Vapaus, April 3, 1930

              Torstaina, Huhtik. J p:nä --^ Tfaur., Äpril 3
S U O M E E N
lu, DoUarista
.V S20.00, 6u
2^tyW.ta ovat 1.
^ Mtetaan. i^urs-
Setykstt osotteella:
ITAPAUS,
I SUDBURY. Ont
^ pileiliasioiia
jle ottava» racavälity^
YAPAVS
0HVR BRANCh
16 Bay Street,
Arthur. OntanV
MONTREAL BRANU
St Antoine St.,
[ontreal, ^ue.
ixoA lake, Ont.
OBN VVORl
I Porcnpine, OE
ventsionissa. Päätettim avustaa
neulomatyöläisten lalckoavustus-atanma-
-Valittiin 2 lehtiraportte-ria
vVÄpaudelle ja samalla lausut­tiin
toivomuksena että naisliiton
roverit voivat avustaa lehteä viel£
lisäkirjoituksillä. Kaksi henkilöä
Uh HAAPANEN,
ippa, Timmins, Ont.
rMfi mTA.
sv- Ave., Toronto, OOT
iVID HELIN.
Bnnilla Keski-npt«noi»«'
Imailla siitä ilmoituksia
een Streetin nurkkiin
lään ja palloruumiin
sinne palkattomia tai
lisissä paikoissa olevia
jä ja työttömiä työläi-faisl-
tflisiko tuollainen
Jjyp tai pahaa. Kun
ri ei. tule Muhamedin
iiiamecllri on mentävä
;&.''onv kun kerran jou-meidän
luo, niin mel-ratävä'
joukkojen ' luo,
ra Itsestämme se luulo,
•n haalitoiminta ja sen
lievät; suomalaiset ovat
rpäslaifien työväestö ja
)^iWnöt,-sillä kumpaa-
|fe''kulb\ nimeksi. ;
%im. oma lehti, mutta
jcp;6n män suurin t ai
mpmalaiskeskuksia, sen
^enimmäkseen vain ker-fcKsa
pärintuuman mit-i,
jossa julistetaan että
la on taasen mainio
isäänimsy 50 senttiä.
Jokelan saunalta" jfe.
joku muukin tarttuisi
kirjoittaisi lehteen näis-inituista
selkoista, niin
iä toteutettua sitäkin
että meidän lehtemme
1 lehtL — HihL
RONTON OSASTON
KOKOUS
mantaina 7 p. t.k. a l -
8 illalla, jossa lopuUi-taltane
päättämään se
ittu uuden haalin tont-a
päättäminen viime
kokouksessa siirrettiin
eenpäin. Toivottavasti
snet saapuvat tähän ko­ta
runsaslukuisena kiiin
ikseenkin, että saadaan
sia lopulliseen päätök-v
a l i t t i i n ottamaan tilauksia nais­ten
lehdelle, iQS se saadaan ilmes­tymään.
Naisliiton rahastamiseksi
päätettiin pitää bäsketti-ikama, jo­ta
järjestämään v a l i t t i i n 7-henld-nen
komitea. Oltiin yksimielisii'
iitä että tanssia hivutetaan haita­rin
soitolla siinä' tilaisuudessa,
iiellä tavataan.
Osnnckaupan yleinen kokous pi-:
ietään, jäsen tien sekä kuluttajien;
keskiviikkona huhtik. 9 p. Icelio "i
illalla. Koetetaan jokainen pitär
jiielessämme ja nykästään tove­r
i a k i n , että s i l l o in haulille. Sielli'
yypätään myöskin Punasen täh­den
kahvit piparkakkujen keralla.
S. J . kokouksessa raaalisk. 30 p
hyväksyttiin 2 uutta jäsentä. Osan­otto
kokoukseen oli runsas. Se or
uuri kiitettävää että jäsenistö
muistaa seurata kokouksia. Luet
tiin S. J . toimeenpanevalta komi
calta tullut tiedotuskirjelmä. Lu
i t i i n iltakoulukomitean raportti
hyväksyttiin ja komitealle myön
nettiin vapaus toimestaan, koska
iltakoulu tällä kertaa päätettiin lo
pettaa. Lehtiasiamies i l m o i t t i , et
tä hänen raporttinsa seuraa ens
iuulla. Päätettiin erottaa S. J
jäsenyydestä A. Kyröjärvi, koskf
ilmer.i, että hän on käyttänyt met
sätyöläisten iltamatulot $45.00 j
jäsenveroja seitsemän dollari
edestä ja'myöskin S. J . varoja
Vaikkakin jotkut yksilöt ovat täy
aneet nämä v a i l l i n g i t sillä kertaa
niin tällaiset teot, olipa ne keltä
ahansa, ovat mitä raukkamaisin
1 menettelyä. Kokous päätti l au
sua huomautuksena, että toisill
paikkakunnilla työväenjärjestöt ot
i a huomioon, etteivät tule otta
laan mainittua henkilöä järjes
öihin. Neulomatyöläisten hy\'äkf
pidetystä lakkoavustusiltamasta o
uhdas tulo $12.06. Näyt. johta
iälle myönnettiin valtuudet maala
a tästä lähtien maskit kankaar
läälle, s i l l ^ ne tulee kestävänainä
cuin pahvin päälle. Osasto päätt
•naksaa toverilainan henkilölle, jo
ka on sanonut rahansa i r t i . S. j
oimii iltaman puoluekoulun ra
hastamisegn huhtikuun a j a l l a . Nais
liitolle myönnettiin haali iltamaT
'pitoa varten huhtikuun 26 tai 3C
p., minkä edullisemmaksi katsovat
Varat näistä tulee naisliiton kas
saan. t i k e t i n myyjä pyysi eroa
•ioimestaan^ sairauden tähden, t i l al
le v a l i t t i i n uusi.
