1924-03-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Itistafna, maaBskmm 25 p. — Tnes. March 25 f" X A P A U S - -fitnadan «nomalafsen tySviestSn ääneokanattaja, Omes- Sndbmrua, Ont, joka tiistai, törstaf ja laaastai. ONNI SAAEI S. G. NEIL Vastaara Toimltuaapolaincn V A P A U S ( L i b e r t y ) The only organ of Finnish Worken in Canada, Pob. Bsbed in Sadbory. Ont, every Tnesday. Thorsday and gstnrday. AdrertisinK rates 40e per eoL ineh. Minimam char^e for sinji^le insertion 76c. Diseoont on standinjs adirertise-ment. The Vapans is the best advertisini; mediam among the Finnish People in Canada. Mitä ymmärretään f^miaisella?^ v |i Eräät lukijamme ovat kaottaneet' meitä antamaan määritelmän siitä, mtta taxkoUAaan «punaisella» tyo- Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building Lome St, Puhelin 1038. Postioiote; Box C9. Sudbory Ont * TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25. kolme kk. •1.60 ia ykri kk. 75c , ; • Tbdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 16.50, pooh vk. •8.00 ja kolme kk.11.76. Tilauksia, joita el seuraa raha, ei tulla lähettämään paitai asiamiesten joilla on takaukset ' Tiistain lehteen aijotut flmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lefcteen torstaiqa kello 8. ••• Ilmotu^nta kerran julaistuista ilmotoksista 40c palstatnumalta. Saurista flmotnksista sekä llmotuksista. joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva «lennus. Euoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai •elta mulstovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta •1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, •8.00 kaksi kertaa. Syntymällmotukset $1.00 kerta. Ha-tutaantieto-" ja osoteilmotukset 60c kerta, $l.eo kolme kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. Jos ette milloin tahansa *saa vastausta ensimäilseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkcenhoitKJaP per «oonalHsella nimellä. - J. V. KANNASTO. LHkkeenbottaja. R^jristered at the JPost pffice Department, OttavTa; as Beco'n<! dass mntten • « •' Punainen Venäjä ja keltainen Kiina j o kauan kahden vaiheilla vaappuneet Venäjän ja Kiinan suhteet ovat lyslBitäncet uudelleen alkutilaansa. Kiinan edustaja Wang oli jo hyväksynyt väliaikaisen sopimuksön neuvostohallituksen edustajain kaqssa, mutta lopputin{;assa Kiina peruutti koko sopimuksen. Sat maila kuii Kiinan menettely oli odottamatomieuvosto-hallitukselle, pitää neuvostohallitus Kiinan menettelyä epäoikeutettuna, joka voi vielä johtaa kriitillisiin kansainvälisiin selkkauksiin. Välien raukeaminen johtui itä-kiinalaisen rautatien kontrtfllikiistasla Manchuriassa. Sen suhteen Kiinan ajama politiikka osottaa, että Kiina^ sen sijaan että tyytyisi hoitelemaan sitä mikä sille kuuluu, . ulottelee kynsiään jio itnperialististen valtauspyrki mysten meikeissä. Sen sijaan kun muissa pitemmälle i lu^Htyneinnnissä maissa kapitalismi potee suursodan v.aih^ttamasta romahduksesta, rakentelee kiina pitalismi talouttaan nousukauden inerkeissä ei ainoastaan omassa maassa, vaan vieläpä sieltä uloskin päin. :'Väikmusvdtansä hap^^ se' nyt joutunut ristiriitaan Venäjän neuvostohallituksen kanssa. / vV^flipitalismi o ollut aivan viime vuosiin jaalaa sen voTQinaisessa ymmärryksessä vieras ilmiö Kiinassa^ Mut- U^metkit: viittaavatf että se on nopeasti k^ttymässä utrdenaikaiseksiteollisuusmaaksi.^ Kiinalla onkin eneni-mänma^ dolUsudcsia' muuttua suurdksi^^^^^^^ aiv kuin «belkein millä muulla maalla tahansa, sillä aiel-lä^ on halpaa työvoimaa saatavissa rajattoiufisti ja se on - samalla inaapallon'keJhitt]gmä ehkä ri|c- " "Vaikki^ Kiinah, naapurimaa laapani onkin viel^ kykyään edellä koneiden käytoti alalla^ näyttää kiijtenlcin siltä, että ennen pitkää hhrppaavat kiinalaiset niiden edelle, kerran alkuun päästyään. -cTai^aan valtakt^n-n& n» poika tekee kaikki perusteellisennbin kuin nippo- ; lainen naapurinsa j a on jo synnyltään «syntyjen ay- ^ vien» hallitsi'ja. . E i missään muualla tapaa sellaisia jyrkkiä vastakohtia kuin Kiinassa. Maaseudulla talonpa • telee.: aivan samoja työtapoja käyttäen; kuin hänen esi- ' isänsä jo ^vuosituhansia takaperin, samaan aikaan kuin veljensä tai poikansa saattaa kaupungisisa käyttää jo höyrykonetta tai muuta uudenaikaista konetta, joka on puuvilla- tai muun tehtaan yhteydessä. Tuntuu tosin : kummalta kun kansan, joka itse ammoisina aikoina on keksinyt ruudin, lut)ttojärjestelmän, paperin, musteen, . kirjapainotaidon, lasin ja> porsliinin,^^p^ :>jen kuluttua kysyä ohjausta muilta samoissa amnia-teissa: ja taidoissa ja joutua ottamaan niitä käytäntöön laajassa kansallisessa mittakaavassa vasta. sen jälkeen kun- toiset niaat ovat ne jo melkein- huippuunsa kehittäneet. Yhtenä suurena syynä Kiinan taloudelliseen takapa* , juisuuteen on ollut sen asukkaiden milVei täydellinen teknillisten tietojen puute. Varakas kiinalainenkin on aivan viime ^ikoihin asti j a eräissä piireissä vielä nyt-kinv puhuu menneiden arkojen viisaitten ohjeita ja oppeja seuraten. Sen ajan filosoofit eivät luonnollisestikaan tietäneet vielä mitään nykyaikaisen'tieteen menettelytavoista, ongelmista ja mahdolliisuuksista. Sen •v\ vuoksi eivät he myöskään ole voinee^ uhrata sanaakaan viisaudestaan rautateiden tai koneiden hyväksi. Monin paikoin Kiinassa vieläkin ihmiset vastustaivat rautateitä, koska he pelkäävät veturin aiheuttaman melun j a muun rautatieliikenteeseen kuuluvan menon häiritsefvän ja säikyttävän esi-isien henget muille markkinoille. . MuttaN uudenaikainen kapitalismi^,valtaa alaa K i i nassa nopein ottein J a kiirehtii se astumaan ei ainoastaan toisten kapitalistimaiden rinnalle, vaan vieläpä nii- ; den edelle. Alkava teollisuuselämä on osottautunut nopeasti mullistavaksi voimaksi koko ikivatdian, kuh-nustelevan Kiinan elämässä. Venäjän neuvostohallituksen ja Kiinan väliset suhteet osottavat, että Kiina kapitalistisessa kasvussaan on muoH^tumassa monihyväiseksi pulmaksi kansainväli-, sen köyhälistön taistelujen tielle. j väenliikkeessä. Kuten kaikki muutkin yleisjä liikkeitä koskevat nimitykset, niin tämänkin sanan määrittely riippuu »iita, kuulutteko te kapitalistiluoldcaan, vaiko työläisiin. Kapitalistit, heidän sanomalehtensä ja muut työläisten pimitysvalineet käyttävät öanaa «punainen» pilkallisessa tarkotuksessa niiden työläisten siditeen, jotka taistelevat kapitalismia vastaan. He käyttävät tätä sanaa epäluottamuksen kylvämiseksi niiden työläisten keskuudessa, jotka toimivat työväenjouk^*en jänestämiseksi, kapitalismin kukistamiseksi ja' työläisten tasavallan perustamiseksi sen tilalle.