Canadan uutiset, June 24, 1920

              FIimiSR NSWBPAPER IN CANADA AND THE BE8T ADVERTZSXNG MEDIUM. SUÖMAIJaKfiir 0AKOMALEHTIOAKADABSA JA PARAS II.M0miSVAI.1NS
SO VINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYIS ISSÄ JA HY VÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA. nau
NU]\[ERO 26 Torstaina Kesäk. 24 p. 1920 — PORT ARTHUR, CANADA — Thiirsday, Jinic 24th, 1920 N l Vuosik.—Vol. VI.
AMERIKAN TYÖLÄIS-LIITON
KpKOUSUUTI-SIA.
Liitto hyväksyj^ Irlannin itsenäi­syyden
brittiläisellä maaperällä,
kenenkään panematta vasta­lausetta.
Irlannin itsenäisyyden . snosijat
saivat täydellisen voiton A. F. L,
liiton kokoiiksTssa Montrealissa,
kun kokous ilman keskustelua
hyväksyi ponnen jossa "kunni-
0 i 11 a \- i n i n i i n v a a cl i t a a n e t t a Ir 1 an­nissa
olevat sotajoukot poistet­taisiin
: maasta,, ja: että Irlannin
kansalle annettaisiin- oikeus ohja­ta
omia kollialoitaan.".Ponnessa
vedot,'^ian Kn^dannin, Heotlannin
j a Wales'in työläisiin, että nämä
k äy 11 iii si vii f V|a i k ut us vai t a a nsa,
et t ä .1 ly ky iiii n k li n san ii ä n es t iim i -
nä virois^aan olevat, hallituksen
virkailijat :näissä maissa heli kut­suisivat
pois sotaväen Irlannista \ ^^"^ odottivat, ei kokouksessa
Puhelintyöläisten järjestä^
minen.
Koko maata käsittävä puhelin-työläisten
järjestäminen päätet­tiin
alkaa heti. Tähän toimin­taan
vaatii Bell puhelinyhtiön jä
sen liaarayjitiöiden työläisvastai-set
sortotoimenpiteet.
Neljäs sunnuntai toukokuussa
iiimitottiin erityiseksi muistopäi­väksi
kuolleille, tovereille. Myös­kin
kirkkojen osanottoa "työn
sunnuntain'- viettoon suositel­tiin.
Presidentti Gompersille äänes­tettiin
hänen vastusteluistaan
luiolimatta $2,000 dollarin vuosi­palkan
lisjiys. Hänet valittiin lii­ton
presidentiksi ;U):nen kerran,
suurten suosionosotusten vallites­sa.
Ainoastaan Seattlen työläis-neuvoslon
lähettiläs Dunean ää­nesti
häntä vastaan.
Vaatimusta oluen ja viinin kiel­tolain
:kuinoamisesta, kuten jot-ja
sallisivat Irlannin kansan rau­hallisesti
paijna toimeen oman
hallitusmuotonsa, jonka 'he ovat
per 11 st a n eet i t sei aa t imien sa jä o-niicn
siiännöllisesti valittujen vir­inä
miestensä . toi me enpa neniion^ la-'
kicn mukaan."
Triannin tasavalhni, sanotaan
ponn essa. .on- perusta n u t I rla n n in
kansan valtava enimmistö, mutta
Englannni ha^llitui haluaa hävit­t
ä ä ne ''sotilaallisten toimenpi-tehty.
Gompers sanoi olevan tar-keämpiäkiir
asioita.
teiden kautta."
Oli ennustettu, että eanadalai-se
t edusta j a t t e k i s i \'ä t t ii t ä ]rOn t-ta
vastclan jyrkän vastalauseen^
olipa ennustetitu hajaaniuistakin
sen johdosta, mutta sellaista ei
kuitenkaan esitetty.
Toimet terästrustia vastaan.
T a i s t e 1 u s s a: t e r ii s t r u s t i a \ a s t a a i v
vcl voltet t iin toimeenpaneva vi­rasi
o k- u t s u m a a n jv o olle k ai k iv i (- n
asianomaisten kaiisaiin-ä listen n -
nioiden' konierenssi, ja heti ryli-tyiräiir^
i uuteen toimintaan teräs­teollisuudessa
tyiiskentejevien jär
jestäiniscssä.
