Vapaus, November 4, 1929

              No. 260 ~ 1929
Sm leen
I LÄHETYSKULUT
1 40c läh^tyksiaia alle $20.00,
I 60c lähetyksistä $20.00—?49.
I 99, 80c lähetyksistä $50.00—
1 $79.99 ja $1.00 lähetyksistä
I $80.00—$100.00 sekä 50c jo-
§ kaiselta senraavalta alkavalta
I sadalta dollarilta.
SahkosAnömälahetyksistä
ovat lähetyskulut $3.50
hetykseltä.
lä.
Suomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.45 sadasta
men markasta. ,
Suo-
Laivapilettejä
myydään
Vapaudellle- ottarat x ^ n S I i -
tyksiä vastaani mySsStäaz
VAFAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street.
Port Arthur, Ontario
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 SL Antoine St.,
Montreal, Qne.
AARO KIVINEN
Kirkland Lafce, OnL
JOHN vucnu
South Porcupine, ttot.
CHARLES HAAPANEN
Osuuskauppa, Timmiasi» Ont.
JOHN W1RTA
957 Broadview Avenne,
Toronto, Ont.
I SUOMESTA
KADIOVESSKOSITITNNlilXJIL^
VALBOINA
Eh4ptuksen mukaan tutisi Suomen
radioradioasemaverkon loinilUsesti vai-ta)
stuttua>'J6ka- tai>ahtuu kahden vuo­den
kuluttua, käsittää 11 asanaa; jot­ka
ovat Lahti, Hdsinki. Viipuri. Ouhi:
Ttnku, •nunpere. Vasa. Pori, Kuöi^.
Sortavala ja Pietarsaari, joten siis
Kelslnfrl. Viipuri, Oulu, Sortavala ja
Vaasa saavat kokonaan uudet ase­mansa.
Erikoista huomiota ön kiin-
Lehdes^mme aa, silloin tällöin <il-lut
matkakuyaukäa Kaukaasiastieu On-lian
se Kaukaasia sentään jotain tois­ta
kuin esim. Leningrad, j(äui on ra-:
kennettu soiden idälle, ilma on koste-abko
ja jostais ei&terveSninenkin, Seu­raavassa
lyhsrt kuvaus siitä miltä Klau-kaasia
näyttää näin syksyllä. Lukijan
Tiedustakaa pilettiasioita.
DAVm HELIN.
eri paikkakunnilla Pohjins-
Ontariossa
Yli kymmenen miljoonaa
Suomen markkaa on lähetetty
tämän vuoden ajalla ja jokai­nen
lähetys on mennyt hjrväs-ti
perille.
Me emme ketään kiihota ra­hojansa
Suomeen lähettSnään,
mutta jos niitä kerran lähete­tään,
tehtäköön lähetys työ­läisten
oman liiklieen. Vapau­den,
kautta.
Eitetty Itä-Suomen radio-olojen jär­jestämiseen,
mikä osa maata sijaitsee
lähinnä Venäjän voimakastehoisia a-semia
Ja siten iisein joutuu sangen
pahojen häiriöitten' alaiseesi. Sopivin
sijoituspaikka Karjalan asemalle on
Viipuri, niistä on hyvät puhelinyhtey­det
Helsinkiin ja joka oh muutenkin
Karjalan suiuin asutuskeskus. Uuden
aseman iiankklmlseen on ehdotettu 2.-
ei pidä patella, että tSssä olisi nyt
Ifddn '^Kaukaasian kuume", kuten ta­vataan
esim. eräillä Karjalaan mat­kustaneilla
'^Karjala kuume", ts.. että
nu 1—2 vuotta khrjoitetaan vain Kar­jalan
suurenmoisesta luonnosta ai-vankuin
Karjalassa muuta ihannoita­vaa
ei olisikaan. Tartunpa sentään
asiaan.
Näin NeuvostbvalL aikana tapahtuu
näet sellaisia ^'maailman ihmeitä", et­tä
työmies jättHä työlisä janmtkiistaa
Kaukaaslaan niUte seuduin, joissa a i ­kaisemmin
rikkaä.t yhteiskunnan syöt-t
^ t ja loiseläjät vetelehtivät, jos
Dlm. eivät matkustaneet Italiaan.
