Canadan uutiset, May 29, 1919

              ..;,^,i,V, -*t-M-<rrin '^«»»^i -••
OAlffADAN XJUTISET, PORT ABTHUft, ÖNT.. CANADA, Torst. Töukok. 29 p. 1919 f NUMERO ,22
VM
CANADAN UUTISET
ainoa s u o m a l a i n e n s a n o m a l e h t i Gana-dassa,
i l m e s t y y j o k a i s e n a Torstaina.
K u s t a n t a j a
Tlic Cunada Nc\vs rubllsiiliiff Go.
E r i c k J ^ K o r t e , L i i k k e e n h o i t a j a.
T I l i A U S H I N N A T :
i C a n a d a a n ; $1J.00 .koko vuodelta,
11. G O y kuu k a u d e l i a , $ 1. li 5 puolelta
v u o d e l l a , (>r. s e u t l i ä 3 k u u k a u d e l t a Ja
25 s e n U i ä k u u k a u d e l t a , .;
Y h d y s v a U o i l i i n ja Suomeen: ?2.50
k o k o v u o d e l t a j a $1.50 p u o l e l t a vuo­d
e l t a .
I I J M O I T U S I H N N A T :
. >, s e n t t i ä i> a l s i a t u u n i a l t a kerran ju-ja^
stuna. P i t e m p i a i k a i s i l l e ^ i l m o i t u k s i l ­le:
k o h t u u l l i n e n alennus, l l a l u t a a n t i e -
\ o - j a n i m on m u u 11 o i 1 m o t u 1< se t 5 O sen t-t
i ä k e r t a , $l'.00 Icolme k e r t a a . N a i m a -
ilmoituks€t $2.00 ^€rta, $3.00 lg)lme
k e r t a a . A v i o l i i t t o - ja kihlau.s^-llmol-juksel
$2.00 k e r t a . Kuolonilmoitukset
:i!i.50, niuistovärsyllä $2.00: Syntymä-
Umo i t, u k s e t $ 1.00. A v i o « r o 1! m o it. uk­set
$2.00.
i P ö y l ä k i r j a t . t i l i s e l v i t y k s e t , k e r ä y s -
l u e t t e l o t, 1 u e n l o - i h n o i t u k s e t >'. m.. 15
« e n t l i ä tuumalta.
: iUutisten joukivoon a i j o t u i s t a i l m o i ­t
u k s i s t a , p e r i t ä ä n 1 Oljr^enitiä r i v i l t ä.
P i e n i m m ä n k i n ilmoit-iik.sen hinta: on
BO.seuttiä. L'o.stia.s'a t u l e v i a ^ i l m o i t u k s ia
ei ^ h y \'ii k .'^ y t ä ^ \' c-1 a k s i 111 n t c in a 11 <.) m 111 a.
iT'oliitti^>et i l m ö i t u k s e i _ $1.00 tuu­m
a l t a .
. :. Jvaiklvl l i i l v k c o l l e a i j n l u i kirjeet, ti-
Vauk.tfci ja rahat ovat: l ä h e t e t t ä v ät
o s o i t t e e l l a : v A '
C A N A D A N UIJTISIOT.
P o r t A r t h t r r . Ont., Canada.
C a n a d a n lJuMslsta lainaCC^ics.sa on
Uihde n i a m l t t a v a . ,
. 0.'3()iiemuuVol<sL',sta tulee, ilmoittaa
1 eh d o n k o n 11 o r 11 n .s v W\x v a n ii a e t ta u us!
os<iite. \ ••:
"""CÄNÄDÄYnröTISET"
(The Canada News) ,
T h e only F i n n i s h Nevvspaper in. Can­ada,
l^ubli.sh ed every' T h u r s d a y t»y
JIM» Canada Ne\vs pMhlishin^ Co.
r E r i c k Korte, • Manager.
I>ö.ily New.s K l d ^ ' . , Port A n h u r , Ont.
C A N A DA N IJ b J J S lOT
•?vo]t:oinc(l •ai?d*read in every F i n n i sh
home in tlie i~)ominio.n. il is ihb onlj
.xliroy-t • ad\'ei'li.sins- m e d i um for lhos(.
ioanu faclM rer.s and Imerhants! wh(
wl«h to create and I j i i i l d . a profitahlc
und i)erma nen L demaiid. f uv thei r' p r o d -
ucts and niertvhandise by th*? l a r g c and
e.yer .t;ro\vi.n? l'''inni.sh [ l o p u l a t i ö n resid-
InK i n . C a n a d a . Place yoiur t r i a l ad-verti.
siimeuL and get resuils. :
Mr. Svenson ja Suomen
ylioppilaat.
Am e r i k a n el i iit a r vedi kta att;o fin
polijoisiimita vart(;ii inääräämän
vallluiteUiii, yiv. Svon.soiiin lähti-essii
RuoiiHjstnj j ä t l i v ä l Pohjois-l*()
li.ia)aiscMt, Savolaisen ja Karja-
Itilscn Osakunnan kufaattorit,
iiinis1(.'i'ii Yrjö ViioiTiitaus, Eino
Tikka non ja Yrjö •) unti osakunti­e
n s a I)11 oIi'sta 11äiit^ 11 e ki i-ji'I i^iä n ,
jossa csiinliioliin i i i a i n i l l u i h i n o-
Ki 1 k VI111 i i 1V lv n n I u V ai n yi io j) i> i 1 a i t-toii
k i i t o l i i s i m s M r . Svensonilio
s i i t ä (M'ik()is«'sta hni'i'astnkscsta ja
i-ipcydrstä. jolla hän oli i)('lastaT
iiiit ( l i i - j a J*ohjois-Su()ni(Mi kan­s
a n ; 7 i ä l k ä k n o l c i n a s l a . . VasInuk-s
c k s i t ä h ä n kirjolniiiän ovat kii-rajillorit
sritmert .Mi*. Svcnsonilta
vaslaano)taM Köpciihaniinassa v.