Kon<,n-essilta vaadittiin voiton-k.
i sk o m is.e n . t el i o kk a a m p ji a . es t ii -
mistä ja Ideltoa ja|)anilaisten ja
m ui de n - a a s i a 1 a i s I en s i i r t o 1 ai s t \ v
ja "kuva morsianten" maahan
laskemi!- elle.
Amerikan rautate iden omistus,
Ky.symyksestä suositteleeko liit­to
^rautateiden omistusta yksityi-
Plisi halunnut antaa raippa-vitsoja.
: T u o m a r i .MaeDoimld \Vinnipe-
.sjissä lausui tuomitessaan Arthur
Daigneaultin^ 7. vuoden vankeu­teen
lövdettynä syylliseksi hyök-kiiykse
MI kolmea nuorta naista
vastaai sivettömiissä tarkoituk­sessa,,
että ^ hän on pahoillaan, et­tei
voi tuomita m i e s t ä raipparan-gaistukj-
een. .Mies. jolla on vai­mo
ja viisi .lasta, on ennenkin
t u o m i 11 u s a m a 11 a i s e s ta sy y t o lv s es­tä."
: Neekerilynchaus Duluthissa.
; A'iisituliatta heiikeii: käsittävä
joukkue mielipuolisen raivon
va 11 a ssa ole \^a a ka nsa a ly 11 e Iva s i
Duluthissa viime viikon liisTai-iltana
kolme neekeriä hirt-tiimällä
heidät kai uj)yl viiä-seen.
Eräs viime keviinnä kor­keakoulusta
piiässyt valko-ilioi-ncn
lytit) AVe.st Dulutliista oli
.muka n a an ole va n n uo re n m ielicn
kanssa ka (somassa /telttojen hajo­tusta,
jolloin neekerit raastivat
tytiin mu k ansa raiskaten hänet
vuor.onpei-äiin. ja revolverilla u-
Iia teii si toi va t iiu oru ka isen.. Kun
asia ilmoiteltiin jtoliiseille, van-j^
iltiili kuusi neekeriä, mutta vii-iv.
i j o 11 k k- o : Ivcrii ii n tyi ja an.lv a ra s t a
\^ i ra 11 o ma i s te n Va st a r i n na s t a h u o -
limatta saivat vanp:it haltuunsa,
sille vaiko hallitukselle, syntyi. ja kuulusteltuaan lieitä huomitsi
yk?i kiivaimi)ia taisteluja koko. kolme hirtettäväksi. xXeekercitä
ko]-ouksen ajalla. Toimeenpane- vangittiin myöhemmin lisää,
va virasto yl:de.-sä ponslvaliokun- mutta viranomaiset sanovat, että
nau kanssa puoUusti hallituk.sen ellei tyttö, sitte kun hän hieman
valvonnanalaisuutta, vastustaen parantuu, voi tuntea väkivallan-siten
rautatietyöläisten unioita tekijiiltä. on melkein mahdoton
ja heidän ^kannattajiaan, jotka päättää, kutka ovat olleet syylli-rautateiden
ottamista siä, sillä kukin neekereistä väit­t
ää
yaMtvvpt
hallituksen haltuun ja
kansanvaltaista johtoa.
niiden
Ponsi valiokunnan , puheenjohta>
ja, Mr. Frey, johti taistelua hal-liituksen
omistusta vastaan, väit-'
täcn että olisi vastaan ammatti-unionismin
periaatteita antaa
valtion valtaan taloudellinen
liikkeemme. Puheenjohtaja va.
roifti työläisiä, että hallitus ei
ko.^kaan pidä lupauksiaan, ja et­tä
"työläiset joutuvat Sherman
ja Leyer .lakien ensimmäisiksi
uhreiksi, vaikka olikin nimen­omaa
viattomuuttaan ja
syyttää toisia;, nähtävästi omaa
iiahlvaansa pelastaakseen. Samaa
tekivät hirtetyt:^ -neekeritkin. —
j" Ijy n e h a u ksen j o h d os t a t u 11 a a n se­kä
kaupungin, että vaition.viran-oma
i st e n p u oi es t a t o i m i ttam a a n
tutkimus, jossa joukkueen johta
jat koetetaan :saada selville ja
syytteeseen.
Pehtivät esteiden asettamista
pikaisille avioliitoille.
E p i s k o pa a I ie n k i r k o 1 lisko k o u k-omaan
luyattu, että näitä lakeja sessa Calgaryssa esitejttiin ponsi,
Pankinryöstö-yritys. — Yksi sai
surmansa.
