Vapaus, April 30, 1925

              Torstaina hnhtik, 30 p, Thnn, Aprfl SOfii, 1925 No. 51
VAPAUS
T o f m i t t s j A t :
A. B. MÄKELÄ. ABVy VAASA. '
B^istered at tbe Post Office Department, Ottswa,
hl-*.'. ,
Vii
ii
^ Is •
K:
K' •
m
'9
li
M
mm
i i
•Xi».;
m
Lauantain numero jaa Umestymat'
ii tSf sentahdea eUä kirjapainossamme ei tahdota Va-
' punpaivänä tehdä työtä.
Nova Scotian ksavoemta sovittama­ton
» siUä se on luokkataistelua
: -Pahutaan j komissionin asettamisesta tutki-
-'•^•mam Nova Scolian alituisten työselkkauksien ^yij^
ftflink"'" kuka hyvänsä voisi nähdä niitä syitä, jos
/ auka^ ja katsoo yrapärilleeo! Bcscon ja
sen työläisten välisessä yhtämittaisessa kahnauksessa ei
- o l e mitään salaperäistä. Koko riita johtuu siitä, että
toinen riitapuoli haluaa saada mahdollisimman suurta
voittoa osakkeenomistajilleen, ja toinen rittapuoli aset­tuu'poikkipuolin
sen tielle, vaatimalla oikeutta elää
kunndlisesti työväenluokan tapaan.
Meidän päivinämme eivät voitot joutilaille ja «ic-
* dcttavä elanto työntekijöille ollenkaan tahdo sointua
yiiteen., , . •
Katsotaanpa tilannetta Bescon osalckcenomirtajan
kannalta- Bescon muodostamisella tarkotcUim etupääs­sä
tuol'an:okustannufcaien( alentamista siitään, mitäncsil-
* loin olivat. Osakkeenomistaja rahansa sijotti Bescoon siinä
toivossa, että saisi rahaltaan paremman tulon kuin
vanhain yhtiöiden aikana oli saanut. Besco valmistaa
(erästä. Sen tullessa Nova Scotiaan tditiin terästä ja
terästuotteita kolmessa paikassa, jotka olivat Sydney,
Sydney Mines ja Trenton. Suuret määrät Sydney
Minesissa valmistettua terästä kuletettiin Trentoniin;
kttletnskustannukset nousivat puoleen miljoonaan dol-f
Jariin v^si Liikemiehinä Bescon osakkaat huo­masivat
tuon kuletu^ustannuksen voitavan, säästää, sul­kemalla
Sydney Minesin terästehtaan ja lisäämällä tuo­tantoa
toisissa kahdessa paikassa. Työttömäksi jäänyt
Sydney Minesin väestö tätä'tuumaa tosin vastusti, mut
ta^siitä on jo pitkä aika^ eikä heillä^llut siinä asiassa
^ 'mitään sananvaltaa. Nyt aiotaan sulkea myös Trento-nin
terästehtaat Asukkaat laittavat lähetystöjä Arm
atrongin puheille, vaatien hänen pakottamaan Bescon
pitämään Trentonin tehtaat käynnissä, niinkuin Sydney
Minesin väestökin aikoinaan teki, ja arvattavasti sa
maila menestyksellä. Bescon osakkeenomistaja sanoo:
«Miksi pitää Trentonin tai Sydney Minesin tehtaita
' käynnissä, kun kaiken tarvittavan teräksen voi halvem­malla
ja paremmin valmistaa yhdessä paikassa, Syd-
) neyssa?» Ja jokainen hallitus ja liikemies vastaa:
: «Mitäpä syytä siihen olisi!» Mutta tavallinen työmies
ne tuhannet työmiehet, jotka tämä
IBescon teollisuiii^en keskittäminen - jäätää työttömiksi?
' Minndka he joutuvat?» Siinä sitä ollaan: te haluatte
r toimeentuloa ja Besco tayottelee voittoja -— ja nämä
kdui pyrkimystä ovat ehdottomasti sovittamattiHnat.
Vtplttoja saadtdoseen 'Besco sulkeö (erästehtaaa;' sulettu
tehdas ti^ää työttömiä, nälkäisiä miehiä, naisia ja lap-
' sia, vieläpä sangen usein .elinkautisten «omaan kotiin»
; aijotettujep säästöjensä menettämistä ikipäiviksi. Selr
laisista seikoista ne teollisuusrettelöt johtuvat.
;'Mutta Besco muodostettiin myös kivihiilen tuotanto-
/kustannuksien halventamisdbi. Bescö huomasi toisten
; kaivosten käynnissäpidon tulehan kalliimmaksi kuin
toisten, ja hiilikaivoksilla uusiintui sama juttu mikä
( t e h t i i n terästehtaillekin. Ihminen se on Bescon osdc-keenomistajakin.