k. Ki p i i i ä j)äivätyn «'nohnniinkic-l
i s o n l<irj. ( M , ' i i ; jossa .Mr.: Svenson
j a i i . M i u 111, lu. ilonsa siitä, e t tä
] 1 ii n ()ii • 11111 n i \^ il 1 i tl I k si t u o n i aa n
a p u a j a Iniojcnniisla kiinnollisel-
1V j a • k 'c\ 1 'S i v ii 11 (v Sno n i o 11 IVM i i s ä l l e
s c k i i s o l i n i a m a a n ysi ii vyydcn ja
k e s k i n ii i s c i i . v a k k a n d e n sv k ii 11U) t -
l a i i i i i ! < N < ' i i s i l e i t ä , jotka ei\ ' ät
ta, kai-annyt kuritushuonevanki
K a r l Ounirar JjcMnininen Turusta,
jioltiseppä Arno:^ Vilhelm J ä n t ti
Sortavalasta, työmies Tauno K i r ­javainen,
j^ientiiallintvn Otto
IJöök ja talollinen David jvausi-k
a s K i ve n n a \' ai ta sekä 1 esk i va i i u o
Kristina. Salin • ja; t yo\nies \Va 1 de-niar
Kettunen Viipurin j)itäjästä.
koskaan \'(ii katk(.'ta.
Tarvitaankii) suomen­kieltä.
I AdvertisinfJT rates ^Oc.-. per Inch/•
P o l i t i c a l advs. $1 00 por Inch.
i Adverti.«X'monts• inust reach our of-
1 fice A\'e(li5e.sday noon to aitjiear or
I Thijr.sday'K issue. 1 i
'f Sub.s'c.r.iptioii;price in lOanada ^'l.Mii
1 per yeap t : T i i l e d States and - othot
i v c o u n l n c s ifL^.r^o per; >;car''n adi\'anr:e.
I EntcTfd as siK. i o n d c l a . s - i a i a i l inat-
, M^r, Dee. 1, llMr.. at tiu- Poi^t O f f i c e ai
I; T o r t A r l l i u r . O n t i a r i o ; CipKUh».
i---;. ::;;'-: •; •• •!;•: U •
i THE A i M O F T H E CANiöIoAN
U U T I S E T .
1 To help preserve the ideals and
{ s a c r e d t r a d i t i o ns of th Is, oui- adopted
1 c o u n t r y , the Dominion of Canada: Tc
1 r e s e r v e its ]3ws and inspire others tc
I respect an'd obey thcm: T o strive
I u n c e a s i n g l y to quickeni the pubrrc's
i sense of c i v i c duty: In ali vvays to aid
i i n m a k i n g t h i s country, greater and
i b e t t c r than; vve found it^!
V i i s a s mies m i i n i t a a mielcn-
| s i i . nai'i' i ci m i l l o i n k a a n , s a j i o o cs-
] ' a i i . j a l a i I l e n sanan| ) a r s i.
- - liiii mukaini kasva\'at HG
koeltelemiiksef. joitten liipi mei-
'l diili on astui ta\'a piiiimääi-iiiimme.
i l']i (lie miiäiin i i i i i i s l i a . milä
aika ci l i i i n i n c i i i i i i eikä mitään
\'.': I iva a . 1) I i 1 i i . k n o I et 11 a lei l o p e t a .;
iliämii; on i i n e l i i u i ja ylvtii ai­noaa
turhasta laistelemistä. josta
on Jiaaval ainoana voittona..: sa­noo
i"i-ii.s ajattelija.
— itävallan hallitus suu|)nitte-lee
,M(iii1 e (-a!'lo-t ai)aisen |)elJhel-lin
i)ei'ustamisla \'i\enaan,, saa-jdakseeu
raha-asiansa :paremiiialle
kunnalle.
— ]-jilisef |)ostimak|snt Vhdys-yalloissa
ilmoitetaan tulevan voi­miaan
hoinäk. I p -siä tähtien, jol-luin
kirjeet 1 voidaan ])osiittaa
.12 - s e i I} j n I n e.i- k il 1 ii ja ; post i kort i t
II-selliin merkillii. IToivpllavasti
läiillii (.'anadassa seurataan esi­merkkiä.
Suomen uusi hallitus ja ruotsa­laisten
kielivaatimukset.
i\l l i I l t a m i s s a . m o l sinki.ivlisissä
l e l u i i s s i i 011 e r i ; kertoja main-itiit,
ilmeisesti • tosissaan, e t lii niiden
halli! iikscii kokoonpanossa olisi
t e h IV' i I y vi I iki n . 111 e i- k i t si' \ . iii . so pir
innksia s i i l i i . c l t i i liallil ns tulee
(oieutlamaan ja ajamaan ruotsa­laisten
ylt i()\'aat imuksia. Olem­me
jo enii.en., vaimiojen .tielojen
; ) c i M i s i c c i l a s e l i l t i i n c e l , c t l e i mi--
Iäiin. scllaisia sopimuksia ole. teh­ty.
i II i 1 k ii si sii 11 ii i s i v ii t m n.- m i n ä 11
k n i i i liaMiliikscn I iinnettu ohjel­mia
liissii kohden sanoo, .-hi tämä
olijclman k o h t a kuuliin:
' ' i l a l l i l u s pyrkii kielellisten oi-
1< (' 11 k s ie 11 1 y y {1 yi \ ii m i se e n. . sa i n ;i 1 -
iäisien perusteiden • niukaan
Suomen . 111.0ieni mi lie t<a nsa I lisille
kieliryhmille sckii la insäildiinl():-
tielii että : hailiunollisilla. loimen-l
»i 1 e II 1 l i i . ' "
Tämii ylimalkainen hiusuma
sellaisenaan ei sisällii" siis mitäiin
iiiiiii rä 1 tyjii 1 n pa 11 ksia, M uit a se
sisivlliiä lupanksen . pyrkiii . j ä r j e s -
*el.\'n toimeenpanemiseen oikeu­den
mu kaisella [JOIljalla, dokainen
hallit us on \'.el vt)llinen lupaamaan
lämiiii.
