Canadan uutiset, July 7, 1921

              Mli? mmm
SIVIJ4 IZ tmSTADAN UUHSET, PORT ARTHUR, ONT., CANADA, TorsMnä Heinäli:. 7 p. 1921 NUMERO 27
CANADAN UUTISET
iuomalalnen sanomalehti Gau&dasBa,
ilmestyy jokaisena Torstaina,
! * Kustantaja (
! The Canada News (j^ubil^nlng Co.
1 Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
; Lauvi Maunu, Toimittaja. \
TlLAUSHJNNAlr
Canadaau: $3.00 Ikoko vuodelta^
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
rLMOITUSHINNAT:
50 senttiä pälslat uumalta kerran ju-lalstuna.
,Pltempialkal•sille^Ilmoituksil­le
kohtuqllineu alennus. Halutaantie:
to- ja niufieuinijuttoiluiotukset 75 sent­tiä
kerta.. $2.0a'kolme kertaa. Naima-llmoituksiet
$2,00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. ;A.violiitto ja kihlaus-Ilmoi­tukset
6d<5 palfetaituumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. : Avioeroil-moitukset
$2.00. '
Pöytäkirjat, tiliselvitykset,, keräys-luettelot.
luento-Ilmoitukset ly. m. 30
senttiä tuumalta»
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 sentti^ riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60 sentt. Postissa: tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kalkki liikkeelle äijötut, kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: i ' ^
C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur, Ont., Canada.
•'. • '—•.. ' ':' ;. : •I.';- •-•'•'rl.'"-. - - -.' ..—~—
Canadan Uutiplata lainattaessa «n
ffihde mainittava. -
Osoltemuutokse.sta tulee Ilmoittaa
'maau häiielle raskas taakka Aikii,
mikään unelma, se on oleva täyn­nä
jaloa rakkautta. ,xJÄ^-« Poimintoja täältä ja
muualta.
lehden konttoriin sekä vanlia että uusi
osoite.
t
CANADAN UUTISET
^ , KT" h e Canada New8)
The .Pintttish Nefvvspaper In Canada.
PubHähedevery Tliuraday by;
The Cafnada Nev^s Publishing Co.
P^ickij-Kortei, Manager.
Lauri Maunu, Editor. _ _.
Daily News Bldg., Poij-t Arthur, Ont
C A N A D A N U U T I S ET
!8 welcomed and read in every Finnish
lioöi® In the Dominion.! It is the only
direct advertising medium for those
manufac^urers and merchants .who
vvish to create and build a profitable
and perraanent dema,nd for. their prod-uetfl
and merchandis^ by the large and
evercrowing Pinnish^ population resid-ing
la Canada. Plaoeyour trial ad-
Tertisement and get results.
Advertising rates 50c per inch.
Pollttcal advs. $1.00 per ihch.
Advertisements must reaeh our Of­fice
Wedueaday, -ntjon, to appear ojiTi^^^rt-^p
Thursday's issue. |
Subscrlption price in Canada $3.^0
per year,- United States: and other
countries $3.75 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee., 1,, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E C A N A D AN
U U T I S E T .
The.help preserveWe Ideala and
sacred traditions *of tht«, our adopted
country, -the Pominfon of Canada: To
observe Its Iaw8 and in&plre öthers to
Kansainvälisen komitean mietintö
St. Lawrence-joen kanava­hankkeesta.
i!5t. Lawrenee-joen ja Suurten
Järvien kanavahanketta koske-
\'n s.sa: y 11 te isessä ; ka^Vsa i n vii lisessii
luiotinnössä, jonka. Canadan ja A-.
ineriJ^an ; komi.ssionerit allekii'-
juittivat Detroitissa kesäkuun
lo]>pnpnolella; la'usu'taan, että ko­ko
suunnitelma kanavan rakenta-mist-
sla valtamerilaivoille Onta-rio-
järvestä '^lontrealiin voidaan
tot eiittaa ii likimääriu. 250 miljoo­nalla
dollarilla ja ettii 1,7:)0,000
hevosvoimaa^ voidaan kehittää
ve.si'j)iitonksisl a i kana vaan i'a'ken-nettiuissa
kymmenessä sulu.ssa.
.Mie( innon •allekirjoittivat Vhdys-valtain
puolesta eversli \V. P.
NVooten ja ('anadan puolelta ve-sileitten
pääinsiin'iuri \V. A; Bow-deji.:
...Se i.Jälietettiin • .senjälkeen
kansainväliselle komissionille Ot-j<
i.\v;iaji. ja: \VashJn|,'tOlliin.
