armstrongis-ta
länteen Ontariossa.
PILETTEJÄ MYYTÄVÄNÄ
Helmik. 9—13 p:nä,
KelpEiavat paluumatkaan Helmi­kuun
18, 1924.
SIHJRIURHEILUVIIKKO
käsittäen
36:nnen Vuotuisen Bonspiel-Pelin.
Lähempiä tietoja paikallis agentilta.
Canadian National Railway^s
hyväkseen,
Ste f a nsson a sett aa . ejia ].l>'k sen
alaiseksi senkin: seikan, etta tnol-
I l a pohjan perillä on tavattoman
kylmä, ett a pakkanen tekee ole­misen
mahdottomaksi. TIan o-soittaa
luvuilla ja hnoinioilla. et­tä
efeim. Canadassy ja Si])eriass.i,
paljoa etelämpänä, on monin vev
roin kylmempää, ja etta ihmiset
ja eläimet kuitenkin viihtyvät
siellä. : .M.erivii'rat l i e v i t t ä v ä t i l ­mastoa
monin paikoin, ja: talvi­k
i n saattaa olla koko siedettä\'ä.
Hän löytää viehätystä pitkistä,
monikuukautisista talviöistäkin,
j o i t t en vallassa eläminen on suu-reköi
osaksi tottumuksen asia, jo:
j o t k a eivät suinkaan synnytä
kauhua. Pohjoiset maat esiinty­vät
hänen : kuvauksissaan! ihan
uudessa valossa j a hän saattaj-kaiken
näkemänsä j a liokemantsa
perusteella n i m i t t ä ä niitä " t u l e ­vaisuuden
maiksi sellaisiksi^
josta: ihmiset kerran tullevat ha­kemaan
sitä, mitä muualta puut­tuu
» Hän viittaa tässä suhteessa
m. m. Grönlaiinin suuriin kivi­h
i i l i - , mineraali- ja kalarikkauk-siin,
joita tähän naakka on hy
v i n vähän k ä y t e t t y.
A i v a n p ä i n v a s t o i n k u i n monet
'nnnt tptlniat hän osoittaa, eitä:
NncTiiiolutolla o1i ohjejmal-
! 1 11' p I Mknus Port Arthurin l.ir
I o-,^.! -umiuiitai-Mtana Varsiiidi-sista
. jiaaVok.sista mainittako»)!!,
et la kiriast.o-toimiknnta laajeii-:
n e 111HI : VI1 si • h enk iloa - k a si 11 a vii k -..
.<i komiteaksi ia .valtuutettiin se.
s<im«»lla siiunnittelemaau kii ]as-tolle
lainaiissaäntoia ja esittä­m
ä ä n : M e liiton kokoukselle tar-^/
kistamist.i la In A aks\ mistä tai­ten
Kiijasto'Ut oli 10 lahioina
karttunut joukko ar\ok'asta k i i -
jallisutitta, ja liljaa loivotaaii
saatavan. Olisi hyva. etta kaiv
salaisi 1, joilla on kujoja niit.i
JO ov.-it .1 ukeneet. luovutta isivai:
n ä n n i . kirjastolle, aiilaen siten,:
toisillekin tilaisunden niiden lu­kemiseen
ja saaden taas vuoros­taan
lukea toisten; kirjastolle
lahjoittamia kii-joja. Laajennet-,
tuuu kirjastot oimikunl a an kuu­l
u v a t : John Tuhkanen. tJusi
Beek, konsuli E. •). Korte. Onni
Autio ja past. J . I l i r v i . Naill'.'
j a yleensä kaikille seui'an jase^:
n i l l e saisi- j a t t a ä kirjoja kirjas­toon
toimitettavaksi tai ilmoit­taa
että ne haettaisiin
: Kokouksen jälkeen suoritet­t
i i n arvokas olijelina. Puheita:
p i t i v ä t jMr. G. Beck ja past. J.
H i r v i . Opettavia kertomuksia
l u k i v a t neidit Jenny Höri ja
'Selma "^Hinen. Runonlausuntoa
e s i t t i v ä t Martta Vertanen ja Mrs
E . J; Korte, soitannosta huoleh­tivat
Irja Niinimäki ja Lempi
Seppälä, antaen kumpikin pia­nosoolon.
Laulullista puolta e-dustivat.
Mrs. 'Vera Jacobsonin
e s i t t ä m ä kaunis e o olo ja M r s . J .
