Canadan uutiset, May 29, 1919

              ' OlNADMil UUmSET. POBT ÄBTHtTR. ONT.. OMtAm, Torst. Toukok; 29 p. 1919 smr 5
W. D. B TurvUle, LLB
Lakimies/ asianajaja ja yleinen
Notario.
Ajaa kaikenlaisia asioita, tekee
laillisia asiakirjoja, hankkii lai­noja
ja kansalaispapereita. Suo­malainen
asianajaja ja kielen­kääntäjä,
II. W. Niinimäki, ta-
Tattavanakonttoorissani. 1 Lain­opillisia
neuvoja annetaan eng­lannin-
ja Buomcnkielell^, suuUi-iesti
ja. kirjeellisesti.
Eonttoorihuone No. '5, McNulty
Blk., Port Arthur. Ont.
Maanviljelijät järjestyvät
DOWLER & DOWLER
Lakimiehet,
W. A. Dowier, K. C„; A. H,
Dovvler, Royal Bank of Can­ada'n
ja Bank öfOt^awan la­kimiehet,
Ross Blk. Fort •Wil­liam,
Ont.j
O. AARNIO
SUOMALAINEN XEIPURI
vnliuisiciM. • ' j ^ i n k k JM nlniinsa
k u u l u v i a , liiotlcifa, | k u t cu
K A i i V l L h : i n ; v KKiavIÄ ja
k a i k e l l n i s i a I I K K I T \JVA-y
O K S J A . i<:rikolisala: K U I ­V
A T L K I V A T ja K O R P U T .
Tilauk.scf. liiijoilh; läytc-t
ä ä u liuolclliscsli ja uopc-^
aan.
J.iike; lll'SECORD STR.
Käyttäkää Richardson'iii
LEIPÄÄ.
Pulilaasli valansleilu halli-
(u lv .s e 11 n lii ä v ii y s 1 e n i n. u k a i s e s ti.
'1'iiydclliueu lajiteliiui kaikel­la
i.sia Kahvileipiä j a Piirakoita.
Joka piiivii aiua saatavana
luoreita, i "
/Postitil;nIksct 1 i)ijoilie täyte-liian
piaiv ja huolellisosli.
Richardson' ih Leipuriliike
224 Bay st., Puh. N. 257.
Canada Food Board
License No. 5—^1769.
ja rvhinittyvät valtioita k ä s i t t ä -
\'iin järjestöihin ja nuiodostavat
he koko maata k ä s i t t ä v i ä k i n jär­j
e s t ö j ä suojellakseen omia etu­jaan.
Ile esittävät sen väitteen-e
ttä välittiijät ansaitsevat suu-feuipaa
liikevoittoa Jieidän tuot­teidensa
välittämisestä kuin he
saavat niiden tuottamisesta;' Maan
viljelijät ovat siinä käsityksessä
.'Iiii Iieitä ei ole kohdeltu tasapuo-
I i ses ti. M a a 11 \- i 1 j eli j ä i n ka nsa 1 lis-j
ä r j e s t ö on antanut lausunnon
että lieiltä on odotettu uhrauksia
sodan avusi annsessa sen voittoon
saattaluiseksi, mutta heillä ei ole
mitään oikeutta määritellä niitä
i)l()suiit('ita. jotka sodasta aiheu-iiivat
tai synlyviit sodan jälkeen.
On- totia, rttii kaikkialla nu»assa
allitscc iiiaanviljelijiiiu kcskuu-lessa
lyytymiittiimyyttä ja nu)-
iiel jiii-keviit ja lojaaliset maau-v
i l j d i j i i l ovat tulleet siihen vaka-umiiksreiK
eitä heillä on yhtä
paljo oikeutta luäiirätä f)a1joko
lieidäii tuottei.staau maksetaan
kuin kenelliikään nniuHa tahansa.
Ile oA-al sitä Miieltii. ettii licillii on.
liikevoviivaa ja liikckykyjä ja et-
! f i i I e A- o i V a t 1) o i s I a a \- ä li 11 ii j ii t j a
!<iisi(ellii omia tuotleitaan.
TiiJliik in ym |)ä i'ist fillä ovat,
•iia.-tnviljelijiit viime .-likoina ])i-tiiiieet
kokouksia, - tarkoituksella
jä i-jr.st iiii , yli t eistoi m in IM a n) O] lel -
'akin e r i jilalla tuotteidensa kä-srtt
e 1 e 111 i.st ii va rt e n k esk i naisen
\-111 ei st o i m i n 11 a n i > e i • i i s t e e 11 a. Toi -
voltavimjiana. yj-ityJN.senä. olisi
m;i a n Vi 1 j e 1 i j ii in nvei jeivi -y h ti c)i 11 e n
}) eri 1 st a m i s p u uh at ja on k i n 1 u o n-
II (') 11 isl a. e 11 ii se 1 id i m e isi m [)i-n
ii y r i t y k' s i i l i i n i a a n AM 1 je 1 i j ii i n y 11 -
leistoiminnan alnlla. sillä niaito-lalonden
tnolle.et eivät ole.-niin
y k s i 11 k or t J i i se s t i A' ä 1 i t e 11 ä v r ii k u i n
monet muut . uiaanviljelystuot-leet.