markkaan vuodessa. Helsinki tulee
samaan uiiden 10 kw tehoisen ase-
SO0.O00 markkaa, jolloin sen tehokä,Matka kuluu vähitellen ensin Mosko-tulee
6 kw ja on sen käyttökustannus-1 vaan, jossa jo tuntuu ikäänkuhi va-ten
arvioitu nousevan nohi 350.000 hän lämpölsenunältä. "railaisen johto­päätöksen
voinee tehdä senkin perus­teella,
että vatmun lattialla alkaa kul­man,
joka jo on rakenteillakin. Ouluun Jikea kutsumattomia vieraita, torakol-ehdotetaan
Pohjols-Suomen taivetta ta ym. ja jopi hyppää "Kommunis-tyydyttämäl^
2 kw tehoista asemaa tin" lehdelle sitä lukiessani — kirppu,
jota V£uten varattaisiin 600,000 niärk-j jolta kylläkään en saanut henkeä pois
kaa, vuotuisten käsrttökustennusten j syystä, että se oli minua nopeampi
noustessa noin 250,000 markkaan. Vaa,-1 liikkeissään. Viereisellä penkillä istua
1 Joululahjaksi on Phonogrraphi ednUineii. 1
n. • i
1 Phonographeja sekä levyjä saa Vapauden Sudbury» ja Montrealin ä
= konttorista. 1
S S
^ Läiiettäkää toisilta paikkakunnilta tulevat välitykset nimellä ja 1
= osotteella: =
I VAPAUS, Box M, Sufl]mry,OttL j
OitiDHiiinuninnninnnianncniniamiinneiniiiiininuniminiuiiauiniunn
KöUelraiyisoimi^^
Rääpyällä
Kollektiivisoimlspäivää alettiin viet-tämääh
Rääpyällä jo syyskuun 15
p:nä,. jollohx kommuuna "Työn" trak­tori
leikkuukoneiheeh ja Suomenk.
Kotieläinhoito* Teknikumln oppilaat
talkoilla niittivät kauran Leninin pel­olta.
Koko iseuraavan viikoh työs­kentelivät
Rumpalin ja Kässylän ta-l(
mp. leiden . j a siltojen korjauksessa
sekä puhdistaen palonkunnalle veden-ottojKdkkaa.
VEursthaiseila kollektiivisohnispäivä-nä
tekivät Teknikumin oppilaat yh­dessä
nuorisoliittolaisten ja puoluejä-sejUen
kanssa suurrynnäkön ymiÄris-tönkylihi;
osallistuakseen käytännöl­lisesti
koUeh:tiivlsohnisiÄivänä tehtä-viinjtöihih.
Niinpä sitten osallistuttiin
m1f4 iifip^matt1fti«!lin - tehtäviin. kutCH
varattomien kyntänaiseen, vll-najankörjiziiseeni
teiden ja siltojen kor­jaukseen
iekä kommuuna "Työssä"
juurikasvien nostoon.
Illalla vietettiin kommuuna "Työssä"
niaatalöuden kbllektilyisphnlsen juh­laa,
jttoök^^v^^ lähi­seudun
koUektiivisista yhtymistä.
Selostuksen päivän merki^ksestä
teki tov. Lehto,: jonka Jälkeen seu­rasi
eri järjestöjen tervehdykset Erit­täin
suurella kiintoisuudella seurattiin
Porun kommnimaa edustajan, tov.
Miin^ptihetta, jossa hän mjn. mai­nitsi.^
että"" hänellä <m tflaisuus jc
toisen kerran tervehtiä kommuuna
Työn" jäseniä ja ympäristön talonp.
tältä samalta paikalta. "Enshnälsen
kerran se tapahtui noin vuosi, sit­ten,
jollotoporiilalset kävivät, täällä
komnmuna"Työssä" ekskurssilla.
Silloin meillä ei vielä ollut koDek-mvista
taloutta. Wte vasta haavei
amme sUtä.Nyt^nsijaan me olem­me
täällä pepistamamme kollektttvi-eea
talouden edustäjhia. Tosto olem­me
atottaneet vaatimattonaastl Mut­ta
jokatapauksessa päätöksi^ että
vlonme yrityksen loppuun asti mak­soi
mita maksoL Emme tule aita
koskaan eroamaan. Alkii tosto
VELikeaa. taloutemme . sijaitsee
lESmba >oimakkaas» kuIaköyi^P^
-irlätlBsäL HpBtta-xfleiqme vakuutettuja
BiitB, että vastukset tulemme viit­tamaan.
Olemme tänään kokoonta-iaeet
aeuvotdlaksemme kesMnSlse^
avusta aaomenfc kollektiivisten y t ­imien
vaHDä. Ja-uskon. että tolem-ke
ISytamSän yhta ja toista «rt-tBftlrHpmnff'
tttnen toisiamme. Eri
aineellisesti heidän alkavalle ylityk­selleen,
lopettaen puheezzsa lansnmal-sa
tarvitsee suoritettujen tutkhnusten
mukaan myös oman asemansa, jonka
kustannusarvion laäfeetaari nousevan
250,000 markkaan Ja; käyttoKustannus-ten
noin 150,000 markkaan vuodessa.
Kuopiossa on Jo sikäläisen radioyhdlp-tyksen
omistama yleisradioasema, jon­ka
kuntoonsaattamiseksi on arvioitu
tarvittavan Smk. 100,000:—ja käyttö­kustannuksiksi
Smlr. 75,000:—. Aseman
tehoksi- tulisi 0.3 kw. Raja-Karjalan
väestön etuja silmälläpitäen ehdote­taan
Sortavalaan rakennettavaksi uu-
3 nuorta miestä; yksi heistä hankaa
saappaitaan . puhtaaseen vuodelaka»
naan, jonka rautatieläinen (vaunun-siivooja)
juuri ön levittänyt erästä
matkustajaa varten. Sanoti tekoa huli-gaanhnaJseksi
ja kiellän. joUoto "kiil-lottaminen"
loppui. ^
Junan edelleen kulkiessa mustan-mullah
alueella huomaan Rossovskin
luona pitkän hevoskaravaanin, jonka
edessä olevassa kuormassa ön — pu­nainen'
lippu! Tarkastellessani jonoa
huomaan talonpoikain kuljettavan vll-öi
0.3 kw tehoinen asema Ja on sitä jaa elevaattorille tat rautatieasemalta
varten ehdotettu 200,000 markkaa Ja; edelleen lähetettäväksi valtion käy-la.