Näkee yhdestä kaivoksesta nostetun
hiilen tulevan iDaksamaan 3 dollaria tonni, kun sitä
loisesta kaivoksesta voi saada $2.50 :Ilo. Hän ei välttä­mättä
tarvitse kaikkea hiiltä,/mitä molemmista kaivok
sista nousee; siksi kaikki joutopäivät sovitetaan kallis-
?;tuo1toiseim'man kaivoksen osalle^ tahi suletaan se tykkä­nään,
niinkuin tehtiin Jubilee kaivokselle, ja sadottain
miehiä heitetään kadulle naikaa näköään. Niinkuin
näette, Bescon osakkeenomistaja ei käytä kaivoksia
miesten elättämistä varten, vaan voitokseen — hiiden
mie«ten elättäminen, joiden onnistuu päästä Bescon kfä.
voksiin työhön, on vain voittojen hankkimista häiritse­vä
.sivuseikka. ,
taa mikään muu koin laajat järjestyneet työväen joukot,
om^ui määräämänsä kurin alaisina ja keskitetyn työväen
luoUcavoiman johdossa, jokii voi ja tahtoo j o l ^ nä»
mä työläisjoukot riistäjiään ja sortajiaan-rastaan.
—Maritime Labor Herald,
Juuri kun olimme suomentaneet edelläolevan tov.
J. B. MdLachlanin Ididen toimitusart^dcelin, tuli tieto
Ididen kirjapainon ja toimiston palosta. Tämä siis —
toistaiseksi — lienee ollut lehden viimeinen toimitus-artikkeli.
Otamme sentähden samasta numerosta vielä
toisenkin pädkän, josta näkyy, kuinka kadcerasti Bacon
kätyrit tätä lehteä ja sen toimittajaa vihaavat Se a i ^
aihetta ajatella yhtä ja toista tuon paloiP—tai «pol­ton
» — sattumisesta juuri taistelun kireimmillään ol­lessa.
Pätkä on näin kuuluva:
Toisinaan ilkkuvat, toisinaan ärisevät. Parempi an­taa
sisukasten politikoitsijain äristä kuin ilkkua meille.
Oibholm, se kuvatus, joka on kaivosministerinä, ärisee
Ottawan parlamen­tissa
siitä, kuinka «tuon vielä vapaalla jalalla olevan pahan
hengen McLachlanin vaikutus tuntuu miesten toimin­nassa
ja heidän pääministerille Jähettämi^ään hävyt­tömissä
sähkösanomissa»' Me kyllä saamme kerjätä
noilta elukoilta — silloin annamme heille tilaisuuden
ilkkua köyhyydellemme. ~ Mutta jos sanomme heille
vasten naamaa, että he ovat työväenluokan sortajia ja
että olemme nousseet heitä vastaan taistelemaan, niin
heti ne näyttävät torahampaitaan.
Semmoinen, ojkein kahden palstan ärmä oli Sydney
Record Jehden äskeisessä numerossa. Tässä on palanen
siitä ärhentelystä: «, '
«Mikä tässä oikeastaan on vikana?' Luullakseni
suurin vika on siinä kaivosmiesten ylen pahassa ja
heille vaarallisessa tavassa, että antavat johtajiensa
ajatella heidmi puolastaan. Ja' katsokaa; joitakin
noita johtajia: katsokaa tuota katalaa McLächlania;
tuo otus saa kiittää vallanpitäjien pehmeyttä siitä,
ettei vieläkin istu kuritushuoneessa sovittamassa ta­hallista
maan lakien törkeää loukkaamistaan, tämän
maan, joka hänelle on suonut turvapaikan ja hyvän
toimeentulon siitä pitäin kun hän tänne saapui koti­maansa
vähemmän ystävälliseltä kamaralta. Sopi­valla
ja sopimattomalla ajalla on tämä punaisen
propagandan levittäjä viime vuoden kuluessa vala­nut
ilkeää eripuraisuuden myrkkyään Cape Bretonin
työväen liiankin vastaanottavaiseen mieleen; han on
suurin yksilöllinen kirous mitä tämän maan osaksi
on tullut yiiden vuosikymmenen ajalla, j ^ hän jat­kaa
turmiollista toimintaansa tälläkin hetkellä. Hän
on tavallinen pahantekijä, jonka taikotuksena on
saada^Iantonsa helpolla, ja valitettavasti hän siinä
jossain määrin, onnistuu. Tuota miestä ajatellessa
melkeii^pä johtuu kaipauksella muistelemaan niitä
aikoja,,jolloin tervaa ja höyheniä ja raiitatierataa
voitiin käyttää tuollaisten poistamiseen ja sävuttafni;
seen.» -"
Noin selvästä viittauksesta on joku yltiöpää voinut
ottaa onkeensa ja ruveta omin päinsä «savuttamaan»
tuota pahuuden pesää — vaikka häntä ei olisi erikoises­ti
siihen palkattukaan. V '
Jos Besco .tavottaa voittoa, niin työläiset iavött<6le*
vatihmiselli&tä elintasoa. Jokamen Bescon toimenpide
pyrkii huonontamaan työläisten elintasoa, ja sentähden
työmiehet tappelevat vastaan sadan prosentin lakolla,
työmaalakoUa ja levittämällä BescoUe epäedullista pro;
pagondi^i minkä voivat. Useinkin he katkeroituvat
nähdessään, mitä vohnia heillä on vastassaan. He elä*
västi tuntevatj että «oikeus ja ihmbyys» on heidän
puolellaan, ja heidän sortajansa-muuttuu heidän sil
missään pedoksi, joka voittojensa takia varsin alkaiii
nälkiinnyttää Ijeidän perheitään. Hallitukset kaikin
keinoin avustavidi sortajaa sen hurjassa saalistuksessa.