•Mietinniissii suunnitcllu vesitie
olisi likimäärin 12t.) ..mailin i)iTni-
THMt alkaen (.)ntario-jiirven pohr
joi.skärjestä 1'reseoliin, Ontario,
ja C)mienl)ur^in, N. V., 'kohdalla
ja jatkuen , M o n t r e a l i i n saakka;
Valtameriln-ivat pääsisivät kana­van
kantta länteen kiisin Chiea-iroon
ja Dnhithin .saakka. :U) ja-
1 a n s \- v\^i srii -k a nixxa a su osi t el 1 a an,
vaikka suunnitelmat-ja' piirnstnk-*
set 2") jalankin .svvyiseslii vesi­tiestä
oUi esitetty.
Xeljää .seuraavaa suunnitelmaa
k a n a \'a n \ •. -rii ken ta m i sek s i on k o -
niissionilli' esitetty:
1. •Sulkujen ja purjeliduspa-rojen
rakentaminen jokeen. 2,
Sulkujen' ja sivukanavien raken-tanijnen.
i V). 'Kahden edellisen ine-iietelmän'
yhdistäminen. 4. Sul-
' ujen . ja^ voiaia-patojcn rakenta-
M ietinnÖKsii • suositellaan
kaikkieni neljän .suunnitelman yh^
di.siainistä jonka kautta-.saataisiin
•keliiretyksi (nemmän vesivoinuia
kuin iMiagaran koski nykyisin ke­hittää
(7()0,0{H) h('vo>;voimaa);
Vesivoimalla maksettaisiin kana.
van ra ken ta m isen menot neljässä
vuodes.sa, vakuutetaan mietiii:
missä.
^'liämainit-tu kustannusar\'io on
erinä istt^n ej-ikalt a isille menclel-
Väittelylle "Kuka aiot ti so­dan?'-
on Saksassa äskettäin an­tanut
uutta vauhtia riippumatto- 'set ovat äänestyksellä päättäneet
pia
liitto on päättänyt olla lähettä­mättä
edustajia ^Moskovassa pi­dettävään!
amnrattiyhdistysten
kommunistiseen kongressiin, rat-kaisu,
joka lopullisesti toteaa
kommunististen ainesten tappion
Sveitsissii: Ranskan raiitatielä.i-nian
sosialistijohtajan Karl Kaut-skyn
julkaisema artikkeli samas­ta
asiasta. Kautsky toimi ulko-
1 n a a t oi m i s to n a s i a k i r j a i n 1 o i m i t-ta
ja n a ra d i k a ai ien oi 1 essa va 1 las-noudattaa
maltillista suuntaa ja
sillä antaneet iiärimäisyyspyrin-nöille
tuntuvan iskun. Saksan
k a i V o s t y ö m i e li e t o v a t k o 1 m a n n e s-sa
liittokongressissa vältflvalla
sa ja kirjoitti entisestä keisarisr enemmistiillä 200 äänellä 7 vas­ta
painavitnman tuomion, mikä
Saksassa. vallankumouksen jäl­keen
on ilmestynyt.
>Sivustakatsojan on vaikea kä-s
i 11 ä ä. m i t e n t ä r k e ä k s i v a st u u n -
alaisuus sodan alottamisesta on
käynyt saksalaisille. Aina, mil­loin
.tästä ky.symyksestä syntyy
sanakiistaa Kntenten kanssa tu-
\ e vat Saksa n konser va t ii v i t esi i n
väitteellään, että, Versaillesin
[i'a ulia n sop i m ,u k*, e n % pä oi k e u t e -
t tl in i")y kä 1 ii • o n se. j ossa sa k sa la i s-t
en .selitetä än tah a 11a an sotaa h a -
1 u 11 n ee n j a. t a 1U on e e n. 11 m a n t ii -
til kohtaa, selittävät he, voisi
Saksann)raa]iselta kannalta kat-
.soen kieltää olevansa sidottu
m u i t a k a a n s o p i mu k s e n asettamia':
vei voit n k'sia täy tt äniään. Tä man-edollisen.
päiiministerin toht. \Val-t
er S im on si n j)ol i t i i k ka a n k uu 1 ui
tärkeänä osana yleisen inielipi-rrm"
n VI) iitt ajm jn en \ Sak sai 1 e e d u 1-
lisemniiöikL' Liikkeeseen- eiviit o-,
ta o.saa ainoastaan koji.servatiivit,
vaan myöskin demokraattisen
suunnan johtajat, kuten esim.
toht. Paul Kohrba'?'k ja rkreivi
M a X M ontgelas. Heidän
muksenaan ei kuitenkaan ole va­pauttaa
Sak.saa vastuunalaisuu­desta
sodan syttymiseen, vaan
svyll isyydestä siihen.
ways l o aiQ I I • . . . . . . i ,
Fn making this country greaier and . ^ ^ ' " ' ' ^ " ' i ' ecluslaon
better than /e found It.