- Mutta "yleensä työläiset kutsuvat itseään punaisiksi osottaakseen, että he vastustavat kapit^ti ismiä ja tohnivat sen kukistamiseksi. V • • • ^ . . • ( •. Kansainvälisen sosialistiliikkeen alkuaikoina työläiset hyväksyivät punaisen värin tunnusmerkikseen, siten erotta^cseen itsensä eri maiden kapitalistien omaksumista kansallisväreistä eri maissa, joiden tunnusmerkkinä oli joko valkoinen, musta,''sininen taikka^keltai-nen lippu. Kaikki kapitalistien riistoa vastaaiv taistelevat liikkeet ovat omaksuneet tunnusmerkikseen punaisen värin. Ei ole ollenkaan^attuma, että työläiset Venäjällä omaksuivat punaisen lipun ja kutsuvat armeijaansa punaiseksi armeijaksi, kun sitävastoin neuvostotasaaraltaa*vastaan taistelleita armeijoita on kutsuttu «valkoisiksi» ja cväieriäisiksi» armeijoiksi. «Punamen» on merkkinä työijäisten kansaiijvälisestä tabtelusta kapitalistisia rii£p t a j ^ n vastaan. Kaildci liikkeet, joita vaan työnantajat vihaav^, leimataan Jheidän taholtaan «punaisiksi». Nova Scotias^a •ovat .politikoitsijat ja työnantajain juoksupojat kehittäneet punaltppukauhun lietsomisesta erikoisen : taiteen. Joka. kerta kun työläiset, vaativat itselleen hiukan.-pa-' rempia elinehttfja, niin kapitalistiset politikoitsijat ja porvarilehdistö nostaa hälään «punaisesta» tarkotuk-sella pelottaa arempiluontoisia työläisiä riveissämme.. Mutta täälläkin alkaa tällainen hälyytys jo käydä tehottomaksi^' Viime Vappuna Glace Bayssä työläi^ FnaiiNn neitsyt ' ' I«onise* Michd •— Punainen Neitsyt — lukeutui aiiben EankiariUiseen Kommuunin sukupdveen, joka sijoitti vaHankumouksen kaiken 'yksilöllisen ajattelun yläpuolelle. Vallankumouksellisena koin nykyään vain: työläiset Venäjällä, omaksui hän' vallankumouksellisen taistelun kaikissa olosuhteissa ja otti itse, sotilaaksi puettuna, osaa kaikkiin liikkeisiin Versaillesin valkoista armeijaa vastaan. Kärsiftyäan pitkäaikaisen ,karkoitu8tuomionsa Uudessa K a - ledoniassa alkoi hän heti paikalla yksinään tairtdun «parlmenttaaris-ta> hallitusta vastaan, pitäen tätä taistelua apostolisena tekonaan. Hän harjoitti propagandaa kynällä, puheilla ja toiminnalla ja vuonna 1883 joliti hän Pariisissa työttömäin nou-saa, minkä johdosta hänet tuomittiin moniksi vuosiksi kuritushuoneeseen. Mutta mitkään vastoinkäymiset eivät lannistaneet häntä, yhä uudelleen iski hän tilaisuuden saatuaan luokksvihollisiaan mutta ei koskaan veljiään, ei koskaan kär-simystoveriaan,' kuten niin monet aikamme ctodel^Ilset vallankumoukset liset» palvellessaan kapitaalia Venä» jän vallankumouksen pySvelöimises-sä. Hän ei myöskään kolaan kieltänyt maailmankatsomustaan, SeiS' tcssään veren päihdyttämäin tuomariansa edessä Kommuunin kukistumisen jälkeen lausui hän, kuten tunnettua: «En tahdo pu'älustaa itseäni. En tahdo, että minua puolustetaan^ /Kannatan kaikkineni yhteiskunnallista vallankumousta j a selitän vastaavani kaikesta toiminnastani; omaksun , tekoni sellaisenaan..« Koska näyttää sfltä,, että sydämellä, joka sykkii vapauden puolesta, ei ole oikeutta muuhun kuin kiväärin-kuulaan,^ niin vaadin osaani. Tappakaa siis minut, ellette de raul^- kantoivatensintäisen kerran'punaisl£^ lippua vappukui . kueessaan Jamadcunnan hallitus otti asiakseen Imettää ^?^'* , Kommuunin sankarittaren , . . . » .... , .... . uljuus tehosi jopa-^Kommuunin pyo-ratsupoluseja ryöstämään työläisiltä heidän punaisen ^^i^n^in. Hän ei joutunut jaka- Uppuijstj., -Työnantajat: ovat kuolemankauhuissaan pu-nasesta lipusta^ sillä se on työväenluokan kansainvälisen'solitaarisuudeh vertauskuva j a ty9nantajat haluaisivat mie^Iuummin, että työläiset uskoisivat eri kansallislippukin, joiden kautta maailman työläiset saataisiin hajalle toisiaan vaslaari taistelemiksi t y h m i k s i . ' ' ; ••^Punainen lippu: on viiri, jonka johdolla työläipet marssivat kapitalistisen riiston^ kuijjuuden j a " alennuksen tilasta vapauteensa. Ne, jotka, kutsuvat itseään punaisiksi, ovat taistelijoita kansainvälisen työväenliikkeen ilveissä. — Maritime Lohor Herald. I^ä^telu yahingonkoiT^ Useiden Canadan johtavien työväenjärjestöjen' edustajista muodostunut, lähetystö on ollut neuvotteluissa Ontarion päämiusteri Fergusonin ja muiden johtavien hallitusviranomaisteh ,kanssa tässä maakunnasäa voi-niassa olevan työläisten vahingonkorvauslain johdosta. T3(9läiset vaativat useita korjauksia ei ainoakaan it3e laissa^'vaan myöskin vahingpnkorvausten jjtötavassa. Työläisten painotus asetuksen suhteen on sitäkin/ tärkeämpi kun viime ;aikoina on hallituspiireistä ; esitetty vaatimuksia vahingonkorvauslain muuttamlsesti^rsellai^ 8eksii,«ttä korvausten saanti kävisi työläisille .entista mutkallisemmaksi. Niinpä on vaadittu erikoisen^ ^val-vöiftakomitean muodostamista, joka saattaisi» korpuksen hakeimisen j a saannin entistään pitkaveteis.emmäksi a monimutkaisemmaksi. TyÖvaenunioiden edustaja vaativat, että yaäiirigonkorvausaselus on ei; ainoastaan säilytettävä yksinkertaisempana, vaan vieläpä saatava se helponunin työläisten ulottuville. ' ^ ' Vaildca nykyinen vahingonkorvausasetus takaakin »erin laihoja |coryauksia työläisille, on siijTä kiiitehkin upaava alku niiden epäkohtain ja kärsimystfen lieventämiseksi, Joista työväestö pyrkii pääsemään osalHs^fcs p nykyisen järjestelmän aikana niin pitkälle: kqih mah dollista. maan tuhansien ammuttuijen 'toveriensa kohtaloa vaan Ifaikoitettiin hänet ILouise Michelin elämä on suuressa määrin haltioittanut jälkipolvien kitjailijoita ja runoilijoita. Yksistään Ranskassa on olemassa kokonainen kirjdlisuus hänestä, runoteoksia, romaaneja, näytdmäkappa-leita; .Mutta hänestä on kirjoitettu kaikissa - maissa; v: Wmalai6issakin iyoväenjulkaisuissa on häntä mones^ ti kuvattu. Koko maailman- taisteleva koyhälirto: tuntee hänet j a pitää häntä yhtenä kaikkien loistavim- Vaiheeninen hälyytys Uutiset kertova^ että. englantilaisten ja amerika-aisten omaisuus ja henki ovat joutuneet suureen vaaraan Hondurassä, jonka johdosta Yhdysvaltain halli tus on lähettänyt sotalaivojaan ja sotilaitaan pitämään siellä «järjestystä». Kuten tavallista, ei asiaa koskei vissa amerilcalaisten j a englantilaisten uutistoimistojen evittämissä tiedonannoissa mainita mitääii milKi a?ial-a englantilaiset ja amerikalaiset ja heidän omaisuutensa mainitussa siirtomaassa övaU Silloin kun itee Hondurai» hallitukselle uskolliset sotilaat sydämis^yvä kotikonnuillaan puuhaileviin tungettelijoihin siuaaniää. rässä, että ryhtyvät näyttämään heille huulia suoralta kädeltä, täytyy asiassa olla ainakin kaksi^ puolta. Ja amerikalaisten j a englantilaisten imperialistien *Ögentti-en j a omaisuuksien hätyyttelyissä on yleensä käynyt i l mi, että eivät rauhallista elämää harrastavat siirtomaiden alkuashkkaal ole niihin turhaan suuttuneet ^ — Omaisuuden yksinvalta lähestyy perikatoansa. Voitonhimon tilalle on aseteltava ihmissuvun täydelTi-syyden pyrkimys. Inhimillisyys ei enää kauemmin Baa* olla omaisuuden orja, vaan omaisuudesta on teliläA^ inhimillisyyden palvelija. Se on tähän jaloon työhön, jc^on työa'äen1iike teitä kutsuu. mistä esikuvistaan. Hänen tekonsa on saanut haltioituneita Jatkajia. Hennalankin verikummut ovat todistuksena täistä. Mutta vielä qn kärsiväsöä ihmiskunnassa, joukottain sellaisia palk-' käorjia jor orjattaria, jotka eivät ole:' tunteiferet" rinnassaan Punaisi Neitsyenn taisteluhaltiota. Heidän viakseen jää, ettei koko työtätekevä ihmiEAcunta . vidä; ole - vapautunut kahleista, joiden murskaamiseksi viime yuodna 1,025 ijirtdaista ja edeaiisenä- 300.' /Hollannista siirtyi Canadaan 798, 'verrattuna 118 v. 1922. . . -• ••: Jugo-Slaviasta tuli'viime vuonna 714 j a V. 1922 vain 137. Bumani-asta 965 v. 1923 ja 440 v. 1922. Bdgarialaisia saapui 103 ja edellisenä vuotena 15. EdeUa eätetyt numerot osottavat, että suurin osa aiirtdatsista on o lot brittiläisiä. Hd)realai3ia saapui Canadaan . viime * vuonna 3,475, e noin 900 enemmän ktfin v.» 1922r 'Kiinalaisia tuli maahan 811, yhtä enemmän knin v. 1922. Yhdysvalloista saapui viime vuonna kaikkiaan '20,307 siirtolaista, verrattuna vuoteen 1922, jolloin sieltä saapui 23 733. Siirtoiaisuus Yhdystvalloista on: alennut Jlnomattavasti viimeisen kymmen«i', vuoäen «• aikana. Yhdys-vallois^ siirtyneiden Can^adaan tuoman rahan J a muun omaisuuden arvo on niyöskin alentunutt viimeisten vuosien ^^'alla.' Viime vuonna arvioitiin Yhdysvalloista siirtyneiden raha ja omaisuus $7,000,000, kaksi vuotta sitten oli tämä arvio yli $12 000,000 ja viisi vuotta sitten $19, 500,000- • Asukaslukuunsa katsoen Newfouni landista, tuli viime vuonna Cana daan enemmän siirtolaisia kuin mis tään toisesta maasta, nousten sieltä saapuneiden siirtolaisten luku 5 140, verrattuna 1,382 V. 1922. New-foundlandin asukasiuku on 250,000 joten sieltä saapui siis noin yksi hen kilo jokaista 50 asukasta kohti. Brandoniss»^ pidettävään lännen maanviljelysalueiden naisten konfe^ Puolueen ja järjestön asioita Pöytäkiria tehty- Canadan Työläispuolueen Suom. Järj. toimeenpanevn komitean kokouksesta, maalisk 9 p. Louise Michel pyhitti elämänsä. Mistä Canada saa siir-tolaisensa ' , Tilastot osottavat, rettä Europasta saapui Canadaan viime vuonna puolta enemtnän siirtodaisia kuin v. 1922 (Paljon enemmän' siirtolaisia saa- *pm Englannista kuin mistään toisesta maa£to, 35,783, verrattuna 17,- 729 vuonna 1922. - Maan asukaslukuun katsoen Skotlanista tuli 'enemmän siirtolaisia: kuin Englannista, sillä Skotlannista saapuneiden siirtolaisten luku nousi 25A97. Irlannista saapui kaikkiaan 8,231 siirto-laista, verrattuna 3,2!l7 edellisenä vuotena, jota useat pitävät todistuksena siitä, että Irlannin kysy-- mjrksen «ratkaisu* on herättänyt Etelä-Jrlannin väestössä, halun siirr tyä Canadaan. Wales lähetti 9«9 siirtolaista, verrattuna 528 V. 1922. Suomi j a Italia kilpailivat viime vuonna -keskenään suuremman siirtolaismäärän lähettämiseksi. Italia lähetti 6,0S2 ja Suomi 6,089 siirtolaista. Suomalaisia siirtyi Canadaan kymnrenenkertaa enemmän kuin v. 1922"ja italialaisia kolme-kertaa enemmän. Ruotsalaisia tuli 3i295, eli noin vViisäkertaa enemmän kuin edellisenä vuotena.^ Puolasta saapui 4,157,^ lisäys noin 1,400, jä VVsnäjältä 2,852, verrattuna vuoteen 1922, jonka aikana Venäjältä saapui vain 168 siittoilaista. Sveitsistä saapui 1,527 äirtolais- ,ta, verrattuna 114 edellisenä vuotena. Norjalaisia tuli viime vuonna 1,670 ja edellisenä vuotena vain 448. Belgiasta saapui 300 v. 1922 ja 1,368 V. 1923. Tsekkoslovakiasta saapui kaOcKaan 1,934, jotavas-" toin edellisen vuoden siirtolaisuus nousi vain 123. Saksa lähetti Canadaan 1,258 siirtol^istäivyerrattu- Saapuvilla olivat kaikki toimeenpanevan komitean jäsenet ja sihteeri Puhetta johti tov. Latva. Codner'n. toverien tiedottaessa, että lie vanhoina Green Valleyn osas ton jäseninä, ovat perustaneet, paikkakunnalleen ^ suomalaisen oäaston ja pyytäessä puolueen lupakirjaa, päätettiin lausua heidät tervetulleeksi ja . velvoitettiin sihteeri jät^ tämään lupakirjan pyjrnnön -puolu een keskustoimenpanevalle komitea! le ja. lähettämään tarpeet. Laettiin Windior'in osasto^ kirje; joUa pyysivät puhujaa iltamiinsa ja päätettiin vasl;ata että^kos^ kiertävää puhujaa el ole: nytj matkalla, niin ei erikoista-puhdijaa voida kustantaa iltamaa; \varten. Hattnea SaUä kirje kaskien hänen todistuksiensa viipymisfö; - jätettiin edustajakokoi&selle. VaacouTerin osaston kirjelmään, Workerin avustuksen ja Suomesta todistuksien hommaamiseen nähden, hyväksyttiin sihteerin vastaus. War*pite'n ' otaaton kirje, tiedustellee Vapauden ja Järjestön tili-kertomuksen' suhteen . jätettiin sihteerin vastattavaksi. ^ KutUnbusliilclceiden neuvottelukokouksen'; i\pytäkirja l u e t t i i n . E i antanut aihetta, toimenpiteisiin. Vapauden johtokannan pöytäkirja helmikuun > 18 pdtä luettiin ja hyväksyttiin.!^ Vapauden \ tiliote tammikuulta tarkistettiin. Ei antanut aihetta toimenpiteisiin.' Piirien 3. 