G. A. LOCKERBY
Työ- ja ajelurattaitJ, kate-reita,
rekiä, rekipeittoja,
Ajo7älineitä y.m.
Puhelin 27)0.
74 Larch St. Sudbury; Ont.
Parkin keruu on hyväÄ sivu­tuloa.
Euparialueen metsämiehet ovat
alkaneet keräämään kuusen
parkkia nahkan parkitsemista
vaHen, sillä nykyään on sanotul­le
i)uun kuorolle hyvä hinta, $15
koortilla. Toukokuun ja kesä­kuun
ajalla sanotaan hemlockin
parkin olevan helpomman irtaan­tumaan,
joten inetsäniiehct käyt­t
ä v ä t tällöin tilaisuutta hyväk­seen.
Kuparialueella uskotaan
ainakin 500 miestä alkavan puit­ten
parkitsemisen ihan näinä päi­vinä.
Northern licndoek &
I l a r d \v o o d yi i d i s t y k sen a n tam i cn
uumeroittenmukaaji saatiin Poh-jois-.
Miehije'anin ja AVisconsinin
metsissä viime vuonna 90,000
koortia tätä parkitsemisessa niin
tari)eellista ])uun kuorta. Tänä
vuonna uskotaan tällä Alueella
tämän summan lisääntyvän aina­kin
10 prosentilla. Tämän ei sa­no
1 a k u i t e j\k a a n a Ien tavan n ah-kan
hintaa, sillä Pennsylvanian
parhin tuotanto, joka on ollut cn-simiiinen,
Mieliijj^an loinen ja
W.is(*onsrn kolmas suurin, tuotta­ja,
on vähentynyt huonuittavassa
m ii ii rii ssii \' i i nve ai k oin a. Ennen
sotaa maksettiin iniitten i)arkis-la
ainoastaan $11 koortilla, sillä
'Ktelä-Amorika oli suuri parkin
tuottaja ja sieltii kannatti: sitä
i l i ot 1 a a 1 iiTi n e h y v i n h el polla. Ho-t
a 1 o i) e 11 i lv uit e n k i n t ii m ä n k ui c -
tuksen ja pian olivat parkkiva-rastot
läiiilii t y h j ä t suuren armei­jan
kenkälarpeitten kysynnän
takia.
l i t t a a ristiin mullittajalla.
Tällä tavalla ' istutettuna on
lielppo pitää rikkaruohot poissa
su orasi a'a n m ui 1 i tta j a n aA' u 1 la e i -
kä tarvitse kuokkaa käyttää.
Suomen tulevaisuudesta oli mi->
nisteri Saastamoisella valoisat
toiveet. i\Iaa tulee vaui*astumaan
henkisesti ja aineellisesti. »Sisäl­lissota
eli oikeammin vai)aussota
Tässä tapauksessa minä panen ja kuikin puolin kehittymään
kaksi lohkoa paikkaan, jos use- oli sellainen opetus, joka tulee
ampia lohkoja panee yhteen
paikkaan, — niin perunat jäävät
pieneksi.
Tähän lisättäköön, että peru­nat
leikataan niin, että ainakin
2 i t u s i l m ä k e t t ä on kussakin loh­kossa.
* Tuo on erään amerikalai-sen
m a an v i 1 j e 1 i jä ii n e i ivo. Toiset
taas esittävät ettei perunoita lei­kata
cnsinkääjn
Englanti on kiuduisa suurista
perunasadoista ja siellä pannaan
perunat halkomatta ja siemenek­si
k ä y t e t ä ä n suuria perunia eikä
pieniä, kuten m e i l l ä on tapana
että kun perunat lohkomatta
k ii y t et iiä n si e m e ne k si. niin \'a 1 i -
ta ai) I)ieniii j)erunia siksi.
Peruna .vaalii hyvän siemenen
samoin kuin kaikki muukin, jo­ten
sitä ei sovi leikkomalla hei-knotaa.
MINISTERI SAASTAMOISTA
HAASTATTELEMASSA.
Tarkastakaa, tilaamanne
istutuspuut.