Niille ^ ei tuhannen työmiehen ja heidän perheittensä
nälkiinnyttäminen ole mitäänt —• jcaivospumpun jättä-
; minen veden valtaan sensijaan on rikos.
Pohjos-Amerikan kivihiilikaivoksissa on hirvittäväs­sä
määrässä liikatuotantoa; työttömyys ja puute vallit­see
kaikilla kaivoskämpiköillä. Mitä on kansainvälisen
kaivosmiesliiton nykyisellä johdolla ehdotettavana ti­lanteen
korjaamiseksi? Se esiuää, etta 200,000 mie^ä
ajeUaisiin pois kaivoksbta nälkätaipaleelle.
Mitä tutkijakcmiissionilla olisi tekemistä olojen täU
lä kannalla ollessa? Alituisesta tutkijakömis^ionin
huutamisesta 8aa_ tavallinen työläinen sen käsityksen, et­tä
jollain taikatempulla siitä koituisi jotain helpotusta
hänen nykyiseen, kamppailuunsa työttraiyydessä ja-nS-lässä.
Työläisen saattaminen tuohon käsitykset <tm
hänen pettämistääa.
Työläisten on opittava y-mmärtämäan tämä tosiasia:
Besoo ja kapitalismi eivät voi tehdä muuta kuin mitä
f ; j ne nyt tekevät, heiftäessään työläisiä kailussa maissa
?^ miljoonittain nälkiintymään* Työläisten täytyy järjes*
^ tyaj^an^sallisesti ja_^kansainvälisesti. Työväen kohtalon
pärobfanuseen ei ole mitään helppoa pääsyä, ei. im-taitt;
«aa^^ Siihen vie y i s l ainoa tie: kapitaliamin
4^r^MUna* hikiaomittenJ Eäa kapitdismiä' voi kdds*
Puolueemme suhtautuminen siirto­laisuuteen
Ontarion .Työväen (Labor)- puolueen taannoisesta
konventsionista lähtien ova!^ eräät juutalaiset sos.demo*
l^raattiset ainekset alkaneet valheilla ja vääristelyillä
taistella Kommunistipuoluetta vastaan, joka tuossa kon*
ventsionissa paljasti heidän esittämiensä ponsien vasta-vallankumoukselliseh
ja Neuvosto-Venäjälle vihamieli
sen luonteen ja siten pahasti järkytti konventsioninjä
scnistön luottamusta noihin keltaisiin aineksiin.
Saadakseen jonkunlaista tukea juutalaisen työväestön
keskniidessa ovat nämä nolatut politikoitsijat ruvenneet
levittämään sitä valhetta^ että kommunistit vaativat
portit suljettavaksi «iirtolabuudfelta. Kaikessa kavaltrti^
dessaon väittävät, että Kommunistipuolue jperiaatteesia
vastustaa työväen vapaata siirtolaisuutta.
Sentäiden on Canadan Kommunistipuolueen kes-kust.
p<komitea pitänyt tarpeellisena jyrkästi torjua nä
mä keltaisten työväen vihollisten valheet ja vielä kerran
määritellä kantansa siirtolaisuuteen nähden.
Se on seuraava: - * <
Kommunistinen puolue ja Kommunistinen kansain­välinen
ehdottomasti vastustavat kaikkia sellaisia siirto
laisvastabia «osuus» y. m.- Jakeja kuin Yi|dysvalIobsa
ja muissa kapitalisteissa valtioissa on, ja vaativat työ­läisille
oikeutta vapaasti siirtyä maasta toiseen, kapita'
Puolueemme suhtautumii|en siirtolaisuuteen . . . . . . •.
listisen valvonnan saamatta sitä estää. '
Kommunistinen kansainvälinen ei hyväksy muuta
siirtolabuudäi säännöstelyä kuin kansainvälisen köyhä­listön
elimien käsissä olevan valvonnan. Sillä välin,
kunnes mailman vallankumouksen ^ voitokas leveneminen
on saanut luoduksi tällabia elimiä, se kieltäytyy hyv&-
symästä minkäänlaista siirtolaisten valikointia *ai,;estä'
mistä, joka antaisi 'lupitalbtiluokalle oikeuden ::jbkQ^
myöntää taikka kieltää siirtolaiselta maahanpääsyn, ai­na
sen mukaan, mikä kapitalismille on edullisempi sen
taistelussa työväenluokkaa vastaan. ,
, V Näin määriteltyämme kantamme, me samalla/seli
tämme yhtä tinkimättömästi vastustavamme Canadan
kapitalististen vallanpitäjien nykyistä siirtolabpolitiik-kaa
kuin yhdysvaltalaben imperialbmin «osuus»-Iake-jakin.
Canadan hallituksen siirtolabuuspolitiikan vas­tustamisemme
aiheutuu' siitä, että tuo hallitus; harhaan­johtavalla
siijtolabpropagandallaan hoiJnittelee tidban-sittain
työläisiä tulemaan tähän jtnaahan toivoen Voivan^'
sa täällä parantaa olosuhteitaan, mutta perille tultuaan
näkevädcin joutuneensa työttömien armeijaa pabutta-maan.