Vastaukseksi imperialistien. Sota-provokatsloniiit
me lujitamme maata­louden
kollektHvisoimista.
Tämän jälkeen esiintyi toveri Me-hiläiaen
Seltsoiii konektnvisen kar-jataloh
edustajana, kiittäen
haa ja tekniknmfa niiden antamasta
avusta heidän alkavalle yritykselleen.
Rumpalin E^Iäpiirih taloaip. paolestr
lausui tervehdyksen toveri NiskSnen
vakuuttaen, ettef kula enäS p i t i^
aikaa, kun ympärisföa talonpL .liitty­vät
kollektiiviseen sunrtalonteen.
Juhlakokous p ^ ^ y i
Intematsionaaleen, Jonka jälkeen seu­rasi
konserttiöhjehnJEta. v
^Tidilakokonkse hyväksyttiin seu­lovaa
päätösTauselina:
"Me Lenihin . pilrlh suumeuk. kol­lektiivisten
taTonksfen edustajat p a l ­kalliset
talonp. ja kommuuna "l^daaT
jäsenet sekä Suomenk. KotfeläJnhoi-
U> Teknikumih; oppQaat JB henkiTft-kunta,
koko(nitaneiha virttimian en­simäistä
niaatalöuden koltektavlsdl-mispäivää
lausumme KäsS^yksezämme
6ttä ahioana ulosppsyiS balanaises-ta,
vähävaraiSestix tabnp. tabmdesta
hsrvin koneeHistutettmni sonrtaloiiteCT
on yam se tife, joirira HKP(b):n ja
Neuvostomton: hallitns ovat osotta-neet
maatalouden koHJektiivisolmlses-sa.;
• ,. •
Tänä päivänä' me olennne erikoi­sesti
käytännössä vfeOS kerran ta-tusbimeet
konektnyisen l^ffin fonkkb?
vohnaan rakentamaa i&BL Ja dNoM
leikkaama;na koneeäsestX j^delsvilje;^
lyfcsiämme, korjftamalTrf ^Bnrikfc>rf&
kommuutian pellöire^ J Ä M a f i ^ pan^
neet^Bumpamr kyläi^fficia a l o e ^ Tayr
neyhiymän jiEi- kolKB^Sisen- «rffcahtn
perustamiSen-
T8JI& tavalla osaJBstaexi vSMW^-
mästi maatalöucfen kondtitavisaimlT
seen, votame omaa kdbem
perusteella vältinittaa, / eÖS kQsASs
ja kesklvah^£a^ taknpt. taloadep
nopean köhoaaiisen.
leköivöien, iyS. TSmto^totfitgan Jn-noittäznina
sohntome
veljesliiton keSEtoä&en avmi antandf
seksi niin moraaDfeestf fnfn alneellir
eestikin kaikllfö koHeKfivlBnfc yMyt
vuotuisiin käyttökustannuksiin n. 75,-
000 mk. Tampereella, Turulla Ja Po­rilla
on jo nytkin omat paikallisase-mansa
ja tulevat nämä uuden suun­nitelman
mukaan tarpeellisina edel­leenkin
Jatkamaan toimintaansa. Ou­luun
ja Vaasan asemien valmistuttua,
käy Pietarsaaren aseman kannatta-vaisuus
kyseenalaiseksi, mutta ehdo­tetaan
sen säilyttämistä edelleen, jos
eivät vuotuiset kustannukset nouse yli
50,000 markan. Sekä uusien asemien
rakentamiseen että myös käyttökus-tannuksihi
on ehdotettu käytettäväksi
radiorahastoa, joka siis saadaan kuun-telumaksulsta.
Suunnitelmaan on myös liitetty eh-dotäs
radioasemien hoidosta, jolloin
kaikkia suuritehoisimpia asemia on
ehdotettu valtion hoidettaviksi mutta
pienempitehoiset, joitten lähetys el
kanna sanottavasti maan rajojen ulko-tettäväksL
Tekipä suurenmoisen vai-kuthksen;
talonpoikia viljakuörmineen
ja punaisin lipuin tuomassa' viljaa
NeuvostohaUituksen käytettäväksi!
Tässä piisi porvarimaiden sosialide­mokraateille
katsomista ja tutkhnista,
miten talonpoikalsto tukee hallituk­semme
pyrkimyksiä.
Donin laaksossa herättää huomio­tani
lukuisat rautateillä olevat kurvit,
joita lakeuksillakin on tuon tuostakin.