Niiin keväisin kun tilataan var-jopnila
pihoja varten tulisi tar­kastaa
liihetykset tnrkoJn ennen­kuin
me livvilksvtiiän, ettei niissä
F. J. W I L S ON
.Rohdos- ja Paperikauppa.
Coppor Cliff & Ci|pighton MlnCv
OuLario.
Me valmistamme; lääkkeitä
myös lääkärien reseptien
Djukaan. '
^ Victoria Ave.
Fort William,'
KANSAN '
IILJVITTELIJHUONE
Kohtuulliset hinnat.
j\le joka aika mielliy-vällä
tcrvclidiiiinie ter-
! V et ul 1 e i k si • Iva ksoiisliau-pnii/^-
iu Kii''inalaiset.
Ma il o sellaisenaan tietysti on
S(Mlaista tavai*aa, jota, voidaan
il e 11) o 111 m in \' ii litta ä; s u o i'a a n t u o t -
l a j i l t a kuhittajille. nvutta suuri o-
•sa maitotuotteista täytyy m e n nä
k a l l i i d e n koneiden lävitse. Tästä
j o h t n n siis. e i l i i maanviljelijäin
y l i t ( M s t o i i i r i n t a maitotalouden a-lalln
on vaikeam])aa, Ivpäileniät-tä
on se tämä maitotalous-yhteis-yrily.
s1i'ii rah;islamisen vaikeus,
joka on \-ii\-yttänyt inaitotalou-d
e n h a r j o i ! t a j i a alkamaan yh.tcis-
) o i m i n i n a n s M , iausnu M i l k T r a de
-lournal. Mutta kun he kerran
1 vii ase \ ii f a 1 kuu n n iin h e iilä n m ah -
dollisuuksillaan ei ole mitään ra-ole
n. k. valkoista hometta. Kos­teus
ja kuumuus lähetysten mat­kalla
ollessa ailieutlaa usein n i i l ­le
11. 11 o 1II e 11 t u 1 n i s e n. ja ru os t \ un i -
sen. josta on seurauksena että
l)ui{ten: elinvoima kärsii tästä
siiui'essa miiärässä. Joissakin ta-panksissii
on niitten ilmoiteltu
kokonaan kuolevan tiimiin takia.
Kun tämä ilmenee ainoastaan
])uitten lehdissä, on se jiarannet^
tavi.ssa siten että heti lähetyksen
saavuttua aukaistaan ne käärees­tä
ja peitetään maahan tai.rapak-koon.
Valli n}?oit tn n u t i)uu voi­daan
helpo.sti liuomata sinertä­vän
niiköisestii homeesta, jota on
ilmestynyt: i)akan keskikohdalle.
Hl! \-11 - >• n n ii i imit t e n a i n a \ ' i he r i -
öitsevien puitten suilleen anne-tan
iny(>skin varoitus ettei niit­ten
tulisi antaa oUa auringon­pa
isteessa vähääkään aikaa, sillä
n ii tt en j i i u r e t k ärsi vä t a uri n gon-paisteesta
ja voivat kuolla muu­taman
minuutin-sisällä.
Suomen täysin valtuutettu e-dust
a j{i YIvdysva 11oihin, 1 ninist eri
Arma.s Saastamoinen sa{i|)ui seu­rueensa
kera Ne\v Y o r k i i n t. k. 1 o
p. . l i a i v an satamaan saavuttua
sa i I i än sa n o ui a I e 111 i ('U ki r j ee 11 -
V a i h t a j i 11 a 1 i(' t ä ii e 11 il S11 o m en. i t -
senäisyys on tunnustettu, joten
hän on tilaisuudessa- heti \Vas-hiny:
toniin saavuttua esittämään
valtuutuksen Suomen valtakun­nan
ensimiiisenii lähetliliiänä Yh­dysvaltain
suureen tasavaltaan.
AMinistei-i ; SMast a moisen iiiukana
saaj)uival: puolisonsa, veljensä
huilo-luiitnantti ; Onni Sa a.«tam öi­nen
j a 1 ii 11 e 1 y s tiu i s i h t e<,' ri t u o 11 ra -
j'i Kero Ilves.
Tilatkaa
Canadan
Onko kanahoito tuottavana?
Ylläoleva n kysymyksen kuulee
usein jn siihen voidaan vastata
sekii. kieltävästi että myöntävästi.
l'>i ole suinkaan suuresti tuotta­vaa
intiiä joukon kanoja, joista
suurin osa on 4 eli vuoden van­hoja.
Löytyy ihmisiä, joilla on
|() ja 12 viuHlenvanhoja^' kanoja.