Me vastnstamnae tätä keinotdcoista siirtolabuu-den
kiihpttambta nykyisen kireää taloudellisen ahdin­gon
aikana. Jos työläiset, tuntien Canadassa vallitse­van
todellisen t i l a n t ^ kuitenkin päättävät tulla tänne,
niin. Kommunbtipuolue on td:evä kaäen voitavansa
hddän etnjensa puolustamisdsi, kuten se puohistaajo-kaisen
muunkin työväenluokan osan etuja.
on nyt jauhetta Canadan tujo- ja
menoaiTxota viikko viikon petästz.
Munan edustaja viime viikolla l a ^
tämän suunsoiton jo tulleen maksa­maan
maalle «dostajapalkoissa y,
m. parlamenttflraloissa yli 300,000
dollaria, ja sanoi olevansa vahvasti
sitä mieltä^ ettei kaikki se viisaus
mitä tääIlä/oU;piihntta ja kuuKu, oi
lut likimainkaan tuon rahan arvoi­nen.
Nähtävästi vaalit eivät ole kau­kana.
Ne puheet mitä on pidetty,
ovat oikeastaan olleet puolueitten-välisiä
'vaalitaistelupuheita, joilla on
ollut marsin vähän tai ei ollenkaan
yhteyttä kulunkiarvion kanssa. Niis­sä
soudetaan nmmet ja lammit, hyö­kätään
vastapnolneen kimppuun,
missä suinkin on tilalsnntta, ja ke­hutaan
oman puolueen saavutuksia
— entisiä tahi toivossa olevia tule­vaisia.
Muidenkin asiain yhteydes­sä
kuin kulunkiarvion* on tällä is­tuntokaudella
jouduttu entistä use­ammin
ja hartaammin pohtimaan
Canadan nykyistä taloudellista Hi
/lannetta. • Liike-elämä on lamaan
ntrksissa, tehtaat, kaivokset, metsä­työt,
kaikki seisauksissa, työläiset
työttöminä ja kurjuutta kärsimässä;
verot sietämättömän raskaat: pakot­tavat
viimeisetkin yritteli jät lopet­tamaan
liikkeensä. Työmiehet ja
omalla työllään elävät köyhemmät
farm«1t' ovat paenneet Yhdysval­tain
puolelle kymmenin tuhansin.
Maa tyhjentyy väestöstä nopeammin
kuin mitä hallittfs kaikilla houkutte-lukeinoillaan.
voi saada siirtolaisia
Europasta.
\ Nyt on riidelty .siitä, onko t i ­lanne
tosiaan niin arveluttava kuin
miltä se näyttää, ja suoraan peri­katoa
kohdenko tässä riennetään vai
onko toivoa aikojen parantumisesta.
Ja vielä katkerammin kiistellään
siitä, kenen on syy tähän surkeu­teen,
nykyisenk»-hallituksen vai en­tisten.
Kaiken arkaa halli^us,;^ omien puo-iue-<
tujensa i:vwBk8i,^«liä kuin vii­meistä
päivää, tuhlaten kansalta
kiskomansa, varat, niin että. raskais­t
a veroista huolimatta velkataakka
yhä vaan lisääntyy; /
täällä sen suorempi koin sielläkään.
Hetken' aikaa puhuttaa 'rupesi t i ­lanne
jo näyttämään siltä, että Ca­nadassa
oikeastaan oS erinomaisen
viOcas liikeaika, mutta Thdysvallois-'
sa oli huonot ajat jä paljon työttö­myyttä!
Mitä hittoa varten ne
canadalaiset oikeastaan tnkkivat
"adysvaltain puolelle — täällä val­litsevaa
^*hyvää aikaa" pakoonko?
Työminbteri varotti keneidcään
^uskomasta: vestapuolueen levittämiä
'perättömiä juttuja Canadassa muka
vallitsevasta ahdinkotilasta j a siitä,
että. maa nykyisen liberaaliballituk-sen
johdolla olisi silmät ummessa
menemässä kohti turmiotaan. Päin-vasfoin
näki hän kaikkialla liike­suhteiden
vilkastumista, uusia teh­taita
rakennettavan ja työmaita
avautuvan eri paikkakunnilla, joten
tulevaisuus hohti mitä ruusuisimmis-sa
värcissäi.
, - •
Pien! todelUsuudea kuva.
Parhaita ennätyksiä, tavallaan, mi­tä
viime aikoina tässä parlament-taarisessa
"suun mittelössä'' lie saa­vutettu,
oli meidän kuuluisan työ-ministerimme
Jam^s Mardockin. pu­he
Canadan nykyisestä'! taloudelli­sesta
asemasta. ^~
' Puhe ei pituutensa puolesta . ollut
erityistä huomiota- herättävä: kesti
kolme tuntia, joka- ei ^le mikään
harvinainen aika parlamenttipuhei-den
pituudeksi. Mutta se tapa, mil­lä
hän käytteli tilastollisia numeroi­ta,
' taulukoita ja sanomalehti-Ieikka-uksia,
se oli monen pannut suu
auki katselemaan j a ihmettelemään.
Ministerillä oli ollutkin isot kasat'
numeroita, taulukoita ja varsinkin
leikkauksia yhdysvaltalaisista sano­malehdistä.