OMAISIA ETSITÄÄN.
Keväällä löydettiin suomalainen
yksinäinen mies nimeltä U J E A X -
DER MATTSON kuolleena asun­nostaan
lähellä Leman-nimistä
paikkaa, AlbertJn Maakunnas.sa.
Canadassa. Vainajan Jälkeenjät-tämän
jäämistön .selvittämis.dvsi
olisi ' tarpeen kijreimmiten saada
tietoommp hänen joko täällä
maassa i ^ l i Suomensa olevista_o-maisistalp.
ff^^
SUOMIN VARA-KOi^Öil- ^"
11 VIRASTO
(The Yjk Consulate of '^M^^:
Port Arthur". Ont., CU5 Q & ; / V '/
respect 'and obey them: To strlve
S;- l y o v o i i n ä - ja
V J';i.lv e 1] iiiisk i hTtl^^ii a /: liy-tvy^^
n a.: joll oin. -m;:ö VM: nmh: SO^; pro-:
;senttia-; jso^
korkea inmjtt;' p ä 1 litukse^^^ ' arvio>
;i o k a yo i i ; 2:i(} lii il joo lia a. 'i d o 11 ar i äV
^ir. hoi li; j/iisi kert a ä pii^hiem pi d i^-
viora,: joiUva;:kaiisainväli.sel^ ko-
.mis^i011 il 1 (y'esitti.;0.:Ooöpe^r :vii-
1 ne vuomaa ja' jorika; innkaan kä-;
iia V a ;t:u lisji ^ m äksaiii a a n; 1,200;- m il-;
j Pb il a a; cicj 11 a r i a.y'' Mn^ operiii
ar\-io;^)peini:stul:'p^
siriiiiniteji|iauh,.jöka y
p o i t i i i i ; yiiilfevan^^^^
^ihiijooiiäa|'dolläria..; • ' :'
^':; Pitrust il ksieii •:; i^nkaan^:?i^
Äaii^iiippra^
ka. bik^:iif5^is1'ta t 8t.':Läwi;jenee-jöeiS
| i a u t k a t ; ^ ? ^^
.4au ttii. ;^^afett äisn ^mi, -^töj
anavat tulisi-yä
t; oi euyaa n ' W0 j ala ti levy isiä"
;I)ohjasta::^[ärihin kaiiäviiu vrakeii-nettavat
.padot ga^^^
si yiit ;i^7;5 OyOOO hey os voi m a ii- s ii l i -
ruiseii ^yesiypiinäii.;
j o en koko y es iv oi m a k s i on arvioi­tu
5 liiifjponaä;hevosvoimaä\> Ve­si
yo iinayksiiÖita>:r
kaikkiaan ^48.
4ry,q()0v h^^^
:ke;skiraäivräin
jalkaav; Öiitariojä^
kaä korkef^mmalla vmerenpinnas-
;ta;":kuinvMx)iife
r : AXietinuQssä
jTitrjehdusasiat :ov^^
tärkeihiniät^ p^^
juurin-hyötrvtulisi .k^
Yhdysvallpilte :jaACaÄada vesi^
:yoimakfehitj^seii: ollessa yairi tois
atiyoisen : Ä n , yaik^
niin suuremmoista liyöfyä tuptta:
TT
Oni|| on Siinä, r t tä t"untee
elävän.sä M korkeimmalla . tavalla,
mihin kykenee. — Ellen Kev.
— Terve vatsa on mitätiin. el­let
ole maltillinen. Hyvin harval­la
radikaalilla on hyvä ruuan.su-latus.
f 1
' — Kun kohtalo tahtoo ti^hdä
i t o i s e s t ä - suurta, antaa se sille
suuren surun. Ja kellä suru on.
•hänen hymynsä on lämpöjsempi
ja katseenpa kirkkaampi. •
— Ei mikään \ ole täydellistä,
jokaisella on omat puutteensa.
Toinen ihminen on toiselle kuor­ma
ja ainoastaan 'rakkaus voi teh-
;,dä tämän kuorman kejveäksi.
Lamennai.s.
