Canadan uutiset, December 29, 1921

              \
HP 'ARTHUK, ON%y CANADA; Torsteina Jouluk. 29 p. 1921)
ilmestyy, Jokaisena Torstaina.
Kustaita ja,
The Canada Nevvsr^ubiishirtd
Eiick J. Korte, Llikkeenhoiteja,
Lauri Maunu, iToimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.5o| koko vnodelta,
,$1.5() puolelta vuodeltal 75c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudella.
Yhdysvaltoihin ja-i Suomeen:; ?3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-deKa.;
• I '
1
ILMOITUSI;IINNAT:.
oO 'senttiä palstatuumalta ken an ju-laistuna.
Pitempiaikaisiire ilmoituksiV
le kohtuullinen alennus. ^Halutaautie;
to- ja nimenniuuttoilmotukset 75 sent
tiä kerta, $2.00 kolme kertlaa. Naima-ilmoitukset
.$2.00 kerta. ?3.00 Ijolme
kertaa. A\äoliittO; '| ja kihlaus-Ilmoi­tukset
60c palstat,uumalta. Kuolonil-auoiluk.
s^t .$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moituksct
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvityksei, keräys-luettelot,
luento-ilmoUukset..v. m. 30
senttiä tuumalta, i
Uutisten joukkoon aijoiuisla ilmoi­tuksista
peritään .15 senttiä riviltä,
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ci hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ijmoitukset $1.00 tuu-
,, malta. •
-Kalkki liikkeeilie aijotut kirjeet, li-
' laukö<3t ja rahat ovat lähetettäväi
osoitteella:
* CANADAN, UUTISET,
Port Arthur, : n On|t., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa O i t
Jähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehcjen konttonin sekä vanha että uu-
• s{ osoite. •, •
CANADAN Ut];TISET
t <The,^ikt)ada^ ^e\^s)
TliQ Pinnisl]^-^iI^eW]^'P9,E}eij' in Cä\^s^<lU:,
I PublishcÖ'every Thursday Ij.f '
Tfie Canada News Publishing Cty.,
; Erick J. Korte,! Manager. •
? Lauri Maunu, Editor. ; : . ^..
Daily News Bldg., Port Arthur. Ont.
I--'..;
CANADAN ]LrUTISET ISUOMEK NOOTTI KANÄÄIN-suomalainen
sanomalehti Ganadassan i ; LIITOLLE,
I
Suouieii liaJlitukseii kausainlii'
t ö l l e ^esittämä i i o o t t l J^i-Karjalä
kysymyksessä ; k i i u l i t u seiiraxiA^a!=i'
liei^rä ^ääsiliteeJ^i. Jvir j e l m ä l l | i
niualiskuuh 7 p .Itii Teidän Y.lhär
syytenne tamiiist t ; :väst:aam)tta:
I neeiisa aUekirjoittaiictni .::tioot
belmik...l4 i>.:ltä. j o l l a o] i saat la­ntit
Teidän, Vlhäisyyteiuie! tietoon
kansabiliiton ; s ä i i i i t ö j en ;XV^[^^
artijvlan ninka insesti v^it(nneii: tasa­väli
ak^. j a Veitä j ä n sosi a ^ tie­d
e t ä t ii'\'ist?il; iii^il \^()st otasav a Ti a ii
y^TilUt lokak. ä
tossa splhiititi] jivriilianspi)iinukseii
.san a muödoiT k a i k k i ne iii i ti o ; .jii 1 i^"
: l u k s itieeii y p i)y tä k i r j öln^^^^^^^
tiTiöintiasiakirjoilieeii:. . . j o t k a sii-•
hcn k i u i l u v a t ; .jii oli Teidän VI-h
ä i s y y l e n n e tuinieiipiteestä kair.
s a i i i l i i t on sihteerisiö• ; rekistertir
nyt viime m a a lislv. ') p :ini sa lio­tin
i kansa in välisen sopiiu uksen. -
1'ulanalaisen raiiliansopiiuuksen
X ja Xl artikla.ssa sekä raiiliansu
|.)ii)nikseen: l i i t t y v i s s ä julistuksis­sa
on Ai-ka n ge li ii ; j a - A i i n u k s e ii
knverueiuenttien karja 1 aisalle yä^
estolle eli rtä-Karjalalle taallVi
v a l t i o i l i i i e u . talotulelliuen ja si*
vJstykseUiuen autoiiomia, jola
paitsi sille on uiiuenoniaan yakiiu-
•t e Iitti ka ns ai l i s e n • i t: s emä ärli ä ui i •
sen oiketis. ' - ' ' - ^ ' - " ' s t ; ^ V ' •
I t ä - K a r j a l a n suonialaiiieu väes:
\ai joka vuo.sisatoja on e l ä n y t Ve­nla
j ä n vallan allu e s t e t l y n ä edis­ty
1 n ii s t ä k a u s a 11 i s eli a . p o 11 j ai la. on
sa maleu kuin n iin monet pienet
ka nsa t maailmani a pausten vai ku­t
u ksest a herännyt kansallise ei i
tietoisuuteen ja palavasti harras­tamaan.
keliit\^kseusä iui'v^^^
ta. Kaikkina aikoina on tämä
väestö; n i i n hy\-iu; .heiii|olais
sa j a k i el en sä., k ni n m aa n tie te ellis-ten
o 1 OSuhtei 11en Vuoksi to11uivut
saamaan sivistyksellisiä vaiku­tuksia
sekä etsimään apua j a tir
kea toiiiieontulölleen Snomesta
päin. Sentähden se on nytkin
k ä ä n t y n y t Suomen kansan puo­leen,
joka e lievällä, uiyötätunuolla
on se ura n nu t Itä-Ka i-jala n pyrki­myksiä.