Niinpii onkin Suomessa D I I U I;
ipil kät a ja.l vircjllii kysymy.s^ ^kie-
; li lain sii ii tl ii uniisi ii, joll;i onnet 011
k i e l i r i i l a saataisiin \'iral lisesi i
pois päiviijiirjoslyksestä. Tii^-
tiiäksemme jokaimm suomalainen
diallil us on sellaista suininitellut
j o s 11 u r I a k osl a a 1 k a e n. ;i n 1111 a vi i.' -
lii o n se toteuttamalla. Tuleeko
ny kyinen hallit us saamaan ai­kaan
tällaisen esityksen., se riip­ii
u nee siiIä. suodaanko.siIle siilien
:a.il<aa..v si.-kii niyöskiu siitä. missä
niiiäriu' ruotsalaiset yltir)päisyy-il
el liiii n t ek('\-ät kiel ilainsäädäli­nkin
mahdottoiiui ksi.
Nälkämaiden lapsille lähetetty jo
apua. Hankoon ja Turkuun saa­puneet
ensimäiset elintarve-lähetykset.
''Suommi lasten avusluskomi-tea,''
asetti, kuten aikaisemmin
olemme kertoneet, keskuudestaan
ph'uemmiiu vliokunnan .jollit an-n
e j l i i i r teht^äviiksi ehdotuksen
laat imiiien komitean työnsuunni-telmaksi
ja kiiytiinnöllisiksi toi-meiipteiksi.
'Jrimän Ivösuunnitelman mu-k
aan k o h d i st e t; 1 a n a \" u s t; i i s t o i m i n -
ta maan k();\'liim[)iin ja i-askaini­inin
rasiteiluiliin iNimtiin syrjäyt-t
ä m ii 11 ii k ()k o n aan ne. k u n n a t, jo i-den
taloud<'llis<'t IJihttHd hyvällä,
ta 11 (lo 11a ivii 11 ä vä t jii r jestiimä ii ir a -
1 u e ill a M11 I ai nm iiii !'ii iii 1 ui 11 1 iii dii n -
alaisien lasten huollon inliimilli-syy(
hni ja tm-veydellisiä vaati-nndvsia
vastaavalle kapnalle.. Tii­man
iiiiik'aa.u kohdistettaisiin a-vustiistoiminta
(:)ulun läänissii e>
satarscn verran suomea e t t ä n ie
paluisesti osaamme rahat kiskoa
"sellaiselta kollolta, joka ei ong-
1 a n ti a osa a k u t e n j n u u a n l ässä
W i n u i p e ^ i n
;^^r:;::.;;:::
jfi :St. l ^ i i i l in
?,isiikkaat ovat päättätieel jjanna
toinieeji rahankeräyksen ja }'a-spiitaa,
kaaiuneitl(|n .sotilasten
iiuisloksi muist()[)alsaan .Minne-aii
ja Manitohan rajalle. Eh-
(Jlotttiiliafeti on tämä hyväksyt,!livä
ajatus. .
I — Bi)*ehes, Alaskassa, jcd^a si-
^jaitsee niailia Fort Oibbonista,
ilmoitetaan olevan inaailml.an kyl­mimmän
iiaikan. Siellä lämpti-i^
nittari osoittaa-87 ja 88 alle 'AQ-ron.
jota .vastoin esim. Pöhjois-
; itiapasciiduilla Nansenin antamien
tietojen,mukaan 75 ja/ 80 leveys­asteella
l ä m p ö m i t t a r i osoittaa 45
.1-50 alle zcim ^.Ifälll:!?'^
Punaisten viime kapinahanke.
IA11 am a i n i 11 n ja 2 .'i- k a i) i n a a su u n-u
i t e l l i i l t a lienkil()ii koskevat tut-kimiikscM
ovat nyttemmin suori­tetut
lojipuun. Tutkimtiksissa on
ilmennyt, että he kaikki ovat val­mistavasi
i SI m n n i t el 1 e.<'t ka pi na a,
joka t(;iim!enpantaisiin suoma­laisten
ja venäliiisten asestettujen
puna kaari ilaksjoukkojen avulla
ja jm I k' a t a i'koit uksi.' 11 a o l i s i i n a a n
la iMisen yhleiskunt ajä rjestyksen
kumoaminen. .Jutun ovat tiitkin-lo\'
iranomaiset siirtäneet Viipu­rin
: hovioikmiden kasit(dtävaksi
.ja sitä ko.ske\'at asia kirja t ovat
1 ii h e t e t y t; h o \' i o i k ei td(.'ii k a n n e \' i s -
•kaali virastolle. •
Yanoitut henkilöt ovat : Työ-miehenvaimo
Jda .Maria Olli, tar­joilijatar
Annikki A^ainikainen,
neuloja «renny Jrtine Salmi, leipu-rintyöntekijii
Elsa i\iaria Tolo­nen,
ehdonalaisessa ; vapaudessa
oleva maalari (Iskar lOrland.IJil-i
un ej i. p a e 11 n ee't' puna k a n r iii ai se t,
maalari Emil Alfred Hiltunen ja
jieltiseppä Bruno Vilhelm AVass
sekä paenneet kiiritushuonevan-git,
asioit sija Oskar Fredrik
Rautjäi-vi ja lyiimies Ka id Axel
Granroth. kail^ki Helsingistä,
neuloja Maria Konttinpn, kauppa
apulainen Alma Aurora Äkerfelt,
l ä m m i t t ä j ä n leski Tilda Sofia
Neuvonen, liikcapul, Aino Alina
Nieminen, salvumics Tuomas
Nurmela ja silittäjä Helena-'.Lai.-
tinen, k a i k k i Viipurista, koneen­k
ä y t t ä j ä Juho K$iksouen Salmia-:
tiipiiässii seuraaviin kuntiin:
K a j a a n i n 11 ra a 1 a i s k; u n t a. 1' a 11 i i -
mo, Vuolijoki, Säriiisniemi. Puo­lanka.