Kun kana tulee 21/) vuoden van­ha
k s i, 1 u 1 e e se n j ii 11 ii ä j) a i k kaii sa
M u o 1 • e m m a 11 e; Ku u 1 u k o o n m i hin
f o l u u n tahinisa.munii se suurim­man
mnnamääräji ensimäisellä ja
toisella ikiivuodellansa. Sen jäl­keen
seninuniminen vähenee vuo­si
\-uodelta. Hyvä munakana an-
1 aa löO—-UiO mumui ensimäisenä
vnotcMui, loisena l'il.)--14(^niunaa.;
liivytyy 1 osin ^'rekordi'•-kanoja,
jotka m u n i v a t 250 munaa vuodes­sa,
m u t t a lie ovat poikkeustapa­uksia.
Jvanahoilo on hyvin luottavaa;
jos se oikein iioidelaan. Puhdas­ta
voittoa kanasta tulee 2 eli 3
dollarisi vuodessa, m u t t a silloin
tulee niistä pitää hyvä hoito ja
l^oistaa • huonostimunivat kanat
oitis (Misi vuotena, sillä ne ovat
sella isia; jot ka väh en tä vä t tu 1 oja.
Kanat 1 ulee iMiokkia määrättyinä
ai k oin a pii i \- ii s t ä j a so p iva 11 a ruo­alla,
jos hyvä tulos tahdotaan.
Kirjanpito kanahoidossa on tar-
])ecllinen. jos kanoja on suurcm-massa
iirääi'ässä. Kun on itsellä
k a p p a l emaat a (vttä voi kasvattaa
kai i o i 11 e 1 a r \' i 11 a v an v Iljan j a k a -
noja on tuhatkunta, siiloin voi
yksi mies jianna kaiken aikansa
kanojen hoitamiseen ja tehdä pa-remnnuf
palkan kuin tavallisella
Kuinka harvaan perunat
istutetaan.
Tämän kii-joittaja on kokeillut
peruna in istutuksessa ja pannut
niitä erilaisten mat kojen päähän
toisistansa. S tuumastaS jalkaan,
ja m i n ä olen onnistunut perunan
viljelyksessä. On otettava huo­mioon
eriiitä kohtia kun on kysy­mys
siitä miten harvaan perunat
istutetaan.
"Missii maa on hyvässä voimassa
eikä ole k'ovin paljon rikkaruoho­ja,
silloin on paras istuttaa pe­runat
vakoihin 0—10 tuuman
päithän toisistansa ja vakojen
väliä tulee olla 3 jalkaa.
Jos taas maa on keskinkcrtai-se
n voi 111 a k a st a, on pa ra s ti put­taa
perunat vakoihin 12—18 tuu­man
j)iiiil)än toisistansa, että j ää
sijaa rikka ruohojen kitkemiselle,
ellei m u l l i t t a j a l l a , niin kuokalla.
Sen lisäk.si on huomattava että
jos perunat istutetaan lähelle toi-sainsa.
niin ne kasvavat pieniä,
koska maa ei ole k y l l i n voima­kasta;
kehiti ämään ensiluokan
tuott<'ita t y y d y t t ä v ä s t i.
:Missä maa on rikasta, mutta
rikkaruohoista, 071 paras tii)uttaa
2 perunan lohkoa kuhunkin paik­kaan
ja jättää tarpeidvsi tilaa
mullitukselle, mutta että on tar-
])eeksi taimia hyvää satoa varten.
]\rinä olen istuttanut perunia -l
j alan pä ä 11 ä n j o k a t a 11 o 11 e j a h uo -
mannut sen sopivaksi laihassa
maassa, jossa on paljon rikka-ruolioja.
Miinä kynnän ensin
k a i k k i vaot. Sitte otan pitkän
nuoran ja vedän sen poikki va­kojen
? j a sit te tiputan - perunat
sen nu(u*anjölKlolla poikki koko
maan. Sillä tavalla minä saan
perunat niin, e t t ä niitä sopii mul-
Min i si e r i Sa a s tam o i ne n o n .v i e -
lä verrattain nuori mies. vasta '>'>
vu ode n ik ä in e n, \'o i i n a k k a a n n ä -
köineii mies, vakavuus, suoruus
ja päät lii vii isyys .ilmcjiee kaikivs-sa
hiinen esiintymisessään, mutta
samalla kansanomaisuus ja miel­l
y t t ä v ä kolileliaisuus. Englan­n
i n k i e l t ä puhuu . h ä n sujuvasti,
joten voi esittäii:. kaikki asiansa•
ilman välitystii. Ammatiltaan on
hän liikemies, kulkenut i^aljon
ulkomailla, ollut m.m. Amerikas­sa,
joten tuntee tämän maan ja
k a n.sa n he n^n - n . m i(jl ia I a n ja ihan­teet.