: lv;
Rauhan Snomen itasavallan ja
X eu vost o-Venäjäii ta s av a lian vä­lillä:
astuttua voim. kuluvan vuo-
:.t((,-n tamn.iik. 1. i).:nä oji Suonttm
CANADAN UUTISET
is welcomed and read 4u every Finnislv
hom« in the Dominion. U is the o-ftlv
direct advertising medium for those
manufacturers and Iriierchants who
.^vish to create and build a prolitahle
and permanent demand for their pi-od-ucts
and mercihandise bv the large and
evorRrowing Finnish population resid-iuff-
in Canada: Place your trial ad
vertisement and get results.
Adveitising rates'5)0c-per incli.
Political advs. $1.00 per inch.
Advcrtisements raust reacli oui- oi-ticc
Wednesday noon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price in Ganada $2.50
per year, United States and otlver
coUntries $3.50 per year in advance.
l u i o l e l i t i i t ' a i i i d e i i .toimeentulosta.
Ni i n i k ä ä n on ha 11 i tu s esi i n tu oiiu r.
sen to i v o in n k se n e 11 ä nc kansa ii r
väliset toimenpiteet, jotka tar­koittavat
A^enäjii n kansan pelastu
mistä, nälkäkviolemasta, erityises­t
i in ah d oi i s i m m a n l ii h <' i s e s A i ä tu 1 e'
vaisuudessa koituisivat itäkarja-laisten
hyväksi. Suomen hallitus
veto o vielä, kerran kansainliiton
a p uu n pub.cenala isessa st il 11 eessa.
Puheenalaisen asian t ä r k e y s el
kuilenkaaix rajoitu ainoastaan '.ta^
lotidellisiin vaiketiksiin ja. u ä I Q U '
Jiät|i'isten avustantiseen. Snomv'ii
hallitus p y y t ä ä saada hiiomanttaa
e t t ä t ä s s ä jos i n i s s ä ä n o t t olemassa;
t-apatis,- jo.ssa. kansallinen väheni'
mistö on m i t ä suurimmassa :Vaa
rassu ja täydelliselle tuhoutumi'
se lie alttiina s e k ä siis^ e h d o 11 (>'
rnasti. kaikkien niiden takeittcn
j a k a i k en se n v ä 111 ä ni ä t t ö mä n . a'
y un t arpeessa., jot a ka nsa i n 1 iit t o
voipi sille- suotla. Stiomi • puoles"
1 a a 11 0 1 1 111 i t ii. su i tri m i n a 11 a. ai 11 i u-d
e l l a tunnustanut ja t y y d y t t ä n yt
kaiisaliisen viiheuunistöjen : t ar
jieet, Nyt kun on kysyuiyksessii
rajantakaisen suomalaisen vhvi:
inon olemassaolo, t ä y t y y Suomen;
liallituksen i.vvytää kaiisainliitoti
] 1 e u\- o s to 11 k' i i n n i t tii m ii ä 11 h u o m i (j-t
a t ä l l ä n va kava an kysy mykseeU:
^uameM,..hallitus..alistaa harkit.ta'
(Vaksi. e i k ö ' J i a n s a i n i i i t o n neuvosto
näkisi;' hy väksT 'äsettaiV koTiiissio-
Inia- tutkimaan .Kauko-Karjalaii
k ys;ym y st ä j a itse i.ia i kali a k ä y t y •
tiäu' laatimaan siitä kertomnk;
iseir, jotta kansainliitto .saisi j - a l;
jkaisullcen objektiivisen pohjan. ;
Poimintoja täältä ja
muualta.
siihköi.stiimistä.
M o n i l l a seuduilla Canadassa on
mahdollisuudet' säkkövoiman käy-t
ä n t i i ö n ottamisesta ratitateilHi e-
Jf? 15,200,000.
Ontario on säännöllisesti men­nyt
edelle Doininionin niuista
metalleja, tuottavista iiiaakunnis^
Isät kotona.
Kjrj- .Vilho lleinia.
riuomaisen lupaavat; Ei . ö l e m i : ta ja. varmuudella voidaan ennus-1
t ä ä n suurempia syitii, jotka estäi­si
\' ä t; s n t'o t e u 11 a m i s t a e s i m. S11 *.
perio»-:järven, ymiiärillä kulkevil­la;
riidoilla. .Kaikista jiirveon las­ke
V i s t a j o i st a. o l i s i ; \- e r ra t tain ]) i e:
n i l l i l kustannuksilla saatavissa
h nokea ta vesi vo i maa, joka .•inu ka-,
vasti voitaisiin muut'taj[».,is^lj|kqksi.