Tarkastelen molemmUle sivuille. Ta­sanko
molemmin puolin! Miksi kurvi,
toinen, kolmas j.n.e. taas takaisin ja
takaisin. Miksi? — Kysäsen matkus-sanmin,
voi lähteS/^työn£ i&atetty^in.
Entä" palkat? - 7 Ndn 150;— pyörein
luvuin kuukaudessa! Työ^^ph ratelonatf-soitu
ästettäin: Koziveijeri^ysteemi on
toiminnassa. ^ Käykö usein -ekskurssi-laisia,
ja mita he sanovat? — Hyvhi
^ygphrt Amezikalaiset ja ruotsalaiset
kävivät äskettäin ja -sanoivat, että
teemme vielä useita taxpeettomla töi»
ta ja liikkeitä, joita Ruotshi ja Ame­rikan
kaivoksissa et tehdä. Tähän
päättyi -toterveivl''. . -
Olemme lähellä Donin Bostovla.
Vastaamme ttdee juna, jossa on 24
ihka uutta suurta; ziatUvaunua^^ suu­rempia
kxJn • vanhanmalliset. Tämän
jonvtrthiansa — xnaksuttomaEstt -(Lbf
ningradissa /Varsan" maksaa JS koi^
pullo). Natsan suihkukaivo on nksii^'
cettu V. 1894. HoidolEkaita on ksttpttii-:
gissa paljon. Tana viikolla «JxöejttljieQ
hoMokaskirjain järjestysnumero .«il jKi
100.015 ja uusia: vieia saapiro
päivä. Sanatoorioissa annetaan >^9RBI^'
san"-ammekylpyj&.
Näin Neuvostovallassa takeniietääal
uutta elämaa ja i^Lästään vabl|i^Hät;t
•^rv^ydf^^M^"'^^^'! oloissa iiarenipaaD
ja parempaan.
Leningradin Vapaudessa —kk-jälkeen
. alkaa nafta junia tulla tuon
tuostaldn. Kuljemme nopeaa vauhtia
erään ' sillan ylL Ebiomaan. että kun
vielä v. 1924 monet dliat olivat puisini
tukipuiden varassa ja juna kulki yli
kuin täi tervassa,Hiin' on nyt Neu­vostovallan
jälleemrakeimuskäuden a i ­kana
sillatkin uusittu. Entisten puisien
tiätävarasiltojen tilalla on njrt rauta-l^
töonisiltoja, joiden ylt junat kul­kevat
vauhtia hiljentämättä. Samoin
ovat jo kadonneet Denikhiin rosvoret-kuelfOsten
radan varrell; räjäyttämät
vetmit ja vaunut, joita v. 1924 oli
radan varrella sadottain.
Suvorovskajan aiseman luona alka-
^'at jo hiekkaharjut ja vuoret Niitä
katsellessa ajattelee, miten kauan on­kaan
maapallo ollut olemassa kun
tuollaiset -hirveät röykkiöt- maata on
kasaantunut Monet Kaukaasian vuo-i-
et ovat rapautuneet niin pehmoisiksi
että paljain käsin voi irrottaa vuoresta
kiveä Ja palotella sitä. ^aviröykkiöt o-vat
toisinaan ihan jyrkkänä seinänä;
Joka osottaa sen kivestä alkähi vieri­essä
pehmenneen. Radan varsilla on u-selssa:
paikoin valtavan suuria ja kor­keita
elevaattorelta, • jotka osottavat
so^Iistisen rakennustyömme valtavaa
nousua. Lähettyvillä on satoja talon-
^>oikain viljakuormia Ja monin paikoin
ollaan työssä ja touhussa jo klo 5
aamulla. ,
Juna on saapimut kivennäisvesille.
Hma tuntuu jo kesäiseltä. Jatkon
matkaa Kislovodskiin- Siinä pysäh­tyy
juna Pjätigorskin ja Essentukin
pienten kaupunkien asemilla. Essen-
,tukissa on useita sanatooriolta. Kau­punki
on miellyttävän näköinen. Vuo­ria
Joka taholla, talot valkeita ja puh­taita.
Saavun Kislovodskiin. Niin vä­synyt
kuin -olinkin — miltei loppuun
kulunut jo matkalle lähtiessäni — o-
Unhan matkalla lepäämään ja-paran­tumaan,
vaikutti kuitenkin jo ensi
näkemä sellaisen tunnun, että jospa
tajaita. Häh seUttää, että keisarival- saisi elämänsä viettää aina näin Iha­lan
aikana rautateitä rakennettaessa . nassa paikassa. Talot kuin lumivalkei-maksettiin
jokaise;sta kurvista lisä-! la, katu puhdas ja sileä, auirinko täy-
MuinaisestneteoUisuusmlesten kan-ssdnväUnen
kongressi oli kaikessa hil­jaisuudessa
koolla Leipzigissä.
Eräässä sivuhuoneessa hrat Smith.
Ouckelmeier, a la Daube ja Puljunen
keskustelivat henkilökohtaisista kote-mulusistaan.