Knnen tänne nimitystään
oli hän Suomen l ä h e t t i l ä ä n ä Tans
kassa. Vai>antu.s.soddssa otti liän
osaa ansiokkaasti • taisteluihin
maan vapauden puolesta. Hän
Oli vielä nykyiiän i)ataljoonan
päällikkö Suomen armeijan rul­lissa.
Tällainen on lyhyin f)iii"tein
mies, joka on saa punut Suomea
e d u s ta n 1 a a n n 1 a a s s a, j o ss a a suii
lähelle puoli miljoonaa suomalai­sia
siirtolaisia. . J a saatamme-us­koa
että parempaa ja soveliaam-paamicstii
Suomi tuskin olisi voi-,
nut Amerikaan. edustajaksensa
l ä h e t t ä ä . Lausumme Amerikan
suomalaisten jniolesta ' h ä n e t ter-vetulleeksi.
Tämän kirjoittajalla oli tilai­suus
i) u h u t e 11 a mi) i i s t r i Sa a s t a-moista
ja lausui hän haastattelus­sa
mielipiteitä, jotka tekivät l i y -
vän, meille Amerikan suomallai>
sille m i e l u i s a n vaikutuksen. Sa­noi
tulleensa tiin ne sillä mielellä,
e t t ä hän saa Amerikan suomalais­ten
kannatuksen jii ystävällisen
myötävaikutuksen vaikeassa ja
arkaluontoisessa tehtävässään,
sillä hä n k ä s i t t ä ä e t t ä l i ä n e l l ä on
aivan erilainen asema Suomen lä­h
e t t i l ä ä n ä tässä maassa, jossa a-suu
niin suuri m ä ä r ä omia. kansa-laisiamme;
Tämän erikoisluon-toisen
tehtävänsä toivoi hän voi-:
vansa täyttää meidän Amerikan
suomalaisten suosiollisella 'myötä­vaikutuksella.
I
Amerikaa piti ministeri Saasta-monen
tärkeimpänä maana Suo-meiMi.
nähden sekä diplomaatti­sesti
eilä liikeyhteyteen nähden.
Amerika on osoittautunut •ole­vansa
Suomen itsenäisyyden läm­pimin
ja luotettavin puolustaja
ja kannattaja ilman m i n k ä ä n l a i ­sia
itsekkäitä pyyteitä ja vaati-niuksia.
Tämä se on Suomessa
k ä s i t e t t y täydellisesti ja siksi on
mieliala siellä Amerikaa kohtaan
läinmin ja 'osaaottava. Siksi
myöskin tulee Suomen ylikonsu-l
a a t t i New Yorklsisa suuremmaksi
j a tärkoämmUksi kuin missään
muualla. - >
vaikuttamaan miespolven eteen­päin.
Isänmaallinen yhteistunne
on kasvanut ja lujittunut, velvol­lisuus
y h t e i s t ä i s ä n m a a t a kohtaan
kirkastunut. Sota. niin surulli­nen
ja kammottava kuin se oli­kin,
oli kuin ukkosilma; joka
f) u 11 d i s I a a ra s k a a n iin i a n. Pa 1 j o n
se maksoi,mutta paljon sillä voi-tettiinkin.
]\likäiiu seUainen ei
e n ii ä oi e m a h d o 11 i n e n, e i id k o a -
])äin tidevasta kiihotuksestakaan
huolimatta, jota ikävä kyllä har­joite
t a a n s (dv ä V e n ii j ä n <; 11 ii I v u o t -
sj n pu o le 11 a, sill ä y k sin j )ii sa n ge n
suuri osa ent isen punasen armei­jan
uii<diistii on valmis nousemaan
kai)inoitsijoita. vastaan, jos sel­laista
yi'itettäisiin.
Kysymykseen kninka paljon
Suomesa ' ' m n r l i a l t i i n " kapina;in
osa a o 11 a n e i n a. j OS t a 1 ä ii 1 lii o n n ii 11
paljon inihuttu, vaslasi ministeri
Saastamoinen c l t i i l.'IO paliint
johtajaa ja lai-peettomiin murhiin
ja ryöstöihin osa aol tanut ta ri kol­li
tsa sai oikeuden luomion nojalla
hnolemanlnoniion. ei • «'nepinjiä.
S i i 11 ii si i s n e t u h a n n e t. j o is I a t ä ii I -
lii on puhuttu!
i\lirii Veniijiin vaaraan tul(M'.
lausui ,Mi'. Saaslamoiuen. c i siitii
eniiä ole i)elkoa sen jälkeen. kMn
'maailman johtavat vallat ovat
Suomen ilseiiäisyyden tuniiusla-neel.
Suomi on vainaa ja itsenäi­sien
ja \yyi>yy va|)aaua javitseniii-senii.