KOfSIfia.. • suu reini)ia; j a |pJQpeivb|)iii,
on kaikkialla, ja tuhainiet hevos­voimat
kuluvat niissä aivan huk­kaan,
Y^ksinomaan siten saavu­tettu
. i>olttoaineiden sääst») olisi
sunnnattoMUin suuri, ollenkaan
h u o mi o (j n ot ta m a 11 a, 111 u i t a et 11 j a,
j o i t a sähkcivoimalla on h ö y r y yn
verrattuna.
Kautateideii sjihköistämiseen
py r i tiiä n ny ky ä ä n m iltei kai k k i a l
la inaailmassa, selhtisissakin mais­sa,
joissa polttoajnetta. kuten ki-
VihiiItä tai puita ^vielä on määrää-niiitlömiin
p i l k i k s i - i i j o i k s i . -M. m .
Siuniiessa ja l l t i o t s i s s a .DU ajatus
jo kaiuin ollut vir.cillii, mutta nV'
i a a, e t t ii, t ii m i l . tn a a k un t a i ii u ii t ;i-mien
vuosien, kuluttua ..on koko
maailman j)arliaimpia kultaseir
tuja.
Näkyvissä ei ole mitään syytä,
joka estäisi enntistuksen toteutir
m i.-ita. Ot ta wa.-joesta idässä .M a-uftol)
an pohjoisrajaan saakka on
ktiltaa nioniinr paikoiiiv On iiiaJi-d
o 11 i st a. et til > v ed en ja ka j air Hu d-
S O n Ba y n : p u ole ise 11 a s i \-1 l i l a on
suuressa m ä ä r i n mineraaleja, nii­t
ä sentiija kun ei \-ieiä ole pcnis-teellisesti
tutkittu. Alj^omaii ja
y • e m isk am i n gi n a 1 u ei 11 a i > 11 ki i I •
lantuotanto tänä. vuonna ollut
su n r i n, 1 u 1111 a 1 \y tt e m min tu i in e-t
a l l i n e t s i n t ä i i ryhdytty harjoitta-
1M a a 11 myös k i n T h u n d e r 1 > a y 11 ja
l i a i n y llivej'in i>ii!'issä. M . ni. on-
|)erustettu suuri syndilcaalli. jon­ka
l a r k o i t n k s e n a o n ryhtyä h ai-j
o i l tamaan Unilanka ivani i.stM L;i-
•ke ot" the \Voods'in seuduilh);
\\'a 1)iiroo 11—.1.)r\-deiiiii; |>iii-is.sii oii
kyinen, kallis aika on loi mii isji n n y k y ä ä n - k u Hauet sitvtä aiot et tu
toimen piteisiiii
tanniit.
r v h t v i i i i s t ä iiai'
Entered as secor d class mail mat-ter;
Dee. ^, 1915, at the Post Office at
Por.t Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
j, ' UUTISET, I
"fo help preserve the ideals and
sacred traditlons of this,' OUP adopted
coU"ntry,.the Dominronof /Canada: ' To
observe its laws and Inspire otherä to
respect and obcy them: To stHve
unccastngly . to \quicken. the pablic's i Jifrllituksen t ä y t y n y t lukuisat eti
sense of civic duty: In ali ways to aid
in h^aking this country greater and
better than we found it.
-r- Onnekasta Uutta Vuotta toi­vottaa
Canadan Uutiset kaikille
lukijoilleen, kirjeenvaihtajilleen.^
a siamiehiUeen, avustajilleen ja
ystlLvillcen.
k e r r a t . ; :se kii-: h(mvotte 1 tiissav l i e l-singissä
jä; .Moskovassa ett ii noo-:
t e i l lä huomauttaa neuvbstohalli:
tukselle ra-iihansopiniökseiv j a sii-hen
l i i t t y \ n e n deklaratsionicn Itii^
K a r j a l a n väestölle 1 up a a mien oi-
.kettksieii toteu 11 am ise n. va Ittä-m
ä t t ö m y y t i ä , • •
Sen sijaan että nenvosiohailitus
olisi täyttänyt velyollisuiitensa
Kauko-Karjala n suomala ista väes
V— -"On hyvä olla rikas, ja hy-j töä kohtaan, on se vielä viime
vä olla voimakas, mutta perempi j knukausina ryhtynyt rasittamaan
on .olla ystävien rakastama." 1 puheenalaista väestöä nritä ra--
—' ; ; kaimmilla ])akkotilauksilla ja V(^-
" K ä i k k i a l l a . missä on u.^koi- ,-utnksilla. vaikka väestö elää
tuirftetusti; niiti^
su 1 it e issa karin i.-. 1 u ö n non ' k e. sk e s-
1 isuittta, suuria t a r k o i t u s p e i ' i ä ja
yleViä. sieluja, olkoonpa kysymyJv;
M V ^ ä kuinka matala maja tahan" ;ä.
sa, iiiieJlä on satujen ihannemaa-'"
T u t k i i itseäsi kuhn es ne-
Nyt on Kauko-Karjalan väestö
itirhaan odotettuaan rauhansopi­muksessa
sille tehtyjen vakuutus"
dat, missä kohdin olet voimakas toteuttamista ' neuvostohalli-
.la T|nssä heikko; tee tuttajvuttk.ia puolesta, asevoimilla k äy
kun^ies.löydät juiehen, joka oiv
heikko siinä jnissä''sina'öle vahva.
jy vahva siinä, missä sinä olet
heikko.. Siten saaVutalte kumj)!-;
k i n etuja ja miehestä tulee- sinun
y . s t ä v ä s i ."