, • Hyi'ynsa,lmi. ivistijärvi.
Suomussa Imi, .Kuhmoniemi. Sot­ka
I no, lvi I ont ek i (ii n ei i. Kolari, K i t-tilä.
Sodankvlii, 1\uolajiirvi, ^Fai.
\' a 1 k OS lvi.; ,M u i ii v., l ? a n t m. K11 n sa -
'1110 ja Jnari.
1'hisi ;!ö ' k . s ( ( . . 'M liiliciri siri( M
S u o m e n. I a st e n a \' 11 s I n st o i m i k n n t a
ylliimainil 1 ujen knnlii n vallniis-lojen
pulieenjolitajill!! ja seur;r-kniilien
kirkkolrei-i-eilie.-;. kierio-
•Isirjeen. /jossa heilii pyydelliin
viipymiitlii antamaan .Avustustoi-iiiiknnnalle
.1 icl.oja vni. m. paljonko
kunnassa- on '2 vuotia Iäyttiineitii
.multa alle 14 vuoden r\'anhoja
lapsia, joi ka \-iilttiimat lii tarvit­sevat
avnstnsta. Samalla pyydet-t
iin tietoja kunnissa;olevista kun-n.
alliskeilloloista ja koulukeitti-
(iistä, j.n.e.
; Tarkoituksena (Ui antita avus­tus
läiiiiijminä ai eriöinä' niissä
kunnissa; joissa f)M . koulukeittiöi-
1 ä I ai k k a k u n n a 1 li s k ei Iloloita; : ja
kotiin \'iet ii \-il lä .ruokatarpeina
niissii, joisja nämii elimet |.>uutlu-val.
.\vuslusia nauttiville lap.sil-le
jaet aan y ksi k oi masosaj)äi vään­nöksesi
a,
•11 u 11 1 i k i n m p u < vii \- ii 1 i ssii I oin i i -
t e l i iin Helsingistä ensimiii.set e-l
i n t a r e v l ä h e l y k s e t niihin kuut ii,n
joihin kelii-ikko tekee liihetyksen
myrihemmin ma hdotl oma ksi. Täl­löin
o v a t ; jauhoja sanueet m., m,
K a j a a n i n k i h 1 a k n n n a n ä ii r i m n iii i -
ses.sä ; | n i u t t e e . s s a c l i i v ä t lasiset.
.Väihin lähetyksiin tarvittu vilja
on 'ostelin \-alt iolta.
AI)-, liooverin eiintarvelahjasta
S i lom en 1 a | )s il h ' ; o 11 m a a ha n jo
saapunut kolme, lähetystii. joista;
kaksi on Turussa ja yksi Hangos­sa.
Lähetykset ovat vielä tidosa-tami.
ssaan ja k ä s i t t ä v ä t ne soke-j'ia,
o i i r a v e h n ä - ja r11isjaiilioja,
sianrasvaa ja kondensoitua (tii­vis!
e t t y ä ) maitoa. ii{;tiiniten odo­tetaan
m a a l i a n saapuvaksi sitä-
IJfiitsi herneitä, sianlihaa, kuivat-tuja
hedelmiä ja riisiä. Eähetys
liädänalaisiin seuliiih.in toimite­taan
aivan läliipäivinä.
Kun avu.stidsseen on kävtettä-vissä
varsin rajoitettu m ä ä r ä e-lintarpeita
ja avustettavia kuntia
o npaljon, tai-jontuu tässä sopiva
til aisiuis lämminlienkisellc kasva­vaa
nuorisoa rakastaville kansa­laisille
avaamaan kukkaronsa ja
osaltaan/kartuttamaan .Mr. Hove-rin
.^Ilomielistä lahjoitusta.
Pudasjärvelle toimitetaan 18,000
kg. viljaa.
Kuten aikaisemmin on inainit-
111, o n X e. Iin ta r v a m i n i s t e j*i ön k o m-i -
tea. jonka tiditävänä on Ameri­kan
1 a h j o i t u s k o m i te a n a vu s t ti st en
jakaminen, j ä t t ä n y t avustusten
lopullisen toimittamisen S. O.
• K : l l e . Sen lisäksi mitä AS. O. K : n
toimisto on loimittanui, kuten ai­kaisemmin
olemme maininneet,
viljaa erinäisiin kuntiin, on S. O.
K : l l e jälleen saapunut 18,000 kg.
jviljaa Pudasjärvelle lähetettä­väksi.
Erää ssii edistysseurassa on kes-kusttdun
alaisena, ollut kysymys:
onko suomenkieli tääHii tarpeel­linen
1 Useimmat i)idnij}it olivat
ollet;! sitä mieltä että se ei ole
tarj)eellin(m.
Tuntuu masentavalta ollejikaan
j-nveta, selittehmiään tätil Ivysy-myslä,
sillä olemmehan pitäneet
täällii tähän; saakka itsestään sei-y
iin ä i • t; t ä j os k a n s a 11 i s u u d es ta i n -
n u ! m i t ä ä n välitämme, on oma
1< i e l e m m i ^ ]s i 11 o i n -t a i • j > e e 11 i n e n, s e
on välttämätön.