—Juhannusviesti, 1^^^^ Yorkin
Uutisten- kustantama juhannus-lehti/
on'ilmestynyt. ^Lehti käsit­t
ä ä 154 sivua lukemista eri ^aloil­ta.
-.-Saatavissa kustantajalta
Brooklynista, N. Y .
taan —^hyljänneet kommunistien
vaatiman liittvmisen •i\ro.s^o'.v'rtn
internationaleeii. Sitänait-si bn
jo aikaisemmin eri tahoilta 'Sak­sasta
: ilmoitettu, että kunnallis­vaalit
u.seilla paikkakunnilla o-vat
..päättyneet sosialistien ja
k o m mu n i s t i en tappio on sekä por­varillisten
voittoon. Yk.sin Braun-seliveigissa,
jossa tähän asti on
ollut äärimmäis-sosialistien luja
linnoitus, : ovat vaalit menneet
noin. Baijerissa puhaltavat oi­keistotuulet
selvästi kaikkialla.
Italian eduskuntavaalit rovat
myös t ietaneet . suurta taj)piota:
vasemmistoryhmille; kamarin
.508 paiicasta ei sosialisteilla ja
kommunisteilla ole enemi)ää kuin
115, ;0n kuvavaa, ettii valituksi
Ja.
asta Suomelle suotuisia lausunto­ja.
'Komissionin. jäsen Elkus lau­sui
^ ew Yjork Timesin haastatte­lijalle
m. m.:
100 sivun pituinen lausunto
j a useita kuukausia kestänyt tut­kimustyö
edustavat huomattavaa
työvoimaa. Ja kaikki tämä pie­nen
meressä sijaitsevan kallioryil­man
takia, joka on enimmäkseen
kiveä: ja vain vähän maata, jolla
asuu 11. 22,000 Jienkeä; joista n.
16,000 A h venanmaan mantereella,
saarista suurimmalla ja ainoalla,-
joka tavallisesti merkitään kar­talle.
Muut saaret ovat niin pie-;
niii. ettei niitä tapaa näkyä kar-toilla.
Kun vielä .lisäksi ottaa
huomioon, ett ä käytännöllisesti
k at soen ra joit tn u .sa a r i ry h m ä n e-linkeino
silakankalastukseen, ei
VO i olla: h ä m m äs t ym ii 11 ä, ett ii. t ii t ii
riitaa on pidetty sen arvoisena;
että seon lykätty kansainliitori:
vi\\ kaista va ksi. Ku i t en k in on Ah.r
venanmaan saarilla suuri sotilaal­linen
merkitys Suomelle ja Htiot-sille.
ja niiden- linnoittaminen
merkitsisi . kansallista vaaraa
kummallekin maalle." ;
Aikojen kulue.ssa tullaan vasta-puolueenkin
'taholla epäilemättä
käsi 11 ä mä ä n, ett ä Ah v ena n m aa n
ky.symy.s toisin ratkaistuna olisi
saattanti ke'hittyä arvaamattoman
a. Sveitsin aniinattuarjestöjeu ilman johtavat sanomalehdet asi- avoiniesti tilnniistaa, etta ködeis- -Nykyinen kurs.simme rahalähe
: t y k s i l l e SUOMEEN. :
Postin Ik^^
^^^^
pantava ^'"^'^.:i>V^:.^^V,...^^^^]mM?^
omaisilla on taysi syy esiintyä i^^jn kaji.kj muukin. neuvostopa-vi^
liure[mmallakin vakavuudellp ratjisiyy ;Änkii^ a l ^ la
^kuin muualla komniunis:mia ja sama^; JiaiHiiumaa
Ivautsky on nyttemmin julais-sut
kirjasen, jo.ssa hän koettaa
1 odistella; että kaikki syy Saksan
sotaan yhtymisestä ja häviöstä
on
h el m. 11 -.n las k iu\i^. ^' yi k P m^ a -
t o i m i st on aka^i^^-i 'o.spr^ t"i vaf,
lausuu KaiMkt;-e" t t 'ä \ViMiem':
l l : l l a ei ollut selvää käsitystä tir.
lanteesta 'ja sen. mahdollisista
se u r a u k si s t tl. Hä n ä r sy tt i Ven ä - •
jiiä.mahdollisimman tehokkaalla
tavalla: .asej,t^^i,es|saan kannatta-m
aan 11 ii va lian .v^jO r).) ia Ue i an t amaa
.uhkavaatimusta'":iiskrt6n, että Vie-n
ii jän so t ala u m a t perää nty i si Vä t
"kes ku .s va 11 a i n j ou k k o j en edessä
miekan iskutta ja eTfä"ETircTpan"
rauha siten olisi voitu särlytfää.