H i r v e n johtaman pikkukuoron
y k s i ä ä n i s e t laulut. Ohjelman
loputtua tarjpttiin kahvia. —
Seuraava kokous p ä ä t e t t i i n pi­tää
sunnuntai-iltana helmik. 1;0
päistä.
komit fan läseii.. lausui.. •
-— Riuna juttu. Ai-iliur- (iain-h
i e r . ÖV v u o d e n ikäinen l e s k i ­mies,
tuoniittnn. t.. k. 2.5 i.):nä
d ' ' l l i e o e s s a n.soista t o r k i - i s t a si-
. v e e l l i s v y s n k o k s i s l a . kolmeks:i
\ ' U o d e k s i .Manitol)an knntu s v a n -
kilaan ]a saamaan. . k a k s i k y n i - :
meni a )>nskaniskna s ä ä n n ö l l i s in
- v ä l i a j o i n . . X . i a n t l u e r , : )oka l o i mi
v a l i t r m e s t a n n a Canadian Natio­nal
r a u t a t i e n i i i a k u u k a i i i p a l lä
.Iw|li( <»ess,i, oh 1t'liu\l \ a k i v (lilaa "j ii"
v-uotiadle (M)iiUe. Van-,
h e m j u n i i -tekemam • valitusten
l o h f l n v t a lahiMe.ttim . salai>oliise:iii
a s i a a tutkimaan la ne loimeen-:
p , i n i \ a t \ aie^d^^emisru (Jiiulhie-na
oli samanlaatuisesla, r i k o k -
SfVsta :.Nakoteltu Ifeirt Artimnssa
l*rj() Si^n Iisaksi oli Imu Ita-.
(.'aiuidassa. l o i i t u n u l virauoiiiais-ten
kanssa^ tekemisiin ja ollut
viisi v u o t t a ?^lontrealin vankilas-
S<l
Selkirkin j ä ä p a l l o joukkue,
y k s i Canadan etevimpia. j i e l a ^i
Poit Aithurui vastaan t o i s l a i -
i l t a n a täkäläisellä areenalla. l'ort
arthurilaiset olivat kaikessa h i l -
jaisnudessa t(nveneet. voittoa o-niari
ka u p i i n i r i n " tiimi l i e " , mut­ta
s e l k i v k i e n t e k n i i k k a osoittau­lut
e t e A a m m a k s i ja t u o t t i meik.i-
1,lisille i)ettym\ k-,en. Peli p<iät-
I y i SeIkirkin vi>it t o o n ,t111ok'se 11a
4—2. Tuimasti ja kivakasti sitä
oteltiin niin puolelta kuin toisel­takin,
mutta iasan ei kay onm^n-lahiat:
Ne d.öOO henkilöä, j o t i va
viimeista sijaa myöten t ä y t t i v ät
katseliiapaikat, saivat, kyllä r:i-han^
a edestä ensiluokkaista jän­n
i t y s t ä ja tulivat entista eneui-niän
\akuutetniksi. etta (.anadii
se sittenkin t^iitaa- päästä eiisr-mäisille
palkinnoille siellä Rans­kan
olympialaisten jääpalloiluö-sa.
— Nykyaikainen "kultalaiva",
kuUanetsinnäsöä k ä y t e t t y muta-uskone,
on rakenteeltaan ihmeel-
Jinen laitos. ..>Se käsittelee yli
15,000 kuutiojaardia inntaa päi­vässä,
pesee ja lajittelee, erottaa
siitä kullan j a j ä t t ä ä syrjään ar-vf/
ttoraan soran. T<äiken tämän
työn se suorittaa vaim kolmen tai
n e l j ä n miehen aAiilla ] Jos a.iatte-lemme,
että saman t y ö n tekemi­seen
muulla tavalla tarvittaisiin
15-^20,000 ihiestä, niin saamme
jonkinlaisen käsityksen näiden
il^meellisten koneiden tyokyvys-:
lä "Kiitä kutsutaankMi i h i ^ ^ i - - !
jr riT (V > •<i »
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
« f f •»! hft-
1^
^ • t i t —
tiu,* ••',1 .
•M.— ^
K u l l a n olemassaolou niin
meidän insinöörimme todenneet,
Hallituksen tila^-tiU osoitr
sinnas-a on tuottanut sonoisia
alueilla.
NVkyiset osakkeeuomista,
pääoman.
t on teillä tilaisuut. liit
antaa .odceuden kallisarvoisia i
een nykyaikaista mutaus-systet
Miljoonia dollareita on
en seuduilla.
Nyt on teidai) aikanne t(
tasta t e o l l i s u u s y r i t y k s e s t ä korja
Osakkeiden lunta $1.00 kq
Lähettäkää anomuksenne
NlOiIBER
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
—.
* f 1