Ensirhäiseinä näyttämömme esit
tää hyvän näytelmän ' ^ V i l l i t vuo
ret". Pidämme mielessämme jr
saavumme katsomaan esitystä.
, Valittu.
Nyt kuuluu tulevan Suomesta
meille suomalaisillekin "opettaja"
tänne Sylvan lakelle. Pastori Wi-dell,
oikein" Helsingistä kotoisin.
voimme näyttää luokkatahtomme.
jos vaan todella siihen pjrrirame.
Paikkakuntamme' muis;ia' asioista
ei tällä kertaa kuula paljon mi
Hän varmaan edustaa valkoista. tään. K u n o n j u u r H c e l i r i k o n aika
Suomea. Kuinka herra tuee toi-, ^ttei pääse hyvin edes kulkemaan
messaan onnistumaan, sen näyttää jtr.uuta k-uin talon väFm kerralla,
tulevaisuus. Eikä näin arkipäivänä ole missään
KuoUnt on paikkakuntamme van- yleisissä paikoissa sellaista liikettä
himpia asukkaita, Herman Talso että se kiinnostaisi kenenkään huo-
MAATALOUS
_ työkokottkteisa '-maa-toimitettiin
nimihuuto,
iteella voi huomauttaa.
» oh kovin vähäinen.
on syy; eikö muis-
»nko velttoutta. Pois
Jcaikki yhtenä seuraa-oakokotikseen!
J^n raportti hyväksyt-
"»n^ yhtyä naisliiton
Instusluttoon; organi-sen
järjes-
^ Tyolais- ja talon-f
lehdelle vakituisef
S^Jäis- i a Talon-
«Jehdistä $5.00. Va-johtokunta,
johon tul?
"i?aniseeraa ja ra
^ « v a t tehtävässäär
gJ^kuukautta ja toi-
^ henkilöt saa eron
' ^ n kuukauden pääs-h^'
f f^"-^5n ki?.
yhden suomalai-
« valmtaa siihen iähe-piakkoin
lä-
^ > e u v o s t o l i i t t o o n .
että heistä
menevään lä-
,^^.«.tonventsionii„
Eispeth,_Älta.
Tavallista kevätilmaa on ollut
jo pitemmän aikaa, vaan kesän
toivoa ei vielä suurestikaan ole.
Lunta on vielä paljon - maassa,
vaikka aina se vähenee hiljailTeen.
E i vielä aivan heti päästä pelto
töihin alkamaan.
Agitatsionityötä tiiällä Red Dee
rin alueella on tehty enempi kuir.
tavallisesti ennen. Täällä on
p i i r in sihteeri toveri H. Murphy
vieraillut useampia kertoja ja
myöskin Y C L : n organiseeraaja tov.
/•arbey j a toveri K a r l Axelson e ri
tyisemmin farmarien organiseeraa
jana. Axelson on kiertänyt: joka
nurkan Red Deerin alueella j a or
edelleen matkassa. Axelson oi
yksi parhaimpia puhujia maata
loustieteen alalla, hän tuntee tar
koin maahvilj eli jäin itilanteen jr
näkee mitkä, ^testukset nykyinen
talouskriisi tulevaisuudessa ' loihti:
esiin. Farmarit ovat olleet hyvii
huomaav|iisia puhujaan nähden
Enepimistö on tunnustanut puhu­jan
selostukset oikeiksi, vaan on
ollut sellaisiakin raukkoja, jotka
väittävät, että Axelson op vain
Venäjän bolsheviikkien asialla —
niinkuin se todellisuudessa onkin
siinä on vain ero että hän on Ca
nadan kommunistien edustajana,
vaikka k p : n enempää kuin U . F
A : n taholta ei Axelsonille anneta
mitään matka-avustusta ja näin
ollen Axelson e i ole puolueen palk­kalistalla
oleva puhuja, vaan on
saanut luvan matkustaa täällä " A l -
bertassa. .
Pappia täällä ei ole montakaan,
vaan on hiin paljo että mainita
sopii. Suomalaiset papit ovat jou­tuneet
Samaan kadotukseen kuir
yleensä muutkin köyhät farmarit
että jos kovasti puskee töitä, niin
j o l a k u i r i k in elää? Englanninkieltä
puhuvilla on täällä j o i t a i n sielun­paimenia.