.Jii luultavaa On eitii Ahve­nanmaata
ei tulla Suomen yhtey-desiii
riistiimiiiin —- siilnni. siiiin-laan
ainakin merkit viitlaavai,
mutta sen sijaan on Ioivoa ettii
Smnni saa o.saii Karjalaa, sillä
Suonion suosio on suuresti kasva­nut
jolilavien j a m ä i i r ä ä v i e n val­tojen
kesken.
.Ministeri Saaslaiiir>ist?sta ja hii­nen
nimityksensä- johdosta läiiet-t
iiii ii k si la us n i S u o m e n h a 11 i t u k -
sen Tiedonantotoimiston johtajn
maisteri A. Kaua.nh.eimo seuraa­vaa
:^
'VVapaan, itsenäiseksi tunnus­tetun
Suomen valtion ensimäinen
l ä h e t i i l ä s .Yhdysvalloissa, I\liliis­teri
Armas Saastamoim'n. on syn­tynyt
KuoiViossa huili ikiinn 14
päivänii, 1880. Hänen isiinsä on
l \ a n p I > a 11 e n yo s . II e i* m a n S a a s I; i -
iooim.-n ja äiti Alexandra Teng-maii.
. "Kasvaneena vaarkkaassa l i i -
kemieskodissa. (II. Snastamoisen
tehdas-, mylly- ja tukkukauppa-liike;
011 Suomen suurimi)ia) on
ministeri • Saaslamoiuen sn a nut
liyvän oi)illisen ja liikemiessivis-t
y k se 11 ja \) u 11 u u m e 1 k ei 11 k a i k k iii
sivistyskieliä, joita hän on o|)is-k
e 11 u t laajoin a M i at k o i 11 a a-n u 1 k o-maiUa.
Noin kymmenen vuotta
sitte teki hän opintomatkan Y h ­dysvaltoihin,
missä viii)yi lähes
vuoden ja l i i k k u i sinä aikana laa­j
a l t i tässä maassa. Amerikasta
kotiin t u 1 f 1 la [i n t y ös k en te 1 i li ii n i -
sänsä liikkeessä, monet vuodet
sen johtajana. •
• 'S u o 111 <' n 1 )y ivk in i y k se ssii i t se -
näisyytcen ja vapauteen o n mi^
nisteri Saastamoisella suuret an­siot.
Vajiaussotaan otti hän te­hokkaasti
osaa ja on Suomen ar­meijan
kirjoissa nykyiiän patal-
^joonan |)äällkköiiä.
'' A^iime vuoden m a a l i s k u u l l a
vaadittiin hänen kykyään valtiol-
I i s<*l 1 e ai a 11 e, j o lion h ii n oi i yli 1 ci s-kuuna
1 lisessa toiminnassa ja o»-
pin noissa an va 1 mist a utu n ut.^ llä-nestii
tuli Suomen ensimiiimni
täysin valtuutettu liiheltiläs Köö­penhaminaan.
T ä s s ä tehtävässii
sa a \ u t ti 11 ä n ] > i a n ta r m o k k M i S U U -
dellaan ja harvinaisilla valtio-niieslah
j o i l l a an ylei.sen tunnus­tuksen.
Lähetystö Köpeuliami-nassa
j ä r j e s t e t t i i n ajanmukaisel­le
kannalle j a suoritti hän siellä
Iliaan hyväksi suuriarvoisia teh­täviä.
Synnynnäisiä liikemiesomi-naisuuksiaan
oli minister Saasta-moinen
tila isiiudessa käyt tä m ä än
elintarv(>- ja niuvitakin i)uutetta
k ä r s i v ä n synnyinmaa n.sa hyväksi
siinä määrin, että silloin kuin el
Suomeen j u u r i m i s t a a n n ä i t ä tar­peita
saatu, hän niitädvumminkin
onnistui Tanskasta toimittamaan.
''Sangen onnistunut oli Suo­men
hallituksen vaali pyytäes-
Ainoa Suomalainen sanomalehti Canadassa
esittäytyy täten suuren suoiualalBBU yleisön suosioon seuraavalla mo-nipuoJisella
ohjelmalla: •
UUTISOSASTO.
Ensimäisellä sivulla Julalslaan kalktd tiirkciinmiit
yleismaailmallisot uutiset tuoiX:)ina,:j)uoluoetl,oinasti,
lyhypssä.' h<;lposti lucltavaasa Ja yminärre.ltäviissä
muodossa. Erittäinkin Suomea, Suonien kansaa ja sen eri toiiiiinUia
ja pyrkimyksiä EKiurataan erit<ylsGllä liiiolella.
SUOMEN OSASTO.