Viisi a s e s t e t t u a m i e s t ä astui
viime viikon keskiviikkona
Rrexel Commercial ja Saving
pankkiin Chicagon West Sidessa
ryöstöaikeisvsa. Pankissa.oli po­liisi,
joka ojensi ampuma-aseen
rosvoja kohti, m u t t a ennenkuin
ehti ampua, ammuttiin ase hänen
kädestään. Pankissa oli mvöskin
eräs kuvateaattcrin omistaja; jo­ka
aikoi panna roistoja vastaan.
Ilä n et am nui tt i in k u o 1 ia a ks iy j o li­ka
jälkeen roistot pakenivat au •
tossa. Moottoripyöräpoliisi ajoi;
hei t il ta lv a a, vaih t aen use i ta 1 an­kan
ksia heidän kanssaan. Tämä
oli kolmas ryiistiiyritys samaa
pankkia vastaan kahden vuoden
k i; hiessä.
Latvian ja Saksan välinen rau-1 nalla on saavutettu raulia. He o-hansopimus.
vat olleet lunnaina demokraatti.s-
Toukokuun 25 p :nä julkaistiinvten olojen palaamisesta inaail-
Bcrlinissä Latvian -ja Saksan vä-' maan, ettei se joutuisi anarkian
linen rauhansopimusasiakirja, So- valtaan. -Juuri tämä anaTkiaii
pimus käy voimaan lieti sen tul- uhka on järjstyneiden olojen pa-tiia
ratiiloiduksi. Tärkeimmät lautumisen. esteenä.. Se on mu-ehdot
ovat seuraavat: Saksa tun­nustaa
Latvian* tasavallan de ju-re,
kuten liittoutuneet vallat jo
ovat tehneet. Kumpäsenkaan val­tion
aluella ei saa muodostaa toi­selle
valtiolle Vihamielisiä jouk-s
e r r e t t a v a . m i s s ä muodossa se e-si
i n ty y kin jaottamatta la i n ka a n
huomioon, m i t ä uhrauksia vaadi­ta
an. Pan h a, ;j o n k a. p u o l e s t a m (i -
kin olemme taistelleet, ja sellais-na
kuin me sen käsitämme, on
ja järjestyksen "rauha, joka
luotava kaikkialle.
on
Pumpulin puutetta ennuste-taon.
Asiantuntijat Englannissa va­roittavat
uhkaa vasta \ ) \ \ m pulipu-
1 a s ta j a k' e hoi 11 a va t tu o t an u o n 1 i-sä
ii m iseen ja si ja isai ne iden. n. k.
substituuttien etsintään; • ]\laarl-man
arvioidaan olevan" työvoi­man
ja punVpnliislutus vaurioit-ten,
vuoksi : entistä pienempi ja
pumjnilin . kiiytäiitö yhii lisään-tyy.:
>Siksi ehdotetaan,, että -ko­keiluihin
sijaisaineiden etsimises­sä
olifi ryhdyttävä. jos mieli
välttyä läheisessä tulevaisuudes­sa,
ankaralta puin|)ulipulalta.Täl-
1 ä i s i ii t u tk i m a 11 o m i a s i j a is a i ne i t a
sanotaan olevan runsaasti. .
ko-osastoja. lliikaan asetetaan ;oikeuden, oikeudenmukaisuuden
sekakomisioni, • joka saa toimek-seen
laatia sopimusehdotuksen
kauppasuhteiden järjestämisestä
1 no 1 e 1 n mini)»oiise11 . . vastikesopi-niusperiaalleen
mukaan. Saksa
t a k a a Latvia 11 e o i ke u dei i tiiy de ii
korvauksen saamiseen saksalais­ten
joukko'jen sodan aikaiui Lat­viassa
aiheuttamista vahingoista
tai muiden saksalaisten komen­nossa
olleiden sotavoimain ailie-
Mynchenin työläiset vastustavat
yleislakkoa.
Mynchenin liikeneuvostot ovat
kokon ksessa a n . todennee t; ett ä
nykyjään on suuri joidvko t.yöläi-siä
yleislakkoa vastustavalla kan
Ranskan ja Saksan väliset^
korvauskysymykset. ;
Tiedon johdosta, että Ranska
tulisi vaatimaan Saksalta korva­usta
Mainin alueen miehittämi-sestä,
esittävät. saksalaiset lehdet
Saksan vastakorvausvaatimuk-.
sen. Saksan, hallitus ilmoitti jo
m icl 1 i ty ksen ai kaessa {m oi es taan
pidättävänsä itselleen oikeuden
vaatia Kanskan ja Belgian halli­tuksilta
korvausta kaikista mie­hityksestä
aiheutuvista . vahin­goista
ja kustannuksista. Siinä
tapauksessa, että täraii Saksan
vastakorvaus tullaan esittämäiin,
nousee se sangen korkeaksi.