Eräskin sellainien nou­sukas
joku aika sitten o l i toimit­tamassa
hautausta erään toverim­me
hautajaisissa, jossa oli osan­ottajia
runsaslukuisesti ja kaikki
sellaisia, jotka eivät kanna ro-poaan
papin, »tyhjään säkkiin; sei­soskelivat
parrat hymyssä kun
pappi koetti huutaa mitä kurkusta
lähtL Tästäkään eivät pakanat lan­nistuneet,
niin pappi kiivastui niin
ankarasti että löi nyrkillään arkur
kanteen, missä toverimme ruumir
KirkTand^^LaS" makasi että yksi moiske kävi ja
^ ^^eita a i ^ ^ f ' ^ ^ ^ ^ että '«kuulukaa mihin
' tuIla^rSTSi!!'''^^"" hyvänsä niin teidän täv-j
a Mary Voima. Talso on syiity-nyt
Laihian pitäjässä 1864 ja
kuoli täällä poikansa Heikki T a l -
son lupna 17 p. viime kuuta, siis
76 vuoden ikäisenä. Mrs. Mary
Voima on syntynyt Kiiortaneella,
kuoli Lacombe hospitaalissa syöpä-
:audin johdosta, ijäitään 57. K u m -
paiseltakin poismuuttaneelta on
ilämäntoveri jo ennen kuollut. L i -
kisimpiä omaisia jäi heille poikia
j a tyttäriä, jotka ovat hyvässä t a ­loudellisessa
asemassa. Kuolleet
raatajatoverimme olivat pidettyjä,
joita kaihomielin muistelemme.
Levätkää rauhassa raatajatoverit.
T. Tabell, Elspethin kpm ja
.^ed Deerin aluekomitean jäsen,
muutti pois paikkakunnalta Baron­ein-
kontrille farmitöihin. Paikal-
.isen puoluetoimintaamme jäi tila
auki jota ei ole helppo täyttää.
Toivomme on, että toveri Tabell
pian ilmoittaa meille, että hän on
perustanut kp a : osatgton nykyiselle
paikkakunnalleen j a sellaisen joka
käy varmassa tahdissa luokkain
välisellä taistalulinjalla. — X X X .
miota. Mutta kyllä lepopäivinä on
liikettä siellä, missä "elämän v e s i"
pulppuaa meille tähän "jokapäiväi­seen
harmauteen; se se nostattaa
mieltä j a tekee'meistä r i k k a i t a ja
väkeviä. Niin, mikils s i l l o in on o l ­lessa,
eihän silloin elämä tunnu
raskaalta! — Yksi joukosta.
Viljan tuotantoa halu­taan
supistaa
Kapitalistisen tnotantoanarklan
^jesttömyyden seurauksia,
Suuria palkkataistelu­ja
tulossa Saksassa
Pyne Town, Ont.
Olen tässä- vartoillut jo useita
viikkoja että eikö se meidän toinen
asiamiehemme ja uutisten kirjoit­taja
myös jotain alkaisi sepittä­mään,
koska muutenkin koettaa
iaada sitä pahaa verta aikaan.
Mutta turhaan olen vartonut, ei
Ae Vapauden palstoille mitään
ruvennut näkymään. Siksi minun
,;aas on vähän kerrottava, vaikka
in hyvin tiedä asiain kulusta kun
olen ollut pois joitain aikoja.
Työt on kohta kaikki. Siis f a r -
.na!rin " v i l j a " on aitassa j a odot-elee
kesän tuloa, vaikka se ei
kyllä tällä -kertaa siltä näy^ä, päin-astoin
lunta tulee joka päivä.
Osaston toiminta on ripeää. On
i y t e l t y kuvaelmia j a esitetty, mo-iien
moista ohjelmaa. Tällaisissa
loissa ei sen paremmin voi. On
Uut puhetta oman ha'alin rakenta-
.isesta ensi kesänä.
Uusia jäseniä on yhtynyt, seu-aavat
henkilöt: Jalmar Airisto,
eemu Majamaa, Matti Hänninen
ekä Leinon perhe muuttokortilla
louth Porcupinesta.
Täytyy ihmetellä erästä L W.
,V. renkaan jäsentä, joka oli a i ­keissa
l a i t t a a Härmän malliset tap-
)elut, että muka kommunisteja
jiiskataan, mutta se kai olisi ollut
liian suuri urakka, v a i k k u h a n kai­rassa
tyhmyydessään on uhkaillut
ja touhunnut.
Lopuksi lausun hyvästit Pyne
Town osaston jäsenille. Toimikaa
eippaana, vaikka minun yhden on
lois siirryttävä, sillä kapitalisti-len
järjestelmä niin vaatii, kun
ji ole työtä. Matkani on M o n t r e a l;
ausun siellä tovereille, iterveiset
heti kun perille pääsen, j a jos jo­tain
ilmaantuu minua kohtaan, n i in
)soitteeni on Vapauden Montrealin
konttoriin. — F. L .
Kaivos- ja rakennusteollisuudessa
vallitsee erittäin kärjistynyt tilan,
ne sen johdosta, että rakennuskapi-talistit
joku aika sitten sanoivat
i r t i työehtosopimukset, jotka ovat
vcimassa vain tämän kuukauden
loppuun saakka. Kapitalistit ovar
nim. ilmoittaneet, että he tulevat
vaatimaan jhuomattavia palkan­alennuksia.
Tähän eivät työläis-at
tule nähtävästi suostumaan, kas-
Ira elintarvehtinnat jo nyt oval
nousseet huomattavasti ja edelleen
tulevat nousemaan sosialif aseisti-sen
kokoomushallituksen tulli- ja
v3rotuspolitiikan johdosta.