Kis
--r^ -'Oniiellisuuden stuiri salai;
suus on koettaa sovittaa, mielem-m
e i jä isyysasioih in ni ie 1 uu m ni i i t
•kuin sovittaa ulkonaiset asiat it-
-semmemukaan.''
— J * I l o n syimyttännuen: j a . h y^
A:%-äiitckeminen on meidän .ainoa la-kimmc,
jjelastuksen^aitlikuri, ma-ftjr^-^.
r; ja'kkiamine ja""' olemiassaedomme-n
vt-, karkoittamaan alueeUaau
n ei I A-ostotasa vai I a 11 t IM- ro ri so i via
sot i 1 a.S" ja si A- i il i vi ra noni a isia.
Kansainliiton jäsenenä katsoo
Suonien hallitus velvollisundek:
.seen -kansainliiton sääntöjen m u ­kaisesti
saattaa l i i t o n tietoon nä­mä
Suomelle erinomaisen t ä r k e ät
a s i a n l f ä a r a t , j o i l l a on kansainvä­l
i nen luonne j a jotka:ovat johta­neet
sotaisiin selkkauksiin 8uo-| hankannalle- ja sota-ajatuksen
Vedenalaisten lukumäärän ra­joittaminen.
I3ritannian loivomu.s
saada aikaan 1 opulliiien soj)imus.
j o l l a vedetialaisten alusten luktr
mä ä rii ä vä hen n e t äii n, o n • s o \ )u so i i r
nussa aseidenriisunnan Ja rauhan
pa lautta m isen kanssa ja tä h t ää
sauman piiämäärään. kuin Yjulys-
V a 11 a i n e h d o ti t s s uu r r en 1 a i s t e 1 u -
laivain f a j o i t t a m i s e s t a.
Vedenalaisen tehokkttus .sota-aseen
a kä V i :. e pää m ä 1 1 ö mii s t i .sek
ville iiskeisenmaailmansodan ai­kana.
Vialta merien i)ohja()n täyn:
.nji vedenalaisten upottamia. laivo"
'jen hylkyjä. Suuret sotalaivat
olivat melkein yhtä turvattomia
vedena la iston- hy öl; k ä y ksil le k n in
lieikoiiima t" kaiippä-jYl u kset.
, Taistelulaivain lisäämisen rajoi-
H U K j a; \' e d e na l a i s t e n i-a k e n t a n i i s e 11
j a käytön salliminen olisi r i s t i r i i -
taistii. Vedenaiaisten käyttämi­nen
kaupallisiin tarkoituksiin ei
ole mahdotonta. Sen osoittivat
sa k sa 1 ai set k u Ij e 11 am a 11 a k a u|) i) a •
tavaroita Atlantin, y l i . Kun tä­h
ä n a s t i s e t saavutukset otetaan
h u o u 1 i o o n. o n h yx i n 1 n n 11 a \- a a. c t •
tä ennen i)itkäii voidaan valmis­taa
vedenalaisia aluksia, jotka ei-xi\
t • a i no as t aan; k- y k-;' 11 e s u o r i tt a •
madn |)itkiä vallame rima tk oja.
vaaii iiiyöskin voivat luenestyk-soHjsesti
välttää niille asetetut
ansat.
- V-eden pinnalla kttlkevyilalnk-si't
ovat erinomaisia niaalitaulnja
V eden a 1 a ise 11 \'a 11) iia a 1 le si lm ä 11 e.,
l;>uii'rimmankaaii sotalaivan tykit
eiviit voi sitä veden alla vahin­goittaa.
\'edenalaisien rakenta­misen
rajoittamilien ei i)oistane
sen käyttämistä sota-aseena eikii
m y ö s k ä ä n sen laitonta käyttöä.;,
m u t t a i i i i d e n j-a joittani ista s.eurai-si
toistenkin sota-alusten vähen­täminen.