Sotavankien kotiinkuljettaminen.
• Prof. -Nansen .on sanomalehti-mi
eh i 1 le pi t ii m iissäiin esityksessä
Tukholmassa selostanut sotavan­kien
asemaa. Tlän ilmoitti m. m.
nalla, sillä työläisillä ci ole halua Länsi-Siperiassa olevien öO.OOO
toi m een pa nna -r y 1 eisl a k koa va in
uttamista vahingoista. Ikrmond-1 saadakseen muutamat - kommunis­tin
sotajoukkojen sotatarpeet' tien johtajat vapautetuiksi van-jäävät
Latvialle.
.^aa
joen
Vastusta ja suosiota .
suu n ni tel t u St. LaAvreiice
kanavoiminen, että suuret
yai t a li 1 eri 1 ai\'at pääsisi \ i i t pur.
jchtimaan isoille järville. Ne\v
yorkin ka 111)iin ki, jonka . merki-tystä
mantereen suurimpana se.-
suu resti vii lientä isi. i)a n ee yrity.s-t
i l vastaan kaikin voiminsa. Sisä­maissa
taas sitä halutaan. Vii­meksi
011; ilAvaukecssa- Wiseonsi-nin
syvänveden kulkuteiden ko­missioni
antanut lausunnon, jos­sa
kanavan • laittamista suositel-'
l.aan. Ulkomaan kaupan kontrol­li
olisi jaettava useiden kaupun­kien
kesken, eikä saisi olla vaiu
XeAV Vorkilla. \Viseonsinin val­tio
tuottaa' $100,000,000 arvosta
maanviljclysluotteita ja $2,000,-
000.000 arvosta telidasluo(teitä,
j()ista ainakin puolet voitaisiin
.1 ä 1 li^ 11 ii ii . sau o 11 n a Ican a va a m y ö -
teii ulos, jos se rakennettaisiin.
Sen rakentamisella korjattaisiin
heikoin kohta maan ulkomäakau-pasba,
laivaliikenteen ja rauta­teiden
yhtymäkohdassa oleva
tungos. Ne ovat yleisimpiä syi-tii,
joilla sisämaan kaupungit, e-rityisemmin
AViseonsiniii komis­sioni,
• vaatimuksiaan perustele­vat
ei käytetä heitä vastaan."
.... ^\T: iFrey sanoi, että kansa ci
oUut tahtonut rautateiden otta-mi.^.
ta valtion huostaan ja että
sen mieltä olisi jtässäkin etusijas­sa
kuultavaj Vaihderniesten uni-on
edustaja Mr; •Heberlin johti
taistelua hallituksen jomistusta
vaativien puolesta. "Haluatteko
todellakin, et!tä Wall-katu pitäisi^
hallussaan näitä maamme valti­moita
? " h ä n tiedusti. " Rautatie-miesten
järjestämisessä on ehdit­ty
tekemään enemmän ka'hden
vuoden kuluessa, joina tiet oli­vat
hallituksella,! kuin kahtena-'
kymmenenä ^'vuonna sitä ennen.
Mc emrke, ole sosialisteja. Rauta-tiemiehet
, vaativat rautateiden
kansanvaltaista omistusta ja joh­toa."
I
jossa vaadittiin, avioliittolupakir-jojen
hinnan korotusta j a kuulu­tuksien
välttämättömäksi säätä-m
i s tä liian pi k ais ten a vi olii t to j e n
estämistä varten. Pontta kannat­tivat
etupäässä - yksinäiset mie­het,
mittta äänestyksessä joutui
se häviölle.
3b,000 lasta pakoiteUu työhön:
Chicago.—Korkeat elämänkusv
taiinukset ovat pakoittaneet tu­hannet
lapset lopettamaan kou­lunkäyntinsä
ja etsimään jonkin­laista
tointa. Chicagon kaupun­gissa
arvioidaan 30,000 14 ja 16
ikävuosien välillä olevaa lasta
käyvän nyt työssä, tehden lisäys
viime vuoteen verrattuna noin
13,000.