Vaatimattomasti kylläkin Murdock
aluksi huomautti, että tämä oli hä­nen
neitsi^puheensav finanssikysy-myksistä,)
eli että hän -nyt ensimäis­tä
kertaa uskaltautui julkisesti
esiintyä tiliä alalla. Se tietenkin
hänen omissa silmbsaän lisäsi tä­män
ennätyksen arvoa, että , hän
näin ensikertalaisena : pystyi suorit-taniaan
kerrassaan mestannäytt#en»
Ensinnä hän otti todistaakseen,
että Kingin hallitusta oli ihan vää­rin
syytetty Canadassa vallitsevas­ta
liikkeen lamaannuksesta. Päin­vastoin
oli liike-elämä vilkastunut
tämän hallituksen aikana. Sen hän
todisti tilastollisilla ^numeroilla lii­ke-
alalla tapahtuneista vararikoista.
Niitä oli sattunut kaikkein enlm-jnäi
» v. 1922, jolloin vararikkojen
lukuin^rä oli noin 8,700 j a ' niiden
velat yhteensä vähän yli 78 milj.
dollaria; v. 1923 oli< vararikkoja
3,247, velat ?e5,810,382; v. 1924
vararikkoja 2,474, velat $64,530,-
975.
Eikös tuo ole hyvä merkki?
Jos asiaa hiukan ajattelee, voi
ennustaa, että vararikkojen luku­määrä
tulee edelleenkin' vähene­mään
ja niiden jättäniät velkasum­mat
alenemaan. ^ Sillä ^kapa niitä
vararikkoja lopultÄ Ipm vuo^
sittain monia, tuhu^iä^luäceitä pyl­lähtää?"
Ja Imkap^^uusiUe yritteli-joille
ajan mitti^>^>veQcaa uskoisi,
kun useita kymmeniä miljoonia vuo­sittain
menee JcuiD 'Kankkulan kai­voon?
Samaan tapaan^hin todisti tilas­toilla
j a sanomalebtileikkankyilla, et­teivät
teollisuudet ^olleet Canadassa
sen huonommassa iäynnissä kuin
"Ihdysrallobsakaan,^ eäa tySttdmyys
Jokseenkin samalla alkaa, kun
ineidän työminbteri oli puhujala­valla
esittämässä silmänkääntötemp-pojaan,
oli eräässä Toronton por-varilehdessä
hyvin sattuya kuvaus
ensimäisestä työpaikan avautumises­ta
Toronton työttömille. ^Voimme
uskoa* tuon kuvauksen olevan , to­tuuden
kanssa yhtäpitävän, sillä
täällä Sudburyssä oli nähtävänä sa-manlabia
tapauksia, vaikk^ työttö­mien
joukot täällä olivat paljoa pie­nemmät
Vahinko vain, etta tuota
uutista ei ollut Murdockin sanoma-lehti^
leikkausten joukossa.
"Miten häftaasti miehet odottivat
työtä, sen voi nähdä työnvälitystoi-i^
iston iähettyvillä, kun saatiin
kuulla, että eräs rautatieyhtiö tar­vitsi
30 miestä ratatöihin 23 sentin
vhintipalkaliä;' kymtaenlurttiselta päi­vältä.
Heti kun tieto levisi toi­miston
seutuvilla odottavain työt­tömien
riveihin, alkoi semmoinen
ryntäys toimistoa kohden,- että po­liisin
täytyi' sekaantua asiaan; muu­tamassa
minutissa oli 250' tai 300
miestä jonossa varttamassa noita 30
työpaikkaa., Tarvittavat kolmekjiTh-mentä
miestä valittiin ja heille an­nettiin
asiaankuuluvat paperit^.kou­raan
sekä käskettiin -mennä*'koto­aan
noutamaan vaatteensa, ja saa­pua
määrätunnillä iltapäivällä ta­kaisin'
toimistoon. Määräykset an­nettiin
sillä uhalla, että jos 'kuka
ei saapunut määrälleen, hänen ni­mensä
pyyhittäisiin pois luettelosta
ja työpaikka • annettaisiin toiselle.
Enneii tuota määrätuntia tarvittiin
taas polibin apua järjestämässä jo­noon
vähintään SOO miestä' 'jotka
oii%'at odottamassa, että valiti^ista
miehistä ehkä yksi tai kaksi 'jäisi
tulematta ^määräaikana. iMutjta jo­ka
äirioä heistä oli aikanaan pai­kalla.
Suuret joukot' ilman jää­neistä
'• kuitenkin odottelivat lopun
päivää si^tä varalta, että kukaties
otettaisiin - vielä lisää miehiä työhön.
Tällainen ryntäys oli työhön, josta
maksetaan 25 senttiä tunnilta, ja
siitä palkasta .ön miesten suoritetta­va
ylöspidostaan 90 sentistä dolla­riin
päivältä".
V
Seii" verran '{letää, tiai haluaa tie­tää,
meidän työministeri tässä
maassa todella vallitsevasta tilaU'^
teestä silläralalla, jonka tunteminen
pitäisi kuulua juuri hänen varsinai­seen
virkatoimeensa. -
Niinpä eräs lehti sanookin tästä
Murdockin finanssiasioissa pitämäs­tä
neitsytpuheesta, että se oli nii­den
"tyhmien neitseitten" puhetta,
joista eräässä uuden testamentin
vertauksessa puhutaan. "Yhdysval­loissa
on verotusta suunnattomasti
Jtiuojennettu, joka suinkaan ei ole
lamaannuksen merkkejä, vaan joh­tuu
kaupan ja teollisuuden vilkkau­desta.