4, 6 ja 7 pöytäkirjat luettiin. E i antaneet aihetta toimenpiteisiin, . , Sihteeri luki laatiiriansa toimeenpanevan:^ komitean' toimintakertomuksen, .joka muutamHIa lisäyksillä hyväksyttiin ja päätettiin lähettää Vapaudessa julkaistavaksi Sihteeri raportteerasi ' puolueen keskustoimeenpanevan komitean kokouksista ja toimenpiteistä seuraavaa: ,. '. •• ) • Puolueen piirien konventionit on järjestetty eri piireissä seuraavasti; Piiri No. 2 maalisk. 17 i>.; Piiri N<J; 3" huhtik. 16 ja 17 p.; Piiri No. 5 huhtik. 6 p. Suomalaistenkin on siis valmistaututtava; näihin konventio-neihin valUakseen edustajat j a eväs-tääkseen /^eiskonventioniin. Piiri No. 5 toimeenipanevalle ja C. L. P. maakunta konventäonin yhteydessä pidettävälle piirikonferens-sille .päätettiin erikoisesti painostaa piirin toimintakoneiston uuddleen-ärjestäniistä,, sillä-inielestämme-vakituisen • sihteerin v j a haarapiirin sihleerinr^ sekä organiseeraafian pitäminen «n Bika rasitus, josta seuraa myöskin ettei voida tehdä puolueen päämajaa säännöllisiä suori- ^ksia. Uskormne, että toimien keskittäminen tulisi saattamaan koi*ja- •uksen aikaan tässä suhteessa. K i r i i n No. 4 päätettiin järjestää renssiin tJc. 28 ja 29 p. valittiin K . Tp. H. edustamaan toveritar Mel-lard Edmontonista, sekä velvoitetta-en hänet jäijeatämään puhetilaisuuksia matkalla olevissa keskuksissa.. " Yleinen IndustriaU oiganiseeraa-ja tov. Buck selosti tilannetta Montrealissa ja vaikkakin eri kieliset osastot ovat toiminnassa niin työläisissä ilmenee • yleinen välinpitämättömyys todelliseen luokkapoli-tiikkaan nähden. Siitä huolimatta tiedotti hän että kutm lopussa pidettävässä rautateideii konepajojen työläisten unioiden konventionissa valistualiitolla tulee olemaan tärkeä merkitys. Yhdysvaltain toveripuolueen toimeenpanevalle komitealle päätettiin huomauttaa, että heidän 'jatkuva avustusvetoomuksiensa lähettäminen saattaa täällä aikaan sekaannusta, sillä täällä toimitaan myösldn sa-manluontoisissa avustuksissa. JuutalaineA propaganda komitea päätettiin muodostaa .siten,' että Toronto valitsee kolme jäseiitä, joista yksi on ke^kustoimeenpanevassa komiteassa ja Montreal \ ja Winnipeg kumpikin yhden. Tämän viisi-henki-sen komitean tarkoituksena ollen keskittää juutalaisten osastojen toimintaa' pyrkien muodostamaan puolueen juutalaisen jäiQestön.' Canadian Labor Partyn maakunta järjestöjen toiminnan kehittämiseen nähden päätettiin huomauttaa osas- ,toille, että koska Ontariossa ja Quebecissa ilmenee pyrkimyksenä rayön-tääv lupakiigoja losastoille, jotka muodostetaan Canadian Labor Partyn nimellä Torontossa /esim. Independent Labor Party jätti' nimensä muodostui yllämainitulla pohjalla saattaen aikaan sekaannusta, sillä työläiset johtetaan-käsittämään, etta ainoastaan tuon osaston korttia kantavana voi edustaa C. L. P. ja tästä seuraa, että rikkoutuu puolueen federatsioni perusta, 'jolle joukko-puolueen kasvaminen on mahdollinen; ^Myöskin yrittää reformistiset ainekset täten mobiliseerata' ryhmä-pyrkimyykaiinsä sitä propagandaa mitä 'puolueemme tekee todellisen työläbten yhteisen rintaman—koneis ton—joukkopuoQueen {kehittämiseksi. Näiden seikkain takia päätettiin velvoittaa puolueen, yksikköjä valvomaan, että Ontarion maakuntal-osas-tbn sääntöihin saadaan selvä määritelmä" puhtaasti! puhtaan federat^ sioniperustan säilyttämiseen nähdeU; samoin kuin 'muissakin maakunnissa on valvottava ettei mitkään ryhmä-pyrkimykset saa sijaa. Pöytäcirjan tarkastajiksi valil^iin Rajala j a Gröndahl, i • vakuudeksi, , . > • A. T. HILL, sihteeri. Olemme tarkastanee^t edelläolevan pöytäkirjan ja hyväksymme sen sellaisenaan. ^ - (Pöytäkirjan tarkastajat) • Aino Gröndahl John Rajala i M,, etta naiset ottaiam täms. . fuoon j a n h r a i s i v a t t o a S ^ - iaudessa naisjaostonloLni^^ tädeiltä l o p p n i s i l ^ ^ ^ eu ret •— Ida. ^ '«iöa^^ Toronton nutisiii ^<Womme talolla esitettiin t i 15 p. harvinaisen hyxä. tvm.- telmä clt^evaltaista S c e S ^ ^ - mänlaatuisen kappaleen lon tvnt5 i'o „v . **^7y pak innpä tä _ —jtii. {- näyttämöllä, oh föhtavä monta u u t i s t u / j a^ tyota .näyttämöllä, niin että J?" edes jotenkin tuon kappS^^^^J tö tulkitua. .Kappaleen 25^'^ somaan dikin saapunut mj^i joul.1.0 lähiympäristöä myöt^r^ laxsuudessa myytiin 257 tikettii, i ^ ka määrä meikäläisissä oloissa ot hyvä saavutus. Täten yleisö kor-vasr esittäjUIe heidän ubranksenst mitä he olivat esityksen eteen Wu neet Mitä ti^lee esitykseen. W VO, sanoa että siinäkin onnistuttua oyvin, josta luonnollisesti - lankeaa ensinuiseksi kiitos Virran JnssiHe.' Huomautan niille, jotka tahall,-. sesti olitte poissa tuosta tilaisuud». ta, että teitte itsellenne siinä SOB-ren vahingon jos nimittäin oUen^ kaan, olette työväennäytelmien esit-tämisen kannalla, Sunnuntai-illak»! t k. 16 p, ojj lauluseura järjestänyt konsertin. Näitten musrkaaiisten ryhmien lau. luseuran, soittokunnan ja orkeste-rin toimesta oli paljon hyvää ohjelmaa. Tilaisuuteen oli myyty tiketit etukäteen, ollen niistä tuloja $82.00 siis melkoinen summa. Nämätkin molemmat tilaisuudiet ovat omiaan todistamaan, että toimintamme takana.:. ovat paikkakunnan työläiset suurpiirteisesti. Vastassamme on kylläkin 7isa sakki, joka päätehtäväkseen on ottanut osastotoimintamme järsimisea kaiOcin keinoin, vaan yrityiseasi kuitenkin tuottaa heille päinvastaisia tuloksia. Viimeaikoina on dn-dustrialistin » kirjeenvaihtaijat koet» taneet nirskuttaa yhtä ja toista joihin en tässä aijo enempää kajota, kehoitan vaan tarkastamaan oma leiriä, niin eiköhän sieltäkin löydy sanonnan sijaa, ainesta monenlaista. Yleensä me ihmiset emme ole vielä niin hyviä kuin pitäisi, syy mistä se. johtuu on kait ymmärettävissä miksi siis koittaisimm» lyödä mynt-tlä sillä, että me muka tässä olisimme jotain malli-ihmisiä — ovatko sitä nuo heikäläiset ckirjeenvailita* jat;—? Esa. • Eti.pajkkakaniia Hei aai«et! Naisjaoston kokous;,on tämän kuun 27 päivä'ja olisi toivot^^ tavaa, että naiset ottaisivat täiiiäil huomioon. Tähänastiset kehoitukset ovat menneet 'kuuroille' korviUef vain ne yhdet ja samat ovat täyt-äneet velvollisuutensa^- Icäymällä kokouksissa^ ja ovat täyttäneet tehtävänsä kykyjensä mukaan, muttai