H ä 11 ot a k su i ni ös k i n, e 11 ä 11 a 1 i a
ja myöskin • Rnmania. avustaisi­vat
Itä valtaa^ Englant i pysyisi
puolueettomana ja Ranska voi­taisi
tuhota Venäjiin kykenemät­tä;
a v u s t a m a a n. Sei 1 a is en 1 uul o t-t
elun seura u kset tuli vat näkyviin
kun huomattiin, että Saksa oli
joutunut taistelemaan koko maa­ilmaa
vastaan. AVilhelm olisi eh-kii
vointit Vielä perääntyä,: mutta
sellaista päätöstä ei tehty kylliksi
aikaisin." - • '
; .Tsäinä4taiiai.sia todisteita ker.
t o o J^at| t ^ ^ : ^ a ane e n s^ sei a i 11 e s-sAfef;
AllMi&?toiraisto'n arkisto-
.fa': LBppntulb^Sena )iän'julistaa
^vastimnalhlsiiuden lankeavan ko­kkonaan'enf>
keisarille; eikä Sak­san
k a nsa Ile. j o ka " t u l i pe t etyk -
•si." 'Kaut.skykin näyttää pyrki­vän
sa m aan kuin m u u t k i n 'i^u u rs o -
dan syiden saksalaiset selvittä­j
ä t : 'Saksan taholta ei noudatet­tu
sellaista politiikkaa, jonka no­jalla
se voitai.si saattaa syylli­seksi,
' ' Ivaa rs a i n oa st a a n m u ilta­mien
henkilöiden, joiden johtaja­na
oli-keisari, tilikarohkea ja har­kitsematon
menettely pakoitti
sen sotaan yhtymään ja siten o-saltaan
^"^vastuunalaiseksi • 'maa­ilmanpalon.
laajenemisesta.
on tullut n. s. i'ascitejäkin, se^ on
kostoliigojen;jäseniä, jotka ovat vaikeaksi esteeksi pohjoismaiden
päättiyieet Vastata kommunistien yhteispyriniiöille. .Vieläkin on
yäkivällaiitekoihin samalla mital-, «vytä muistuttaa Suomen merki-tykseHisestä
s asemasta Itä- ja
Lä n si-Kiu-ö pä n ;vii 1 ise n ii: ra ja vai t ii
ppa. ja suuresta : ]ialyeluksesta,
jonka se aikoinaan teki niin Riiöt-sille
kilin .muillekin sivisiyskan-spilie^
v; ^ •
. 'Samalla huomautettakoon siitä
päättäväisyydestä ja varrniiudes-ta,
jolla yhteiskunta -ja virano-inai.
set Norja.ssa äskeisen suurla-a
i k o - *) k o n a i k an a yllä p it ä v ii t e lä m ii ä j a
järjestystä ja estivät lakkoilijäin
j a niiden . kannattajain^ luvatto­mat'
teot. Samalla ankaruiidella
m en et t ele e, k u te n : t u n n e 11 u, A^a 1 ti p
Ranskassa, ja: Yhdysvalloissa
kommunisteja vastaan.
• Tofein on laita meillävsanoo" e-sa
hoidettujen lukumäärä tällä
hetkellii on vain häviävän pie­ni
osa nii.stä, jotka kipeävSti kai­paisivat
'hoitoa.
: Tämä on sitä mer;killepanta-vampi
seikka, kun neuvostohaMi-tus
erikoistehtäväkseen on otta­nut
j u u r i lasten h o i t o k y sy m y ks(; n.
Ron va l^ili na (Sin o v j e l' Tm r ou va)
on laatinut ohjelman lastenkasva­tukseksi
— sitä hän ei kylläkään
sovelluta omaan poikaan.—\-]o9>,
sa hän muunmua.ssa sanoo: " i l e i -
dän ' täy 1 yy tem ma ta, pois la pse t
kodin' t urmel e vasta ^-t^ik u t iis|>ii •
m t ä ja — sanokaa mme se su*o-raan
— 'kansallistutettiiya. Alus­ta
aikain on heidän jouduttäva
k o m m u n is t is te n 1 a s t ntar h o j e n.: ja
koulujen vaikutuksen: alaisikis.
Meidän käy tännölliseksi tehtä-väksemme
jää ottaa lapset äideil­t
ä ä n ."
Hallituspiireissä ollaan aivan
rouva liilinan kannalla ja monei
vanhemmat ovat hädänalaisen a-:
semansa. takiapalvotetut luovu.t-tamaan
lai>sensa lastenkoteihin.