Kuluva vuosi tulee tocl2nnäk(Ji-sesti
olemaan suuri taisteluvuosi
kapitalistien ja työläisten välillä,
sillä vuoden aikana menee umpeen
yhteensä 279 palkka- ja työehto-,
sopimusta, käsittäen ne useita mil­joonia
työläisiä. Näitä tuli yksm
maaliskuun aikana sanottavaksi ij--
ti 71 soDimusta, joista tärkeim­mät
, metalli-, kutomo- ja puutava-rateollisuuden
alalla^ Huhtikuussa
menee urapesn 19, kesäkuussa 24
ja syyskuussa 49 sopimusta.
Kapitalistit varustautuvat kaik-k
i l n irtisanomisiin alentaakseen
vieläkin työläisten palkkoja ja työ­läiset
puolestaan ovat päättäneet
tarmokkaasti taistella nalkäpalk-i
o j s n koroituksian puolesta. Rc
f ormistisen ammattiyhdistysliik­keen
johtajien taholta on jo hyvis­sä
ajoin puhuttu "maan yhteisistä
eduista", joilla he valmistelevät
maaperää myydäkseen , työläiset
kapitalisteille tapansa mukaan.
Vallankumouksellinen oppositio si­tävastoin
on tarmokkaasti ryhtynyt
järjestämään vastaisia taisteluja
kapitalisteja ja petturijohtajiä vas­taan
työpaikoilla.
Suuret kapitalistien viljapörssit
tiedcittavat aika-ajoin viljan •hin­noista
ja niiden muutoksista. Jo
pitkät ajai ovat nu9 viljakapitalis-tit
valitelleet viljamarkkinoiden
Iiiljaisuutta. Ostoky\7ttömyys on
näet kaikkialla maailmassa kulut,
tajapiireissä jatkuvasti lisääntynyt.
K u n samanaikaisesti maanviljehjät
viljanviljelysnviissa ovat koetta­neet
taloudellisen aiidingon pa-koittamana
lisiitä tuotantoaan , vil­j
an kasvatuksessa, on tästä suora­naisena
Eeurauksena ollut, että v i l ­jaa
on kasaantunut tavattomasti eri
puolille: maailmaa.
Viljakapitalistit, s.o. viljapörs.
sien haltijat, ovat joutuneet ihmet­telemään
tilanteen kehitystä. Ame-rika-
ssa, koetti valtio auttaa viljaka.
pitallsteju suorittamalla joku aika
sitten n.s. tukiostoja. Tämä tapah­tui
sen lähden, kun viljamai-kki-koon
ympärillään asuvaa kur­juutta.
Mikään porvarlvaltio ei tällä ker­taa
tee poikkeusta tähän nähden.
Maatalouskriisi on ylehien.
Sen sijaan . suurkapitalistit, jot­ka
mjn. vUjapörssejä halUtsevat,
nielevät suunnattomia voittotuloja
itselleen. Heidän mlelenaskarte-lunsa
pyörii vain yhden asian ym­pärillä
ja se on, miten saada edel­leen
suurempia määriä arvoja riis­tetyksi
talonpoikien ja teollisuus-työväestön
hiestä.
K u n kapitalismi näin räikeällä
tavalla llmifcuo vallitsevan kieron
tilan, niin siitä on kärsivien otetta,
va oppia, jotta asiantila saisi sem­moisen
muutoksen, että osan i h ­miskunnasta
ei tarvitsisi kitua lei­vän
puutetta silloin, 'kun leipäal-icita
on olemassa runsaasti.
Seuraavia C o U k levy-
Karjanhoidon kehittä­minen
Neuvosto­liitossa
Tämän vuoden ajalla pitiiisi suun­nitekin
mukaan Neuvostoliiton kol-liktiivisirsa
talouksissa nousta suu-ren
sarvikarjan luku vähintään
3,350.000 päähän. Tänii vuonna jär­jestetään
yli 600 karjanhoitoa har­joittavaa
kollektiivista taloutta. LU
noilla ovat hinnat viime aikoina I suksi tulee kollektiivisissa talouksL-v-ösoittaneci
jatkuvaa laskusuuntaa.
Mötta sen vai-:utus hupeni vähiin.
S? tuntui viljapörsseissä vain pa­rina
päiviin Li.
Saksa, joka tätänykyä tuolta:i
melkolailla syömäviljaa viljelyk-
Knsä kautta, koetti myöskin va.
kauttaa hintoja sikäläisten suurka­pitalistien
hyväksi. Saksassa näet
astlii voimaan koroitetut viljatulllt
helmikuun 8 pnä. Tämä oli yh-t^
ydfr-^sä Ruotsin kauppasopimuk­sen
kans.^a. Siitä htjolimatta las.
kivat vi!jnpörsseissä viljan hinnat.
Samaa viljan hintojen koroitusta
toivoivat kai.Italistit Saksan ja
Puolan välisen rukilnmyyntisopl-muksen
yhteydessä. Kummankin
maan kapitalistit hieroivat kauan
.s^'piniusta, koettaen kumpikin .saa­da
odotettua hyötyä siitä itselleen.
K u n sopimus vihdoin astui voi­maan
ja viljakapitalistit taas odot­tivat
vil.ip.n hintojen nousevan, niin
tapahtuikin .sn ihma, että viljan
hinnat ' siViiJäisisrl tukkumyynti-paikoissa
seuraavana päivänä las­kivat;
sa olemaan vuonna 1930 vähintäin
1,625,000 sikaa ja 5,450,000 lammas­ta.