-MuUa jos me kansallisuudes­tamme
emme m i t ä ä n välitä, jos
meille on samantekevää, onko
Suonien kansiiainäailmassti ollut
olemassa taikka ei, jos häpeämme
sitii tiiällä, niin että s(.'-n olemtis-saoloii
kielliimmev silloin meille ei
() le SI i o m e nk i (d i t a r i) e e 11 i n e n.
M a a i l m a s s a n y k y a i k a n a , ttin-n
u s t e t J i a n nyt jo toki ettii kieli
on jokaisen kansan voimakkain
kilossai)itiijä ja kansallisuus o-'
1 n a n I a ke i se n s i v isty k sei i ai n oa oi -
kea perustus. Tiiman • ovat tun­nustaneet
Saksan ja. Ivuotsin a-jallelevimmat
sosialistitkin. Jos
i m ; siirl<daise-t; tiiällä kielemme
inenetiimiiie, silloin olemme nie-iie.
lläneel seii ainoan vakavan pe-iMisluksen,
jolla kansallinen toi-mintaninu!
tiiällii lepäii. Ja jos
me oman kielemme suhteen t i i ^
lemme välin|)itiimiitlomiksi, sil­loin
o l e m m e viiliniiitiimiittömiä
(011; 111 e 1% a n s a 11 i s e 11 (i (! Uim ä 11 e i n 11 ic.
Snelliiiaii sanoo:
" J o k a p i i i v ä s i s s ä irlämässilän (U
ihminen. 1arvits( i innostusta. Vias­ta
kun hiin kohoi!aa. ajatuksensa
ja i)yrint()nsä yleisinhimillisiin
liarrasluksiin., satittavat \hänen
maassa syntynyt nuorukainen sa­noi.
Täällä on kaksisataa tuhat;-
ta suomalaistti, jotka tarvitsevat
suomea tieto- ja sivistysvälijme-nä
jti uskonnollisten tunteittensa
tulklvina. Jo tämän i>itäisi olla
k y l l i n selvänä todistajanji että
s u o 1 mm Is i el i o 11 11111 i 11 e pui i.t; a a s ti
k ä y l ä u n ö l l i s i s t ä k i u .syistä väittä-mätiin,
eikä aivan tarpeellinen.
Henkistä köyliyyttä, todiillisen
sivistyksen puutetta osoittaa .se,
joka väittiiii että suomenkieltä
me <'mme tar\'ilse. Sivistynyt ih-niinen
pitää kunniaiiaa^n sitii, mi­tä
useamiiaa kieltä liän taitati,
milii useammalla kielellii hiin voi
tietojaan ammentaa. Ja suriilli-
S(.'k.si kiiy todellisen suomalaisen
mieli, kun hän kuulee omaa kiel­tään
ja kaiisAllisuu! taan omien
heimolaisten niin halveksi van c l ­tii
suorastaan viiittäviit että oma
kielemme ei ,ole meille tarpeelli­nen;
•
— Suuret toiveet ovat ihmisel­le
suuremmasta arvosta kuin
köyhä omistus.
eensa Iii nimetä innostukseksi.
Xii il t en yleisi ti h imi liiste n liarras-tlisien
tiiylyy aina yksihille c-
.siinjyii kansVillisessa m u o d o s s a . "
• Kun ,me kiellämme täiillii oman
kielemme lari)e(.dlisuuden, iniut-liiu
im'ihä harrastusta,: yleisinlii-m
i l i i s i i n p .v r i n t ö i h i n,.; i > u u 11 u u
harrastusta ja rakkautta omaan
kansallis e (' n s i i S t y k s e e m m e j a o -
maan kansalliseen sivistystyö-
Idimme. Olemimv vieraat; omalle
•itsellemme ja kielliimme sen min-kii
meissii pitiiisi i)arasta ja..ja­loin!
a olla. Siitii Topelius sa-
;; no o.:•..•;:•;. :/
''l']i inilvään kansa \'oi eläii. ei
iiiikäiin kansa voi k e h i t t y ä , jollei
se kunnioita itseään. 'S.eii t i i y l yy
tulla osalliseksi k a i k k i i n aikansa
pyrintöihin.: sen täytyy kaik-kial-la
koota valoa, se on kaikilla' kei­noilla,
jaloste! ta va ja ylennettä­vä.
Mutta kaiken tämän oluilla
se ei koskaan saa kieltää itseän­sä,
ei koskaan hihjoittaa itsidiär:
toiselle, sen tulee olla j a [lysyä it­selleen
u.skollisena, SiV on se pe­rus!
us. jolh^ vuosisadat rakenta­vat."
J(d<n saattaa sanoa että milii
me suomalaisella sivistyksellä ja
suomalaisella valistuksella teem-
Vne, 011 hau meillä amerikalainen !
N i i n , onhan tiiällä amerikalainen
sivistys ja amerikalainen valis­t
u s— Amerikahan antaa meille
k a i k k i , ; emme m i t ä ä n muualta
tarvitse, emme kieltii, emme tieto­ja.