\Vashin«i:toniii ; konl"e"
rensin alkuperäisenä tarkoitukse­na
' O l i m a a i l m a n saattatiiinen rau
.Kirjeitä ja sotamuistelmia. Sak-sassa
on ä s k e t t ä i n julkaistu k ir
j e i t ii j O t k a o Va t h e i-ä 11 äu e e t su u ii-natonta
liuomiota. Kyseessä on
von JI indenhurgin ja .entisen kei'
sar i n : .\\"i II1 o 1 m r n useita k u u le a n s i a.
sitten vailitämat kirje?!. Sota-
. ina"rski.; k i r j oi t ti A\' i 1 h e 1 mille eh­dottaen,
että julkaistaisiin muu
tamia. asiakirjoja, joita, jiitkimäi-n
e n o 1 i 1 a a t in u t . e n n e n s o t a a, j a
joissii. tahdottiin., osoittaa, että
Saksa ei ollut syy 11 iniMi sodan syi":
tymisecn. . NVilhelm... kirjeessään
loistaa syyttömyysvaktiutuksensii
ja viittaa . iKahteenkymmmieenvii:
teen \uoteen. joiden kuluessa hän
y l l i i l ) i t i rauhaa. Fuiropas.sa. llä:i
m ai n itse e ka ksi 1 i hi isu u 1 1 a. joi loin
-r— jos liän olisi halnnintt sotaa ---
Sa k s a 11 a o 1 i s i o IJ111. va r m a t voit o 11 -.
mahdollisuudet. • Toinen oli viu.ur
na. 1HUO. Mnglaunin sotiessa.Ktelii'
Afrikassa ja toinen veniiliiis-japa-nilaisen
sodan aikana i!U)r>; KaiK-ki
a lla k- i r j i'ess<i ä n Iiii n v a k li i it t a a
syyttönnyyträän ja seiittiiä .paen­neensa
11 oi 1 a n 1 i i n va in sii t ii syy s-tä.
että hiin .noudatti von llinden-luirgin
antamaa. neu\-oa. iliin
k iel t äy ty i a 1 istu ma s ta . t ti tk itta.-,
\ a k si, sii 1 ii 11 iine n v i h oi 1 i s e nsa o l f.
\-at pää 11 äne;'t-. u h rat a. h iin et si in il:
tapauk.^es.sa että. Saksan s y y l l r valmistamiseksi. ' Knninkaat
huomalta \ ' a l l a . menesty k.sella.;
Sehreiberissa on sa;i\-uiettn eri­koisen
lullaavia .tjiloksia. jolloin
esim. .MeKellarih k;i i voksessa'
1 (iy d e 1 1 . i i 11 ei • i 1 1 ii i n . k n 11 a j J i t o i n e u
suojli.
l ' a i t s i - ('lintar[)eita. te rii st ii j.;i
paperia, •; tarvitsevat : nyk.\-aj;in
[kaiVsat kultaa. Kaikkia niitä
huotleita on Miures.sa iiuilnrTn .saa-'
; l a \" issa ^ 'O n t a r his tii.: A1 aa k 1111 n a 11
pohjoisl.^i)a• ja luoteisissa o>^issa
•on jaloa m e t a l l i a niin runsaasti,
et l i i \ ii hitu I e vaisu \ td essa tulla an.
lu kuisia k u 1 ta kai A-(J ks i a ) x-rusl a-m
aa n n i il I e se u d ui lie. jo l k a t iiii ii u;
saakka ovat pysyneet koskeiiiat-t(
Uiiina v'rämaiiia.
K u l l a n keinotekoinen tuotanto.
• Ä S k e 1 1 a i n. sa a 1 > u n e e 1 ti e d o t k e r i (>-
vai saksalaisten kemistien onnis-
.1 uneen valmistaa- kullan- inuiniia--
;m a II a 11 a lv;.' mj.) ia, m e t.-il 1 e ja j fi 1 o i< •
si keltaiseksi metalliksi. . M il en
paljon. 1 icdossa -on |)eriiii. v i i onko
o 1-1 e n k; I a n. (M ole \-1 e la 11.1 n 11 e 1 1 1 1 . :.
, .Toisten .' metalljeJi.. k u l l a k si
muuntamisia • on :liarrastetlo
kautta aikojen. Vlueeit aikaaii
oli kemian (.Misimiiineu->ja • viimei-,
nen. py-i-kimys keksiii keino;-^jon­ka
;iv ulia kultaa olisi voitu val­mistaa.
.Mtiinaiset kirjoiiuksei
'kertovat ponnisteltiista.- sen ja - e-rään
ioisen aineen. eliimiineliksii
tarkoitus. K a i k k i uskonnot saaf
^^M^^i-^yhM'' j o k i n ihanne ja elämä on
# i ^ ' e U m l s e n arvoista.-';
T^^^Tchl^ää vuoden loptiUa hyvä
noudattakaa .sitä ;ii.s]iplli
'^^ff;:f/^est{ tulevana Anionnal ^ j a tulette
?^^.tK'"'^in8]^öiaan, etta se ennen pitkaa
^i|iÄlä^Ct?nie hy^^äkli. totutuksi ta-loitontaminen.
Se voidaan saada
aikaan Yi^noastaan siten, ftttä sa:'
manaikaisesti ' rajoitetaan taiste*
lulaiAain. vedenalaisten ja muiden
sota-varustusten määrää ja samal­la
kerralla supi.stetaan maa-ai-mv'i.)
oila. '
Canadan rautateiden sähköistä­minen..
Ontarion liallitus on lo-
'^'^'WJ^^'xioiM^?^^v^'^^ öiitä kaluamme.
' ' r'£4l||fielitekoiea-,.tukahuttami^
nien rajojen-aaressa.