Saksan ja Ranskan taloudellinen
yhteistoiminta.
"Vo.ssoche Zeitung" selostaa
sak.salaisten edustajain kerto­muksia
Parisissa pidetyistä rans-kalais-
saksalaisista taloudellisista
neuvotteluista. : Kemiallinen teol­lisuus
näyttää ententelle' olevan
parhain pohja kaupallisten suh­teitten
uudelleen solmiamisellc
saksalaisten ja ranskalaisten täl­lä
alalla toimivien liikkeiden ai-kaisenipain
kauppatuttavuuksien
vuoksi. ii\|itä tulee metalliteolli­suuteen,
on siinä'suhteessa otet­tava
liuoinioon kaksi näkökohtaa,
nimittäin, että Saksan te'htaat ei­vät
voi tehdä mitään hankinta-sitoumuksia,
saamatta lupausta
vastaavasta malminhankinnasta.
Ranskan tehtaat taas eivät voi
hankkia rautaa tai malmia, ellei­vät
ne sfia lupausta koneiden ja
mahdollisesti hiilen hankinnasta.
Saksalaiset valtuutetut ovat mie-
^lihyvällä kertoneet sovinnollisuu­desta
ja puolueettomuudesta, jo­ta
heille oli osoitettu Parisissa.
Kallisaika Englannissa.
' Työviienpuolue Englannissa on
tehnyt ensimmäisen yrityksen
päästäkseen pois korkeitten 'hin­tojen
turmiollisesta renkaasta.
Liikkeen on alulle])aunut teolli-siui
s kolin i 1 ii t to. ' Ty Ö väe n pi iri en
ajattelevat miehet ovat viime ai^
koina tulleet huomaaman että a-lituinen
-korkeitten, palkkain ta-
V o i 11 elu on 11 y ödy ti) n t ii. Ko l m i-liitto
hyväksyi A'iime kokoukses­saan:
päätöslauselman, jossa vaa­dita
an työ väen jo ht a j ia nii n j )ia n
kuin mahdollista toimeenpane-,
maan t u t k' i m u s k o r k 11 e n e li n -
kustannuksien syistil sekä kei­noista
niliden poistamiseksi.
Tämän mukaisesti pidettiin
Lontoossa iieuvottelukokous, jo­hon
otti osaa työväenpuolueen
t o i m ee n [) an e va k o mi t e a, a m m a t -
tiyhdistyskongressi ' sekä osuus­toiminnallinen
liitto, jonka mu­kanaolo
tavattomasti vahvistaa
y ri t y ksen m er k i ty s t ii. Ko n fe rens-si
käsitteli kysymystä elinkustau-n
n k si e n aie n ta rais ma h dol 1 i su uk' -
sista. Ensimmäisenä toimenpi­teenä,
johon ehdotetaan rydyttä-väksi,
tulee olemaan täydellisen
tiedonanto viraston perustaminen,
jonka teiltä viina osaksi tulee ole­maan
koota tietoja ja numeroita,
jotka koskevat työläisiä sekä ku-
1 u tt a j a n a et t ä t ii o 1 ta j a n a. U ud en
suunnan kanssa yhteydessä ori et­sitetty
ehdotus ammattiyhdistys­ten
kongressin yleisneuvoston, e-li
kuten sitä yleensii nimitetään^
pääesikunnan perustamisesta.
Tälle 'ei ehdoteta' anneltavaksi:
ehdotonta toimeenpanovaltaa,
mutta ollaan sitä mieltä, että asi­oiden
rinnastaminen on. mahdol-1
lista paljon suuremmassa mää­rässä
kuin m i t ä . nyt on laita. Täl­lainen
sopivasti kokoonpantu y-leisesikunta
voisi laatia yhteisen
ohjelman elintarvekysyinyksessä'
tarvitsematta vedota kaikissa a-sioissa
eri osastoihin. Täten saa­vutettaisiin
paljon suurempi no­peus
j a tehokkuus asiain käsitte­lyssä.
Samaa järjestöä voitaisiin
k ä y t t ä ä myöskin laajakantoisten
riitaisuuksien sattuessa. Asiain
nopealla keskiteyllä pohtimisella
voitaisiin saavuttaa paljon etuja
ja luullaan" että täten pikemmin
voitaisiin ehkäistä kuin aiheuttaa
lakkoja.