Aivan niin, jos tcihdomme
h e i t t ä ä ; omamme kuin vanhan
k iiy 1 et y n . t u r \' a k on t ti i k i d i n le e Ji
kengän. Mutta nyt on niin että
i h m i n m 1 r i ko k o ila nsa vo 1 i r t a a n -
t i u i i i i i s t ä juurista, joista hän on
1 ii h t (> isin. (.' i k ii kokonaan iin h o i t-t
a a, cm t i syy 11 ä ii n. Tä m ä n t o d i s ta iv
kansojen historia. Täällä on
kansa Uisunk.sia kaikilta nfaa i l ­ma
n ä ä r i i t ä , ja jokainen kansalli­suus
i)ilää sitkeästi kiinni^kaikes-ta
kansallisestaan, kielestään ja
muusta. Ja me suomalaiset olem­me-
samojen lakien alaiset. Harva
tänne saai)unut oppii ensinnäkin
kieltä niin että oma äidinkieli ko­konaan
unhottuisi. Suurin osa
'py«yy kielelleen uskollisena ja
uudet tulokkaat y l l ä p i t ä v ä t > hh)-
len säilyttämistä. Jo tämä, että
snurijrosa joukostamme on vielii
sillä, kannalla että suomenkieli
o n a i n oa, j o 11 a 11 e t oi m e e n tn 1 e va t,
p a k o i t t a a m e i d ä t , vaikkapa jot­kut
joukostamme olisivivtkiu vie-raanttmeet
omalle kausallisuu-delleen,
käyttämään suomea,
k ä y t t ä m ä ä n si,tä tavallisena pu-liekielemä
ja välineenä jokapäi-väisten
asiain'välityksessä.
-Mutta m e i l l e ei r i i t ä so e t t ä mc
vain l^atsomine tar vi tse vanune o-
Suomalainen lakimies Ijarson
lausui iiskettiiin jossain indie.es-s
a a i i ellä " o l l a k . s e i n i n e hyviii a-nierikalaisia,
tulee meidiiu olla
oikeita suomalaisia." Sillii milii
enemmiin - jokin rakastaa omaa
k a nsa 11 is u n! t a a n t ä ii 11 ii, sii ä j )a-j'eM)
i)i k a n s a l a i i i e M häueslii vie-rasvall(
nlle 1 uli-e., . Jo se että o-s
f i a ja ymmiirtiiii; kuunioi!taa esi-ishinsii
ja silä tyiilä. jonka l i e o ­in
1 k a 11 sa 11 e e i i . j a ihmiskunnan n
s i K U - i l l a n c e l . osoitlaa e! tii li<'nkilö
ym mii r t iiä harkita asioita i)item-
111 ii I l e o m a a ali da sta jo ka i )ii i vii is-tii
I)iiriiiiin. Sama 11a .Mr. L a r s on
huoman!li eitä hiin itse- on omti-koliJaisesti
1 u n l i u i i i i . kij)eiisti suo-m
e n k ' i e l e i i riitlii\'iin taidon p i i i i -
t i ' l l a . \aikka hiin sitii hyvin ym-miirtiiiikin
ja osaa. lavallise.sli [au­l
i n a . : .Mutta monasti olisi liiineu
! e hl) y! 1 n i e l e i i s ii 1111 k i t a, sy d ii m c n -
sii sy\'äl ajatukset. Inumoushen-k
e n s i i h(,'llä! tnritee! omille i i i a a n -
m i e l i i l l e m i . mutta siihen on puiit-tunut
kykyii. kuu c i hän nuorena
oj)pinul/ omaa kieltään i-iittäväu
hyvin.' ,
J a sadat, ehkäpil tuhannet
muut ovat saiiiaMa 1;ivalla tunte-
11 et.' t , ki 111; o A- a 1 m i e h ist yi i e e t j a
o|)pineet asioita : ymmärtiimäiin
laajeni pika iitoisesi i . ;;
Kielläii oma kielerisii on samaa
kuin kieltiiii oma kansallisuuten­sa
ja. oman kansallisuutensa kiel-liimineii
on riimimpia t(d<oJa,mi­tä
valistunut ihminen voi tehdä:
Saatetaan ymmärtilii .secltii jot­kut
eiviit osaa o m a a kansallista:
l<i(dtään, kun vanhemmat eiviit
ole sitä lieille (jjiettaneet. M u t ia
sitä ei voi ymmärtäii" (dlii kieile-t
ä i i n o m a n kansallisen kielen tar-l)
eellisuus ja oman kansallisen si­vistyksen
viiltliimiittömyys-
P : i .
v O i k a m itdi ri e 11 i h m i n tn i e i v o i c -
p ä ö n n i s t u a ;"
Jos ihmisellä on oikea rohkeus
j a oikea usko,'niin on mahdotoin-ta
hänen epäministua.
Tämä ei larkoita että ihminen
onnisluu kaikessa .i))itä hän yrit­t
ä ä . S(i tarkoittaa jotakin paljon
j)}trempaa, silä, että jos te idte
onnistu yhdessä, niin varmaiui
onnistut te jossa k i n 1 öisessä ja' ar­vo
K* k aa m n i a ssa a si a ssa i tse 11 e n sä
j a toisille.
>Mies saattaa epiiounisliia luink-viessaan
paljon rahaa taikka pyr­kiessään
koi'k(!ampaan asemaan
yhleiskunn, ja olla tuntematon
muuallakin k u i n j u u r i läliiympä-ristössäiin,,
miittti hän saattaa kui­tenkin
olla suureksi avidisi ja vir-kistyks(
d<si kaikille, jotka hiilien
tuntevat. Sellainen ihminen on
onnistunein ihminen mitä ajatelh
voi. Parempihan on o l l a tiitta-vainsa
ja ystiiväinsä ct^simänä, i
liailemana ja' kniinoittamana kun
istua, valtaistuimella, ehken ka
dehditiuuft ja vihattuna,
laionnossa ei o l e mitiiiin epii
onnisiiniulta. Kuollut ]'uniiiis ri­kastuttaa
maata. imdouneiM ja
kuihtuneet kukkaset levillä vii!
siemeiiensii, kaalunee! metsät sa­toja
tuhansia vuosia sille, anta­vat
meille liimpöii ki\'ihiilen muo­dossa,
tallin ja navetan hylky on
I) e 11 o j e j 1 IMI o k a a j o k a i se s 1 a k n -
kasta l i K m n o n toiminnassa muo-
(lo.stuu uusi elinvoima,
AI itii minulle lapahtuifei ole
niistiiiin arvosta. Tapahtumilla c i
ole mitiiiin mei-kilyslä lodellisuu-d
e s s a . 'riirkeintii o n S ( \ m i l e ii
Iväytäii lapalitumia, milä t a . j ) a l i -
luuminussa eikilminnlle.