Suomelle ei voi olla yhdenteke
vää. vallitseeko laajoilla alueilla
itä rajan toisella puolelhr va i no ja
.sota. Viime vuosien sotaiset sei k.-;
kaiik-setYia kansan" raskas p o l i i t t i;
nen ia taloudellinen sorto on. ai-heuttanuf
Katiko-Karjalasta M U I :
gen suiiren''siirtymisen Suomeen,
missä, viranomaisten on t ä y t y n y t | ^
-miiiden V e n ä j ä l t ä ' t u l l e i d e n pako- pullisesti Viiiiltäi^yt .sähköistää o"
laisten ohella p i t ä ä huolta Kauko-j san Xortliern Ontario & Temisl^a-
K a r j a l a n k i n pakolaisista. Vihok i i n i n g r a u t a t i e s t ä ja. j a t k a a samaa
li.suuksien nyt tiudelleen alettua
eri osissa Kauko-Karjalaa, uhkaa
e n t i s t ä suurempi pakolaistulva
tuottaa Suomelle uusia tuntuvia
taloudellisia rasituksia. Suomen
h a l l i t i i k s e l l a on oUu t kuun ia j o
aikaisemmin eri tilaisuuksissa
saattaa kansainliiton tietoon, mi­ten
«uuria; pakolaismääriä Suo­men
_oi> viime vuosina täytynyt
ottaa Venäjältä käsin vastaan ja
r a u t a t i e t ä noin seit.semänkynr
''mentä mailia pohjoiseen •]ames-lahtea
kohti. On myöskin ajatel­t
u - s ä h k ö n ottamista l i ke voi maks i
^Vindsorin seuduilla ja sen välit-tömäsisä
läheisyydessä. Yleensä
k a i k k i ä l l a . missä rautatieveturien
savu tuottaa luiittaa ja k i v i h i i l en
k ä y t t ö käy k a l l i i k s i , o.vat .rauta.-,
tieviranomaiset ryhtyneet harkit-semaajj
erinäisten raiitatieosieu
syys olisi saatu t o t e e n n ä y t e t y k s i.
Samanaikaisesii .yllämainittujen:
kirjeiden kanssa j u l k a i s t i i n Sveit­sissä
otteita von .Moltken muistel­mista,
. j o t k a hän- kirjoitti olles:
saan lähellä kuol:vmaa-. .Xiisfsä va­kuutetaan,
ett ii. Saksan , sotilasvi­ranomaisina
oli j)itkän aikaa tie­dossa
ne suunnitelmat, joita sodaii
sytlyessii tultaisiin seuraamaan.
Von .Molt ke sanoo, että keisari ei
niistä ollut selvillä. Sotilasviran­omaiset
iielkiisiväl hänen niistn
" k i e l i v i i n " ja maaliman saaxaii
niistii kuulla. Kirjoittaja sanoo,
e t t ä sodan keskittymi.sestä län­teen
ei ollut aavistustakaan, sillä
\VilhelnM»ii vaknnleltu. etlii lOng-
1 a n ti e i t ui i s i .s i j h e n - osa a ot t a i n a ai i
'Siitä• htiolimatta oli solasuunnitei-ma
liin.si r i l l i a maa varten laadittu
\Vilhelmin tieten.
Von .Moltk-e \-?i h vislaa jos.snkin
m ä ä r i n enl isen kei:sai'inr-ilnioituk'-
se n oso i t a m a 11 a. ett ii j äl k im ä li ien
oli ainoastaan viiiika|)pale sotani;
koneiston käsissä. Se i)äätti soo­dan
aloltanii.sesta j a sen johdosta.
\ \ ' i l h e lm c i : kuitenkaan, ole syy;
töih koska hän oli sotarintamilla
j a innosti sota|)uoluetta S-:MI : kai^
kis.sa j>yrkimyksissä ja siten vak
mi.sti t i e t ä sille, nnkä jiilkeen|)äi;i
seurasi; Kpäileiiiiittä hänen tar­koituksenaan
oli hyökätä Venä­j
ä l l e . Toiset saatavissa olevat a'
siakirjat osoittavat selvästi luinen
osa 11 i suu t e n sa. Hän e 11 s utin n it e 1 :
mansa muuttuivat kokonaan B r i '
taunian r v h d v t t y ä a k t i i v i s i i n toi
meJi piteisiin.
, va at i \-a 1 - a 1 kemist ejäa n u ii rii a-maan
kok.o: eliimänsä ajan kullair
l e k o l a i d oM selville .saain isflcsi;.
Kreikkalaiset keaii.sti.t teki vii;
laajoja • kokeita '•>—7 vuosisadalla
.mihinkään .tuloksiin piiiisemättji.
(-Jatk.)
Äidit ovat tyhjiä.