— Markkinat ovat huonot sanoi hra
Smith repien mustaksi värjät^jä har­maita
hiuksiaan. Eä-ikoisalani, mui-nais-
egypUläiset muumiot, ei enään
kannata. Kilpailu liian ankara. Bos­tonilainen
välitysliike, jolle äskettäin
lähetin hienon Totmes mennen, pa­lautti
muumion valittaen, ettei sUlä
enää oUiit kysyntää Vhdysvalloissa.
Italialaisten, saksalaisten ja ranska­laisten
muumiotehtaiden ansiosta on
sinne jo sijoitettu 3.500 Totmes m :-
pakko va&ilstaa eriUta ^«^»fläiläilds'
ti^aif^yjAgfiltm^ tietgratl m .
Bim]Uit<eJl^:^h<vrt»i»llfr - muinalsiiadev
Vi^tuate m mutemnle*
»b^JBiMtrlä- Suuren nimIbU
3I^Mft^'yimkflaa. Shake^peamtl
•/|Pii^^j^or.fara ä l a Daube. 8»^
antiikkisten-rhttoaeka-
Inj^'-3altel.4|E^m.'madame de Pompan
dooiln aUntperäista yöpöytää, jonka
^l^n oli saanut oirftlfftt^^Ttt^' Inl^Jun^
kuningas Louisilta, ennätin myydS
fflndtfthdme. vain p v i kolme tustauM.
ennenkuin eräs-amaikalainen tdidas
zyhtjl, valmistamaan' nlita tahptmBfc»
ria. Ja ktiU,«^nV<ff oHn ^lyiirirtnipfe jtnirf
dta varten' erikoisen hienon, vuosba*
tojen vanhoja madönreikia valmista^;
van koneen. Ofau; Ja isiin paljon ^pOtä,
hu(dta ja tutkimista kuin vmuinatsesl-ndtten
valmlstandnen-vaatii! '
— Sepa se.säriol hra Smith. Ja
fcDstannuksIa. yksinkertaisten kivikan-cnen
muuhiiota. Muita faaraoita sa­massa
mittakaavassa. Ainoa, mikä e-nään
juuri ja juuri kannattaa, on Tu-tankhamehin
haudasta löydettyjen
pikkuesineiden joukkovalmlstus. U -
hetä:n niitä Egyptiin, missä matkaili­jat-
ostavat.
Murheelliset sanoi hra GuOkel-meler,
murheelliset ovat minunkin ko­kemukseni.
Valmistan, niinkuin herr
rat ehkä tietävät kuululsain miesten
alkuperäisiä käslkh-joltuksla ja kir­jeitä.
Kaa.rle Suuren omakätlset käs-kykh-
Jeet Ja Shakespearen allekirjoi­tuksella
varustetut tummalle naiselle
omistetut sonetit tekivät aikoinaan
hyvin kauppansa. Mutta kun joku ar­tikkeli,
menestyy, ilmestyy heti kil­pailijoita.
Kaarle Suuren alkuperäis­ten
käskykh-Jeitten tarjonta esim. y-llttää
nyt melkoisesti kysyzman sen-
Jälkeen kun eräs tunnoton kilpailija­ni
painaa niitä rotatlonikoneella. Pe­lastaakseni
liikkeeni rahallisista «val­keuksista
oh minun sfflom tällöin ollut
den esineittenkin valmistaminen tulee
melkoisen kalliiksL
Vaiva on -tavaton. kannatU hra
Ouckdemier. Jos muinaisuuden knzsBl
ohUn korkea, ovat vaivat sen mukai­set
Ja Jotta nykyajan' ankarassa kD-pailDBsa
saJisi markkinoille JotaUn
todella kaupaksiin^ei^a vanhaa, on
keksittävä yha uutta ja uutta.
Lorua, puuttui, nyt käkusteltnm
hra Puljunen. E i Iciumata j^uhua val-vastflu.
• ', r.'
nam Kuinka voitte niin sanoat
Kuhtka voitte väittää ^ttel muhialseri-neltten
valmistamUien jamyynti <dlsl
maailman vaikeimpia aloja! Mita te
sitten vahnlstatte? Ja ktihika?
Vksinkertainen ja vaivaton asl«
sam^i Puljunen. Ostan halvalla nyby-aUcolsta
tavaraa. Huonekaluja, matto­ja,
talousesineitä, mitä tahansa.
— Miksei. NUn me muutkin yleen­sä
teemme. Mutta ne on silloin ta­vattomalla
huolella ja vaivalla ja a-,
siantuntemuksella muokattava mnl-naiseshieiksi.
Eikö niin? \
-r- Eikö mitä. Lähetän nykyaikaiset
tavarat ilman muuta' mulnalsesliiett&
harrastaville asiakkaUIenL Ja lie ovaCr
aina tyytyväisiä.
— Mahdotonta!
— E l ollenka&n.-Kun tavarat tule­vat
perille ovat ne aina taatusti mui­naismuistoja..
Toatustl ikivanhoja.