suurempi -osa on poissa. Minun mie-estäni se: on häpeä meille n%isil-e, ettemme seuraa aikaamme ja mikä on siihen syynä. Jos katselet drjotoksia naisgaostojen toiminnasta, niin yleensä, valitetaan,-että naiset ovat velttjoja ja suunnitel-aan mitä' olia tehtävä, että. naiset paremmin innostuisivat, ja ottaisivat osaa yhteisen asiamme ^ e s - auttamiseen.: Siihen; ei minun ymmärrykseni mukaan tarvitsisi tehdä mitään erityistä, sillä kasvatuistyöta on jo niin kauan tehty, että nykypäivinä tulisi naisten oUa- jo niin paljon lvillä työväenliikkeestä ja myös i siitä, ettei tätä käpitali^sta i ärjestelmää voida • hävittää, eikä uutta rakentaa, jos ei naiset ole mukana. N»istea "täytyy olla perus^ teellisesti selvillä hiistä v tehtävistä; a vaatimuksista; mitä kommunistinen työväenliike meiltä kaikilta vaatii. Ja jos kerran olemme selvillä' tehtävistämme, niin silloin kasvaa meille innostusta viemään asiaamme eteenpäin j a jos 'me tah^ domme niitä kärsimyksiä, huojentaa jar ne vääryydet poistaa, joita, koko maailman köyhälistö • Icärsai, niin meidän naisten on- tarmolla alettava yhteistyöhön, ettei joka käänteessä meitä "siitä moitittaisi/ Luulisin sen^ olevan tehokasta agitatsio- Tiia, jos jokainen itsetietoinen liues kehottaisi vaimonsa • käjrmään nais-na, 177 V . 1922. Tanjasta* saapui T^OI hän esittää l^lykuvia. ^ „ jaoston kokouksissa, sillä koska mie-tov. BennettiDe Vancouverista orga,! het kerran estävät heitä, niin voisi^ mseeransmatka, jonka yhteydessä vat he joskus tehdä päinvastoinkin. Nyt lopetan kirjeeni siinä toivos- B R U O E MINES, ONT. ;| Kokousasioita;'Osastomme työkokouksessa toinen päivä raäalukuuta uutena jäsenenä yhtyi ja hyväksyttiin Arvid Söderena, ennen oflnt ^OBUm jäsen, muuttokortilla Sooa. osastosta Vikki Saari ja myös hänen vaimonsa, kumpikin hyväksyttnn. Frank Grönberg ehdotti että kaik- ; ^ i toverit, jijtka, ennen ovat olleet ;^ osastomme jäseninä, yhtyisivät ua- : destaäri Osaston velka piiritoimi- ;,; kunnallev?7.00 päätettiin mabaa. (Päätettiin 'maksa velka toimeenp*-j' nevaUe komitealle ^12.00. Toimeen- ;; panevalta-komitealta oli tullut vel-komakirje/ koskien: konventioniverpa ja Workerin avustusosuuttamme, ; yhteensä !|20.00, päätettiin maksaa. Valittiin tutkijakomitea, johon tuli-vat toverit Vikki Saari, Jack Tam- Vi niinen j a Elo Tuomi. Edellämainit- ,| tu(ien toverien puoleen sopii tunte-niättomien paikkakunnalla pysähty- $ vien kääntyä tekemään itsestääa. selkoa' väärinkäsitysten ehkäisemi- |: seksi; Valittiin varapuheenjohtajat- | si "Lauri Kauhala ja Frank Grön- | bergin' tilalle lehtiasiamieheksi »a^ ; | Iittiin Kirsti Kauhala. Edustajabi | alueen edustajakokoukseen valitnm Lauri Kauhala. Päätettiin tänä ta- ;| levana kesänä, rakentaa haali, joi» | on meille aivan välttämätön. Tyo | päätettiin tehdä jäsenien kesken va- .-l paasti: Myöskin kukin farmari «» luvannut rakennustarpeita lahjal- ^ si, joica todistaa intoa ja hy^» ! yhteisymmärrystä, mutta jäseniä-kumme on täHä kertaa kovin pjer» ;. ja haalihomina ja muut toimet kaf meiUe muutamille ylen ^askaJka^ : joten kehoitan 'kaikkia paiklakmi- ; namsuomalaisia yhtymään jäseneka , ja kantamaan kortensa yhteiseen kekoon, ottaen esimerkkiä jnnnm^ haisista ja mehiläisistä, JoUemoe ^ muuten yhteistä hyväämme Valittiin myös nusyhaalitainnknB- , t i täysillä valtuuksKla, johon vat 'Frank Grönbe^^VIkki Saai^ Mrs. Saari, • Mrs. : latson ja ,J»« Harju. Uusi haafitoi ni^**. ; tui ensikerran :täm in: päivänä, jossa,ko kouteesa to«n^ kunta valitsi toveri 'M»»^*""'! " f kein Tahjaksi tsrj^^i^n tonttun»»' Kurssi Smk. D Lähety 40c lähetyksiä; 50c. lähetykf J59.99 asti, 1 J60.00—$99.99 kilta 1100.00 1 remmiltä lähel sanomalähetyks $3.50. Torontossa tyksiä vastaan 957 Broadview LaiVapiletteji ' Tiedostakaa Vai Box 69. joka sijaitsee- mei kustassa, Brucen koko on: pituus ; veys 62 jalkaa, dollaria. Siinä, to i i osastolle suurei Otuton myyjä»» farmilla tämän k rakennusrahaston josta oli tuloja f4i nen summa verratt otolla, josta kiitos sä naisille, jotka < monenmoisia kasit mitkä iaas vuoros miehiä, jotka niitä josta heillekin kiii mitä hilpein ja rati pistettiin.., jalalla. . Öliten ihanaa onka pnsuhtainen • seuya virkistää', näin 'kev kin kun talven • E pian ohi, joten joi koon, kuten' yksiv; ' naiset. . Huomautns t u i Muistakaa liyt täyl tn tehtävä mitä ri kemmin, ettei miss syyttömät tule ep| Uinulle on ilmotet kunnalle on tuliyl miehiä hiljan vanha ta etenkin yhtä ; j . ja tiedän minäkin ^ noin puhuttelin^ piti kyllä vkulje oilceijli viime kesänä - ttU< /maasta. SanOt)i;'Si jieehsä olemattomi ILiekö sitten yhtynjl oppinut tuomitsema! länkumöusliikettä ja ! häpäisemääh jp pa Neuvpsto-Venäjää. E nykyisestä haHitusm että Se työläinen säi tää, joka Venäjältä.; I, , massa liän tuomitsi ^ puolueen toiminnan' mattomana. Saman.t - lännin työväenpuolue tari. Minä olen ollut kymmentä vuotta Vii liikkeessä, enkä,o;ifi7 oppinut tuollaiseksi : I' osaisi» vuosisatoja' • .^läiBkansäa, joka'^<^V f tanut ja v^nsä^i;ii] vapauden luhasteni^i /yi^ Ei minun'^'^] fflieltä olevien; I t i ^ I \ »ajoissa suinkaairil^j ' män tuollaisille ||äi^ asti kun opitte par. poja. ^ ..r... , - ' r i On my3, pEitettr Jltamat tämän, Vjnaal Tielan farmilla tavaa on, että ohjd "»an monipuolisia: j'i Proletaarisin terveh ST. CATHARINI On kohu »nosi Vie: Vapauden r^Mst täältä mitään, vaikka touhuttu, kuten läuuäl ; Paolesta on kyllä ^ya] kiiiottaja, mutta-k^^^^ : ^ perineen viime'" v ^ ^f^iottajan te^ ; ''^^attömiä artikke ^ oile haitaksi jos ei ^ herättää liinuvia. - Ti««ä |ca,q,angis^ ei ole kaikeir k Pnolisen tusi^aa^^^p^ jo pitemtnäiiy on ilmaarituimt ^ Jtesän aik^aiivvaaii tulleet b v a i ; ^ ^i oJe pitkän ^ ö t «elä pääSeet ti *W
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 25, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-03-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240325 |
Description
Title | 1924-03-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Itistafna, maaBskmm 25 p. — Tnes. March 25 f"
X A P A U S
- -fitnadan «nomalafsen tySviestSn ääneokanattaja, Omes-
Sndbmrua, Ont, joka tiistai, törstaf ja laaastai.