V. 1930 järjestettävien karjanhoi­toa
harjoittavien^ kollektiivisten ta­louksien
luonne jakaantuu seuraa­vasti:
100 erikoi.sta kollektiivista
maitotaloutta, 30 kollektiivista liha-taloutta,
150 kollektiivista slanholto-talcutta,
30 kollektiivista lampaan,
hoitotaloutta ja vähintäin 300 .seka­laista
kollektiivista karjanholtota-louttn.
Samanaikaisesti kehltetiiän
kollektiivisissa , talouksissa sllplkar.
jan ja kaniinien hoitoa.
Yhtä suuri huomio tullaan tänä
vuonna kiinnittämään karjanhoidon
VehittämlMen ncuvostotllolUa. Vii­me
vuoden lopussa oU Nouvosto-Ve-näjän
738 neuvostotilalla 75,000
maitolehmää ja 25,000 vasikkaa.
Vuonna 1930 tullaan maitokarjan
lukumäärä kohottamaan Neuvosto-
Venäjän neuvostotllollla 130,000 pää­hän.
Aiotaan järjestää 20 erikoista
maltoneuvostotllaa. joissa ku.ssakin
tulee olemaan 5,'vOO maitolehmää.
Evikoisla liha-neuvostolalouksla
Nyt ovat suurkapitalistit loppu- on tähän mennessä ollut ainoastaan
jen lopuki äkänneet, että viljaa Kasakstanissa, Kirgisiassa, Pohjols-
"Vaaran vilkutusta"
Norjassa
Norjan ammattijärjestön reformis­tisen
johdon hajoituspoli|;iikka alkaa
paljastua entista selvemmin. Nyt
c n sihteeristö lähettänyt Vestlandln
ammattiosastoille kiertokirjeen,
jossa se ilmoittaa, että ammatti,
osastot- eivät saa osallistua oppo.
sltion yhtenäisyyskamppailuun.
Tranmaelin sosiaUfascistinen " A r -
beiderbladst" on käsitellyt kierto­kirjeen
sisältöä ja lausuu, että se
on "varoitus" arhmatillisille järjes­töille.
Lehti vaatii järjestöjä nou­dattamaan
tranmaelilaisten hajoit-t
a j i en petturuuspolit^ikkaa.
Aj : n reformistisen sihteeristön
toimenpide johtuu lähinnä Berge­nin
ammatillisen piirijärjestön
päätöksestä, solmia vastavuoroi-c
n k i i i ; ti'I i i i . kertaa maailmassa . l i i ­kaa
ja siitä .siis johtuu sen markki-nattomuiis.
Kapitalismi on näin
joutunut it=e imeskelemään omaa
mädännyttä ruumistaan. Kapi-listit
sanovat nyt, että maailman
vlljatyotanto ont kasvanut liian
suureksi kulutukseen nähden, Ja
nyt ruvetaan puuhaamaan kapita­listisissa
vlljanviyelysmaissa vilja,
tuctännöh supi!5tamS5ta: -
Viljaa' on siis tällä kertaa - m a a i l ­massa
kapitalistien mielestä liikaa
Kaukasiassa ja Volgan varrella. V.
1930 varten laadittujen "alkuperäis­ten
kontrolllnumeroltten mukaan,
piti näillä neuvo.«;totlloilla olla 32,.
QOO päätä suurta sarvikarjaa. mutta
nyt on tämä numero nostettu 200,-
000 päähän. Tulevana vuonna an­tavat
neuvostotllat valtiolle 150,00.*
päätä suurta sarvikarjaa.
Sianhoitoa neuvostotalouksLssa ei
tähän mennessä ole Ttehltetty. VII.
me vuod. lopu.ssa oli neiivostotiloll-la
ainoastaan noin 3,000 sikaa. Tä-ja^
toisalta puolen kuitenkin tiede, i nä vuonna tullaan neuvostotllollla
tään, että. o.sa ihmiskunnasta käi- kehittämään tätäkin alaa Ja kbhot-
£ii n:ilkää, puutteellista elämää tamaan niissä sikojen lukumäärä
Garsön Mine, Ont.
Katsellessa Vapautta näkee sii­nä
paikkakuntauutisia eri puolilta
maata. Myöskin täältä mainikyläs-cä
on aina silloin tällöin pieni pät­kä
kylämme toilauksista. Se on
hyvin ilahduttava seikka, että me- suu-^sopimukaen Lenlngradm am-kili
annamme itsestämme tietoa
muulle maailmalle, ettemme me­kään,
täällä ihan nuku, vaan tou-lussa
oUaany kuten muuallakin.
JUutta vähän ihmettelin sitä työ--
äisnaisen tulisuutta, j o n k a hän toi
julki 'joku aika taaksepäin-^iaikka-kuntakirjeessään.
Varsinkin mei­tä
miespuolisia immeisiä vastaan.
Sihän se meille kyllä l i i k a a ole­kaan,
jos se nimittäin tehdään oi­keassa
mielessä j a asiallisesti, sillä
irvostelun sitä pitää kestää j a var­sinkin
silloin jos tulee kysymyk-leen
toiminta työväenluokkataiste-uliikkeessä.
Mutta -kyllähän sitä
olisi vissiin arvostelua meidän ky-än
naisten toiminnassakin, sillä ei
naisetkaan ole tehneet sitä, mitä
olisivat voineet -tehdä asian eteen­päinviemiseksi.