— 9 ? ? "
— Mlna kun, k a t s o k o lähetän tft»
vafät rahtitavarana rautatefllfiil — Qt
KliuliiBa Tohtori Määrää Nuga-Tonea
Munuais ja Virtsarakko
Häiriöille
maksu, josta -syystä nhta tehtiin an-siotari^
otuksessa. Ahsia! — sitten
della terällään, ilma kesäisen lämmin
Muistui heti sananlasku: "Lämmin
puolelle, palkallisten radioyhdistysten
valvonnan alaisiksi Posti- ja lennän
tinhallltus ehdottaa valtion hoitoon a-semia:
Laha Helstoki, VIiPUri ja
Oulu. Radioyhdistysten hoidettaviksi
jäävät siis Tampere, Turku. Pori
Vaasa, Kuopio, Sortavala Ja Pietar-saarL
Ohjelmien suhteen ehdotetaan, et­tä
hiiden hankkiminen tulevaisuudes­sakin
jätetään yksitylsep yhtiön huo­leksi,
sillä niittenhän tulee Olla sel­laisia,
että ne kitamostavat suurta
knuntäijakuntaa. joten ohjelmahank-kijfdden
tulee olla läheisessä vuorovai­kutuksessa
kuunetlijakunnan kanssa
jonka saa juuri yksityinen yhtiö hel­pommin
aikaan. 'V^altiovallalla tulisi
tietenkin olla oikeus valvoa ohjelmia
ynmiärrän. Valtionvarkiaat Ja kelnötte- j vanhalle paras" - - täällä saa. vielä vä*
Iljat hankkivat tälläkhi kehibin it- hän aikaa lämmintä, jota mhiäkin
selleen tuloja!
Saavimune ja Shahtnajan asemalle.
Lukija' mxiistanee Shahtyn insinöörien
parantuaksenl tarvitsen.
Itse kaupungista pari sahaa. RapaU-tuneet
saviharjut ympäröivät kaupun-jutun.
Alotan . kyselyni kaivoksista, kia joka tahoUa. UutisrOkennustyökin
Vaunussa on mies, joka v:sta 1917 so- on vilkkaassa Icäynhisi^. M.m. Komin-noo
työskennelleensä; kaivosmlehenä tem rakennuttaa parhaillaan uiitta Ä
Shahtyssä. "Interveivoan" häntä. lEln 200 lepohuonetta käsittävää sanatoo-kertoo
kalvoksOla nykyään työsken- riota, jossa tullaan ahtarhöah hoitoa
televän kymmeniä tuhansia kaivosmie- ympäri vuoden. Osa sanatooriolsta on
hlä, joiden. joukossa kuitenUn on jo >vesikatossa. Kaupungissa on va-paljon
onamattitaldottomia talonpoikia, paasti saatavissa "Naxsania", jota
sesonkityölälsiä j.n.e. Kaivokset ovat suihkuaa lakkaamatta maan' alta
120-500 m. syviä. Onnettomuuksia j Kohnen suihkukaivon luona on järjes-ja
huolehtia siitä, että ohjelmat laa­ditaan
tasapuolisesti ja kaikkien kan-stoifcetrosten
etua sihnäliäpitaen," sa­noo
Uusi SuomL Niinpä. tietenkin.
sattui tiheään vielä w. 1924—26, mut­ta
2 viime vuoden kuluessa tuskin
lainkaaiL Suurin puute on <se, ettei
kaivosalueella ole vettä, mutta nyt ol­laan
parhaillaan kanavärakennuspuu-hlssa.
Donilta aletaan saada vettä 60
km. pituisen kanavan rultua valmiiksi.
Miten ön työtä tehtävä? kysäshi. —
Kaikille on asetettu norma. joka on
tehtävä 6 tunnissa. Jos tekee alkai-tetty
"NpxsanUxV tarjoUu. Sitä saa
juoda kuka vain haluaa ja miten pal-
*jK<)I(ö 6S TdöUaen Uäkgriaumattiai alk».
B. Ö. Cniwford,
•'en öle löytfinyt
, l ä ä k e t t ä joka
tuottaisi hiin no-peiu
Ja tyydyttö.
vjä. tuloksia mu*.
- huais- tui virtsa*
r a k k phäiriöUltf
kilin Nutfa-Tone.
Tämö m n i n i o
lääke i huojentaa
kiusallisia ja i l*
keitä selkakipa.
ja, tekee vaarat,
totnaksi Ja pois*
t a a «nyrkylUset
aineet elitnistös?.
te, tyjxiiyttaä ia
v a h v i s t a a imt riintyoeitä ia
b « i k ontuneita
dimiä, ' lopetta»
liiallisen veden*
beiton öisin j »
tekee uneooe i e < voUiseksir Vab-1
v i a t a vaksi Ja
virkistäväksi.