Toisella sivulla lu ien oi e maan erityinen Suo­men
uutisien osasto, joka sisältää lärkeimmät,
asialliset ja opeUavatti<i;(lot. kaikkialta Sbo-inefita,
jotta Canadan Uutisia souraarnalla kukin näkee, mitä on tapali
tunut itsckunkin synlymäseuauilla "vanha.s&va maassa."
M I T Ä MUUT SANOVAT.
Kun Canadan tIul"sot tulee olemaan ainoa
suomalainen sanomalohli Canai^lassä, niin
antaaksemme tilaisuuden lukijoillemme tu­tustua
kaikkeen, mitä yleensä TuomalaiHtnn kesken tilliä manterella
tapahtuu, puuhataan ja ajatellaan, julaislaiVnCaiiaflan l'utisien ".Mitä
muut sanovat" osastos-:.Ra huolelliiesLi valittuja lainauksia toisisla leli-dislä.
— 'J'äten lukijamme yksinom.'jan{'iinadan lJul.isia tilaamalla il­man
eri kustannuk.sia voivat seurata kaikkia suomalaisia lehtiii.
KIRJALLISUUS OSASTO.
Tutustut taaksemme lukijoitamme uusini-paan
ja |)arhaimpaan sivistyskansojen ja
erittäinkin 8UomaIais,pen kirjalllsuulconv
Canadan Uutisien kolmas sivu on omistettu tätä vari-pii. Siinä julais-taan
kirja-arvosteluja, selostuksiai lyhyitä ali<ui)eräisiä kortomuUHia
Ja novelleja sekä kokonaisia .hlstorialli.sla ja kautiokirjaliifiia leokjiin
jatkuvina sarjoina, joita kaikki tulevat innolla soirra:imaan.
TOIMITUSSIVU.
Canadan UutislrMi kania tiilee IlmenemHän sen jo-kaispsla
kirjnituksesla ja untif;osia. niutta t^iini-tusisivu
tulee lolemaan sen iodejlinen tulkki.
VAPAAMIELINEN JA I T S & N Ä I N EN
lliippumatlomana kaikista [uio-lueista,.
vapaamit.Misrnii ja itsn-
" näis:€nä (.!aiia(ian l'uiisot lulr-e
tarmokkaasti tukemaan kaikkea hyvjiä, totta ja, oikeaa, Samalla se
tulee antamaan vakavan arvostelun kaikesta, mikä on väärää, valheol
liFila tai .petollisia, puolueisiin katsomatta.
. CanadanlJutis-et tulevat kaikrl.la tar-
KOOTA JA KASVATTAA, mollaan/ .kokoamaan hajalleen iiirstoutu-
' . nutia Suomen kansaa, kasvaltamaan ja
sivisitämäHn sitä sekä osaltaan tejkemnän kaikkenpa. .saadak.S'en sill<!
sen arvokkaan aseman, mikä fsilll:' maailman sivistyKkansoj^Mi ketiken
yhtenä sen sivr.v.tyncimmisiä kuuluu.
VAPAA SANA.
A o i n n a a j a t u s \- a i h d n 11 o T< a i k i s (a ]\ a ns a m i n a cli n ky
sym.\ksislä se tulee olemaan todellinen vapaa sana
autlaen keskinäistä ymmärryslä ja soinisoiiitna.
Kcskiniiisen a vun periaalleellp pnruF/uvaa o.mius-
OSUUSTOtMINTA. toimintja tullaa,n erityisesti seuraamaan ja an-tamaan^^
siinä neuvoja j ä ohjeita.
Täysin hyväksyen raittiustyön larpGellisuudenCa-
RAITTI.USAATE. nadan lUUiset julkaisee H e l v i l t c i e v i ä ja oi)e(tavia
kirjoituksia raitiusaalteen eri aloilla ja antaa rait­tiustyölle
täyden kannatuksen.
NAISTEN OIKEUDET.
"Yhläläi.sel oikeudet kaikille i<ukui)u<<lren
katsomatta" periaatetta noudallaen Canadan
Uutiset tulee kaikella tarmolla tukemaan
naisten äänioik<?ustaistcluja ja kaikkia n i l ä pyrkimyksiä, joiden tar­koituksena
on taata kaikissa asioissa naisille yanmtoikeudt-l kuin
miehillekin.
MAANVILJELYSOSASTO.
{' a nadan suoni a 1 a i si a n u I i s v i I j e 1 i j ö i f ä v a r-t(>
n vars(tu*'.sa osastossJi julaistaan inaan-viljelyatä,
sen eri tapoja ja kaiinaitavat-suutla
kasit telovia kirjoitiik.sia halliluk.sen palkkaamien luott^tiujcn
ammattitutkijain tiedon ja neuvoiuuUojen mukaan. Ajallaan ja tar­koin
tullaan Ri'liltämään missä, milloih ja millaisia maita hallitus
avaa uutisviljelijoille, "homesteadereille", joten suomalaiset saavat
tilaisuuden niillä tehdä cnslnnäisct valinnat.