-..Miksi .(ui. nuorisoruineniin t y lr
jäii ja kevyttii.' Miksi se liorjiiii
k u i n ruoho joka luulen iiiukaiia l
Kodit o \-a t o 11 ee 1 sa 11 () ma t to m a n
t y h j i ä ; ja iiidit', j(.)i{len pili niin
paljon antaa lapsillevMi ja iiuoi-il-leen
e l ä m ä n evästä. o\ai olleet
ivovin• k(")yliiä. Suomen liainen on
viime, aikoina saavuttanut paljon
ulkona ista : .'si vi.sly.stii. 1 asa:arvoi:
suulta, äänioikeutlet ja monet
muut edut. iiiut Ia c i \-cit asia 1. jos
Aähänkiii, . syveiiiniiiile katsotaan,
ole |)aljoii.. k-orjaantuneet. Valj-l
e t t a v a s t i o v a t naiset; varsrnkin
n. s. oppineissa • ]>iireissii ruA-eii-tieel
j ä l j i i t e l e m ä ä i i .miesmaailmaii
11 u o no j a 1) 11 o 1 i a j a i u isu n"e(^ 1 a 1 a s-päin.
Suokaa, anteeksi, naiset,
m i i t l a i i a isien .ol-sis.sa (»n virhi: |)ai-jon.
M)iviMM. ; Jeimaa -ja- (.'läma.s.sii
suurta alennuslilaa. Toivoltax as;
ti ette -paljasti siiul ii;. kun m i nä
j a l k a i i lälä asiaa sanomalhi. elia
se (!lui>iiassa onmie.steii -sy_\-rä-
M ies: ylimalkaan ihailee tanssi\-aa
lasia ja tyhjii äintllaa, ja nainen
l)yi'kiessä;in m i e l l y t t ä m ä ä n mie.s-t
ä , pyi*kii l;ille a'sk\>lle. .Monei
miehet, sen lisiiksi e t s i v ä t - Inlevas:
sa aviopuolisossaan ni'ni(>ji ja ase-
] 11 a a, sa n ge n m o 11 e l ta as t a 1 < > j a ja
l>erintö.jä. . -Ja: kun naisella e i c;
:tieinr>iiii A-aaditav niin p.N"syy haii
.k(")yhiinä. ja. ty Ii jana: ja a\-ioli ilossa
ollessaan yha <'iieiiinian tyli.teiiee
ja k()ylity_\. tMiclut. \ <iai imiiksel
paljo,! ^uurenimiksj naisiin näli-'
lie n •. .ja ine .saam me J<oi nm me ja;
lajisilleiiime paljon enemiri;iir Ireir
kea-ja.clä.maa 1
K o t i i n on paljon enemmän han­k
i t t a v a h e n k i s t ä ruokaa.
Mieliel siiienkiii maailm.illa'
knlkeissaan .si\-umei-ii]eiikiii yliv-i'
j a 1 oista' li\-v<ia saa\'at, jos. haltur
^ at. niulia nainen suljettima ko­llin
1) i ir i.i 11 p 1 a tl k i.)y I M y y ; j oi lei 1 ui-ne
1 le -.tu o(la -sin 11e ev-ii i 1 ii. ••• K11 in kä
sanomat!omanvkoyhä lUikaan iiiei-
.daii-koiieiniiie sunri enemmistfii
tä>s.-iä suhleessa . aikana.- jol^a kui-te
11 kin n i i n pa 1 j(»n kodi 1 ta x-aatii,
M i l i i m le.s, tuhlaa ka an kulkiessaan,
maiiilniaa omaksi hyva.kseiis;i..Mo-neii
miehen kapakka-, kortt i- ja
lun iseiTas^a ei\ är Inhat markka.^
set nykyään paljon [»aina. mutta
kun :oli.si - tilattava Ivotiin: liy\-iii
lehtiil .tai ostettava . muutaman
kymmenenkin mark-an kirja, n i in
silloin. iM rahat riilä.- • • ;'
' O l i n iisketläin sinii-illa leolli.-
Nykyinen kurssimme rahalälw?
tyksille SUO:\rEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Dollarilta.
Myös myömrae paukki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen^ prosentin korkoa ve­t
ä v i ä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka- Suomessa lunaste­taan
s i e l l ä voiraassa.-olevan dolla­r
i n kurssin jälkeen.
Lähely.skulut " faha.lähetyksill6
postin kautta \on 15c. summille
alle $20.00; s i t ä suuremmilta sum-m
i l t a m i t ä ä n kuluja ei peritä.
.. Ijiihetyskidufc sähköteitse on
$3.56 k a i k i l t a summilta.
K a i k k i , lähetykset osoitetaan
postin, kaut ta, - jos sähkösanoma-l
ä h e t y s t ä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne Ya.s-taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella-
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
f irst National Bank
HANCOCK ' :: MICH
—]*crusto-ttu V. 1874.'^ -
V a i J t $3,000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on k u u s i IS u o m a la i st a 1 i i k k c e s sä m-ine.
I
A' il o 1 r A- i i 1 UI a n j a l u pa k ki a s k i pa-
I aa • i.oise i isa .j n\k vxm-. n o k ka nn e a 1 -
la t y l i j ä ä i i . m u t t a talitoisinpa tuk
I a 11' id a 1.1:.) o k' a i s e 11. - k (> t i i n katso-maan.
henki^^iä arvoja, joita oiette
l i a n k k i n e e l Raimollenne j a lajisil-lemie.