ONNI SAAEI S. G. NEIL
Vastaara Toimltuaapolaincn
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only organ of Finnish Worken in Canada, Pob.
Bsbed in Sadbory. Ont, every Tnesday. Thorsday and
gstnrday.
AdrertisinK rates 40e per eoL ineh. Minimam char^e
for sinji^le insertion 76c. Diseoont on standinjs adirertise-ment.
The Vapans is the best advertisini; mediam among
the Finnish People in Canada.
Mitä ymmärretään f^miaisella?^ v |i
Eräät lukijamme ovat kaottaneet' meitä antamaan
määritelmän siitä, mtta taxkoUAaan «punaisella» tyo-
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lome St, Puhelin 1038. Postioiote; Box C9. Sudbory
Ont *
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
•1.60 ia ykri kk. 75c , ; •
Tbdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 16.50, pooh vk.
•8.00 ja kolme kk.11.76.
Tilauksia, joita el seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitai asiamiesten joilla on takaukset
' Tiistain lehteen aijotut flmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lefcteen torstaiqa kello 8. •••
Ilmotu^nta kerran julaistuista ilmotoksista 40c
palstatnumalta. Saurista flmotnksista sekä llmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
«lennus. Euoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai
•elta mulstovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta
•1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
•8.00 kaksi kertaa. Syntymällmotukset $1.00 kerta. Ha-tutaantieto-"
ja osoteilmotukset 60c kerta, $l.eo kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Jos ette milloin tahansa *saa vastausta ensimäilseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkcenhoitKJaP per
«oonalHsella nimellä. -
J. V. KANNASTO. LHkkeenbottaja.
R^jristered at the JPost pffice Department, OttavTa;
as Beco'n porsliinin,^^p^
:>jen kuluttua kysyä ohjausta muilta samoissa amnia-teissa:
ja taidoissa ja joutua ottamaan niitä käytäntöön
laajassa kansallisessa mittakaavassa vasta. sen jälkeen
kun- toiset niaat ovat ne jo melkein- huippuunsa kehittäneet.
Yhtenä suurena syynä Kiinan taloudelliseen takapa*
, juisuuteen on ollut sen asukkaiden milVei täydellinen
teknillisten tietojen puute. Varakas kiinalainenkin on
aivan viime ^ikoihin asti j a eräissä piireissä vielä nyt-kinv
puhuu menneiden arkojen viisaitten ohjeita ja oppeja
seuraten. Sen ajan filosoofit eivät luonnollisestikaan
tietäneet vielä mitään nykyaikaisen'tieteen menettelytavoista,
ongelmista ja mahdolliisuuksista. Sen
•v\ vuoksi eivät he myöskään ole voinee^ uhrata sanaakaan
viisaudestaan rautateiden tai koneiden hyväksi. Monin
paikoin Kiinassa vieläkin ihmiset vastustaivat rautateitä,
koska he pelkäävät veturin aiheuttaman melun j a muun
rautatieliikenteeseen kuuluvan menon häiritsefvän ja säikyttävän
esi-isien henget muille markkinoille.
. MuttaN uudenaikainen kapitalismi^,valtaa alaa K i i nassa
nopein ottein J a kiirehtii se astumaan ei ainoastaan
toisten kapitalistimaiden rinnalle, vaan vieläpä nii-
; den edelle. Alkava teollisuuselämä on osottautunut
nopeasti mullistavaksi voimaksi koko ikivatdian, kuh-nustelevan
Kiinan elämässä.
Venäjän neuvostohallituksen ja Kiinan väliset suhteet
osottavat, että Kiina kapitalistisessa kasvussaan on
muoH^tumassa monihyväiseksi pulmaksi kansainväli-,
sen köyhälistön taistelujen tielle. j
väenliikkeessä. Kuten kaikki muutkin yleisjä liikkeitä
koskevat nimitykset, niin tämänkin sanan määrittely
riippuu »iita, kuulutteko te kapitalistiluoldcaan, vaiko
työläisiin. Kapitalistit, heidän sanomalehtensä ja muut
työläisten pimitysvalineet käyttävät öanaa «punainen»
pilkallisessa tarkotuksessa niiden työläisten siditeen,
jotka taistelevat kapitalismia vastaan. He käyttävät
tätä sanaa epäluottamuksen kylvämiseksi niiden työläisten
keskuudessa, jotka toimivat työväenjouk^*en
jänestämiseksi, kapitalismin kukistamiseksi ja' työläisten
tasavallan perustamiseksi sen tilalle.- Mutta "yleensä
työläiset kutsuvat itseään punaisiksi osottaakseen,
että he vastustavat kapit^ti ismiä ja tohnivat sen kukistamiseksi.
V
• • • ^ . . • ( •.
Kansainvälisen sosialistiliikkeen alkuaikoina työläiset
hyväksyivät punaisen värin tunnusmerkikseen, siten
erotta^cseen itsensä eri maiden kapitalistien omaksumista
kansallisväreistä eri maissa, joiden tunnusmerkkinä
oli joko valkoinen, musta,''sininen taikka^keltai-nen
lippu.
Kaikki kapitalistien riistoa vastaaiv taistelevat liikkeet
ovat omaksuneet tunnusmerkikseen punaisen värin.
Ei ole ollenkaan^attuma, että työläiset Venäjällä omaksuivat
punaisen lipun ja kutsuvat armeijaansa punaiseksi
armeijaksi, kun sitävastoin neuvostotasaaraltaa*vastaan
taistelleita armeijoita on kutsuttu «valkoisiksi» ja
cväieriäisiksi» armeijoiksi. «Punamen» on merkkinä
työijäisten kansaiijvälisestä tabtelusta kapitalistisia rii£p
t a j ^ n vastaan.
Kaildci liikkeet, joita vaan työnantajat vihaav^, leimataan
Jheidän taholtaan «punaisiksi». Nova Scotias^a
•ovat .politikoitsijat ja työnantajain juoksupojat kehittäneet
punaltppukauhun lietsomisesta erikoisen : taiteen.