]^ 1 i t en n ä m ii k yk' e n e \^ä t:. k' or va a:
maan todellisen kodiii; iiiikyy hy­vin
edelläolevista ku\-au'ksist.a. .
Alkeis- ja: korkeammat koulut
o vat niin ikään su j'kea.ssa kun nos-sa.
. Useilla i)aikkaknnnilia ovat.
koulut suljettuina ennen kaikkea
'Opet ta ja vointien, puutteen takia..
jotk'a ..osittain o n mobilisoitu, osit-t
a. i n. t e 1 o i t e t t;u. ^T o i s i ss a k o ui u i ss a.
ta a sen on n eu \-osl o v i ra n o ma is 1 eii
sekaantuminen. koulun-, .toimin­taan
saanut sekaannusta aikaan.
Kommunistisen |)Uolueen äskct-tiiin
j)itämiissii-: koulukcuifrvossissa
k u v a i l i Lunatshar.ski synkin v i i^
rein koululaitoksen tilaa. .•
NEUVOSTO-VENÄJÄN KOU-LU-
OLOT.
Bplsheyikien . uiidi.^^^^^^^^
koulun alalla ovat johtaneet ta-ras
heksinkiläinen lehti, huomaut- valli.seen tulo'kseen.sa: Koulu on
sen ^saarnaaiia kohtaan, .nmassa
kun vtin kommnnistfeja enempi
kuin •ipuualia ja ri^ ovat' Ihadul-taan
muita roli'V^amiM'ä'
'•(
, e,
11.
Vii?ne numerossa'kerroiihm^ "ii:);
Ka nsä ^n li i t r/n' n eu vos ton pä ät ö k -
sestä,ropolla' se ilmaisi virallisen
-ivaniailsa kauan aikaa vireellä ol­leesta;
Ahvenanmaan kysymykses-t
ä. ,S a a r e t t u l e V at lopullisesti
kuulumaan Suomelle. Päätöksen
kuultuaan il m a i si R u o tsin e d us t a -
j a Branting vastalauseensa .sen
johdosta, mutta ilmoitti .samalla,
että Ruotsin hallitus pitää päätös­tä
sitovana.
Ruotsin anastuspyrkimysten
voidaan katsoa saaneen alkunsa
kevättalvella 1918, jolloin Ruot­sin
hallitqs; lähetti sota-aluksiaan
Ahvenanmaalle .•'suojellakseen si-käläisö^
i väestön etuja." Saksa­laisen
k apuretkikunnan saavuttua
täytyi ,tuotsalaistÄn poistua ja ky­symys
: ? sai ..uutta .virikettä vasta
myöhemmin samana vuonna, jol­loin
Suomi oli j ä t e t t y oman on-nensa:
npjaan; ja näennäisesti ky-kenemättömäksi
-tärkei mpiäkin
inuilla . -heiikisen elämän aloilla
bolshevikien valtakunnassa.
Yksi uudistus on kuitenkin kou­lu
n k i n ai alla Nfe n vos t o- Ve n ii j ä 11 ä
toteutettu. Bolshevistinen ^||t\da-gogiikka
on'koulpnkin yetahyt
politikoimisen . piiriin. Ei kylUi-k
ii ä n voi tv i el t ä ii,, e 11 e i k a nsa n va -
listuskomjshari Lunatsharski olisi
käyttänyt miljoonia ja yhä uusia
miljoonia uu d i st uksia v a r t e n
koulualalla, mutta mitään tulok­sia
ei hänen kylvönsä ole kanta­nut.
Yleen-siikäiin ei kannata kiinnit­tää
minkäänlaista huomiota nii­hin
. suurenmoisiin numeroihin,
jolla Yenäjän valtion menoja
koulujensa hyväksi .koetetaan e-sittää
asiantuntemattomalle ulko­maiselle
lukijakunnaile.- Njämä
suuret, menot ovat lasketut bol-shevikiruplissa,
joiden ostokyky,
kuten tunnettua on aivan mität­tömän
pieni, niin pieni, ettei kai­k
i l l a näillä .koululaitosta varten;
käytetyillä mii Jonilla saada edes
tarpeeksi polttopuita lämmittä­mistä
ja koulutarpeiden ostoa
varten. !N|iinpä nousevatkin Ve^
näjällä valtion menot .suunnatto-f
'—Ken kauneutta ymmärtää ja
sitä etsii, hän löytää siiä kaikki­alla.
Kenen sielussa sälyelet soi-t
y r . . v a t , hän kuulee niitä kaikkialla—
•hijokainen esine luonnossa on lan-Äskei^
sen hiililakon kustannukset
Englannille.