. Canadassa maksaa naimbi»-
sa oleva mies, jolla on 3,000- doUa*
rin tulot; tuloveroa 40 dollaria. Y h ­dysvalloissa
hänen veronsa on ^7.50.
Samassa suhteessa ovat muut vero­tukset
Canadassa' monin ' verroin
raskaammat kuin- -Yhdysvalloissa."-
'^Canada kärsii suuresti nykyisen
hallituksensa takia", jatkaa sama'
konservatiivinen lehti, "eikä tämä
hallitus -olisi millään tavoin voinut
paremmasti todistaa .olevansa täy­sin
tietoinen omasta - turmiollbuu-destaan
knin panemalla- työministe*
rinsä tuollaisilla epätoivoisilla tem­puilla
>miaalaamaBn. mustaa valkoi­seksi^'
Canadassa j a valkoista mus-takiir
Yhdysvalloissa".
Kaikkien erehdysten välttämiseksi
on tähän sanottava^ että konserva­tiivinen
hallitus ei olisi onnistunut
yhtään paremmin. Meillä on yltä­kyllin
kokemusta senkin ^pnblueen
hallinnosta, ./sangen. karvaita mui^
toja. Canada on auttamattomasti
misen halBtuksen kourilla seh väes­tön
kuikkua kuristetaan.
Silti ei ole sanottu, että työmi­nisteri
Murdoek olisi aivan tahal­laan,
vastoin parempaa tietoaan
lähtenyt noin räikeästi selviä tosi­asioita
vääri^lemään- Hän ei
nähtävästi ok .henkisilt» hyvyHtään
Rikkein terävimpiä, ci mikään ruu-dinkeksijä,
vaan niitä sellaisia, joita
on liian vähän lapsena narrattu, ku­ten
sanotaan- Sellaista voivat toi­set,
ovelammat, helposti käyttää vä­likappaleenaan:
syöttiä hänelle mie-leisiään
tilastoja ja sanomalehti-leikkanksia
ja panna hänet sitte
puolestaan tappelemaan. Sillä Mur­dock
on kova poika ottelemaan,
kun' hänelE vain on mitään niistä
pitää kiinnL
Lehdet'kertoivat Murdockin äs­kettäin
olleen' saapuvilla eräässä
vastapuoluelabfcen kokouksessa, jos­sa
ankarasti ruoskittiin Kingin hal­lituksen
^politiikkaa, .väitettiin- Mac-kenzie
Bngin olevankin täällä vain
yhdysvaltalaisten rahapohattain asi­alla,
niiden etuja ajamassa. Jokn
siinä puhui canadalaisten virtaami­sesta
Yhdysvaltoihin ja ennusti, et­tä
lopuksi täältä täytyy Kingin it­sensäkin
lähteä sinne työtä hake­maan,
lisäten ivalla: "vaikkapa pre­sidentin
virkaa —- Yhdysvaltain pre­sidentiksi
M n paremmin sopisikin
kuin Canadan pääministeriksi".
Murdock el tiiota hoksannut ivak­si,
vaan oikein tosissaan riipesi pe­rusteellisesti
' selittämään, kuinka
Yhdysvaltain perustuslakien, mukaan
ei presidentiksi voida valita muita
kuin- siinä maassa syntyneitä; niin
ollen meidän pääniinisteri King, jo­ka
bn Canadassa syntynyt, ei yoi
päästä Ylidysyaltain presidentiksi,
vaikka hän otikin siinä maassa kau­an
asunut Vasta kun kaikki kuu­lijat
katketakseen nauroivat, kes­keytti
tämäUotuuden mies selityk
sen^ä, hämillään, ymmärtämättä sit­tenkään,
mille ne oikeastaan nau­roivat"
Umottaa, että koska Beav»
osasto ei vielä täyttänyt^^
ehtoja, jotka puolueen kesfcjstoL
meenpanevB komitea asetti sen
lueeseen takaian pääsylle, ja k S [
Beaver Laken Lome Fanners^ yfc.
distyksen v.- ja u.-seura, liiton
sääntöjen toisen luvnn enäajäisen
pykälän määräyksen makaan, d o-le
kelvollinen liittoon, niin on te
ilman muuta erotettava. Toimeejj-
Siirtolaisunt YhdysTaltoil^D vähe-nema
«i(a.
Eikä Murdock itse asiassa nyt-
•kään ollut kokonaan väärässä. Yh-dysvallobsa
on tosiaan huono aika
tulossa. 'Samat syyt vaikuttavat
siellä -kuin täälläkin.
Yhdysvaltain siirtolaisviraston t i ­laston
mukaan oli tämän vuoden
hermikuuUa siirtolaisuus Canadasta
jp' vähennyt enemmällä., kuin puo­lella
edelliisen vuoden siirtolaisuu­den
määrästä. Yhdysvaltain tilas­tossa
<;-lasketaan;. • Newfoundlandin
biirtolabet . canadalaisten" ;mukiaan;
HelmikriUissä 1024 thli näistä maista
Yhdysvaltoihin 14,092 siirtolaista,
mutta helmikuussa 1925 ainoastaan
5,730. Samalla ilniotetaan Yhdys­valloista
siirtyvän huomattavasti
maanviljelijöitä Canadaan, joukossa
sellaisiakin, joilla on melkoisesti
rahaa ja tavaroita.