"MiUffa-Tooe tekee' mionutaaallriaeili Pi-
BUsille joIDa on vatsälilirUHtS^ bitolio
sulattisi painon tai v o i n ^ kadotUnd"
nen, elinvoiman vähentyminen, umpi-tauti,
yleinen heikkdus ja muut sa^
manlainet Jcivut. Ihmisten jotka' ovat
jonkin näiden tautien vaivaamia tulisi
nauttia Nuga-Tonea vupym^ttäi; He
r tulevat faSnunastynlaön; fetiomaftfsaaag
sen nopeasti seuraavat tulok»^"
T :ri Crawford on terve j i voima­kas
86 vuotiaana. Hiti on m|arannyt:
, Nnga-Tod^ tufiansllle -potilaillensa
: crioomaisilla tuloksilla ja tämän !eh<«.
den lukijoiden tulisi seurata tämäit >
'Icuultdsan/ tohtorin neuvqa; Nuga/>To^ -
nea aa'myytavän3iJc9ildssa;> rohdos­kaupassa.
Jos d rö^doskauppiaallan-ne
ole sitä varastossa^han voi ^ ' ^ tf
Ida sitä teille^ tuklaikaupasta.ir^
SAIMAAN KANAVAN SYVENTÄMI­NEN
JA lAAJENTAMINEN
Jo pitemmän aikaa on tie- ja vesi­rakennushallituksen
toimesta suoritet­tu
tatMmuksia Saiihaan kanavan laa­jentamiseksi
ja sjrventämiseksi kaut-taalfaiiBh.
mitä työtä alustavasti on jo
mille, sekä siihen-pyrtffnie Jä^iilfe
hrSSä&k palkoin tehtykin. Annettujen
tietojen mukaan ijatkuvat mahiltut
liifldmnkset edelleenkin, sillä kysy-tnyloessa
öh suurisuuntahien ja palr
jon sOcaa vievä työ. M.m.. tulee pal­l
o a ' ihuutoksia kanavan suuntaan.
Tutkimukset saadaan päätökseen tal-verö'
mäihessä, jonka jSIkeen ryn-d^
täan laatimaan lopullista suunnitel­maa
Ja kustannusarvio^
r^u^tuksena^^on pyytää vuoden
l i s i meniBarvto(m huomattavan^ Suur-ti^
mmbarahaa. tämä tärk^ ka-naval^
O saataisiin käyntito: k a l l »^
laajäöäbi^saan > ja suhteellisen ojopeas-tt
jrjilnjaicd. T S ^ ^
ia kMMvarakkafflfe tatonpofOleL Joita on suoritettu MäBdän ja
T^^o«mmA sOs f^ame VSSHAe- laOTJaa «nhdlla edistyneet plentai
ville talonpojine tol&en ^tejvfMyk-fiäUMntbojen -vuoksi verrattain h l -
senune feholtuksel&t « I t t t » kol^. taastL Bshn. Mälkiän sulun laaje^is-i
S t e ^ t ä l o u Ä>^anf ifeOÄi ÖIL.ensl vuodeksl^Krydet^ 8
Ja, vas^uiks^ät > to^
tais^katdooidih me vaslgtimiiejta
Uittamalla maataloi^m^^MfciÄ^ol-,
kcdsraä. l^mfcumin oppnaibhi kään­tyen
puhuja jatkoi: "Oppilaiden aa
jjätaettava «vdämeenÄ-.ifle ^ioäaäa
miniä ^ Ä s l nenyofitölialtttos' heitä
komnnttaa. 1 Sen- .tazkoituksena- mr
teista ,valnastäa,kS*enevia- trfmitsU
joita, tiy^iy mnntn^""'*'^»» • fySsken-televflle.
JES.^ säMda kuin .enönes
kouku vaan noaen-ajaa ttanaahraa^
JIa. TtelffltaiTreJvDllisuntenne cm tajft-taa
ae väaiimidDset, Jotka teitte ase;
teCfiur -"ZSmSif pikeen puhuja kut^
tl «rifciAeM kmnmmzi^^ slita
«rasta, nötä Mma ovat osottaneet
niistä jtfmaatalolIistattvidSBla^^^l^
tnaM l l l : t a teomsnnäilBa».
EiakflBn maatatontoi l^xBOa^ls^y.^^^
mhienf - : i^a^ .«$ö^issuumtf£elmB, Joaka. jau-luja
liitto soslaUsmfa
^HäköCn ^jhtajammcrligpCBM
i l N S l C D r KEKSINTT jmtKOKBESl.
l;^gI^sta]s£ecKiial il^pa^^ Ififasteia :«b
kefcsli^^ unde4 |^yt4agtoni;J^faen
kdnoldEOlsen jäSn' vOäiUUiaBBkA
laite TOldaan otias litetlfaanh 1»^
vaHisessa
mli}: mk, imdto menoarvfttthdotukses^
M vt shiöiastaan 3 mOj. mk^
'iuc9taakhKBxs KARTANON: A -
SÖTtaiflNEN. ANTBEA8SA
lät-^amaa, liojaQä jnUöIucr^
^f-täin ]ahes''70b bB.'^f'X '•'
ettuhnltelmao
iiiidtsan^^titltalslln ;p(äpaslamaa^ i^
]Benii8& .vfljälystilila^ ^ -mtnmatft U -
^ttnasä» ISzBe >»lkkfl1hmnaif jfi^pf&r
. ^ a e n i £ ^ l t i l p ^ p i s l |^
oillea /maat fyMln!tn«g'^<5n^:
vflje^nSke^Kdsta^flDäB^
lisämaan, saanti tilan, entisestä phi-ta-
alasta. Lisämaa tultaisiin luovutta­maan
n.s. Vehkeen nlil^rstä. Samasta
niitystä,'joka on suuruudeltaan yli 200
ha. pulisivat useimmat, uudetkin tilat
saamaan viljelysalueita.: -
Asutuslautakunnan t määrittelemät
pakkolunastushinant' vaihtelevat heh­taarilta
vii jelty näaa 3—4,0(K) nikraan
niittymaa l,500—2/)00 mkräan ja n»et-eämaa
500—1,000 mk:aan..