Joka. kerta kun työläiset, vaativat itselleen hiukan.-pa-'
rempia elinehttfja, niin kapitalistiset politikoitsijat ja
porvarilehdistö nostaa hälään «punaisesta» tarkotuk-sella
pelottaa arempiluontoisia työläisiä riveissämme..
Mutta täälläkin alkaa tällainen hälyytys jo käydä tehottomaksi^'
Viime Vappuna Glace Bayssä työläi^
FnaiiNn neitsyt
' ' I«onise* Michd •— Punainen Neitsyt
— lukeutui aiiben EankiariUiseen
Kommuunin sukupdveen, joka sijoitti
vaHankumouksen kaiken 'yksilöllisen
ajattelun yläpuolelle. Vallankumouksellisena
koin nykyään
vain: työläiset Venäjällä, omaksui
hän' vallankumouksellisen taistelun
kaikissa olosuhteissa ja otti itse, sotilaaksi
puettuna, osaa kaikkiin liikkeisiin
Versaillesin valkoista armeijaa
vastaan. Kärsiftyäan pitkäaikaisen
,karkoitu8tuomionsa Uudessa K a -
ledoniassa alkoi hän heti paikalla
yksinään tairtdun «parlmenttaaris-ta>
hallitusta vastaan, pitäen tätä
taistelua apostolisena tekonaan. Hän
harjoitti propagandaa kynällä, puheilla
ja toiminnalla ja vuonna 1883
joliti hän Pariisissa työttömäin nou-saa,
minkä johdosta hänet tuomittiin
moniksi vuosiksi kuritushuoneeseen.
Mutta mitkään vastoinkäymiset
eivät lannistaneet häntä,
yhä uudelleen iski hän tilaisuuden
saatuaan luokksvihollisiaan mutta
ei koskaan veljiään, ei koskaan kär-simystoveriaan,'
kuten niin monet
aikamme ctodel^Ilset vallankumoukset
liset» palvellessaan kapitaalia Venä»
jän vallankumouksen pySvelöimises-sä.
Hän ei myöskään kolaan kieltänyt
maailmankatsomustaan, SeiS'
tcssään veren päihdyttämäin tuomariansa
edessä Kommuunin kukistumisen
jälkeen lausui hän, kuten tunnettua:
«En tahdo pu'älustaa itseäni.
En tahdo, että minua puolustetaan^
/Kannatan kaikkineni yhteiskunnallista
vallankumousta j a selitän
vastaavani kaikesta toiminnastani;
omaksun , tekoni sellaisenaan..«
Koska näyttää sfltä,, että sydämellä,
joka sykkii vapauden puolesta, ei
ole oikeutta muuhun kuin kiväärin-kuulaan,^
niin vaadin osaani. Tappakaa
siis minut, ellette de raul^-
kantoivatensintäisen kerran'punaisl£^ lippua vappukui .
kueessaan Jamadcunnan hallitus otti asiakseen Imettää ^?^'* , Kommuunin sankarittaren
, . . . » .... , .... . uljuus tehosi jopa-^Kommuunin pyo-ratsupoluseja
ryöstämään työläisiltä heidän punaisen ^^i^n^in. Hän ei joutunut jaka-
Uppuijstj., -Työnantajat: ovat kuolemankauhuissaan pu-nasesta
lipusta^ sillä se on työväenluokan kansainvälisen'solitaarisuudeh
vertauskuva j a ty9nantajat haluaisivat
mie^Iuummin, että työläiset uskoisivat eri kansallislippukin,
joiden kautta maailman työläiset saataisiin
hajalle toisiaan vaslaari taistelemiksi t y h m i k s i . ' ' ;
••^Punainen lippu: on viiri, jonka johdolla työläipet
marssivat kapitalistisen riiston^ kuijjuuden j a " alennuksen
tilasta vapauteensa. Ne, jotka, kutsuvat itseään punaisiksi,
ovat taistelijoita kansainvälisen työväenliikkeen
ilveissä. — Maritime Lohor Herald.
I^ä^telu yahingonkoiT^
Useiden Canadan johtavien työväenjärjestöjen' edustajista
muodostunut, lähetystö on ollut neuvotteluissa
Ontarion päämiusteri Fergusonin ja muiden johtavien
hallitusviranomaisteh ,kanssa tässä maakunnasäa voi-niassa
olevan työläisten vahingonkorvauslain johdosta.
T3(9läiset vaativat useita korjauksia ei ainoakaan it3e
laissa^'vaan myöskin vahingpnkorvausten jjtötavassa.
Työläisten painotus asetuksen suhteen on sitäkin/ tärkeämpi
kun viime ;aikoina on hallituspiireistä ; esitetty
vaatimuksia vahingonkorvauslain muuttamlsesti^rsellai^
8eksii,«ttä korvausten saanti kävisi työläisille .entista
mutkallisemmaksi. Niinpä on vaadittu erikoisen^ ^val-vöiftakomitean
muodostamista, joka saattaisi» korpuksen
hakeimisen j a saannin entistään pitkaveteis.emmäksi
a monimutkaisemmaksi. TyÖvaenunioiden edustaja
vaativat, että yaäiirigonkorvausaselus on ei; ainoastaan
säilytettävä yksinkertaisempana, vaan vieläpä saatava
se helponunin työläisten ulottuville. ' ^ '
Vaildca nykyinen vahingonkorvausasetus takaakin
»erin laihoja |coryauksia työläisille, on siijTä kiiitehkin
upaava alku niiden epäkohtain ja kärsimystfen lieventämiseksi,
Joista työväestö pyrkii pääsemään osalHs^fcs
p nykyisen järjestelmän aikana niin pitkälle: kqih mah
dollista.
maan tuhansien ammuttuijen 'toveriensa
kohtaloa vaan Ifaikoitettiin
hänet
ILouise Michelin elämä on suuressa
määrin haltioittanut jälkipolvien
kitjailijoita ja runoilijoita. Yksistään
Ranskassa on olemassa kokonainen
kirjdlisuus hänestä, runoteoksia,
romaaneja, näytdmäkappa-leita;
.Mutta hänestä on kirjoitettu
kaikissa - maissa; v: Wmalai6issakin
iyoväenjulkaisuissa on häntä mones^
ti kuvattu. Koko maailman- taisteleva
koyhälirto: tuntee hänet j a pitää
häntä yhtenä kaikkien loistavim-
Vaiheeninen hälyytys
Uutiset kertova^ että. englantilaisten ja amerika-aisten
omaisuus ja henki ovat joutuneet suureen vaaraan
Hondurassä, jonka johdosta Yhdysvaltain halli
tus on lähettänyt sotalaivojaan ja sotilaitaan pitämään
siellä «järjestystä». Kuten tavallista, ei asiaa koskei
vissa amerilcalaisten j a englantilaisten uutistoimistojen
evittämissä tiedonannoissa mainita mitääii milKi a?ial-a
englantilaiset ja amerikalaiset ja heidän omaisuutensa
mainitussa siirtomaassa övaU Silloin kun itee
Hondurai» hallitukselle uskolliset sotilaat sydämis^yvä
kotikonnuillaan puuhaileviin tungettelijoihin siuaaniää.
rässä, että ryhtyvät näyttämään heille huulia suoralta
kädeltä, täytyy asiassa olla ainakin kaksi^ puolta. Ja
amerikalaisten j a englantilaisten imperialistien *Ögentti-en
j a omaisuuksien hätyyttelyissä on yleensä käynyt i l mi,
että eivät rauhallista elämää harrastavat siirtomaiden
alkuashkkaal ole niihin turhaan suuttuneet ^
— Omaisuuden yksinvalta lähestyy perikatoansa.
Voitonhimon tilalle on aseteltava ihmissuvun täydelTi-syyden
pyrkimys. Inhimillisyys ei enää kauemmin Baa*
olla omaisuuden orja, vaan omaisuudesta on teliläA^
inhimillisyyden palvelija.