Viimeisinä aikoina sanotaankin
;maanviljelijän aseman Yhdysvallois-sa
käyneen vidä tukalammaksi kuin
mitä se on Canadassa. Se seikka,
että palkkatyöväen siirtjrminen, Ca­nadasta
Yhdysvaltoihin osottaa py­sähtymisen
oireita, ei merkitso olo­jen
pjurantiimista Canadassa, vaan
niiden huonontumista Yhdysvallois­sa.
Mitäpä s^nne lähteä, jos siellä­kään
ei ole toivoa työn saannista?
Ja tämä on tuhoisa tiilevaisuudpn
enne molempien näiden i maiden työ­väelle.
^ Kireinä aikoina on täältä
Canadasta 'oUut tilaisuus päästä
edes Yhdysvaltoihin onneansa koet­tamaan,
mutta kun sielläkään ei ole
työnsaannin mahdollisuutta, on sel­vä
nälkä edessä. 'Viime talvi oli
jo pahimpia,; mitä Canadassa kbs-kaan
qh koettu. EUsi talvi — ja
seuraavat talvet — kaikesta, pääs­täen
tulevat olemaan vielä paheni-pla.
. 'Kapitalismi nykyisellä asteellaan
ei pysty muuhun kuin näännyttä­mään
nälkään työväestön. :
paneva komitea on -^aknutetta
tä, ettei Beaver Laken v.- ja ^
seuran ' liitossa' pitäminen, -vasto?!!
liiton sääntöjen selvää määräyöL
ote tuottanut liittotoimikunnaa toJTo.
juaa tuJosta;—vahvistanut nuorta ur
heaulHttoa—vaan, päinvastoiri s a i
nut aikaan hankausta, joka voi koi.
tua hyvin haitalliseksi liitoUe j»
sen toimiimaUe, eUei sen syytä poij.'
teta. C. S., t . UrheUuliiton koqV
tut säännöt jätettiin kaksjmiehiseii
komitean tarkastettavaksi
VennHioa R t T e r i a osastosta ero­tetun
tov. H . Kinnusen kirje, jog..
sa hän vetosi toimeenpanevaan ko-miteaan
erotuspäätöksen johdosta,
ja sihteerin vastaus luettiin. Sih-teerin
vastaus, jossa selitettiin, et.
tä koska piiritoimikunta on jo vaa­tinut
osastoa perustelemaan pää.
töstään, niin hänen asiansa tulee
asianomaisten puolueorgaanien kä­siteltäväksi
niin pian kuin piiritoi-mikunnalta
saadaan kaikki asiaa
koskevat tiedot hyväksyttiin ja pii-'
ritoimikunnialta 'päätettiin pyytää
näitä tietoja.
' Canmoren ocaaton tiedusteluin,
koskeva puolueen viidennen piirin
edustajakokouksen asettaman yli-määräisen
veron maksamista, hy­väksyttiin
sihteerin vasteus.
Tov. Alf. Hautamäen ja A. T. Hil­lin
tiluraportit maaliskuulta tarkas­tettiin
ja hyväksyttiin.
Pöytökirja
suurkaintalismin puristtdGsessa, ja
^Boin on yhdentekevää, minkä ni-
Canadan K. S. Järjestön toi­meenpanevan,
komitean ko­kouksesta,
huhtikuun 19 p.,
1925. .
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet- Puhet­ta
johti tov. Ahlqvist Pöytäkkjan
tarkastejiksi valittlm Jokela ja K i ­vi.
Caaadaa Suomaisten Työläisten
Urheiluliiton Liittotoimiknnnan kir­je
luettiin. Erjees^ -aelostettim
toimikunnan päätöstä, jolla puolu­eesta
erotetun Beaver 'Laken osas­ton
V . - ja u.-seuralle oli aimettu
oikues ottaa oSaa luton^ toimmtaan
!S. Jm edustajakokoukseen saakka,
jenka kokouksen h6 arvelivat tule­van
tekemään asiasta . päätöksen,
'joka selvästi ^ 0 0 iiiitä on teh-tävä",
ellei asia: siihen mennessä
tide ratkabtus. LiitoUe ^tettim
Piiriea 1, 2 j a 3 toimikuntien
kokousten pöytäkirjat tarkastettiin.
Piiritoimikunnat olivat, puolueen
keskustoimeenpanevan komitean
kehotusta noudattaen ryhtyneet tar-mokkabiin
toimenpiteisiin mahdolli­simman
tehokkaan toiminnan jär­jestämiseksi
Nova Scotian lakko-labten
ayi^stambeksi. Järjestön
piiritoimikunnat ja osastot ansait-
»sevatkin tunnustuksen toiminnas­taan,
jonka tuloksena noin kaksi­tuhatta
• dollaria on jo niiden toi­mesta
kerätty ja lähetetty kaivos-työläbten
järjestön piirivirastoon,
tämän kapitalistbta riistoa ja sor­toa
vitaan käytävän taistelun tn-'.
kembeksi . Muut piiritoimikuntien
kokouksissa esillä olleet, asiat eirät
tällä ; keriaaantaneet. aihetta kes­kusteluille.