Sillä "toiminta on
p?ä, juuri nyt on maailmassa run-
-saasti. kapitalistien mielestä Hl-mataiisen
keskusjärjestön Icinssa, (kaakin.
juuri sen johdosta, että eivät .saa
riittävästi leipää. ;
Näin ollaan siis kapitalistisen
järjestelmän t-timessä, joka ori
omiansa osoittamaan sen järjestel­män
äärimmäisen epäsuhteen tuo­tantoon,
kulutukseen ja ihmiskun­nan
hyvinvointiin nähden.
E r i puolilta maailmaa kuuliiu
joka päivä viestejä huutavasta kur­juudesta
työtätekevien joukkojen
k.3skuudessa. Suunnattomat työt­tömien
armeijat kaikissa maissa
saavat tätänykyä vaeltaa tulokset­tomassa
leivän haassa. Ja kuiten­kin
on juuri tällä hetkellä se tosi­asia
valtavlmmassa mittakaavas.
saan näkyvis.sä. että viljaa, siis l e l -
SOO.cOOteenv joista niiden on ensl-mäisenä
vuonna annettava teuras­tamoihin
150,000.
S ilnikarlaholtoä harjoittavilla neu­vostotllollla
nostetaan kanojen lu­kumäärä
tänä vuonna useampiin
satoihin tuhansiin. Sen lisäksi ot-tavat
neuvostotllat valtion kaupna.
hallinnolta 2 miljoonaa kanaa, k a ­nanmunien
teollisen tuotannon jär­jestämistä
varten. — T.
Kaikki 10 tuuman, hinta 75c
TOM VEHKAOJA, BARITONI
3136F N H N K A U A N MINÄ T R A M P P A AN
MINÄ O L E N J I Ä R M Ä N K A N K A N P Ä Ä S TÄ
HISKI SALOMAAN LAULAMA
3137F V A P A U D E N K A I H O , marssi, orkesterin
säestämänä
E l i s a n Valssi
HÄNNINEN ja WILLIAMS SOITTO
3138F HÄNNISEN P O L K K A - M O N I O , polkka,
harmonikka j a v i u lu
HÄNNIS M A S U R K K A ,
LEO KAUPPI
3135F V I L L I R U U SU
E M M A
KUUNO SEVANDER
3134F T U L E T K O TYTTÖ T A N S S I IN
RÖMPEBIN T A N S S I T.
MATTI StiDERLUND
(harmonikka ja kitara)
•3333F P A R A A T I M A R S SI
A A M U R U S K O , sotiisi
SUOMALAINEN TAITEILIJAYHTYMÄ
3132F H A R M I A V E n E N R A N N A L L K.
MENNÄÄSTÄ P O J A T . .
NULLO ROMANI (viulunisti)
143C8F S E I T U T T A B E L L A ' ( A l i Beautiful)
I D I E C I C O M M A N D A M E N T I (Ten
Commandments)
12095F N E A P O L I T A N NIGHTS (Neapolitan yö)
M I D N I G H T V A L S E (Puoliyön valssi)
RUSSIAN NOVELTY ORKESTERI
12058F V O L G A , valssi
M U S T A L A I S V A L S S I
12079F SONJA, valssi
M A N C H U R I A N K U K K U L O I L L A , valssi
EMIL VELAZCO. urkujen «oolo)
i 2 i l 5 P E S T R E L L I T A (Pieni tithti)
L A e o L O N D R I N A .Pääskynen)
THE FOUR SICILIANS
12013F GOOD F O R T U N E , valssi (Buona Fortuna)
C E L I T O LINDO, valssi ^"na;
Tilataan osoitteella:
VAPAUS, Box69,Sudbury,Ont.
Suomen talonpojan
asema
reformististen petturijohtaji-3rt päit­ten
yli. Reformistiset johtajat koet­tavat
nyt harjoittaa "vaaran v i l -
kuttam.ista" Vestlandin ammatilli­s
i in perusjärjestöihin nähden, saa­dakseen
nämä nousemaan Bergenin
piiritoimikuntaa vastaan, joka on
vallankumouksellisten käsissä. Näin
menettelevät he sen vuoksi, että
heillä ei ole mitään mahdollisuuk­sia
saada piiriä kä.siinsä.
Reformististen johtajien Halvard
Olsenin ja Martin Tranmaelin ha-joituspolitiikka
on herättänjrt sy­vää
suuttumusta koko länsiranni­kolla,
jä varsinkin Bergenin ja
Trcndhjemin piireissä. Tähän on
vaikuttanut näiden p?tturijohta.
j i en häikäilemätön eroittamispoli-tiikka.
Niinpä reformistit viime
vuoden lopulla riistivät 10 kommu-
)llut hyvin heikkoa sen jälkeen nistilta jäsenoikeudet Rauförss'in
kun pari toimintaan innostunutta metallityöläisten ammattiosastossa
toveritarta joutui paikkakunnalta
pois muuttamaan. Mutta toivon,
että tämä kahnaus jätetään tähän
nyt j a korjataan molemmin puolin
e mikä tähän asti on jätetty, teke­mättä.