Kdeltiipäin jo tiedän., että
monessa i.)aikassa. - on lutoluelehti
j a lasten koulukirjat ainoana hen­gen
ruokana.mutta tn.sk i n m i i ä i in
11111 u ta. lvi 1111 k a i mu i i i e i s t ii ii t iv:
.sin työstä tullessaan sanoo ahke­ralle.,
vjiimolleen : . Ktiulehan nyt
h.v;\-;i. eukko, jotulutaiva nyt ilta-askareet,
että yhdessä siiten hie­taa
iji t n o u tl si. k i r j a, j o n ka \' i i i iie
k()din])äivillä lostin."
Kerron. .A'ielä erään esimerkin
isien k;isilyskannasta tiissä suh­teessa,
iloku aika sitten vietettiin
kodin ptiiviii-; riJvkaassa Uuden­maan
ruslhollarikylässä. K u n vu"-
.lia.jal]a .|isluimme o])ettajan lino-,
neessa. niin tuli sinne eräs isäntä,
joka: kehui juuri .tulleensa Mikker-
II n 111 a r k k i n o i 11 a j a os t a 11 e e n s a
monen. • i uhannen. , m a r k' a n . o r i i n.
Suora yhteys Suomen suurimman pankin kera
Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KU.RSSI ON TÄNÄÄN
Ontario kullantuottajana..Tii-luin
mennessä saavutetut tulokset
oso i t ta vat, e t tä On ta ri o ennen pi t*
kää tulee kuulunnum tiiman man­tereen
sinirimpien kulta-alueiden
joukkoon. Kiiluvan vuoden yh­deksiin
ensimäisen kiuikauden ar
kana oli kokonaistuotannon arvo
$9.918,073. Jos viimeisten koV'
•men kuukauden aikana sama suIr
de jatkuu, kohoaa vuoden tuotair
t o m ä ä r ä $13.870,000 diiu joka'
vaihtokurssi siihen lisättynä tekee
siiti^iMicliijlla ptiiiiin
m ieh i 11 e. set i ra va ai i : i a | »aa n;.-" K y t-l
ä ; i e i J t ä . ; n i o n e l l a kieltolain aika-- Saltuipa siihen heti tulemaan
V ' a i k k a k a a n . alkemistit^ eiviit ha- ^) a lv ii i r iit tci ä-:.. sa 1 ;i 11 ta r kk a n (mk i n i Koti-lehdeii asiamies tarjoamaan
lua miaan tuloksia :saavuttaneei,
•tekivät he kiiit-nikiii lyiinsii oliel-la
t ä r k e i t ä kek.sintiijä ja raivasi-vat
siten, tietii .nykyajan kemian
tul kimuksille.
Ajatus m e t a l l i e n iiiuirllamise.s-ta
toisik.si.- joka kerran o l i - alke:
mistien unelmana, mi n y k y a j an
tieteen . saavutettavissa. Ilyviit
I ui tl t av a a k 11 i t e n k in (n r, ('t t li m a a :
i 1111 a. e i t n I e n ii k e n 1 ii ii n 111 i t ii ii n
äkillistii. k.ultatulvaa, joka tekisi
jalon, m e t a l l i n ylitii' -huokeaksi
kuin. rauta tai etle.s kupari. Kuh
:|an, ..samoin. •• k u i i r tiinaTittienkin
valmistaminen . , Iceinotekoisesti,
•vaatii: n i i n suuria kustannuksia,
e t l i l alkiiperäiset, luonnosta saa­dut-
tuotteet sittenkin: lopulta tu­levat
iialvemmiksi. .Jos kititenkin
sa ksala iset oi isi va t k ui Ia n tekol a i-don
keksineet ja voisiva1 ktdta-t
u o t a n n o n k o h o 11 a a t a r p e e 11 i s e n
suureksi, aiheuttaisi se kerras­saan,
juUllista van -muutokseii unaa-ilman
fin anss it il a irt eessa. .Ma a i I •
m a u velkataakka -von kohonnut
.suiuinattoman suurek-si. ja se
k a i k k i on suoriti'ttava kullassa;
Saksa, j o l l a kullan valmistamisen
salaisus olisi, kykenisi k o \ i n lied*
posti kuittaamaan liittolaisten
saatavat- ja laskemaan liikkee­seen
kultain ark ko j a y h t ä n o j) e a s-t
i k u i l i Ven ä j ii u ne ti vost o h ai l i t n s
painaa iJaperirupIiaan. Silloin
k u l t a kadottaisi . m e r k i t y k s e n sä
yleisenil m a k s u v ä l i n e e n ä , ja se)i
tilalle, olisi k e k s i t t ä vä jokin toi-ueu.
. Tiedoh: saksalaisten kemistien
k e k s i n n ö s t ä antaa . \"<ilen yliopis­ton
professori I r v i n g Kisher, joka
kertoo sen saaneensa luotettaval­ta
taliolta. L. .}. M.
SUOMEN MAKKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin Icauttä, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti Vaadita, Sähkötys-maksu
on $4.30. ' Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c S|Ummille $50^00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­asti.
1 'j'^l'i^i;|_fHtitel
' 'Tilaisuudet "häviävät pilven
tavoin, — Arapial. sananC
ONT., CANADA.