Mahilttu Kavantsaaren hovi on ny­kyiselta
ptaita-olaltaan yU 4/H)0 ha;
josta torppareille tulee luovutettavak­si
notai 900 ha. kun lex Kallion nojal­l
a luovutettava alue zu)Uslslv_7iyt^ val­mistuneen
suunnlteUnaiiiimkaan' noin
700 hebtaaribi, tulM tilän pin
siis vielä tämänldnjälkeieajaatnäan
nofai 2,400 hehtaarlkst
Vapauden Joulunui
4 PAINOKANNETTA POHJAN
VOIMAIXE
Viime kuun T p:nä saf Pobjatk Vrtl*
män vyrtaava, oifceasmlnfeterfltä Ou*
hm kanpnoglnvlakaaliUeF tnUeen ktajel-män
p»nsee£Ila'ylieCeUa kertaa sölja
syytettä eljannär-alIcanä;;Pöh(fäi».,Vol-massa
julkaisfttjen uutisten J^^hdd^fia.
S^yytteehalalset iMbetr^Aj jUttaJstu
n:ossa 175 .«h*. 3 pHi|r;öWk^ ^nse*
poliisi laakBmiyfVJ»:!*» IBi clok. M
pyfia otslicfdlfl, ''BäikSSemaefe obran»*
toImenpSde", n: 0 E s a M8 elok. 18 p:iÄ
otdkoUa "vme Vainb) oli vanglttaea-sa
saiijts" J^nrossa-lSS 23 p:i4
otsikolla '*'|[hmeeUbien k^pt^Udn ka<
toam|itfn*^i "
TRflddevst 6-^14 hehtaariin, .ti^rocCT
^:I^JM6I;^<AI; katsottu hUventä"
yaa ^ f ä n kealdiqKdllsia ma^nett&>'
tufanoflceude^ Vastaa J . H , Kttf-fä}
a'otti''i^ iaSkeudassa saapuvilla «ja
imvl hSa' lykkäystä kaanekliijdinaso
ia^iftaiid^ vBstm;^^
tunvenemman kädttäyn kuluvan kuun
22' päfv&SlL
Vapauden joulunumeroon otetaan tänä vuotena rajaton määrä ilmotuksia. Koneisto on nyt siinft knn-nossa,
että joululehti voidaan painaa miten suurena tahansa. NäyttäkSämme toverit »Ha m f,' f^RPfg Ca-nadassa
saamme yhtä ison taikka vieläkin isomman joulunumeron aikaan kuin jmftä rajana
eemme lehdet julkaisevat. Kilpailu tällaisella alalla on Jaloa kilpailua. Tavallisten onnitteluilmotusten hinta
on 26c nimeltä taikka koko perheen nimeltä ja osotteelta. Isompia ilmotuksia otetaan $1.00 hlimAsfca^^]^^
päin. Ilmotus laitetaan aina sen kokoinen miten paljon rahaa tulee. Osuusliikkeitä toimikootpa ne mllia tSMk
tahansa, kehotetaan antamaan komeat jouluilmotukset Vapauteen. Koko sivun hinta On $60.00. sOoIi aivoa
$35.00 ja neljäsosa sivut $17.60. LiikluiiehiHeo^^^ saniat hinnat vofmaasaT •
Käyttäkää allaolevaa kaavaketta kerätessänhe onnitteluja lehteemme. Muita ilmotuksia varten ItSyttiUkit tavallista valkosta paperia. Kirjottakaa selvästi musteella, jos siihikih mahdollista ja «itiogiit^ffi ^tffffa
puolen paperia. - v
Ilmotnluet i a toivotaluet pitSä olla Vapauden leonttorksa vilmeistSan 5 p. JonlukatiU, nutjto UUuttiicSft
jo ennemmin niia nopeaati Imin voitte. ^ ; ^
Ilmotusten kerääjille tavallinen palkkio.
Paikkakunta josta ilmotukset on kerätty
Asiamiel^^ nimi ja osote
NIMI 1 NIMI
' »»*»*»#e»»*ee»«^i
^»•«#*«eäee»«#e«
0^0001
000000000*00
»00000000000
000000000^00
0000000*0000
'0*00*00»»0*
•0*0000090§0
000000000000
•0000000*000.
*0*00000*0000*00
0000^000000*0000
0*9f000—00m.
**f0
i
m
lii
sm
m