Nimittäin toiminta työ­väen
yhteispyrinnöissä. Sillä uusi
j a eroittival VestföFdin amm. p i i r i ­järjestön
sihteerin tov. Hans Moo­nin
s-3kä tov. Hans Aas'in K i r j a n,
sitojain liitosta. Reformistit nyt
aikovat hyökätä järjestöjä vastaan,
mikä ilmenee m.ni. siitä, että ha.
joitta jien lehdissä viime aikoina on
oäivä k a i k k i muutta voi. Me työ- "seastl kcrcätettu Aj.:n edustaja-aiset
emme ole tilaisuudessa pal­j
o n itseämme kehittämään, että
oisimme sanoa: "minä o!en sel­villä"
jo kysymyksistä mitkä mei-l
kokouksessa 25 p:nä marraskuuta
viime vuonna tehdyn piirijärjestö­jä
koskevan päätöksen käytäntöön
sovelluttami-sta. . Päätös kuuluu;
Ihmi-set kuolevat puutteellisen
ravinnon takia, työläisperheitten
viattomat lapset joutuvat nälän
poltinraudalla merkityik-si saman,
aikair/jsti. kun viljaa on maailmas­sa
niin paljon, että el tiedetä m i ­hinkä
sitä sijoitettaisiin. — Voiko
tctLsesti olla enää kurjempaa t i.
lannetta. Kapitalismi vain kulkee
miekka hampaissa pysähdy ttääk-soen
sillä toisinajattelevien yrityk­set.
Entä sitten .''e o.sa eri maitten
väestöä, joka viljaa tuottaa, kas.
vattaa. onko sen asema -»larempi
kuin .suurten työlälskuluttajajouk-
^-oien? — E i suinkaan! Talonpo­jat
kaikissa kapitalistisissa maissa
läliä kertaa elävät vertaansa vailla
olev35-a. taloudellisessa ahdingos-sa.
ir^; raatavat kuin eläimet ja
kuitenkin on hätä ja kurjuas ainut­laatuinen
heidän parissaan. Ame-rik3.
s-a on suuret määrät maatiloja
jätetty autioiksi. Viljelijöiden on
ollut pakko lähteä suorastaan pa-
Kalkklna aikoina on puhuttu
maataloustuotannon lisäämisestä,
jotta kannattavalsuus muodostuisi
paremmaksi. Kun aikoinaan ame-rikalainen
vilja valtasi Europan
markkinat, niin astui esiin arvaa­maton
pulaiausi maatalouteen.
Siiloin ruvettiin saarnaamaan pää­huomion
siirtämistä viljanviljelyk- \
sestä karjanhoitoon j a " vähitellen
volttikin karjatalous Itselleen en-slmäLsen
sijan kaikissa huomatta.
•/Immlssa Europan maatalousmais­sa.
Senjälkeen on karjataloudella
käyty kamppailua talonpojan ole-massaolosta,
s.o. missä näärin
ialonpoika cn kyennyt täyttämään
kapitalismin yltyvää riistohalua.
Karjatalouden yhteydessä, apu.
keinoina .sen tuotannon kohotta-mLsek.
si on suositeltu milloin yhtä
milloin toista apukeinoa. Tiede ja
käytäntö ovat olleet* pakcitetut te­kemään
voitavan.sa, — Tuotanto
onkin asteettain noussut ja tuotan-tokustannuksct
alentuneet, mutta
maatalouden ja sen päätuotanto-haaran
karjatalouden puhdas tuot.
to on .silti vuosi vuodelta alentu­nut.
Tuotannon nouseminen ta-polkaisissa
maatalouksissa, niin
pucluctta vastaan. Tässä mieles­sä
ovat .soslalifascis^lt järjestäneet vyonnyt kulkemaan kapitall-smin
useita hyökkäysmaT.^oja länsiran-j njstcmäärän edellä, el ed3s ta.san
nikol-i. mutta ilman minkäänlaisia Uen kanssa, vaan on Jäänyt aut-tulckrua.
Viimeksi oli tällainen t i - |tamattomasti jäl-teen.
laisuiis Järjestetty sunnuntaiksi v.k. Talonpoikaistuottajaa yritetään
9 pi-iväksi, jolloin Bergenissä oli
järjest';tty suuri kokous, johon
Piletin ostoa varten käiintykää linjan lähimmän
asiamiehen puoleen tahi kirjoittakaa suoraan
seuraavilla osotteilla: SWEDISH AMERICAN LINE
^ 1410 Stanley Street, Montreal, Que.
J. W. Ahlquist, Box 69, Sudbury, Ont
talous kärsinyt kymmenkunnan
vuotta ainutlaatuista pulakautta.
Sikäläinen maatalouskirjanpito k-3s-klarvoineen
on useina viime vuosi­na
osoittanut negatiivisia lukuja
puhda,stuottoonsa nähden, 8.0. sen
kuitenkin aJituLsesti hämätä uusilla
lä it " l a i s i ovat lähinnä Tosin i Jo^ka eivät nouda- ja muilla tuotannon kohottamiskel.