Lontoo, Eng. — The Treasury
arvioi äskeisen hiililakon aiheut­taneen
valtiolle 75 miljoonan
.punnan ylimääräisen menoerän.
Epäsuoraa tulojen vähennystä ei
voida laskea, mntta,toivo budje­tin,
ylijäämästä on kokonaan ka-iionnut,
i i,.i^yKltSI,liliI
Varsin tavalliseksi on viime ai­koina
tullut :pidättyvainen j a u-seimmissa
tapauksissa jyrkkä
kanta, jolla monien ^Europan mai­den
työväenliike on alkanut, suh­tautua
bolshevismiin. Ylhä use­ammat
ja selvemmät merkit osot-tayat,
että suurien sivistysmai­den
työväki alkaa parantua so­dan
ja sen seurausten synnyttä­mästä
"punaisesta kuumeesta".
vTyÖväestö asettuu kommunismia
j a koiraatta internatsionalea vas­taan
ja äärimmäisissäkään puolu­eissa
on havaittavissa, että järki
yhä enemmän vie voiton kuraöus-miesten
pyrinnöistä.' Sentapaisia
tietoja, on alkanut yhä ,useammiii
saapua en tahoilta. Maittittakoon
etujaan valvomaan. yähit6llen' ^i^iin ruplamääriin. Santarmilai-kehittyi
^ kysymys sille' asteelle,
e t t ä sen kumpaakin puolta tyy­dyttävä
ratkaisu näytti käyvän
yhä vaikeammaksi. Samanaikai­sesti
ryhtyivät .: Ahvenanmaan
mi o t s in m i e 1 i s te n . jo h t o mi eh e t. h ar-jottamaan
yhä kiivaampaa propa­gandaa
Ruotsiin liittymisen puo­lesta
tehden siinä tarkoitukses.sa
tiheään matkoja. Tukholmaan, jo­pa
aina Parisiin saakka.
'Kiistan käydessä yhä kiihkeäm-mäksi
ryhtyi Kan-sainliitto kysy­mystä
ratkaisemaan ja asetti sii­nä
tarkoituksessa n: k.' selö.staja-=
komissionin, johon kuului jäsene­nä
m. ra. araerikalainen tuomari
Elkus. Komissioni tutustui tilan­teeseen
perinpohjin, tehden mat­koja
Suomeen, Ahvenanmaalle ja
Ruotsiin. Niiiden'tuloksena se en­nen
lopullisen pätöksen julkaise­mista
antoi lausuntonsa, jossa,
^uten tunnettua, suositeltiin saa
riston pysyttämistä Suomen yh­teydessä
ja määriteltiin takeita,
joita ISuomen tulee antaa Ahve­nanmaan
väestölle; Kuvaavin
niistä lienee se, että suomenkie­len.
' opettaminen Ahvenanmaan.
k;ouluissa oli lailla kiellettävä.
. 'Selöstajakdmissionin mietinnön
toksen n. k. Tshresvyitshaikan
ylläpitämiseksi kuvaavata kyl­lä—
ovat ne noin kaksi kertaa niin
suuret kuin koko maan koululai­tosta
varten.
Kun bolshevikit väittävät, että
sivistys Nieuvosfo-Venäjällä on
lakannut olemasta vain omistavi­en
luoldden^ etuoikeus, ovat he ai­van
oikassa. Sillä sivistys ja
tiede Neuvo-sto-Venäjallä oVat y-lipäänsä
lakannneet olemasta, ei­vätkä
näinollen tosiaankaan ole
enään kenenkään omaisuutta.
Usein puhuvat bolshevikit ylis-telleni
lasten^kodeistaan. Katsel-laanpa
miten niiden l a i ta on. Tä­män
vuod^h Prawda N:o 108 sa­noo,
että ''hseissa näistä kodeista
lasten ravinto on ala-arvoista,
toisissa lapset ovat niin likaiset,
että syöpäiläiset suorastaan syö­vät
11^ suuhunsa j a toisissa varas­tellaan
uskomattomasti." Vuon­na
1919 tunnustaa -Sinovjeff "Is-vestijan''
N :o 81, e t t ä noin 6,000
lasta turrhaan odottaa pääsyä ko­teihin.
"Kaksi vuotta kestäneen
;bolshe vikiherruuden aikana ei
suinkaan ole ^tapahtunut mitään
paTannusta" tässä kohdin. Ndihpä
LiiiiätshafkiMoskovan, ' *Jsvesti-
Dollarilta.