1 leittäkäiimme pois \alitus. äl-kiiiimme
puhuko niin iialjon liuo-iM)
sia oiinesla,. Alkaessiimme elii-miiii
askareitamim.' iilkiiiimme a-
.ialelko "ei tiistii taida 1 ulia i i i i -
tiiän. ( . ' i i m i n i i o n n i s l i i . ''
.Mulia sanok-aamiiie : " minii o-len
valmis k-aikkien tapali! uimiin
\"a raha, olen lian ikuinen iden! o
voin o l l a viilit!ämii!I ii ajasla. A i -
\'oni. joilla voin ajatella, .sydiini­meni,
jolla \-oin rakastaa, kiileni!
joilla voin tehdii, eiväi' .saa anljaa
|)eriiiin eliimiin sattumiiksille eikii
))aholaisen ja hänen alammaisten-sa
j i leni i 11 e. 01 en ja i )y sy n k i in-nitettyuä
Jumalaan. o\ tuule! ei-k'ii
aallot sammuta valoani."
V.
Pyydämme ilmoittaa
e t t ä edell^ienkdn toimitamme lä-helyksiii
S'uomeen altMnjiana mer-
<itn ykui%sin jälkeen, POSTIN
J:iAUTTA JA SÄ11K()TE1TSK,
sekä myömme iiiaksuosoituksia
markoissa Suomen pankkien'
)äälle.
Nykyinen hurssimme on
. 9
^ DOLLARILTA.
Kurssi, taalaan ainoaslaan sen
päivän iltaan, jtdloin se viime,
kerran julkaisliiu. Kaikki liihe-tykset
toimitetatm postin kautta.,
jos ei erityisesti vaadita sähkö­sanoma
liilietystä.
Eiihetyskulut; siihkösauomalla.
on .^J.oO kaikilla summilta, ivii - :
luvtyskuint postin kautta on l^)(^
kaikilta summilta alle .i^2().<)()r si­t
ä suuremmilta summilta «li ini-tijän
läiietyskuluja iierilä.
J\iiy tl il is ii il kaavakkeitamme,
jossa on sitoumus ja selitys lähe­tyksen
tarkoit uksesta.
ForeigTi Department,
First National Bank
HANCOCK, MICH.
l'er. V. IST-l. Varat yli .t-'l,0(JU,(H)().
Käyttäkää
Minards
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
Kurkku­mätään
Kipeääh\
kurkkuun
Y. m. y. m.
Epäonnistumisen pelko.
l.'si'atiiiiian ihmisen tdiimä me­nee
hunningolle epäonnistumisen
I )e 1 () n 1 a k i a K' u i n ; i tse e j >ii o n l i i s t u -
niistm takia.
JOpäonnistuniinen c i itse asias­sa
vahingoita: ketään, ihminen
voipi nousta ylös ja käydii päälle
uudelleen melkeiu|)ii minkii tap-.
j>ion jälkeen tahansa, mutta epä­onnisin
m isen pelko, piihdcsieu it­se
veressii, • tekee kelvot! on';ikf-i
kiiden, aivot ja sydämmeu.
Epäonnistumista on aina otak­suttava.
Sitii ei ole peljättävä.
Jokainen ihminen epäounisliiu.
Suurimmatkin i^hmiskunnan ne­rot
ovat e|)äonu istuneet ja he idä'i
kärsimyksensä ovat olleet suuret
kuten . he itsekin tunnusttivtit.
Mutta , lie jäi'jestivät uudelleen
rintamansa ja kiivivät päälle.
Kuka' voipikaan lukea.' ne nöy-i'yytykset,
joiden alaiseksi joutVi
Hiehard \Vagner, - ihmiskunnan
suurin musiikkinero. Hänen elä-n
i ii k e rt a n sa o n t a r i i ui y h t ä mi 11 a i -
sesta epäounistuinisesta. Mahta­va
kuoro liänen lopullisessa voi­tossaan
on vain sulostetlu hä­nen
kärsimystensä surumielisillä
soinnuilla.
Kuinka monta kertaa epäonnis^
tulvat \Vashington j a Galileo ja
Newton 1 Mutta heidän onnistu­mattomuudestaan
ei seurannut
velttous ja pahamieli, vaan ko­vuus,
ei kyyneleet, vaan kiriste­tyt
hampaat.
Kirjoittakaapa tämä muistiin :
Punaisten aseiden hankinta
Ruotsissa.
.K( ) l k ) ' ! s Daghlad Poliliken juU
kai.sc(^ Suomen Ttdvholmassa ole-
\'an liilieiyst«')ii .<vih!eerille Caja-nukscllc
liiiieietyn t i i M l o n a n n o n,
jonka on allekirjoiltanut joku
Dalitherg. "rämiin . salanimen
varjot)!! o n lehden lii^tiimiin mu­kaan
i>iiloutu!iiit suon.alainen j i o -
liitt i n e i i ]>akolaineu Ale.v Ualo-
JUMi. Tiedonanimssa, joka koskee
aikaisemmin mainittuja ase! a ka-varikkoj.
a. mainitaan, e!lii aseita
on jti^aikaisemmin ostidtu- suu-ri.
mimissa erissä ja pakattuina
pieneni|)iii! laatikkoihin, 'lähetet-
'ty pohjoiseen eri seuduille Suo­men
rajan läheisyydessä. Sieltä
on aseet si tien kuljetettu yli i-a-jan
tai i)ideliiäu niitä piilos.sti
myöhemmin käytettäviksi. Ase­ostot
jat ku\'at ja aseiden edelleen
kuljettaminen aiotaan alkaa jää-esteitlen
pois! utt ua j)nrjevenlieil-l
ä . joita aiotaan ostaa välikiisimi
kautta. As(u'(l(m kuljetuksrni pi­täisi;
ta p a h 11 m .M 1 \' e n a n m e r e n y 1 i.