T^o?lÄ°mrn; in nintannoH^esti kä ^"^^ kongressin ja muiden jär- päähaiolttajLsta itse Tranmael oli j noilla, jotta muka lopullinen maa-meiste
mom JO pmiap^^^^ päätök-slä. ei voida hy. * TT;L. , „ . , I.
sittää mita penaatetta tyovaenhike ^g,^./"-,, ^ '
n- tämmöinen ole jo liikaa?
ajaa, mutta ei se vielä riitä. M e i - l Mainittu, päätös tehtiin viimei-dän
täytyy se keoillamme ja t o i - ^^^^ kongressissa reformistien e-minnallamme
nayttaa, etta olemme
mukana . k u k i n kykymme j a voin-timme
mukaan. Silloin k u n on k y - vuUä he luulevat voivansa hajoit-symys
työläisten yhteispyrinnöis-, taa vallankumouksellisten käsissä
tä. Toivon että "Työläisnainen"; olevia piirijärjestöjä ^ r i puolilla
k i r j o i t t a i s i useimmin lehteen ky- maata.
lämme »toilauksista j a pistettäisiin! Samalla kun norjalaiset retor-todellakin
hommaksi, n i i n yksi k u i n mistit kc-^ttavat hajoittaa kommu.
t o i n e n k i n ; jätettäisiin se onia m i - nistien käsissä olevat ammatilliset
nämme pois, sillä me yksilöinä järjestöt, ovat he tehneet toivotte
olemme heikot, mutta jotikolla m e m i a hyökkäyksiä Jcommunistista
saapunut palkalle. Hänen esiinty. talouden kannatta-maisuus kulten.
mlsen-^ä Johti kuitenkin aivan toi. Jj^jn olisi saavutettavissa kun ss ja
S3en tulokseen, kuin mitä Oslon Ug, uudistus on pantu toimeen,
refontiistisessa päämajassa oli | Suomes.sa on viime vuosina ja vie-sityfcsestä
nimenomaan heidän ha- suunniteltu ja hänen täytyi p o i s t u a t ä l l ä k i n hetkellä lyöty rumpua
joltuspolitiikkaansa varten. Sen a- 900 'r.enkeä käsittävästä kokouk- juurikasveilla karjatalouden tuotan-
'sestfv kesken, kun ci kyennyt vas­taamaan
hänelle tehtyihin kysy­myksiin.
. K a i k i l l a äänillä kolmea
vastaan, hyväksyi kokous sitten . viljelle2t juurikasveja jo vuo.sl-päätöslauselman,
jossa tuomittiin]menet ja ottaneet niistä hulppusa-reformfstien
petturinoUtiikka j a heL toja, joiden ylitt-ämlnen kenties Jo
Sucme-s.-a kuin muuallakin, ei ole voittoprosenttl on ollut alle nollan.
Ja kuitenkaan ei tanskalaisten
yritteliäisyys maataloudessaan ole
pysähtynyt vain karjatalouteen.
Sianhoito, joka kulkee rinnan kar­janhoidon
kanssa siellä, -on osoit­tanut
ulosvientinumerolllaan hui­maavia
lul^ija, samoin plenkarjan-hoito
kananmunatuotantoineen Jne.
Tanska on maatalousmaa, maatalo­ustuotteet
muodostavat siellä y l i v o i ­maisesti
vientitavaran Ja tavaran
laatu on lisäksi kaikkina aikoina o l ­lut
enslluokkaUta, — el ole Suo­menkaan
voi kyennyt voittamaan
laatunsa hyvyyteen nähden tanska.
öän .sanomalehdistönsä valheryöp-py
luokkatfetoista työväestöä vas­taan.
non k'3hittäjänä. El ole näet kyet­ty
arvostelemaan tilannetta tosL laista voita' Jä kuitenkin on kaiken
asiain valossa. Ovathan tanskalaiset lopputuloksena, että taij.skalalnen
talonpoika, maataloustuottaja, elää
velassa ja rasituksissa, vaikkakin
ahkeruus ja yritteliäisyys ovat ko­on
mahdotonta parha-Immissakaan.
tapauksissa — ja kuitenkin on
Tanskan karjatalousvolttoinen maa-
Mltenkä tämä on ymmärrettä­vissä?
Siihen el löydy muuta kuin
yksi täysin tyydyttävä vastaus, ja
se on, että talonpojan tuotanto el
ole kyennyt vielä sittenkään mene­mään
samas.sa suhteessa eteetnpälp
kuin kapitalismin rilstohalu. Ja ka
pitalistlscn Järjestelmän vallitessa se
oi tule .sitä koskaan tekemäänkään.
Vaikkakin siis kapitalismi yhtä­mittaa
yllyttää tuotannon lisäämi­seen,
jopa alka-ajoin pienin refor­mein
auttaakin tuottajaa islinä, n i in
on tällä kaikella kuitenkin v a i n yk­si
määrätietoinen tarkoitus kapila-llsmin
Itsensä taholta, nim. saada
enemmän riistetyksi, enemmän voit­totuloja
talonpojalta. Canadalainen-kin,
farmari, ota siis tosiasioista
vaarin, äläkä jatkuvasti petä itseäsi
poWariston syottljutuilla. Vaikka
saisit peltosi kasvamaan kultaa, n i in
älä luulekaan, että siltä Itse sai­sit
itsellesi hyödyn kantaa, jos näet:
t-'on kullfin tuotanto yleistyisi. Kyl­lä
Ijapltalismi* keinot keksisi, jotta
hotetut vertaansa vaiUe. sadot ''^^^^^ «**«"^enkin ylc
ovat huippusatoja samoin karjan?^"" «havaUan rajatto-tuotantonumerot.
maan kukkaroon.