Miksi Amerika otti osaa sotaan-
Muistopäivän johdosta oli Su-renesin
hautausmaalla Ranskassa
Amerikan hautain kukituspäivä-nä
järjestetty juhlatilaisuus, jos­sa
Yhdysvaltain lähettiläs pi'ti
loistavan puheen. Hän muistutti
ihanteista, joiden puolesta Ame­r
i k k a oli lähtenyt sotaan. Maa­ilma
ei ole milloinkaan ollut epä­tietoinen
siitä, mitkä meidän i^
hanteemme olivat—^ lausui lähet­tiläs—
ja siitä, minkä asian puö-kilasta.
Yleisi a k ko cpi vaalienkin
jälkeen vain- siinä tai)auksessa.
inalvdollinen, että on kysymys
jostakin enemmästä kuin kym­menen
vankilaan suljetun toverin
va[)auttamisesta.
METSÄKEINOTTELLFAT
, PANNAAN MAKSA­MAAN
VARKAUTENSA.
Ontarion pääministeri ennusta«k
uuden kansanpuolueen
^ syntymistä.
Salapoltto Ruotsissa.
Erään huomattavan tukholma­laisen
kemistin' " Nya Dagligt A l -
lehandan" käytettäviksi jättä-mäin
laskelmien mukaan voita­ne
e n o t a k' su a, e 11 ii v u o n n a 11) 1B—
19 kokonaista 15 miijoonaa kiloa
sokeria tai vastaava määiä soke­ripitoisia
aineita, on käytetty
koti])olttoon. Samana aikana on
hiivanvalmistus lisiiytynyt
milj. kilosta puhdasta hiivaa vuo­sina
1917—li)18 5,1 milj. kiloon.
Erä,s saksalainen lausunto Itär
Aasian oloista.
Tsinglaun puolustaja ja enti­nen
kuvernööri i\layer-\Yaldeek
on kertonut sanomalehtien edus-t
a j i 11 e 11 ii - A asia ssa sa am i s ta a ti
\' a i k u t e lm i s t a. i > i t ä e n Ie i ii la 1 a i s t ei i
valituksia muuttuneiden odosuh-leiden
johdosta todistuksena sii­tä,
cttii Saksan siirlomaatyö, toi­sin
.kuin liittoutuneiden taholta
on väitetty, ei ole ollut huonoa.
Jai)anissa on vallalla ilmeinen
holsluivismi pelko. Pidetään mah­dollisena
sen tunkeutumista Ko­reaan
1 ai Iviinaan. Siitä syystä
on Japani katsonut olevansa pa­kotettu
tämän "vaaran torjumi­seksi
pysy t täyty inäii n ^ i periä ssa
etenevissä asemissa. Myöskin Ja­pani
on antanut täyden tunnus­tuksensa
sille ..kulttuurityölle,
jonka Saksa lyhyessä ajassa :oii
suorittanut.
w a.n g i II . k o t i i n k u Ij tt a m i se n: t u 1 e -
levän arvion mukaan maksamaan
700,000 puntaa. Jtä-Si])eriassa o-levia
-vankeja ai'vellaan voitavan
kuljettaa Anadivostokin kautta
kotiir.aahan n. :>0.000—(50.000
miestä, mitä ^ tarkoitusta varten
Aiherikan Punainen Risti on a-settaiuit
käytettiiviiksi 3miljoo­naa
dollaria, Yeniijällä olevien
s o t a A' a n k i e n k ok o n a i s 1 n k u m ä ii r ii
on luultavasti n..200,000. Parhain
keino olisi, että Pietari .saataisiin
ava tn ksi li i ken teelle, sin ne kun
voitaisiin jiirjestää syö{)äläisten
hävitys- ja puhdistuslaitoksia.
•Muista teistä otti. prof. Nansen
huomioon Riian. Puolan. Romani­an
ja Mustanmeren kftutta kul­kevat
tiet. Tiirkeimpiii ed eli yty k-.
siä 011 kuitenkin, että ntMivc^sto-hallitus
voi asettaa kiiytettäväksi
r i it tä vii s t i 1 ii k k 11 va a k ai n stoa j a.
ettii railoja saadiran tarkoitusta
varten.: kokoon. Koko Europan
sivistykselle on häpeiipi!kkuna,
että näitii vankeja ei vielä ole lii-hetetty
kotimaahan. Asia voidaan
otalvsu'ttavasti järjestää lainan]
otolla. Saksassa oleviin sotavan-keihiii
:näh(len. huomautti hän. -et­tii
niliden asema ei ole niin, vai­kea
kuin mahdollisesti on .kuvi­teltu.