Myös myomrae paukki-osoituk
sia (shekkXjä) 'piarkoissa^ yllä
mainit, kurssin jälkeen jä. erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve.
t-äyiä [matkhstjajien shekkejä dol^
lareissa, jotka Suomessa lunaste­taan,
siellä voimassa-olevan doUa- -
rin kur.ssin jälkeen. /
Lä h e t yskul u l. ra h ai äl i ety k sille
postin kautta on 15e. summille'
ai 1 e >}^20.U0; si tä suu ve m uii 1 ta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset .osoitetaan
postin k au t ta, j OS säh kösa n oma-lähetystä
ei erikoise.sti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
. ja^^IäliÄt/tUjän- 'osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
H A N C O C K M I C H .
renistethrv. 1874.-
VnvAt }\\ $3,000,000.00.
. Kiivjoittakaa suomeksi; . meillä
on kuusi suonia laista liikkeessäm­me.
1
.. , .soi.sK-aiijninivien- nähtiivvydet. II-Yliopistojen
toiminta on koko- ,,nmMaan han.n kunniak-naan
rempallaan, kuten lamat- .^^.^ päivälliset Kaministirpiia-shar.
ski it.se .sanoo: Vliopisto- ,Mviih.mmin hän käv
.ien ovet eivät vielä koskaan ole c.uu.vok Fallsilla, Kenorassa,
olleet mm selkojen selällään kum ^-^^^^ Luukuutissa, ja Kanuska-nyt.
yliopistojen sai it ei viii :"kos-.'
kaan •ole: olleot.niin tvhjat kuin.: . ...
, ., • . , — Kaksoiskaupungeilla on n vt
nvt. .Miten pienet vaatimukset \ , , • ° •
.... ^ ^ ^ I-Ne\v dorkin tapaan oma Conev
yliopistoon pättsvk'-\*a'rtpn*Yin-vaa-', -^»^-^vn^» -
T . ^ ^ , : .. .. , , I kslandin kyIpvrannikko. Se si-,,
dittu. selviltä silta, e t t a ^ kuten
smgissa.
•'IsveslijanV' N,-:o' 75;olevasta sta­tistiikasta
näkyy, ^loskovan yli­opistossa
"opiskeli" 5,000 yliop-'
pilasta, joista puolet oli lukutai-'
dottomia.
, jait.see saarella numero 2, vain pa-fi
n m a iii n .piiiissä .Fort AVilliamis-ta
ja joiilaa- sinne:: erinomaisen
hy vii a u t ot ie. Rannassa on ihan -
I teellinen Ijiekkapohja, jossa pie-kolitelee
kuuluisia
tiexlemiehiäiin. jotka :-toinen:. toi­sensa
jälkeen kuole vat ta i ovat jo
kuolleet nälkään, on kuva.--'täy­dellinen.
— U. A .
. . . . , lUokai.sMkin voix-nt uida ilinan
'ivun viela muistelee, miten Neu-;^ . . . . . . . .
, 1 w 1 ) 1 • • I lueuintakaan vaaraa. Vesi on
vosto-Venaja kohtelee kuuluisia , . , . . i ., .. .
.hyvin. laminmtli.: iiiika Superior-j
:jär\-(^l.lä yleeiisii'-bn^l^^^^
— Pääministeri E. C. Drury
saapuu kaupunkiinnne laivalla
ensi maanantaina t. k. 11 p:nä.
1 " Hlectricity Snpply \ V o r k s ' i l l e"
nsoite,ttu kii]je Saksasta eräältä;
berliiuläi.'--eltii .sähköliikkeellä si­s
ä l t ä e n täydelliset iiintaluttelot
y. m. kauitpaehdot. l i ä l i e t t ä j ä i l - :
moirtaa, että "'tavarat ovat ensi-^
Ministeri käy tarkastamassa: van-jliiokkaisia ja brittiläisten tuottei-k
i h r m ia ja Ka k' a be k' a h'a Iisi n pu-tousta
j a katselee sen j ä l k e e n k a k -
clen veroisia'' ja toivoo liikeyhte-yden
uudelleen aloittamista.
lähettäessänne ottalöia huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa kina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
':'•'•':'••'.•:'^':•''••..'.•":' J ' : \ • •.'')• •::,-:•• •
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
K:aikki lähetykset osöitetglätf i)0stin kautta, jos säh-kösanomalähet^
rstä 'fiföriko^ vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. ' Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seurativalta sa­dalta
25c. ' '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
PORT ARTHUR, e
ONT., CANADA.
;,1
/tl
-Jk