P a ra h i H a a n h i e r o t a a n k a n p p o j a
eräästä Haydet! nimisestä purje-venlieeslii,
jonka omistaa eräs
suomatainen..,,.
On malidotonta saada siilvää
y k si t y i sko h d i s t a. A^a r m a a kui­tenkin
on, että suomahiiset kapi-namiehet
ovat mitä läheisimmäs-sä
yht eydessii St römin, (; i-i in 1 nn-din
ja luudan ryhmänsä muiden
jäsen t ei i k a n ssa, j o 11< a t a a s ini o 1 i -
j 11 Ik isest i hoi ta va t' Vmi ä j ä n ])ol -
shevikkien asioita. Suomalaisen
kommunistipesäii iiiiehistööjv kuu
liui yli 20 henkilöä, joista kulla­kin
on m ä ä r ä t t y tehtävänsä, ja
Pohjois-Kuotsissa on tällä j o u k o l ­la
salaisia asiamiehiä. Ttse joh­toa
ei ole m i s s ä ä n uäkyvissä.
Ruotsalaisten selän taakse piilo­utuneina
inrnovat he juoniaan,
joiden vaikutukset Pohjois-Suo-men
kautta kidkeneina \huoma-taan
kokomaassa. /On syytä o-taksua,
että ka]>iuan johtajilla
on salaisia k ä t y r e i t i i ' ' ^ i i o h i en so­sialidemokraattisen
leirin kes­kuksessa
»
Buy \V. S. Stamps-
ENSILUOKAN
Ruokatavaraa
kaik^csta lajisia ja kohtu-hinnoilla
myy
IDE A L GROCERY
A. E. Wideman, omistaja.
2]\j Algoma St., South.
Port Arthur. Puhelin 505
HUOM.! l/mjatilaukset täy-t
e t ä ä u liuolellisesli ja jou­tuin.
'
l l u y AV. S. Slami)s
H U O N O VERI
Risa ia 111.1, Markivii iliolimli, NäpyI,
Finni!,, iVIärkfitiaavat .j.-r kaikki iiimil
taudit JoMva joirtiival lieikosla eli IlliO-NOSTA
VEHKST.v uvoi liyviii l , i \ a l l i l l a,
ja jos ei niitä a.iois.sa iiai-aiine.ta V(ti
niistä syntyä, j i a r a i i e i i i a t o i i laiiM, Joki
yoi heikonlaa clinvoimu;i Ja iniua. .
Meidän läjljte on vai m is te litu parliai.-^l;!
Ja vaikuttavlmmista liiiikeainoiKta .ii)iK;i
puhdistavat veren .sUcn e t t ä veri vaiiaii-tuu
kaikista vienU.sta .1a cpii pnli(;U.st,i
aineksista, joten näpyt ja ke.simlni'n <!l
voi enään uudistua, i
L u k e k a a mitil tämä kansaliUnon san<»(>
l ä ä k k e e s t ä m m e : ;r,o]dflcl(i, Nev.
K. Toveri P. A. Ligncll;
J o i t a k i n kuuk:iu,sia siMon lihi.sin tcillii
verenpuhdkstusläiikkeen jonlia olon i i i i n i -
tlnut nyt, ja olen nähnyt että no nviit
parhaita .siihen tautiin jo.sta olon tuille
Icirjottanut, j a olen p ä ä s s y t vapaak.sl k i U -
k l s t a niistä näpyistii joita' oli niin Iilr-v
e ä s t l ajottain. Mlnil nyt vaan annan
t i e t ä ä niinkuin lupa.sin jo.s nll.stä on irii-t
ä ä n apua. Tämä o n k y l l i l vlii)yiiyt i ) l i -
Ivään, mutta olen tahtonut kat.soa<-l(ii.
l ä h t e e k ö ne sillä l ä ä k k e e l l ä ja nvt ii.skon
-täydelllsesU, e t t ä teidän liikkeenne on
s i t ä varten, e t t ä tahdotte parantaa e t t e kä
ainoastaan rahaa va.staan ottaa, ja KUOSU-telen
t e i d ä n l l l k e t t ä n n e t o v e r l G n l ke.skuii-dessa
n i i n paljon ku.in on malulollista ia
pyt el muuta tällä kertaa kuin hyviistl.
Kunuioituk.sella, .Tacob Sirviö.
- Erlkoisläiike No. 500 on mainio liiäkn
yllämainittuihin tauteihin. Kuukauden
hoitoon kuuluu simri pullo lääkiMI/i,
rasia vercnpuhdistuspillcriä sisälliscsll
nautittaviksi. Huom! .los loilla un näi>-
pyjä eli finiiiä kasvoissa, niin pyyläkitil
rasia / "Kasvojenkaunislu.svoi<ln(K-i"
Nämä salvat iähetärmne 'lääkkeen niii-kana
samj^sta^hinnastu.
Siis tilatkaj^ lääke No. 500 ja ilinniliik­kaa
minkä salvan lialuatlo, läälikriMi
inukana.s — Lääke lähetetään f»ostissa
lähetysk^kzt suorilctl; ,<i2.. hinnasla.
r-Llgnellin apteekkr on juurin Sv" m . -
—Apteekkiliike YhdysvaHoissa—
P, A, M^NELU 00., .! Supeplor, Wl».
im
' i i .
•j-i"
-.1-,! i i l l l l Ä l i i i i i i l S i^
i ii BiiiiiiÄ
Äilili