1 Ji(y sa ava t us ea st i k in e n e in
män elin tarpeita y. iii: kuin Sak­san
kansalaiset.
Maanviljelijäin juhlassa ^ G r i l ­li
a ssa puhuessa an vii tt a si pää m i-nistcri
Drury siihen mahdollisuu­teen,
e11ä metsä ura isk a a j a t, pako­tetaan
maksamaan maakunnalle
tekemänsä häviön, kun nykyinen
tutkimus asiassa on päättynyt.
Ministeri sanoi että Ontario ci o-
I e s aa n u t suu n n a 11 o m i s t a me t^sä -
alueistaan niin paljoa kuin New
Brunsvik on saanut pienistä met­sämaistaan.
Tutkimuksen asias-
:sa ollessa keskeneräisenä, sanoi
pääministeri, ei voi sanoasiilien
paljoa, irjutta seuraus voi kuiten­kin
olla- se, että metsien ottajat
pakotetaan ma ksamaan paljon
takamaksuja. mitkä oikeudella o-lisi(-
at kaiitorahoina kuuluneet
maakuitnalle aikanaan maksetta­va
ksi.
Kosk e t el lessa an m a a n v i l je I i jä i n
j a t y () 1 ii is ten 1 ii 11 ou t u m is t a On t a -
ri on I a inl aa tija kunnassa, sa noi
piiiiministeri., että tällainen i)Uo-luejako
ei luultavasti ole py.syvä;
vaan muodostuu yhtymästä yksi
kansanpuolue, johon liittyy kaik-
'ki, joiden elämä ja omaisuus -tu­lee
jieidä n ansiostaan ja jotka
tahtovat saada sen mitä ovat an­sainneet.
Tällaisen puolueen vas-tapnolueena
tulisi olemaan suur-oniistajat
_^ja -liikemiehet, jotka
joko siitä tietosina oUen tai tietä­mättään,
suuremmassa tai vii-iheminässä
määrässä riistävät an­sioistaan,
eläviä.,
D'Annunzion sotatoimet.
Sanomalehtien saamien tietojen
mukaan ovat d'Annunzion jou­kot
vallanneet Etelä-Slavialle
kuuluvan Kaveloin kylän.
Ruotsin työväestölle
kesälomaa.
Ruot-sin:. hallituksen asettama
työaikakysymystä pohtiva komi­tea
ehdottaa muutamien työnan­taja
i n ed u.^ t a ja in ää n i ä \'ast a a n,
että maassa .otettaisiin käytän­töön
lakimääräinen S vuorokau­den
kesäloma kaikille työläisille^
jotka ovat olleet liikkeen palve­luksessa
vähintään - kahdeksan
kuukautta.
Voiton heinäsirkoista
sanoo niiden ' ävity olijoilta,.•^
J•ro!•e^•^ori L'».rv'a* s-».-!* n ]\la'K'r-
1J !'<sa. '!'ä; ili. : meiines-ä on o'»
nisluttu r/Jjpään si.-kkojen i'-
sää.ntymiiien. ettei . suurempaa
vahinkoa ole tapahtunut nuo:-'tlc
viljelyksille. Ylemmillä mailla
011 sota voitettu, mutta alavat
maat, joissa vielä on hautumatto-niia
munia, tarvitsevat huolen­pitoa.
Cobaltin ympäristön metsätulot
ovat viime viikon lopulla olleista
sateista sammuneet niin, että
vaara toistaiseksi on, vältetty.
Saksan oikeistopuolueet eivät
halua kumousta.
Berlin. —-Oikeistopuolueet i l ­moittavat
hylkäävänsä kaikki vä­kivaltaiset
oikeistokumousyrityk-set.
Oikeistolla ei ole vähintä­kään
aihetta väkivaltaisesti kes­keyttää
sille edullista kehitystä
maassa.
— Yli 100,000 naista ja tyt;töä
Spanjassa ansaitsevat elatuksen-sk
kaivoksissa; ja niiden ympäril-lesta
sotilaamme olivat Euroop­paan
saapuneet. Me saavuimm<^
tänne taistelemaan pahan valtaa
vastaan, me saavuimme ottaak­semme
osaa pysyvän rauhan luo­miseen.
Sotilaamme ovat suorit­taneet
työnsä yhteisessä asiassa
ja ovat kaatuneet liittolaistemme,
Chicagon' väkiluku.