Se on tähän jaloon työhön, jc^on työa'äen1iike teitä
kutsuu.
mistä esikuvistaan. Hänen tekonsa
on saanut haltioituneita Jatkajia.
Hennalankin verikummut ovat todistuksena
täistä.
Mutta vielä qn kärsiväsöä ihmiskunnassa,
joukottain sellaisia palk-'
käorjia jor orjattaria, jotka eivät
ole:' tunteiferet" rinnassaan Punaisi
Neitsyenn taisteluhaltiota. Heidän
viakseen jää, ettei koko työtätekevä
ihmiEAcunta . vidä; ole - vapautunut
kahleista, joiden murskaamiseksi
viime yuodna 1,025 ijirtdaista ja
edeaiisenä- 300.' /Hollannista siirtyi
Canadaan 798, 'verrattuna 118 v.
1922. . . -• ••:
Jugo-Slaviasta tuli'viime vuonna
714 j a V. 1922 vain 137. Bumani-asta
965 v. 1923 ja 440 v. 1922.
Bdgarialaisia saapui 103 ja edellisenä
vuotena 15.
EdeUa eätetyt numerot osottavat,
että suurin osa aiirtdatsista on o
lot brittiläisiä. Hd)realai3ia saapui
Canadaan . viime * vuonna 3,475, e
noin 900 enemmän ktfin v.» 1922r
'Kiinalaisia tuli maahan 811, yhtä
enemmän knin v. 1922. Yhdysvalloista
saapui viime vuonna kaikkiaan
'20,307 siirtolaista, verrattuna vuoteen
1922, jolloin sieltä saapui 23
733. Siirtoiaisuus Yhdystvalloista
on: alennut Jlnomattavasti viimeisen
kymmen«i', vuoäen «• aikana. Yhdys-vallois^
siirtyneiden Can^adaan tuoman
rahan J a muun omaisuuden arvo
on niyöskin alentunutt viimeisten
vuosien ^^'alla.' Viime vuonna arvioitiin
Yhdysvalloista siirtyneiden
raha ja omaisuus $7,000,000, kaksi
vuotta sitten oli tämä arvio yli $12
000,000 ja viisi vuotta sitten $19,
500,000-
• Asukaslukuunsa katsoen Newfouni
landista, tuli viime vuonna Cana
daan enemmän siirtolaisia kuin mis
tään toisesta maasta, nousten sieltä
saapuneiden siirtolaisten luku 5
140, verrattuna 1,382 V. 1922. New-foundlandin
asukasiuku on 250,000
joten sieltä saapui siis noin yksi hen
kilo jokaista 50 asukasta kohti.
Brandoniss»^ pidettävään lännen
maanviljelysalueiden naisten konfe^
Puolueen ja järjestön
asioita
Pöytäkiria
tehty- Canadan Työläispuolueen
Suom. Järj. toimeenpanevn komitean
kokouksesta, maalisk
9 p.
Louise Michel pyhitti elämänsä.
Mistä Canada saa siir-tolaisensa
'
, Tilastot osottavat, rettä Europasta
saapui Canadaan viime vuonna puolta
enemtnän siirtodaisia kuin v. 1922
(Paljon enemmän' siirtolaisia saa-
*pm Englannista kuin mistään toisesta
maa£to, 35,783, verrattuna 17,-
729 vuonna 1922. - Maan asukaslukuun
katsoen Skotlanista tuli 'enemmän
siirtolaisia: kuin Englannista,
sillä Skotlannista saapuneiden siirtolaisten
luku nousi 25A97. Irlannista
saapui kaikkiaan 8,231 siirto-laista,
verrattuna 3,2!l7 edellisenä
vuotena, jota useat pitävät todistuksena
siitä, että Irlannin kysy--
mjrksen «ratkaisu* on herättänyt
Etelä-Jrlannin väestössä, halun siirr
tyä Canadaan. Wales lähetti 9«9
siirtolaista, verrattuna 528 V. 1922.
Suomi j a Italia kilpailivat viime
vuonna -keskenään suuremman siirtolaismäärän
lähettämiseksi. Italia
lähetti 6,0S2 ja Suomi 6,089 siirtolaista.
Suomalaisia siirtyi Canadaan
kymnrenenkertaa enemmän
kuin v. 1922"ja italialaisia kolme-kertaa
enemmän. Ruotsalaisia tuli
3i295, eli noin vViisäkertaa enemmän
kuin edellisenä vuotena.^ Puolasta
saapui 4,157,^ lisäys noin 1,400, jä
VVsnäjältä 2,852, verrattuna vuoteen
1922, jonka aikana Venäjältä saapui
vain 168 siittoilaista.
Sveitsistä saapui 1,527 äirtolais-
,ta, verrattuna 114 edellisenä vuotena.
Norjalaisia tuli viime vuonna
1,670 ja edellisenä vuotena vain
448. Belgiasta saapui 300 v. 1922
ja 1,368 V. 1923. Tsekkoslovakiasta
saapui kaOcKaan 1,934, jotavas-"
toin edellisen vuoden siirtolaisuus
nousi vain 123. Saksa lähetti Canadaan
1,258 siirtol^istäivyerrattu-
Saapuvilla olivat kaikki toimeenpanevan
komitean jäsenet ja sihteeri
Puhetta johti tov. Latva.
Codner'n. toverien tiedottaessa, että
lie vanhoina Green Valleyn osas
ton jäseninä, ovat perustaneet, paikkakunnalleen
^ suomalaisen oäaston
ja pyytäessä puolueen lupakirjaa,
päätettiin lausua heidät tervetulleeksi
ja . velvoitettiin sihteeri jät^
tämään lupakirjan pyjrnnön -puolu
een keskustoimenpanevalle komitea!
le ja. lähettämään tarpeet.
Laettiin Windior'in osasto^ kirje;
joUa pyysivät puhujaa iltamiinsa ja
päätettiin vasl;ata että^kos^ kiertävää
puhujaa el ole: nytj matkalla,
niin ei erikoista-puhdijaa voida kustantaa
iltamaa; \varten.
Hattnea SaUä kirje kaskien hänen
todistuksiensa viipymisfö; - jätettiin
edustajakokoi&selle.
VaacouTerin osaston kirjelmään,
Workerin avustuksen ja Suomesta
todistuksien hommaamiseen nähden,
hyväksyttiin sihteerin vastaus.
War*pite'n ' otaaton kirje, tiedustellee
Vapauden ja Järjestön tili-kertomuksen'
suhteen . jätettiin sihteerin
vastattavaksi.
^ KutUnbusliilclceiden neuvottelukokouksen';
i\pytäkirja l u e t t i i n . E i antanut
aihetta, toimenpiteisiin.
Vapauden johtokannan pöytäkirja
helmikuun > 18 pdtä luettiin ja
hyväksyttiin.!^
Vapauden \ tiliote tammikuulta
tarkistettiin. Ei antanut aihetta
toimenpiteisiin.'
Piirien 3. 4, 6 ja 7 pöytäkirjat
luettiin. E i antaneet aihetta toimenpiteisiin,
. ,
Sihteeri luki laatiiriansa toimeenpanevan:^
komitean' toimintakertomuksen,
.joka muutamHIa lisäyksillä
hyväksyttiin ja päätettiin lähettää
Vapaudessa julkaistavaksi
Sihteeri raportteerasi ' puolueen
keskustoimeenpanevan komitean kokouksista
ja toimenpiteistä seuraavaa:
,. '. •• ) •
Puolueen piirien konventionit on
järjestetty eri piireissä seuraavasti;
Piiri No. 2 maalisk. 17 i>.; Piiri N |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-03-25-02