Karjatalous-, kana- ja mehiläishoito : maan viljelijöille liyiidyllisi-nä
ja välttämättöminä toimialoina selvitellään asiallisilla kirjoituk­silla.
Hallituksen avustuksesta n ä l l ä aloilla annetaan aina luotetta­vat
tiedot ja neuvotaan, miten suomalaiset pääsevät niisiä bsallisiksi.
Paivellaksemmo lukijoitamme liyviii ja huo-
TIEDOT JA NEUVOT, lella Canadan lUitisissa tulee olemaan "Tie­dot
ja neuvot" osasto, jossa annetaan llr.iai-seksi
tietoja ja neuvoja kaikille niitä tarvitseville kaikellaisissalak-asioisrtja
tai. missä tahansa e l ä m ä n n n i i s s a kysymyksissä ja .pulmjs.H!>:
Luotettu ja kyvykäs lakiasioiinlslo takaa; tietojen ja neuvojen pate
.vyyd<n."- •
••Canadan Uutiset todellisena tiedonanto^
M E I L T Ä JA KAIKKIALTA, ja aj^tusvaihtovälinelnä Canadan suo-
, malalsiten ke.sken julkaisee "Meillä ja
kaikkialta", osastossaan kaikki asialliset paikkakiintakirjeel, joten s"
tulee olemaan välttämättömän tarpcf|M;nen yhdysside/tjcto- ja tunne-tulkki
Canadan laajoilla aloilla hajallaan asuville suomalaisille.
" N Ä I N M EIJ Ä N K ES K E N
Nuoret tytöt ja pojat,-" jotka elnmjinsir
V i h reä nii ke vii i m en ä a su va t a ja tu U s ie n :-iiV
utulinnoisf;a ja. vaeltavat kuulamoilto-jen
haavemaai!moii?sa, saavat vapaasti nuorien sydämiensä tun'eot
tulkita "Näin meijän ker4ken"osa&iofc-sa, joka on yksinomaan heitä
varten varattu.
Canftjdan Uutiset ovat täydel]'aen
USKONTO JA HEiNGELLISET UBkon vapauden kannalla, \iskoii-
M I E T E L M Ä T . , nolUslH.s?a ja hengell sissä a;^toipsa se
tulee auttamaan kaikkea hyvää ja to
dellista, julkälsif.en kirjoituksljv ja tutkielmia, sunnuntailukemisla ja
muita tiedonantoja kirkollisilta aloilta arvokkaassa, rakentava s-a j;i
j l e e n s ä mieltä ylentävässä hengessä kirjoitettuna, puhtaita. aivc;ellisi;i
periaaLtella tukien ja pyhänä pitäen.
Siirtolaisuus, ja kansalaistuttamjslalt. Erityisen selvästi ja huo­lella
Canadan TTutlsIssa selostetaan Canadan s.iirtolaia- ja kaii.^alr.is
tuttamislalt ja annetaan ilmaisia ohjeita näissäkin asioissa niitä tai-vltsevllle.
'\\-.'
saavat koko Canadan Uutisten
PORT ARTHUR, FORT WILLIAM viime sivun omaksenr;a. Seltse-
JA Y M P Ä R I S T Ö j miän ensimäistä sivua omistetaan
yleisille asioille ja kaikille nmille
yhteisesti edellä olevan ohjelman mukaan, multa lehden koliitaikka
yhteispyrhitölucen, tupahtunilneen, öuunnMelmineen, harraaluksineen
ja kaikklneeu esiintyy julkisesti lehden vlUne Blvulla.
Tällä ohjelmalla Canadan Uutiset siilkeutuu Canadan suomalaisen
yleisön suosioon ja vahvasti luottaen, että se tällaisen kokoavan, kas
vattavan ja s.lvislävän suomalalsuustyön ottaa Ilomielin omakseert ja
antaa sille täyden siveellisen ja aiaeelllscn kannatuksen. \
CANADAN UUTISTEN. TOIMITUS.
sään liantä huomen (UisiniäiHokd loiidellisesti;' Ministeri Saastamoi-lähettilääksi
Aiuerikaau. mikä .se;i tyyniluontoisuus ja vakava
maa nn niin tärkoäarvoinen Suo- hiirkitsevaisuus ovat valtiomie-melle
«ekä-valtiollisesti että ta-'helle mitä arvokkaimmat'.ia hä-nijssä
ne esiintyvät harvinaisessa
maarassa. '