Washington. 'Hallituksen
väeniasku toi m isto ilmoittaa Ch i-cagon
kaupungin väkiluvun 2,-
701,212 hengeksi, tehden feäys
sitten vuoden 1910 väenlaskun
J)15,929 henkeä. '
Bolshevikiarmeija heittää Persian
pääsataman.
Köpenhaminasta ilmoitetaan
iVIoskoven tietojen niukaan, että
bolshevikit ovat jättäneet Enze-lin,
joka on Persian suuriin sata­makaupunki
Kaspian m e r e l l ä.
Tiedossa, sanotaan myöskin Geor­gian
tasavallan panneen vasta­lauseen
englantilaisten Batumin
haltuunsa ottamisesta..
Ruotsin kunnallisverotus-
' uudistus.
J Tiedu.st eltae.ssa pääministeri
Ilj. IBi-antiiigilta, mille kannalle
jiallitus asettuisi, jos vailtiopäi-vät.
kuten sen valiokuta, jo on
menetellyt, hyväksyvät vapaa­mieliseltä
taholta, -tehdyn ehdo-t
uksen dtiinn a 11 is verot uskysy my k- ^
sessä, ön pääministeri vastannut,
että tämä seikka ei vielä ole" ol­lenkaan
ollut hallituksessa ''poh­dinnan,
alaisena. Muutoin ei hra
Brantingin mielestä ollut mahdo­tonta:;
etttä kunnallisverotusky--
symyksessä voitaisiin valtiopäi­villä
saada aikaan niiden kokoo­mus,
jotka hyväksj^vät hallituk­sen
ehdotuksessa "lausutut peri­aatteet,
siis paitsi sosialidemo­kraatteja
myöskin talonpoikais-liiton
edustajia ja• oikeistoryhmä,
joka mahdollisesti voi yhtyä kan­nattamaan
, entistä rahaministeri,
Svartzia. JMikäli hra Brantiug
lausui, on vielä: epätietoista, ml-teili
asia mahdollisesti on kehitty­vä
valtiopäivillä.
Englannin liittolaisilleen myön-tämät
lainat.
'^Evening Standard" kertoo,
että Italia, Serbia ja Romania o-
|-at vaatineet ^ samanlaisen sopi­muksen
solmiamista näiden val­tojen
englantilaisiin velkoihin
nähden, kuin jo on solmittu Eug-i
a n n i i i ; ja toiselta puolen Rans­kan
ja Belgian välillä, joissa so.
pimuksissa määritellään, että
mak.su riippuu Saksan maksetta­vista
vahingonkorvauksista ja.
suoritetaan tämän korvauksen
suorituksen tapa'hduttua.- Canada
ja muut autonomiset alusmaat ,o-vat
jo alkaneet suorittaa takaisin
Ajoi lapsen päälle.
Eräs auton ajaja Detroitissa,
Mieh., sai 90 vuorokautta vanke- velkojaan Englannille,
tettu ilman sakon maksamisen
vaihtoehtoa, kun ajoi' lapsen vau­nuun,
niin että siinä olllit lapsi
tuli heitetyksi katukäytävälle.
Romania ja. Moskova.
Huhut Romanian ryhtymisestä
hyökkäykseen Neuvosto-Venäjää
vastaan Puolan rinnalla ovat o-sottautuneet
perättömiksi. Päin­vastoin
haluaa Romania rauhaa.
— Portugalin asukkaista 67,
Albanialaiset surmaavat italialai-sia
vankeja.
Raivostuneina entisen väliai­kaisen
presidenttinsä Enver Pas­kan
murhasta, jonka he lukevat
italialaisen salaliiton syyksi, o^
vat albanialaiset surmanneet sa­to
ja^ taistelussa ottamiaan sota­vankeja.
Avlonan edustalla, jos­sa
yhä vieläkin kamppaillaan, ot­tivat
albanialaiset yli 2000 ita-
Belgialainen "piessyt" keisarin?
Itsepintaiset huhut kertovat,
e t t ä eräs belgialainen, jonka vää­rennetyllä
passilla onnistui pääs­tä
Doornin linriaau. olisi lyönyt
keisaria ja haavoittanut häntä
poskeen. 'Huhun todenperäisyy­destä
on ollut mahdoton saada
selvää. — Keisarin kirjuri kui­tenkin
kieltää huhun todenperäi­syyden.
Masaryk Tshekko-SloYakiaii
presidentOcsi.