Kirklaad Laken bsattoB «SuBÖt
tarkastettiin ja hyväksyttiin, pi^
neliä korjauksella^ ' ,1
Yhdysvaltain W. P. S. JatjeitoB
toimeenpanevan komitean kokouk­sen'pöytäkirja
tarkastettiin;
Keskusviraston ^ tilikirjojen i ja
niuitten tärkeimpien asiapapereit-ten
sailjrttämistä varten päätettiio
ostaa käytetty kassakaappi, jota to- '
yerit Ahlqvist ja Neil olivat käy­neet
tarkastemassa ja jonka hinta <.
on $75.00.
Vapauden toimittajan tointa oli
hakenut,tov..FYank Palm, Seattles-ta,
Wash., jisO.OOO kuukausipalkal­la
ja toy. Lenni Berghäll, Toron­tosta,
Önt, $20.00 viikkopalkalla;
kummallakaan ei ollut entistä ko­kemusta
toimitustyössä. Tov. Pal­min
palkkavaatimusta pidettiin liian
korkeana jä tov. Berghälliä ei va­littu
toimeen siksi, että hänellä,
toista vuotta sitten Suomesta tullee­na,
ei katsottu olevan riittävää eng-lahnipkielen
ja maan työväenliik-keea
tuntemusta. Kun hakijoista
ei voitu kumpaakaan valita, päätet­tiin
S. G. Neil valita lehden vastaa­vaksi
toimittajaksi $135.00 kuu­kausipalkka.-
Lehden avustajiDe
maksettava korvaus päätettiin ra-jottaa
korkeintaan kolmeenkymine-neen
dollariin kuukaudessa, Ja toi-mltusapulafeen,
tov. Ar\o Vaaran
palkka kohottaa ?120.00 kuokao-.
delta.
Samalla luettim tov. Arvo Vaa­ran
vastaus tiedusteluumme, mli?-
kälwSillii'^'ehdoflla hän ottaisi_ vas­taan
toimittajan toimen siinä ^
pauksessa, ettei -maHdollisista naö-joista
saataisi lehdeUe vastaam
toimittajaa, vaan ^ ^ ^ l , ^ •
nen ehtonsa olivat: palkkaa ^IBO-""
kuukaudelta ja että avustntos»
saisi maksaa. $2,000.00 saakka vuo­dessa,
joista" vaatimuksista V
kin viimemamittua pidettiin :
suurena. .
JSriestSn sihteeriksi NeiUntih^
^ust^okoukseen saakka vaun*^
tov. Alfred Hautamäki
Kokous lopetettiin.
Vakuudeka .
S. G. NEIL, sihteeri. .•
Olemme tarkastaneet edeD»^
van pöytäkirjan ja hyväksyna?* -
sellaisenaan.'V .
A. J . E v L O. S.
(Pöytäkirjan tarkastajat)
jatb
Kevä
Sib ybder
peellbta. Moi
toukokuulla ai
«vät voineet i
yhteinen ta-joi
ei saa jättää
äa on jo tuut
toiminnallaan •.
Parantaka
Lehtemme
Eurss!
.3
Di
LÄHETYS
40e lähetyksisti
50c lähetyksbti
asti. 75e l&het
—199.99- ja
$100.00 teMi&
milta läbetyksil
malähetykälle o
Torontossa <
tskää vastaan
957 Broadview
Sodhuryssa j
asuvat voivat kl
konttorissa tied
koidcarsaa.
Latrajiiletteja
iMdustakaa '
VAP.
Bo« «9.
- Vaftpnjahlat alkt
tossa kello 2 iltapa
hujaka tei voikaan
Lachlan Nova iscd
nen tilalleen on v£
lapuhujaksi saanut
een parlamenttiedi
Woodsworthin. ' Ä
lemättä mielenkin
vaa. Saaj)ukaa su(
Ia jahbpaikalle.
Labor- Temppeli
vat kdlo kahdeksai
vet avataan puoltat
ten/saapukaa ajoii
paikan juhlasalbsa,
koria iso, joten ahl
posti Qsntjrä.
Erilaisiin ammati
viöi osaston jäsent
kous on Suomalais
neustoDa toukokuun
ountaba joello 2 iltt
nksessa tulee esflle
kysymyksiä, kuten
teistoiminnan aikaa
loudelliassa järjestö
olevaaj jäsenet sei
taansa, sekä iditä p
Itukin yksilölfisesti
lueemme etua silmi
nnioissamme. Sib
tähän tärkeään kt
vielä on asetettu sii
västä ettei ole muit
' teenä. Samoin nek
net, jotka eivät väeli
«esta ole taloudelli
«2, ovat tervetuHe
tämän kokouksen m
Noskelan asiaau
«n taasen majaillnt
Weita päiriä tutkm
ioko olisi mahdoUL
joitakin harhapoluni
^Jsiä ansaansa.
Herrun omien pt
«n hänen käyntlnsi
1*ra3taa palkkäkuhi
nen osasto ensi syla
^ kolmisenkymAei
be Kommunistipuol
liittymään tähän
noskelaan. Tuo ti.
fiänen mielikuvitust
hänellä olisi tiedossa
*ä henkilöä käsittää
yhtään päivää :
koskelaisen osaston
Tosiasia lienee
«e edes riittä väm
ka he kuulemma tai
Jrain voivat"osaston
* <Ien sielun löytänäseJ
n»es paikkakunnalla
™ B ajan slsäUä
^ ia itse herra Mi
»n olemattomim k i
^ Koko k ^
johtaa ^Öläii
omista proletaarii
£ ««^oHuksen
^ookkatabtelnn opett
lm"'